Painettu versio | Oikeudellinen huomautus | Mitä uutta? | Haku | Yhteystiedot | Hakemisto | Sanasto | Lisätietoja tästä sivustosta
Euroopalle perustuslaki Ohita kielivalikko ja mene suoraan sopimusluetteloon (pikanäppäin=1)
EUROPA > Tiivistelmät lainsäädännöstä > Unionin politiikat

YHDENTYMISKEHITYS JA PERUSSOPIMUKSET >

Unionin politiikat


Talous- ja rahapolitiikka


Johdanto
Euroopan keskuspankki
Talouspolitiikka
Rahapolitiikka
Euroaluetta koskevat erityismääräykset
Sopimustekstin yksinkertaistaminen
Muut määräykset
Tiivistelmätaulukko

JOHDANTO

Perustuslaki tuo tiettyjä muutoksia unionin talouspolitiikkaan ja rahapolitiikkaan etenkin

Talous- ja rahapolitiikasta keskusteltiin pitkään valmistelukunnan toiminnan ja hallitustenvälisen konferenssin aikana. Yhdessä sovitun ratkaisun avulla unionin pitäisi pystyä vahvistamaan talouspolitiikan yhteensovittamista. Euron käyttöön ottaneet jäsenvaltiot voisivat tehdä itseään koskevia päätöksiä itsenäisemmin ilman, että muut jäsenvaltiot osallistuvat äänestykseen. Perustuslakiin sisältyykin uusi, euroalueeseen kuuluvia jäsenvaltioita koskeva jakso sekä perustuslain liitteenä oleva pöytäkirja euroryhmästä.
Lisäksi perustuslakisopimuksessa laajennetaan määräenemmistöäänestykset lähes kaikkiin talous- ja rahapolitiikan toimiin muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.

[ Takaisin sivun alkuun ]

EUROOPAN KESKUSPANKKI

Euroopan keskuspankista (EKP) tulee unionin toimielin . Euroopan keskuspankkia koskevassa I-30 artiklassa luetellaan muutamia perustuslain III osaan kuuluvia institutionaalisia määräyksiä. Ne on koottu yhteen artiklaan, jotta kansalaisten olisi helpompi tutustua niihin.

EKP voi antaa säädöksiä tietyillä aloilla, ja sitä kuullaan kaikista unionin säädösehdotuksista sen toimivaltaan liittyvillä aloilla, joten on luontevaa myöntää EKP:lle toimielimen asema.

Vaikka EKP:stä tulee unionin toimielin, Euroopan keskuspankin ja Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) rakenne, tehtävät, perussääntö ja tavoitteet eivät muutu mitenkään. EKP säilyttää siis riippumattomuutensa muista unionin toimielimistä ja jäsenvaltioiden viranomaisista. Se on yhteisön toimielimistä ainoa, jolla on oma oikeushenkilöys, jo nykyiselläänkin.

Perustuslaissa vahvistetaan entistä selkeämmin, että niiden jäsenvaltioiden keskuspankkien pääjohtajat, jotka eivät ole ottaneet käyttöön euroa, eivät kuulu EKP:n neuvostoon (III-382 artikla).

[ Takaisin sivun alkuun ]

TALOUSPOLITIIKKA

Jäsenvaltioiden talouspolitiikan yhteensovittamisesta määrätään I-15 artiklassa: jäsenvaltiot sovittavat yhteen talouspolitiikkansa unionin puitteissa. Neuvosto päättää tähän liittyvistä toimenpiteistä, etenkin talouspolitiikan yleislinjoista. Euroalueeseen kuuluviin jäsenvaltioihin sovelletaan erityissääntöjä.

Perustuslain III osan III osaston II luvussa käsitellään talous- ja rahapolitiikkaa. Sen III-177 artiklassa määritellään jäsenvaltioiden ja unionin talous- ja rahapoliittiset toimet samalla tavalla kuin nykyisellään.

Kyseisen artiklan ja III-178 artiklan mukaan unionin talouspolitiikka perustuu jäsenvaltioiden talouspolitiikkojen tiiviiseen yhteensovittamiseen, sisämarkkinoihin ja yhteisten tavoitteiden määrittelemiseen. Jäsenvaltiot harjoittavat talouspolitiikkaansa niin, että ne myötävaikuttavat unionin tavoitteiden toteuttamiseen. Talouspolitiikassa on noudatettava vapaaseen kilpailuun perustuvan markkinatalouden periaatetta. Kuten jo nyt, jäsenvaltiot pitävät talouspolitiikkaansa yhteistä etua koskevana asiana (III-179 artikla). Talouspolitiikan yleislinjat ovat keskeisessä asemassa yhteensovittamisessa.

