Painettu versio | Oikeudellinen huomautus | Mitä uutta? | Haku | Yhteystiedot | Hakemisto | Sanasto | Lisätietoja tästä sivustosta
Euroopalle perustuslaki Ohita kielivalikko ja mene suoraan sopimusluetteloon (pikanäppäin=1)
EUROPA > Tiivistelmät lainsäädännöstä > Unionin politiikat

YHDENTYMISKEHITYS JA PERUSSOPIMUKSET >

Unionin politiikat


Ulkoiset toimet


Johdanto
Yhteinen kauppapolitiikka
Kehitysyhteistyöpolitiikka
Yhteistyö kolmansien maiden kanssa
Humanitaarinen apu
Rajoitustoimenpiteet
Kansainväliset sopimukset
Unioni ja sen lähiympäristö
Tiivistelmätaulukko

JOHDANTO

Euroopan perustuslaissa on uudistettu olennaisesti Euroopan unionin (EU:n) ulkoista toimintaa koskevia määräyksiä. Nykyisiä määräyksiä on tehostettu merkittävin muutoksin ja uusin määräyksin, ja tarkoituksena on, että unionin toiminta voimistuu ja näkyy maailmalla.

Unionista on tullut kansainvälisissä suhteissa oikeushenkilö (I-7 artikla) ja Euroopan yhteisön ja unionin seuraaja niiden kaikissa oikeuksissa ja velvoitteissa.

Ulkopolitiikassa ei enää ole pilarijärjestelmää, mikä on suurimpia perustuslakisopimuksessa tehtyjä muutoksia. Määräykset unionin ulkoisesta toiminnasta on nyt yhdistetty yhteen osastoon, jossa määrätään kaikista siihen liittyvistä seikoista:

Institutionaalisiin määräyksiin on tehty perustuslaissa kaksi merkittävää uudistusta. Ensiksi on perustettu ulkoasianministerin virka. Ulkoasiainministeri johtaa ja toteuttaa Eurooppa-neuvoston valtuutuksella YUTP:aa ja toimii samalla yhtenä Euroopan komission varapuheenjohtajana. Hän on komissiossa vastuussa ulkosuhteista ja muista unionin ulkoiseen toimintaan liittyvistä seikoista. Lisäksi perustuslaissa perustetaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan virka. Puheenjohtajan tehtävänä on muun muassa varmistaa omalla tasollaan unionin ulkoinen edustus YUTP:aan kuluvissa asioissa rajoittamatta kuitenkaan ulkoasiainministerin toimivaltaa.

Perustuslakisopimuksen III-292 artiklassa esitetään yksityiskohtaisesti unionin ulkoisen toiminnan tavoitteet. Näiden tavoitteiden täytäntöönpanossa ministerineuvosto ja komissio, joita avustaa ulkoasianministeri, varmistavat johdonmukaisuuden ulkoisen toiminnan eri alojen välillä sekä ulkoisen toiminnan ja sisäpolitiikan välillä.

Tässä tiivistelmässä käsitellään perustuslakisopimukseen tehtyjä tärkeimpiä muutoksia unionin ulkoisessa toiminnassa. Yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan sekä puolustuspolitiikkaan tehtyjä muutoksia käsitellään kahdessa erillisessä aihekokonaisuudessa.

[ Takaisin sivun alkuun ]

YHTEINEN KAUPPAPOLITIIKKA

Perustuslain I-13 artiklassa todetaan selkeästi yhteisen kauppapolitiikan kuuluvan unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Tämän politiikan soveltamisalaan kuuluvat vastedes suorat ulkomaiset sijoitukset (III-315 artikla). Kuljetusalan kansainväliset sopimukset sen sijaan suljetaan pois. Perustuslain tekstin mukaan toimenpiteistä yhteisen kauppapolitiikan toteuttamiseksi säädetään eurooppalailla.

