Painettu versio | Oikeudellinen huomautus | Mitä uutta? | Haku | Yhteystiedot | Hakemisto | Sanasto | Lisätietoja tästä sivustosta
Euroopalle perustuslaki Ohita kielivalikko ja mene suoraan sopimusluetteloon (pikanäppäin=1)
EUROPA > Tiivistelmät lainsäädännöstä > Euroopalle perustuslaki

YHDENTYMISKEHITYS JA PERUSSOPIMUKSET >

Euroopalle perustuslaki


Yleiset ja loppusäännökset


Johdanto
Perussopimusten kumoaminen ja oikeudellinen jatkuvuus
Euratomin perustamissopimus
Perustuslain tarkistus
Hyväksyminen, ratifiointi ja voimaantulo
Tiivistelmätaulukko

JOHDANTO

Perustuslakia koskevan sopimuksen IV osa sisältää yleiset säännökset ja loppusäännökset. Siinä määrätään aikaisempien perussopimusten kumoamisesta siten, että samalla varmistetaan yhteisön säännöstön jatkuvuus. Lisäksi kyseinen osa käsittää perustuslain voimaantuloa koskevia siirtymämääräyksiä, ja siinä määritellään perustuslakia koskevan sopimuksen alueellinen soveltamisala.

Tämä osa sisältää myös säännöksiä perustuslain tarkistusmenettelyistä, joita ovat tavanomainen tarkistusmenettely, yksinkertaistettu tarkistusmenettely ("yhdyskäytävälausekkeet") ja unionin sisäisiin politiikkoihin ja toimiin sovellettava yksinkertaistettu tarkistusmenettely. Yksinkertaistetut tarkistusmenettelyt ovat yksi perustuslain tärkeimpiä uudistuksia. Yhdyskäytävälausekkeiden avulla on mahdollista laajentaa määräenemmistöön perustuva päätöksenteko ja tavanomainen lainsäädäntömenettely koskemaan muita aloja.

Kyseisessä osassa vahvistetaan lisäksi perustuslakia koskevan sopimuksen kesto (sopimus tehdään rajoittamattomaksi ajaksi), ratifiointimenettely ja voimaantulo.

[ Takaisin sivun alkuun ]

PERUSSOPIMUSTEN KUMOAMINEN JA OIKEUDELLINEN JATKUVUUS

Perustuslakihankkeella on tarkoitus kumota Euroopan yhteisön (EY) perustamissopimus ja sopimus Euroopan unionista (EU) sekä asiakirjat ja sopimukset, joilla niitä on täydennetty tai muutettu, kuten Euroopan yhtenäisasiakirja, Amsterdamin sopimus , Nizzan sopimus ja liittymissopimukset (IV-437 artikla).

Eri liittymissopimusten tiettyjen määräysten ja etenkin niiden, joiden vaikutus on pysyvä tai jotka sisältävät vielä ajankohtaisia liittymistä koskevia siirtymämääräyksiä, on kuitenkin pysyttävä voimassa oikeudellisen jatkuvuuden varmistamiseksi. Tämän vuoksi perustuslakia koskevaan sopimukseen on liitetty kaksi pöytäkirjaa:

IV-438 artiklassa määrätään oikeudellisesta jatkuvuudesta: perustuslailla perustettu uusi unioni seuraa Euroopan yhteisöä (EY) ja Euroopan unionia (EU). Perustuslakia koskevan sopimuksen voimaantulopäivänä olemassa olevat toimielimet, elimet ja erillisvirastot jatkavat muuttumattomina perustuslaista tehdyn sopimuksen mukaisesti niille kuuluvien tehtävien hoitamista.