Talouspolitiikan yleislinjat

Perustuslaki sisältää monia talouspolitiikan yleislinjoihin liittyviä uudistuksia (III-179 artikla):

Liialliset alijäämät

Perustuslakisopimuksella muutetaan liiallisiin alijäämiin liittyvää menettelyä seuraavasti (III-184 artikla):

Hallitustenvälinen konferenssi laati päätösasiakirjaansa liitetyn julistuksen, joka koskee vakaus- ja kasvusopimusta. Jäsenvaltiot vahvistivat tässä julistuksessa sitoutumisensa kyseisen sopimuksen tavoitteisiin, ja ne odottavat komissiolta ja jäsenvaltioilta mahdollisia ehdotuksia, joilla sopimuksen täytäntöönpanoa voitaisiin lujittaa ja selkiyttää.

[ Takaisin sivun alkuun ]

RAHAPOLITIIKKA

Perustuslaki tuo joitakin muutoksia unionin rahapolitiikkaan. Siinä ensinnäkin virallisesti mainitaan euro unionin valuuttana ja yhtenä sen tunnuksista (I-8 artikla).

Lisäksi perustuslaissa vahvistetaan hyvin selkeä unionin toimivallan jako rahapolitiikassa. Unionilla on jatkossa yksinomainen toimivalta euron käyttöön ottaneiden jäsenvaltioiden rahapolitiikassa (I-13 artikla). Jäsenvaltiot, jotka eivät ole ottaneet euroa käyttöön, säilyttävät toimivaltansa rahapolitiikassa.

Toimielimiä koskevien määräysten osalta Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) tehtävät ja tavoitteet säilyvät kokonaisuudessaan muuttumattomina (III-185-III-191 artikla). Perustuslain I-30 artiklassa määritellään virallisesti käsite "eurojärjestelmä": Euroopan keskuspankki ja niiden jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit, jotka ovat ottaneet käyttöön euron, muodostavat eurojärjestelmän ja harjoittavat unionin rahapolitiikkaa.

Perustuslaissa vahvistetaan myös uusi oikeusperusta euron käyttöönoton ja varsinkin sen käytön edellyttämien toimenpiteiden antamiseksi. Tämä uusi oikeusperusta korvaa yhteisön perustamissopimuksen 123 artiklan 4 kohdan nykyiset siirtymämääräykset.

Lisäksi on syytä huomata, että valuuttasopimusta koskevat määräykset, jotka ovat nykyisin Euroopan yhteisön perustamissopimuksen (EY:n perustamissopimuksen) rahapolitiikkaa koskevassa luvussa, on siirretty siihen perustuslain lukuun, jossa käsitellään unionin ulkoisia toimia (III-326 artikla), määräysten sisältöä muuttamatta.

[ Takaisin sivun alkuun ]

EUROALUETTA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

Valmistelukunta oli ehdottanut, että euroa käyttäville jäsenvaltioille annettaisiin enemmän vapautta ja mahdollisuus päättää neuvostossa niistä kysymyksistä, jotka liittyvät siihen, että niillä on yhteinen valuutta. Hallitustenvälinen konferenssi noudatti tätä lähestymistapaa ja perustuslain III-194-III-196 artiklaan sisältyykin erityismääräyksiä, joita sovelletaan vain euroalueeseen kuuluviin jäsenvaltioihin. Euroalueeseen kuuluvat jäsenvaltiot voisivat vastedes toteuttaa toimenpiteitä vahvistaakseen kurinalaisen budjettipolitiikkansa yhteensovittamista ja valvontaa sekä laatiakseen talouspolitiikkansa konkreettiset yleislinjat. Samalla niiden on huolehdittava siitä, että yleislinjat ovat sopusoinnussa koko unionin osalta hyväksyttävien yleislinjojen kanssa.

Artiklojen mukaan neuvostossa ainoastaan euroalueeseen kuuluvat jäsenvaltiot äänestävät seuraavista asioista päätettäessä, eivätkä muut jäsenvaltiot osallistu äänestykseen:

Euroa käyttävien jäsenvaltioiden mahdollisuus päättää yksin niitä koskevista asioista on suuri ja välttämätön edistysaskel. Kymmenen uuden jäsenvaltion liityttyä unioniin kaksitoista euroalueeseen kuuluvaa jäsenvaltiota ovat vähemmistönä neuvostossa siihen asti, kunnes uudet jäsenvaltiot täyttävät euron käyttöönotolle asetetut lähentymisperusteet. Määräyksen ansiosta voidaan siis varmistaa, että tuona aikana tiettyjä päätöksiä tekevät yksin ne valtiot, joita päätökset koskevat.

Siirtymämääräyksiä koskevassa perustuslain jaksossa laajennetaan niitä tapauksia, joissa euroalueeseen kuulumattomilla jäsenvaltioilla ei ole äänioikeutta. Edellä mainittujen tilanteiden lisäksi tämä koskee etenkin euroalueen jäsenvaltioille monenvälisen valvonnan puitteissa osoitettavia suosituksia sekä kaikkia liiallista alijäämää koskevia toimenpiteitä (III-197 artiklan 4 kohta).