Euroopan yhteisön (EY:n) perustamissopimuksen nykyisen 133 artiklan määräyksiä päätöksenteosta on selkeytetty. Määräenemmistöpäätöksiä ei kuitenkaan sovelleta kaikkeen yhteiseen kauppapolitiikkaan. Perustuslaissa on säilytetty Nizzassa sovittu vastaavuusperiaate sisäisten ja ulkoisten sääntöjen välillä. Tämän periaatteen mukaan päätökset tehdään yksimielisesti silloin, kun neuvotellaan palvelukauppaa, henkisen omaisuuden kauppaa koskevia näkökohtia sekä ulkomaisia suoria sijoituksia koskevista sopimuksista tai tehdään tällaisia sopimuksia, jos näihin sopimuksiin sisältyy määräyksiä, joiden osalta sisäisten sääntöjen antaminen edellyttää yksimielisyyttä. Perustuslakisopimuksessa määrätään yksimielisyydestä myös silloin, kun kyseessä ovat kulttuuri- ja audiovisuaalipalvelujen kauppaa koskevat sopimukset ja jos on olemassa vaara siitä, että sopimuksista on haittaa unionin kulttuuriselle ja kielelliselle monimuotoisuudelle. Nykytilanteeseen verrattuna perustuslailla lisätään vielä yksi yksimielisyyttä vaativa tapaus: sosiaali-, koulutus- ja terveydenhuoltoalan palvelujen kauppa, jos näiden alojen sopimukset uhkaavat haitata vakavasti kyseisten palvelujen organisointia tai heikentävät jäsenvaltioiden vastuuta niiden toimittamisesta.

Kaikkien kauppasopimusten tekemisessä vaaditaan Euroopan parlamentin hyväksyntä, ja se on pidettävä ajan tasalla niistä käytävien neuvottelujen etenemisestä.

[ Takaisin sivun alkuun ]

KEHITYSYHTEISTYÖPOLITIIKKA

Perustuslakisopimuksen I-14 artiklan mukaan unionilla ja jäsenvaltioilla on jaettu toimivalta kehitysyhteistyöhön liittyvissä asioissa. Tämän toimivallan käyttäminen ei estä jäsenvaltioita käyttämästä omaa toimivaltaansa. Unionilla on siis vastedes itsenäinen kehityspolitiikka, kun sillä toistaiseksi on vain täydennetty jäsenvaltioiden harjoittamaa politiikkaa (EY:n perustamissopimuksen 177 artiklan 1 kohta). Perustuslaissa täsmennetään, että unionin kehitysyhteistyöpolitiikka ja jäsenvaltioiden kehitysyhteistyöpolitiikka täydentävät ja tehostavat toisiaan.

Korostettakoon, että perustuslakisopimuksessa asetetaan unionin harjoittaman kehitysyhteistyön päätavoitteeksi entistä selkeämmin köyhyyden vähentäminen ja lopulta sen poistaminen. EU:n on otettava tämä tavoite huomioon, kun se toteuttaa politiikkaa, jolla voi olla vaikutuksia kehitysmaihin.

[ Takaisin sivun alkuun ]

YHTEISTYÖ KOLMANSIEN MAIDEN KANSSA

Perustuslaissa toistetaan EY:n perustamissopimuksen 181 a artiklan määräykset kolmansien maiden (muiden kuin kehitysmaiden) kanssa toteutettavasta taloudellisesta, teknisestä ja rahoitusyhteistyöstä ja otetaan käyttöön lainsäädäntömenettely päätöksenteossa. Lisäksi jos edellytetään pikaista rahoitusapua, neuvosto voi tehdä ratkaisunsa määräenemmistöllä komission ehdotuksesta sen sijaan, että se joutuisi tekemään EY:n perustamissopimuksen 308 artiklan nojalla asiasta yksimielisen päätöksen, niin kuin toistaiseksi on toimittu (III-320 artikla).

[ Takaisin sivun alkuun ]

HUMANITAARINEN APU

Perustuslakisopimuksen III-321 artiklan mukaan unioni voi toteuttaa humanitaarista toimintaa omalta oikeusperustalta. Tätä toimintaa toteutetaan kansainvälisen humanitaarisen oikeuden periaatteiden, erityisesti puolueettomuuden, tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden periaatteiden mukaisesti.

Toimenpiteisiin, joilla määritellään puitteet humanitaariseen apuun liittyvien unionin toimien toteuttamiselle, sovelletaan lainsäädäntömenettelyä.

Jotta nuoret eurooppalaiset voisivat osallistua unionin yhteisiin humanitaarisiin toimiin, perustetaan Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukot.