Toisin kuin primaarioikeudessa, kaikki toimielinten säännökset, jotka on annettu IV-437 artiklalla kumottujen perussopimusten ja säädösten nojalla, jäävät voimaan. Niiden oikeudelliset vaikutukset säilyvät niin kauan kuin kyseisiä asiakirjoja ei ole kumottu, peruutettu tai muutettu. Sama koskee muuta yhteisön säännöstöä, kuten toimielinten välisiä sopimuksia, jäsenvaltioiden edustajien välillä tehtyjä päätöksiä ja sopimuksia sekä julistuksia ja päätöslauselmia. Kyseisen määräyksen johdosta kaikki aikaisempien hallitustenvälisten konferenssien julistukset (etenkin yhtenäisasiakirjaan, Maastrichtin, Amsterdamin ja Nizzan sopimuksiin sekä liittymissopimuksiin johtaneet julistukset) jäävät voimaan, vaikka kyseisten konferenssien hyväksymät sopimukset on kumottu, jos perustuslaki astuu voimaan.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen oikeuskäytäntö, joka koskee kumottujen sopimusten ja säädösten tulkintaa ja soveltamista, pysyy edelleen unionin lainsäädännön ja etenkin vanhoihin sopimuksiin nähden vastaavien perustuslain määräysten tulkintalähteenä.

IV-439 artiklassa käsitellään tiettyihin toimielimiin sovellettavia siirtymämääräyksiä, ja siinä viitataan perustuslakia koskevaan sopimukseen liitettyyn tätä aihetta koskevaan pöytäkirjaan, jossa määrätään parlamentin kokoonpanoa, neuvoston määräenemmistön määritelmää, komission kokoonpanoa ja ulkoasianministeriä koskevista erityisistä siirtymätoimenpiteistä.

IV-440 artiklassa määritellään perustuslain alueellinen soveltamisala etenkin tiettyjen saarten osalta. Merentakaiset maat ja alueet luetellaan perustuslakia koskevan sopimuksen liitteessä II. Alueellinen soveltamisala ei muutu perustuslaissa nykyisiin perussopimuksiin verrattuna.

[ Takaisin sivun alkuun ]

EURATOMIN PERUSTAMISSOPIMUS

Kaikista aiemmista perussopimuksista ainoastaan vuonna 1957 tehty Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimus eli Euratom-sopimus jää voimaan. Tätä yhteisöä ei liitetä unioniin ja sille jää näin ollen erillinen oikeushenkilöys, mutta toimielimet ovat yhteiset. Perustuslakia koskevassa sopimuksessa määrätään Euratom-sopimukseen tarvittavista muutoksista, jotka esitetään perustuslain liitteenä olevassa pöytäkirjassa Euratom-sopimuksen muuttamisesta. Perustuslakia koskevalla sopimuksella Euratom-sopimukseen tehdyt muutokset rajoittuvat sen mukauttamiseen perustuslailla annettaviin uusiin, erityisesti toimielimiä ja rahoitusta koskeviin sääntöihin.

Viiden jäsenvaltion, Saksan, Irlannin, Unkarin, Itävallan ja Ruotsin julistuksessa todetaan, että Euratom-sopimuksen keskeisiä määräyksiä ei ole muutettu niiden voimaantulon jälkeen ja että niiden ajan tasalle saattaminen on välttämätöntä. Nämä viisi maata siis puoltavat hallitustenvälisen konferenssin (HVK) järjestämistä mahdollisimman pian kyseisen sopimuksen tarkistamiseksi.

[ Takaisin sivun alkuun ]

PERUSTUSLAIN TARKISTUS

Perustuslakia koskevassa sopimuksessa vahvistetaan kolme perustuslain tarkistusmenettelyä: tavanomainen, yksinkertaistettu ("yhdyskäytävälausekkeet") sekä unionin sisäisiin politiikkoihin ja toimiin sovellettava yksinkertaistettu menettely.

Tavanomainen tarkistusmenettely

IV-443 artikla sisältää tavanomaista tarkistusmenettelyä koskevat säännökset. Siinä vahvistetaan muutamia uudistuksia verrattuna nykyiseen tilanteeseen, josta määrätään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 48 artiklassa.