Euroalueen jäsenvaltioiden roolia on myös vahvistettu uusien valtioiden hyväksymisessä euroalueeseen. Ennen kuin neuvosto kokonaisuudessaan voi päättää asiasta, sen on saatava suositus euroalueen jäsenvaltioilta, jotka ovat päättäneet kannastaan määräenemmistöllä.

Euroryhmän rooli

Perustuslain III-195 artiklassa viitataan perustuslakiin liitettyyn, euroryhmää koskevaan pöytäkirjaan, jossa vahvistetaan euroalueen jäsenvaltioiden ministereiden välisiä kokouksia koskevat järjestelyt. Euroryhmä ei kuitenkaan ole neuvoston virallinen kokoonpano, vaikka se mainitaankin ensimmäistä kertaa jo perustamissopimuksessa. Perustuslaissa lähinnä vain vahvistetaan nykykäytäntö epävirallisten kokousten pitämisestä. Viralliset päätöksen tehdään jatkossakin ministerineuvostossa.

Euroryhmän epävirallisissa kokouksissa käydään tiivistä vuoropuhelua kysymyksistä, jotka liittyvät kyseisten maiden jakamaan erityisvastuuseen. Komissio osallistuu aina näihin kokouksiin ja Euroopan keskuspankki kutsutaan mukaan. Ainoa tähän liittyvä uudistus on se, että euroryhmä valitsee puheenjohtajan kahden ja puolen vuoden pituiseksi toimikaudeksi kyseisten jäsenvaltioiden enemmistöllä.

[ Takaisin sivun alkuun ]

SOPIMUSTEKSTIN YKSINKERTAISTAMINEN

Perustuslaissa on huomattavia muutoksia siirtymämääräyksiä koskeviin artikloihin (EY:n perustamissopimuksen 116-124 artikla). Kaikki euron käyttöönoton takia vanhentuneet, talous- ja rahaliiton kahta ensimmäistä vaihetta koskeneet määräykset poistettiin. Siirtymämääräykset on koottu perustuslakisopimuksessa III-197-III-202 artiklaan. Artikloja sovelletaan jäsenvaltioihin, joita koskee poikkeus eli jotka eivät ole vielä ottaneet euroa käyttöön. Artikloissa on esitetty

Määräyksiä siis yksinkertaistetaan perustuslaissa huomattavasti niiden sisältöä kuitenkaan muuttamatta, mikä lisää luettavuutta ja tekee tekstistä helppotajuisemman kansalaisille.

[ Takaisin sivun alkuun ]

MUUT MÄÄRÄYKSET

Perustuslailla laajennetaan määräenemmistöllä tehtävien päätösten soveltamisalaa . Vain muutamissa toimissa vaaditaan neuvoston yksimielistä päätöstä. Tällaisia asioita ovat erityisesti seuraavat:

Perustuslaki vahvistaa myös Euroopan parlamentin asemaa laajentamalla tavanomaisen lainsäätämisjärjestyksen soveltamista seuraaviin toimiin:

[ Takaisin sivun alkuun ]

TIIVISTELMÄTAULUKKO

Artikla Aihe Huomautuksia
I-8 Unionin tunnukset Uusia määräyksiä
I-13 Yksinomainen toimivalta -
I-15 Talous- ja työllisyyspolitiikkojen yhteensovittaminen -
I-30 Euroopan keskuspankki Huomattavia muutoksia
III-177 Talous- ja rahapolitiikka - yleiset määräykset -
III-178-III-184 Talouspolitiikka Huomattavia muutoksia
III-185-III-191 Rahapolitiikka -
III-192-III-193 Institutionaaliset määräykset Huomattavia muutoksia
III-194-III-196 Euroalueeseen kuuluvia jäsenvaltioita koskevat erityismääräykset Uusia määräyksiä
III-197-III-202 Siirtymämääräykset -
III-382-III-383 EKP - toimielintä koskevat määräykset -
Pöytäkirja euroryhmästä Euroryhmän kokoontumista koskevat menettelyt
Uusia määräyksiä
Vakaus- ja kasvusopimusta koskeva julistus Vakaus- ja kasvusopimus -

[ Takaisin sivun alkuun ] [ Edellinen sivu ] [ Seuraava sivu ] [ Päävalikko ]


Tietosivut eivät sido Euroopan komissiota oikeudellisesti, ne eivät ole tyhjentäviä eikä niissä tulkita perustuslakisopimuksen tekstejä.


Painettu versio | Oikeudellinen huomautus | Mitä uutta? | Haku | Yhteystiedot | Hakemisto | Sanasto | Lisätietoja tästä sivustosta | Sivun alkuun