YHDENTYMISKEHITYS JA PERUSSOPIMUKSET >
Unionin toimielimet
Eurooppa-neuvosto
-
Johdanto
Valmistelukunnassa käydyt neuvottelut ja HVK
Yleiset määräykset
Eurooppa-neuvoston kokoonpano
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja
Muut määräykset
Tiivistelmätaulukko
Perustuslaissa palataan Euroopan unionin (EU) toimielinjärjestelmään sen perusmuodossa . Perustuslakia koskevan sopimuksen I-19 artiklassa luetellaan toimielimet, joihin myös Eurooppa-neuvosto eli jäsenvaltioiden valtion- tai hallitusten päämiesten kokous kuuluu parlamentin, ministerineuvoston, komission ja tuomioistuimen ohella.
Eurooppa-neuvoston kokouksia järjestettiin epäsäännöllisesti 1960-luvun alkupuolelta alkaen, ja niiden säännöllisestä järjestämisestä sovittiin vuonna 1974. Kokouksilla on ollut keskeinen asema Euroopan yhdentymisen kannalta. Eurooppa-neuvoston luonne ja tehtävät ovat määräytyneet vähitellen käytännön kehityksen mukaan. Eurooppa-neuvosto mainitaan ensimmäisen kerran yhtenäisasiakirjassa, jossa sille ei kuitenkaan vahvisteta toimielimen asemaa. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen mukaan Eurooppa-neuvosto antaa unionille sen kehittämiseksi tarvittavat virikkeet ja määrittelee kehittämisen yleiset poliittiset suuntaviivat. Lisäksi Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa Eurooppa-neuvostolle annetaan erityistehtäviä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) alalla sekä talous- ja rahaliitossa (EMU).
Selvennyksen tekeminen osoittautui tarpeelliseksi, koska toimielinten käytännöt aiheuttivat epäselvyyttä kansalaisten näkökulmasta. Ministerineuvostossa kokoontuvat yleensä jäsenvaltioiden ministeritason edustajat, mutta myös valtion- tai hallitusten päämiehet voivat kokoontua ministerineuvostossa päättämään erityisen tärkeistä kysymyksistä.
Perustuslakia koskevassa sopimuksessa tällainen käytäntö poistuu ja Eurooppa-neuvosto ja ministerineuvosto erotetaan selvästi toisistaan määrittelemällä molemmille erilliset tehtävät ja kokoonpanot:
- Eurooppa-neuvostossa kokoontuvat jäsenvaltioiden valtion- tai hallitusten päämiehet, ja sille annetaan Euroopan unionin virallisen toimielimen asema (I-21 artikla)
- ministerineuvosto koostuu jäsenvaltioiden ministeritason edustajista (I-23 artikla ja I-24 artikla).
Jotta ero tehdään vieläkin selvemmäksi, Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan toimikaudeksi vahvistetaan kaksi ja puoli vuotta. Kyseessä on toimielimiin liittyvä uudistus, jolla pyritään lisäämään Eurooppa-neuvoston puheenjohtajuuden näkyvyyttä ja pysyvyyttä.
VALMISTELUKUNNASSA KÄYDYT NEUVOTTELUT JA HVK
Valmistelukunnassa käytiin pitkiä neuvotteluja Eurooppa-neuvoston pysyvän puheenjohtajuuden luomisesta nykyisen vaihtuvan puheenjohtajuuden sijaan (uusi puheenjohtaja kuuden kuukauden välein).
Kompromissiratkaisu, johon valmistelukunnassa päädyttiin ja joka vahvistettiin hallitustenvälisessä konferenssissa (HVK), perustuu puheenjohtajan toimivaltuuksien selkeään määrittelyyn. Puheenjohtajan tehtävänä on varmistua toiminnan johdonmukaisuudesta ja lisätä Eurooppa-neuvoston näkyvyyttä vaarantamatta kuitenkaan unionin toimielinten välistä tasapainoa.