Ensimmäisessä uudistuksessa Euroopan parlamentille annetaan mahdollisuus esittää perustuslain tarkistukseen tähtääviä uudistuksia. Parlamentti on siis vastedes tasavertaisessa asemassa komission ja jäsenvaltioiden kanssa, joilla tämä oikeus jo on.

Lisäksi perustuslakia koskevassa sopimuksessa säilytetään Eurooppa-valmistelukunnan malli myös perustuslain tulevien tarkistusten käsittelyä varten. Valmistelukunta koostuisi kansallisten parlamenttien, valtion- tai hallitusten päämiesten sekä Euroopan parlamentin ja komission edustajista. Valmistelukunta tarkastelisi tarkistusluonnoksia ja antaisi yksimielisesti suosituksen hallitustenväliselle konferenssille, jonka ministerineuvoston puheenjohtaja kutsuu koolle. Konferenssissa hyväksytään yhteisellä sopimuksella perustuslakia koskevaan sopimukseen esitetyt tarkistukset. Eurooppa-neuvosto voi sen sijaan päättää yksinkertaisella enemmistöllä, Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan, olla kutsumatta valmistelukuntaa koolle, jos esitetyt muutokset ovat vähäisiä. Tällöin Eurooppa-neuvosto antaisi jäsenvaltioiden hallitusten edustajien konferenssille valtuudet laatia välttämättömät muutokset.

Kaikissa tarkistusmenettelyissä perustuslakia koskevaan sopimukseen tehtävät muutokset tulevat voimaan vasta sen jälkeen, kun kaikki jäsenvaltiot ovat ratifioineet ne valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti.

Lukuun ottamatta parlamentin aseman lujittamista ja valtuuskunnan mallin tarkistusmenettelyyn sisällyttämistä nykyinen tarkistusmenettely ei merkittävästi muutu IV-443 artiklan johdosta.

[ Takaisin sivun alkuun ]

Yksinkertaistettu tarkistusmenettely ("yhdyskäytävälausekkeet")

Eurooppa-valtuuskunta oli esittänyt yleisiä yhdyskäytävälausekkeita määräenemmistöpäätösten ja tavanomaisen lainsäädäntömenettelyn laajentamiseksi koskemaan tapauksia, jotka edellyttävät yksimielisiä päätöksiä tai erityistä lainsäädäntömenettelyä.

Esitys sisältyy perustuslakia koskevan sopimuksen IV-444 artiklaan. Kahden yleisen yhdyskäytävälausekkeen avulla Eurooppa-neuvosto voi yksimielisellä päätöksellä käyttää määräenemmistöpäätöksiä tai tavanomaista lainsäädäntömenettelyä alalla, johon perustuslain mukaan sovelletaan edelleen yksimielistä päätöksentekoa tai eritystä lainsäädäntömenettelyä.

Perustuslakia koskevan sopimuksen mukaisesti kansallisilla parlamenteilla on sananvaltaa menettelyssä: kaikki yhdyskäytävälausekkeen käyttöä koskevat Eurooppa-neuvoston aloitteet annetaan tiedoksi kansallisille parlamenteille. Jos yksikin kansallinen parlamentti vastustaa kuuden kuukauden kuluessa yhdyskäytävälausekkeen käyttöä, päätöstä ei hyväksytä.

Yhdyskäytävälausekkeet ovat sovellettavissa vain perustuslain III osaan, eikä niitä voi käyttää puolustuksen alalla tai aloilla, joilla on vaikutusta asevoimiin. Eurooppa-neuvosto antaa tällaisista asioista päätöksensä yksimielisesti ja saatuaan Euroopan parlamentin enemmistöpäätökseen perustuvan hyväksynnän.

Yhdyskäytävälausekkeet ovat yksi perustamissopimusta koskevan sopimuksen tärkeimpiä uudistuksia.