[ Takaisin sivun alkuun ]

RAJOITUSTOIMENPITEET

Perustuslakisopimuksessa säilytetään kaksivaiheinen käsittely rajoitustoimenpiteissä (talous- ja rahoitussuhteiden keskeyttäminen tai vähentäminen yhden tai useamman kolmannen maan kanssa). Ministerineuvosto voi päättää kolmansiin maihin kohdistuvista rangaistuksista määräenemmistöllä, mutta se edellyttää yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alaan kuuluvaa unionin ennakkopäätöstä, jonka on periaatteessa oltava yksimielinen.

Perustuslain III-322 artiklalla säännellään sekä valtioihin että luonnollisiin ja oikeushenkilöihin, ryhmittymiin tai muuhun kuin valtiolliseen yhteisöön kohdistettuja taloudellisia ja rahoitusseuraamuksia. Nykyään muihin kuin valtiollisiin yhteisöihin kohdistettavia seuraamuksia koskevien päätösten on perustuttava EY:n perustamissopimuksen 308 artiklaan ja näin ollen ne on tehtävä yksimielisesti.

Huomionarvoista on, että rajoitustoimenpiteistä annetut määräykset eivät kuulu YUTP:aa koskevaan lukuun ja niihin on näin ollen sovellettava yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöä. Yhteisöjen tuomioistuin on myös toimivaltainen tekemään ratkaisun kanteesta, joka koskee ministerineuvoston luonnollisia tai oikeushenkilöitä vastaan hyväksymien rajoitustoimenpiteiden laillisuutta.

[ Takaisin sivun alkuun ]

KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET

Perustuslain III-323 artiklassa vakiinnutetaan implisiittistä ulkoista toimivaltaa koskeva yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntö, johon unionin toimivalta perustuu kansainvälisiä sopimuksia tehtäessä. Unioni voi näin ollen tehdä tällaisia sopimuksia silloin, kun perustuslaissa on asiasta määrätty tai kun sopimuksen tekeminen on välttämätöntä jonkin unionin politiikalle tässä perustuslaissa vahvistetun tavoitteen saavuttamiseksi, kun sopimuksen tekemisestä säädetään unionin velvoittavassa säädöksessä tai kun sopimuksen tekeminen voi vaikuttaa yhteisiin sääntöihin tai muuttaa niiden soveltamisalaa.

Edellä esitetty pätee myös yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöön, joka koskee viran puolesta harjoitettavaa yksinomaista toimivaltaa. Perustuslain 13 artiklan 2 kohdassa määrätään, että unionilla on yksinomainen toimivalta tehdä kansainvälinen sopimus, kun sopimuksen tekemisestä säädetään unionin säädöksessä tai kun se on välttämätöntä, jotta unioni voi käyttää sisäistä toimivaltaansa, tai kun sopimuksen tekeminen voi vaikuttaa yhteisiin sääntöihin tai muuttaa niiden soveltamisalaa.

Kansainvälisistä sopimuksista käytävistä neuvotteluista määrätään yhtenäisesti perustuslain III-325 artiklassa, joka koskee kaikkia unionin tekemiä sopimuksia, lukuun ottamatta rahapolitiikan alaa. Perustuslaissa rajataan selvästi komission ja ulkoasiainministerin vastuu neuvottelujen aloittamisessa. Siinä täsmennetään, että ulkoasiainministeri vastaa yksinomaan tai pääasiallisesti yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta tehtäviä sopimuksia koskevista neuvotteluista. Artiklassa ei sen sijaan nimitetä periaatteellista neuvottelijaa, vaan neuvoston tehtäväksi jää nimittää sopimuksen mukaan neuvottelija tai unionin neuvotteluryhmän vetäjä.

Perustuslaissa vahvistetaan lisäksi Euroopan parlamentin asemaa laajentaen sen hyväksymisvaltuudet kaikkiin sopimuksiin, joihin sovelletaan tavanomaista lainsäätämisjärjestystä tai, silloin kun parlamentin hyväksyntä vaaditaan, erityistä lainsäätämisjärjestystä. EY:n perustamissopimuksen mukaan Euroopan parlamentin puoltavaa lausuntoa edellytetään, assosiointisopimuksia lukuun ottamatta, sopimuksista, joissa määrätään erityisistä toimielinjärjestelmistä tai joilla on huomionarvoisia vaikutuksia yhteisön talousarvioon, ja sopimuksista, joista aiheutuu muutos yhteispäätösmenettelyä noudattaen annettuun säädökseen (EY:n perustamissopimuksen 300 artiklan 3 kohta).

