YHDENTYMISKEHITYS JA PERUSSOPIMUKSET >
Unionin perusperiaatteet
Demokraattiset prosessit
-
Johdanto
Euroopan kansalaisuus
Edustuksellinen demokratia ja demokraattinen yhdenvertaisuus
Osallistuvan demokratian periaate
Tiivistelmätaulukko
Demokratian toteutumista unionissa käsitellään perustuslain ensimmäisen osan VI osastossa (I-45-I-52 artikla). Osasto sisältää kahdeksan artiklaa, joiden aiheina ovat edustuksellinen demokratia, osallistuva demokratia, avoimuus, asiakirjoihin tutustuminen, henkilötietojen suoja, Euroopan oikeusasiamies sekä työmarkkinaosapuolten ja kirkkojen asema.
Tätä demokratian toteutumista käsittelevää osastoa on tarkasteltava rinnakkain I-10 artiklan kanssa, joka koskee Euroopan kansalaisuutta, Euroopan unionin perusoikeuskirjaa koskevien II-99-II-106 artiklan kanssa, joissa mainitaan kaikki Euroopan kansalaisuuteen liittyvät oikeudet, sekä III-125-III-129 artiklan kanssa, joissa myös käsitellään tätä aihealuetta.
Perustuslakitekstissä vahvistetaan Euroopan kansalaisuuteen liittyvät oikeudet ja määritellään ensimmäistä kertaa unionin demokraattinen perusta, jonka taustalla on kolme periaatetta: demokraattisen yhdenvertaisuuden periaate, edustuksellisen demokratian periaate ja osallistuvan demokratian periaate. Lisäksi demokratian toteutumista käsittelevään VI osastoon on koottu tiettyjä tähän asti sopimuksissa hajallaan olleita määräyksiä, jotka koskevat esimerkiksi avoimuutta, asiakirjoihin tutustumista ja Euroopan oikeusasiamiehen asemaa.
Unionin kansalaisuuteen liittyvät oikeudet on koottu muuttumattomina I-10 artiklaan.
Nämä oikeudet ovat:
- oikeus liikkua ja oleskella vapaasti
- äänioikeus ja vaalikelpoisuus Euroopan parlamentin vaaleissa ja kunnallisvaaleissa
- oikeus saada diplomaatti- ja konsuliviranomaisilta suojelua
- oikeus vedota Euroopan parlamenttiin ja kääntyä Euroopan oikeusasiamiehen puoleen
- oikeus kirjoittaa unionin toimielimille ja neuvoa-antaville elimille jollakin perustuslain kielellä ja saada vastaus samalla kielellä.
Lisäksi I-10 artiklassa muistutetaan, että unionin kansalaisuus täydentää, mutta ei korvaa jäsenvaltion kansalaisuutta.
EDUSTUKSELLINEN DEMOKRATIA JA DEMOKRAATTINEN YHDENVERTAISUUS
Demokraattisen yhdenvertaisuuden ja edustuksellisen demokratian periaatteiden lisääminen perustuslakiin ei tuo Euroopan kansalaisille uusia oikeuksia, vaan kyse on sopimusten hengessä noudatettavista periaatteista. Euroopan parlamentti on kansalaisten suora edustaja unionin tasolla. Lisäksi jäsenvaltioita edustavat Eurooppa-neuvostossa ja ministerineuvostossa niiden hallitukset, jotka puolestaan ovat vastuussa Euroopan kansalaisten valitsemille kansallisille parlamenteille.
OSALLISTUVAN DEMOKRATIAN PERIAATE
Demokraattinen osallistuminen on yksi unionin toiminnan peruspilareista.
Alan merkittävimpänä uutena asiana on oikeus kansalaisaloitteen tekemiseen. I-47
artiklan mukaan vähintään miljoona kansalaista useasta jäsenvaltiosta voi kehottaa
komissiota tekemään lainsäädäntöaloitteen, kunhan se on perustuslain ja etenkin perusoikeuskirjan
mukainen. Kansalaisaloite ei vaikuta komission aloiteoikeuteen, koska komissiolla
on vapaus päättää, antaako ehdotus vai ei.