[ Takaisin sivun alkuun ]

Erityiset yhdyskäytävälausekkeet

Perustamissopimusta koskeva sopimus sisältää lisäksi erityisiä yhdyskäytävälausekkeita, joita sovelletaan tiettyihin unionin politiikkoihin. Neuvosto voi päättää yksimielisesti ja parlamenttia kuultuaan korvata erityismenettely tavanomaisella lainsäädäntömenettelyllä (mikä tarkoittaa myös siirtymistä määräenemmistöpäätöksiin) seuraavissa kolmessa tapauksessa:

Neuvosto voi myös laajentaa yksimielisellä päätöksellä määräenemmistöpäätösten soveltamisalaa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) alalla (I-40 ja III-300 artikla).

Kummassakaan tapauksessa perustuslaissa ei määrätä kansallisten parlamenttien osallistumisesta.

Lisäksi perustuslakia koskevan sopimuksen mukaan tiettyjä pöytäkirjoja on muutettava tapauksen mukaan EU:n tai neuvoston säädöksellä. Tällaisia pöytäkirjoja ovat etenkin:

Ensimmäistä kertaa perustuslakia koskeva sopimus sisältää useita mahdollisuuksia muuttaa tiettyjä tarkasti määriteltyjä erityissäännöksiä tarvitsematta käyttää raskaampaa tavanomaista menettelyä perustuslakia koskevan sopimuksen tarkistamiseksi.

[ Takaisin sivun alkuun ]

Sisäisiä politiikkoja ja toimia koskeva yksinkertaistettu tarkistusmenettely

Perustuslakia koskevan sopimuksen IV-445 artiklassa määrätään yksinkertaistetusta tarkistusmenettelystä. Sitä sovelletaan perustuslakia koskevan sopimuksen III osan III osastoon, jossa käsitellään Euroopan unionin sisäisiä politiikkoja ja toimia. On huomattava, että Eurooppa-valmistelukunta ei perustuslakiluonnosta laatiessaan ehdottanut muutoksia unionin sisäisten politiikkojen sisältöön, vaan esitti ainoastaan muiden alojen muutoksista johtuvia mukautuksia. HVK katsoi kuitenkin hyödylliseksi ottaa käyttöön perustuslakia koskevan sopimuksen tässä osassa yksinkertaistettu tarkistuslauseke, jotta kyseiset määräykset olisivat myöhemmin helpommin muutettavissa. Menettely ei kuitenkaan voi missään tapauksessa johtaa perustuslakia koskevalla sopimuksella unionille annetun toimivallan laajentamiseen.

Samoin kuin tavanomaisessa menettelyssä jäsenvaltion hallitus, Euroopan parlamentti tai komissio voi antaa Eurooppa-neuvoston käsiteltäväksi III osan III osaston tarkistusta koskevia luonnoksia. Eurooppa-neuvosto voi sen jälkeen hyväksyä eurooppapäätöksen, jolla muutetaan kyseisen osaston kaikkia määräyksiä tai osaa niistä. Eurooppa-neuvosto tekee parlamenttia ja komissiota kuultuaan päätöksensä yksimielisesti. Myös Euroopan keskuspankkia kuullaan, jos kyse on toimielimiä koskevista muutoksista raha-asiain alalla. Sen jälkeen päätös on annettava kaikkien jäsenvaltioiden ratifioitavaksi. Valmistelukunnan käsittelyä tai virallista HVK:a ei siis välttämättä tarvita, vaan kyseessä on Eurooppa-neuvoston yksimielinen päätös, jonka kaikki jäsenvaltiot ovat ratifioineet.

[ Takaisin sivun alkuun ]

HYVÄKSYMINEN, RATIFIOINTI JA VOIMAANTULO

Perustuslakia koskeva sopimus tehdään rajoittamattomaksi ajaksi, ja jäsenvaltiot ratifioivat sen valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti, eli parlamentaarisella menettelyllä tai kansanäänestyksellä.