Päätöksentekomenettelyssä neuvoston äänestykseen sovelletaan muotoseikkojen vastaavuusperiaatetta. Neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä lukuun ottamatta sopimuksia, jotka koskevat yksimielistä päätöstä edellyttävää unionin säädöstä. Lisäksi yksimielisyyttä edellytetään assosiaatiosopimusten tekemisessä ja sopimuksissa, jotka koskevat teknistä, taloudellista ja rahoitusyhteistyötä ehdokasmaiden kanssa.

[ Takaisin sivun alkuun ]

UNIONI JA SEN LÄHIYMPÄRISTÖ

Perustuslain ensimmäisen osan VIII osaston otsikkona on "Unioni ja sen lähiympäristö". Tämän osaston ainoassa artiklassa määrätään, että unioni luo naapurivaltioidensa kanssa erityissuhteet pyrkien saamaan aikaan unionin arvoihin perustuvan alueen, jolla vallitsee vauraus ja hyvä naapuruus ja jolle ovat ominaisia yhteistyöhön perustuvat läheiset ja rauhanomaiset suhteet.

Unioni voi tätä varten tehdä ja panna täytäntöön erityisiä sopimuksia kyseisten valtioiden kanssa. Näihin sopimuksiin voi sisältyä vastavuoroisia oikeuksia ja velvollisuuksia sekä mahdollisuus toteuttaa yhteisiä toimia. Perustuslaki muodostaa näin ollen uuden oikeusperustan uuden tyyppisten naapuruussopimusten tekemistä varten. Tällaiset sopimukset täydentäisivät unionin tekemien muiden sopimusten, erityisesti assosiaatiosopimusten sarjaa.

[ Takaisin sivun alkuun ]

TIIVISTELMÄTAULUKKO

Artikla Aihe Huomautuksia
I-3 Unionin tavoitteet sen kansainvälisissä suhteissa -
I-7 Unionin oikeushenkilöys Uusia määräyksiä
I-12 Toimivalta YUTP:n alalla -
I-13 Yksinomainen toimivalta yhteisessä kauppapolitiikassa -
I-13 Yksinomainen toimivalta muissa asioissa -
I-14 Jaettu toimivalta kehitysyhteistyöpolitiikassa -
I-16 Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka -
I- 22 Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan asema Uusia määräyksiä
I-24 Ulkoasiainneuvosto -
I-26 Euroopan komission asema -
I-28 Ulkoasiainministerin nimittäminen, asema ja vastuu Uusia määräyksiä
I-40 Erityisiä määräyksiä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toteuttamisesta -
I-41 Erityisiä määräyksiä yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan toteuttamisesta -
I-43 Yhteisvastuulauseke Uusia määräyksiä
I-57 Unioni ja sen lähiympäristö Uusia määräyksiä
III-292 Ulkoisen toiminnan periaatteet ja tavoitteet -
III-294 - III-313 Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka Huomattavia muutoksia
III-314 ja III-315 Yhteinen kauppapolitiikka Huomattavia muutoksia
III-316 - III-318 Kehitysyhteistyö Huomattavia muutoksia
III-319 ja III-320 Taloudellinen, tekninen ja rahoitusyhteistyö kolmansien maiden kanssa Huomattavia muutoksia
III-321 Humanitaarinen apu Uusia määräyksiä
III-322 Rajoitustoimenpiteet -
III-323 - 326 Kansainväliset sopimukset Huomattavia muutoksia
III-327 ja 328 Unionin suhteet kansainvälisiin järjestöihin ja kolmansiin maihin ja unionin edustustot -

[ Takaisin sivun alkuun ] [ Edellinen sivu ] [ Seuraava sivu ] [ Päävalikko ]


Tietosivut eivät sido Euroopan komissiota oikeudellisesti, ne eivät ole tyhjentäviä eikä niissä tulkita perustuslakisopimuksen tekstejä.


Painettu versio | Oikeudellinen huomautus | Mitä uutta? | Haku | Yhteystiedot | Hakemisto | Sanasto | Lisätietoja tästä sivustosta | Sivun alkuun