Eurooppa-neuvoston asemasta määrätään vastedes perustuslakia koskevan sopimuksen kolmessa artiklassa: I-21 artiklassa vahvistetaan yleiset määräykset, I-22 artiklassa vahvistetaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan asema ja III-341 artiklassa täsmennetään tiettyjä toimielinten toimintaa koskevia erityismääräyksiä.
Perustuslakia koskevan sopimuksen mukaan Eurooppa-neuvostolle annetaan unionin toimielimen asema sekä selkeästi määritellyt ja rajatut tehtävät, jotka erotetaan ministerineuvostolle kuuluvista tehtävistä. Sopimuksen I-21 artiklassa vahvistetaan Eurooppa-neuvoston tehtävä unionin kehittämisessä: "Eurooppa-neuvosto antaa unionille sen kehittämiseksi tarvittavat virikkeet ja määrittelee yleiset poliittiset suuntaviivat ja painopisteet". Perustuslain mukaan Eurooppa-neuvosto määrittelee unionin strategiset edut ja tavoitteet unionin ulkoisen toiminnan alalla (III-293 artikla). Politiikkojen käytännön toteutus on sen sijaan muiden toimielinten (komission, parlamentin ja neuvoston) vastuulla. Eurooppa-neuvostolla on kuitenkin aiempaa konkreettisempi tehtävä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla.
Lisäksi perustuslain mukaan Eurooppa-neuvosto tekee tietyt luonteeltaan perustuslailliset päätökset. Tällaisia ovat esimerkiksi päätökset, jotka koskevat Euroopan parlamentin kokoonpanoa (I-20 artikla), neuvoston vuorottelevaan puheenjohtajuuteen sovellettavia yksityiskohtaisia sääntöjä (I-24), komission kokoonpanoon sovellettavaa tasapuolisen vuorottelun järjestelmää (I-26 artikla), jäsenvaltiolle kuuluvien oikeuksien väliaikaista pidättämistä unionin arvojen vakavan ja jatkuvan loukkaamisen johdosta (I-59 artikla) tai yksimielisiin päätöksiin perustuvasta oikeusperustasta määräenemmistöpäätöksiin siirtymistä (IV-445 artikla). Eurooppa-neuvostolla on keskeinen asema myös nimityksissä: se esimerkiksi tekee parlamentille ehdotuksen komission puheenjohtajaksi (I-27 artikla) ja nimittää komission puheenjohtajan suostumuksella unionin ulkoasiainministerin (I-28 artikla).
Perustuslaissa täsmennetään, ettei Eurooppa-neuvosto toimi lainsäätäjänä. Kaikki EU:n lait ja puitelait antaa ministerineuvosto useimmiten yhdessä Euroopan parlamentin kanssa. Säädös voidaan kuitenkin saattaa Eurooppa-neuvoston käsiteltäväksi perustuslaissa selkeästi määritellyissä tapauksissa (nk. "hätäjarrun" käyttö).
Perustuslain mukaan Eurooppa-neuvosto tekee ratkaisunsa konsensusperiaatteella, jollei perustuslakia koskevassa sopimuksessa toisin määrätä.
Eurooppa-neuvostoon kuuluvat jäsenvaltioiden valtion- tai hallitusten päämiehet sekä Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja komission puheenjohtaja. Ulkoasiainministeri osallistuu Eurooppa-neuvoston työskentelyyn. Mikäli käsiteltävät asiat sitä edellyttävät, Eurooppa-neuvoston jäsenet voivat päättää, että heitä avustaa ministeri, ja komission puheenjohtaja, että häntä avustaa komissaari. Eurooppa-neuvosto voi kutsua Euroopan parlamentin puhemiehen kuultavaksi (III-341 artikla).
Eurooppa-neuvosto kokoontuu puheenjohtajansa koollekutsumana kullakin vuosineljänneksellä (I-21 artikla). Puheenjohtaja kutsuu koolle ylimääräisen kokouksen, jos tilanne sitä vaatii. Kokousten määrää on siis lisätty (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen mukaan Eurooppa-neuvosto kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa) ja mukautettu nykyiseen käytäntöön.