Kuten aiempien perussopimusten tapauksessa, kaikkien jäsenvaltioiden on ratioifioitava uusi sopimus, jotta se voi tulla voimaan.

Perustuslakia koskevan sopimuksen mukaan ratifiointiprosessi kestää kaksi vuotta, ja sopimuksen oli tarkoitus tulla voimaan viimeistään 1. marraskuuta 2006.

Joissakin jäsenvaltioissa ratifiointi osoittautui hankalaksi, joten valtion- tai hallitusten päämiehet päättivät 16. ja 17. kesäkuuta 2005 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa käynnistää Euroopan tulevaisuutta käsittelevän "pohdinta-ajan". Pohdinta-aika tarjoaa mahdollisuuden panna vireille laaja keskustelu EU:n kansalaisten kanssa. Eurooppa-neuvoston 15. ja 16. kesäkuuta 2006 pidetyssä kokouksessa EU:n johtajat sopivat pidentävänsä tätä pohdinta-aikaa. Viimeistään vuoden 2008 toisella puoliskolla päätetään siitä, miten EU:n toimielinten uudistusprosessia jatketaan.

Eurooppa-neuvoston kokouksessa 21. ja 22. kesäkuuta 2007 Euroopan johtajat päätyivät kompromissiratkaisuun. He kutsuivat koolle hallitustenvälisen konferenssin, jonka tehtävänä on saattaa päätökseen ja hyväksyä ei ainoastaan perustuslaki, vaan "uudistussopimus" Euroopan unionille. HVK:n laatima lopullinen sopimusteksti hyväksyttiin Eurooppa-neuvoston epävirallisessa kokouksessa, joka pidettiin 18. - 19. lokakuuta Lissabonissa. Jäsenvaltiot allekirjoittivat Lissabonin sopimuksen 13. joulukuuta 2007.

[ Takaisin sivun alkuun ]

TIIVISTELMÄTAULUKKO

Artikla Aihe Huomautuksia
I-40 Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toteuttamista koskevat erityismääräykset Erityinen yhdyskäytävälauseke
III-210 Sosiaalipolitiikka Erityinen yhdyskäytävälauseke
III-234 Ympäristö Erityinen yhdyskäytävälauseke
III-269 Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeuden alalla - perheoikeus Erityinen yhdyskäytävälauseke
III-300 Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka Erityinen yhdyskäytävälauseke
IV-437 Aiempien perussopimusten kumoaminen Uusia määräyksiä
IV-438 Oikeudellinen jatkuvuus Uusia määräyksiä
IV-439 Tiettyjä toimielimiä koskevat siirtymämääräykset Uusia määräyksiä
IV-440 Alueellinen soveltamisala -
IV-441 Alueelliset liitot -
IV-442 Pöytäkirjat ja liitteet -
IV-443 Tavanomainen tarkistusmenettely Huomattavia muutoksia
IV-444 Yksinkertaistettu tarkistusmenettely Yleinen yhdyskäytävälauseke
IV-445 Unionin sisäisiä politiikkoja ja toimia koskeva yksinkertaistettu tarkistusmenettely Uusia määräyksiä
IV-446 Kesto -
IV-447 Ratifiointi ja voimaantulo -
Pöytäkirja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen muuttamisesta Teknisiä mukautuksia -
Euroopan perustuslaista tehdyn sopimuksen ratifiointia koskeva julistus Julistus sen varalle, että sopimusta ei ratifioida -

[ Takaisin sivun alkuun ] [ Edellinen sivu ] [ Seuraava sivu ] [ Päävalikko ]


Tietosivut eivät sido Euroopan komissiota oikeudellisesti, ne eivät ole tyhjentäviä eikä niissä tulkita perustuslakisopimuksen tekstejä.


Painettu versio | Oikeudellinen huomautus | Mitä uutta? | Haku | Yhteystiedot | Hakemisto | Sanasto | Lisätietoja tästä sivustosta | Sivun alkuun