On kuitenkin kyse merkittävästä uudistuksesta, jonka myötä poliittiseen toimintaan
sisällytetään ensimmäistä kertaa osallistuvan demokratian käsite. Niille Euroopan
kansalaisille, jotka ovat jo ehtineet julistaa Euroopan unionissa vallitsevan "demokratiavajeen",
tämä toimenpide tarjoaa mahdollisuuden saada äänensä suoraan kuuluville. Uudistus
on osa pyrkimyksiä, jotka ovat johtaneet toimivaltuuksien jakautumisen selkiyttämiseen
ja säädösten yksinkertaistamiseen ja joiden perimmäisenä tavoitteena on tuoda kansalaisia
lähemmäs unionin toimielimiä.
Osallistuvan demokratian käsite sisältää muitakin merkittäviä näkökohtia. Kyseisessä
artiklassa muistutetaan lisäksi, että unionin toimielimet käyvät avointa ja säännöllistä
vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan etujärjestöjen kanssa ja että komissio kuulee
asianomaisia osapuolia laajamittaisesti.
I-47 artiklan lisäksi demokratian toteutumista koskevassa osastossa on artikloja, joihin on koottu toistaiseksi sopimuksissa hajallaan olevia määräyksiä joko sellaisinaan tai täydennettyinä seuraavasti:
- Läheisyysperiaate ("päätökset tehdään mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia") sekä Euroopan tason poliittisten puolueiden ja Euroopan oikeusasiamiehen asema toistetaan muuttumattomina I-46 ja I-49 artiklassa.
- Toimielinten toiminnan avoimuudesta määrätään I-50 artiklassa selvästi, että Euroopan parlamentin, mutta myös ministerineuvoston istunnot ovat julkisia silloin kun tarkastellaan ja hyväksytään esityksiä säädöksiksi. Kyseisessä artiklassa määrätään oikeudesta tutustua myös unionin erillisvirastojen ja muiden elinten asiakirjoihin. EY:n perustamissopimuksen vastaava artikla koskee nimenomaisesti vain parlamentin, komission ja neuvoston asiakirjoja.
- Henkilötietojen suojaa käsittelevä I-51 artikla on sisällöltään sama kuin vastaava EY:n perustamissopimuksen artikla (286 artikla), ja siihen on sisällytetty myös yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta annetun direktiivin 95/46/EY säännökset.
Työmarkkinaosapuolten ja kirkkojen asema on ensimmäistä kertaa mukana perustuslakiluonnoksessa.
I-48 artiklan mukaan unioni tunnustaa työmarkkinaosapuolten aseman ja edistää sitä sekä helpottaa avointa vuoropuhelua kunnioittaen työmarkkinaosapuolten itsenäisyyttä. Lisäksi artiklassa muistutetaan, että kasvua ja työllisyyttä käsittelevä sosiaalialan kolmikantahuippukokous osallistuu sosiaaliseen vuoropuheluun.
I-52 artiklassa toistetaan Amsterdamin sopimukseen johtaneen hallitustenvälisen konferenssin hyväksymä julistus kirkkojen ja ei-tunnustuksellisten järjestöjen asemasta ja täydennetään sitä. Perustuslakitekstissä tunnustetaan virallisesti kirkkojen, uskonnollisten yhdistysten sekä elämänkatsomuksellisten ja ei-tunnustuksellisten järjestöjen asema ja erityistehtävät, ja siinä ehdotetaan avointa ja säännöllistä vuoropuhelua näiden kirkkojen ja järjestöjen kanssa.
| Artikla | Aihe | Huomautuksia |
|---|---|---|
| I-10 | Euroopan kansalaisuus | - |
| I-45-I-52 (VI osasto) | Demokratian toteutuminen unionissa | Uusia määräyksiä
|
| I-47 | Osallistuva demokratia (oikeus kansalaisaloitteeseen) | |
| I-48 | Työmarkkinaosapuolten asema | |
| I-50 | Unionin toimielinten toiminnan avoimuus | Huomattavia muutoksia |
| I-51 | Henkilötietojen suoja | - |
| I-52 | Kirkot ja ei-tunnustukselliset järjestöt | Uusia määräyksiä |
| II-99-II-106 | Perusoikeuskirja (kansalaisuutta koskeva osasto) | - |
| III-125-III-129 | Kansalaisuus |
[ Takaisin sivun alkuun ] [ Edellinen sivu ] [ Seuraava sivu ] [ Päävalikko ]
Tietosivut eivät sido Euroopan komissiota oikeudellisesti, ne eivät ole tyhjentäviä eikä niissä tulkita perustuslakisopimuksen tekstejä.