EUROOPPA-NEUVOSTON PUHEENJOHTAJA
Kuten valmistelukunta esittää, perustuslakia koskevan sopimuksen mukaan Eurooppa-neuvostolla
on vastedes pysyvä puheenjohtaja, joka hoitaa tällä hetkellä vaihtuville puheenjohtajille
kuuluvia tehtäviä. I-22 artiklassa vahvistetaan tämän EU:n poliittisen kentän uuden
toimijan tehtävät sekä valitsemistapa.
Eurooppa-neuvosto valitsee puheenjohtajansa määräenemmistöllä kaksi ja puoli
vuotta kestäväksi kaudeksi. Toimikausi voidaan uusia kerran. Jos hän on estynyt tai
syyllistynyt vakavaan rikkomukseen, Eurooppa-neuvosto voi keskeyttää hänen toimikautensa
samaa menettelyä noudattaen.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja toimii Eurooppa-neuvoston kokouksissa puheenjohtajana ja työskentelyn innoittajana sekä huolehtii yhteistyössä komission puheenjohtajan kanssa ja yleisten asioiden neuvoston työskentelyn perusteella Eurooppa-neuvoston kokousten valmistelusta ja jatkuvuudesta. Lisäksi hän pyrkii edistämään yhteenkuuluvuutta ja konsensusta Eurooppa-neuvostossa. Hän esittää Euroopan parlamentille selvityksen kunkin Eurooppa-neuvoston kokouksen jälkeen.
Puheenjohtaja huolehtii omalla tasollaan ja tässä ominaisuudessa unionin ulkoisesta edustuksesta yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevissa asioissa, tämän kuitenkaan rajoittamatta unionin ulkoasiainministerin toimivaltaa.
Perustuslain mukaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ei voi hoitaa kansallista tehtävää. Jäsenvaltion hallituksen virassa oleva päämies ei siis voi toimia Eurooppa-neuvoston puheenjohtajana, kuten nykyisin. Ratkaisu on perusteltu, kun otetaan huomioon Eurooppa-neuvoston puheenjohtajuuteen liittyvä työtaakka yleensä ja etenkin laajentuneessa 25 jäsenen unionissa. Sen sijaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja voi hoitaa samanaikaisesti muuta tehtävää toisessa unionin toimielimessä. Tällä tavoin tarjoutuu mahdollisuus tulevaisuudessa yhdistää Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan ja komission puheenjohtajan tehtävät, jos jäsenvaltiot niin haluavat.
III-341 artiklassa vahvistetaan muita määräyksiä, jotka ovat välttämättömiä Eurooppa-neuvoston moitteettoman toiminnan kannalta. Perustuslakia koskevan sopimuksen mukaisessa äänestyksessä Eurooppa-neuvoston jäsen voi edustaa vain yhtä muuta jäsentä. Pidättäytyminen äänestämästä ei estä Eurooppa-neuvostoa tekemästä ratkaisua, jonka edellytyksenä on yksimielisyys.
Eurooppa-neuvosto vahvistaa menettelysääntönsä yksinkertaisella enemmistöllä. Eurooppa-neuvostoa avustaa ministerineuvoston pääsihteeristö, eli sillä ei ole omaa hallintoa.
| Artikla | Aihe | Huomautuksia |
| I-19 | Unionin toimielimet | Huomattavia muutoksia |
| I-21 | Eurooppa-neuvosto | Uusia määräyksiä |
| I-22 | Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja | Uusia määräyksiä |
| I-27 | Komission puheenjohtaja | - |
| I-28 | Ulkoasiainministeri | Uusia määräyksiä |
| III-341 | Institutionaaliset määräykset - Eurooppa-neuvosto | Uusia määräyksiä |
[ Takaisin sivun alkuun ] [ Edellinen sivu ] [ Seuraava sivu ] [ Päävalikko ]
Tietosivut eivät sido Euroopan komissiota oikeudellisesti, ne eivät ole tyhjentäviä eikä niissä tulkita perustuslakisopimuksen tekstejä.