Painettu versio | Oikeudellinen huomautus | Mitä uutta? | Haku | Yhteystiedot | Hakemisto | Sanasto | Lisätietoja tästä sivustosta
Euroopalle perustuslaki Ohita kielivalikko ja mene suoraan sopimusluetteloon (pikanäppäin=1)
EUROPA > Tiivistelmät lainsäädännöstä > Unionin politiikat

YHDENTYMISKEHITYS JA PERUSSOPIMUKSET >

Unionin politiikat


Puolustuspolitiikka


Johdanto
Yleisesti sovellettavat toimenpiteet
Yhteistyö tiettyjen jäsenvaltioiden välillä
Puolustuspolitiikan rahoitus
Tiivistelmätaulukko

JOHDANTO

Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (ETPP), jota nyt kutsutaan yhteiseksi turvallisuus- ja puolustuspolitiikaksi, on edelleen erottamaton osa Euroopan unionin (EU) yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa (YUTP). Se käsittää unionin asteittain määriteltävän yhteisen puolustuspolitiikan ja johtaa yhteiseen puolustukseen, kun Eurooppa-neuvosto yksimielisesti niin päättää (I-41 artikla).

Jäsenvaltioiden sotilaalliset voimavarat sekä turvallisuus- ja puolustusalan painotukset vaihtelevat huomattavasti. Sen vuoksi perustuslaki sisältää määräyksiä, jotka perustuvat joustaviin järjestelyihin ja noudattelevat jäsenvaltioiden linjauksia ja poliittisia sitoumuksia ja ovat siten kaikkien jäsenvaltioiden hyväksyttävissä.

Lisäksi puolustuspolitiikan alan päätöksentekomenettelyssä noudatetaan edelleen aina yksimielisen päätöksenteon sääntöä.

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen puolustusalaa koskevia määräyksiä on sen sijaan huomattavasti lujitettu toisaalta kaikkia jäsenvaltioita koskevien yleisten soveltamismääräysten myötä ja toisaalta sellaisten määräysten myötä, jotka antavat jäsenvaltioiden ryhmälle mahdollisuuden edetä tietyissä turvallisuus- ja puolustuskysymyksissä muita jäsenvaltioita nopeammin.

[ Takaisin sivun alkuun ]

YLEISESTI SOVELLETTAVAT TOIMENPITEET

Uusissa yleisissä soveltamismääräyksissä on kyse Petersbergin tehtävien ajantasaistamisesta sekä yhteisvastuulausekkeen ja yhteistä puolustusta koskevan lausekkeen lisäämisestä.

Perustuslaissa ajantasaistetaan Petersbergin tehtävät, jotka luetellaan EU:sta tehdyn sopimuksen 17 artiklan 2 kohdassa ja joihin on lisätty muita tehtäviä, kuten yhteiset toimet aseidenriisunnan alalla, neuvonta ja tuki sotilasasioissa, konfliktinesto ja konfliktin jälkeinen vakauttaminen. Lisäksi perustuslaissa täsmennetään, että kaikilla näillä tehtävillä voidaan osaltaan edistää terrorismin torjumista (III-309 artikla).

Sen lisäksi perustuslain I-43 artiklassa otetaan käyttöön yhteisvastuulauseke, jonka mukaan jos jäsenvaltiossa tapahtuu terrorihyökkäys tai luonnonkatastrofi tai ihmisen aiheuttama onnettomuus, muut jäsenvaltiot antavat kyseiselle jäsenvaltiolle apua. Tällöin unioni ottaa käyttöön kaikki käytettävissä olevat välineet, mukaan luettuina jäsenvaltioiden EU:n käyttöön asettamat sotilaalliset voimavarat, antaakseen apua kyseiselle jäsenvaltiolle. Lauseke täydentää väestönsuojelua koskevaa uutta määräystä (III-284 artikla).

Perustuslain I-41 artiklan 7 kohdassa otetaan käyttöön yhteistä puolustusta koskeva lauseke. Kyseessä on yhteisen puolustuksen velvoite, joka sitoo kaikkia jäsenvaltioita (toisin kuin valmistelukunnan ehdotus tiiviimmästä yhteistyöstä tällä alalla). Velvoite tarkoittaa sitä, että jos jonkin jäsenvaltion alue joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muut jäsenvaltiot tarjoavat sille tukea ja apua kaikin niiden käytettävissä olevin keinoin. Velvoite, joka ei vaikuta eräiden maitten puolueettomuuteen, pannaan täytäntöön tiiviissä yhteistyössä Pohjois-Atlantin liiton (Nato) kanssa.

[ Takaisin sivun alkuun ]

YHTEISTYÖ TIETTYJEN JÄSENVALTIOIDEN VÄLILLÄ

Perustuslain III-310 artiklan mukaan neuvosto voi antaa sotilaallisen tehtävän toteuttamisen jäsenvaltioiden ryhmälle, joka on siihen halukas ja jolla on tehtävään tarvittavat voimavarat. Asianomaiset jäsenvaltiot sopivat keskenään yhteistyössä unionin ulkoasiainministerin kanssa tehtävän hoidosta.

Jäsenvaltioiden sotilaallisten voimavarojen parantamiseksi ja rationalisoimiseksi perustuslaissa määrätään Euroopan puolustusmateriaali-, tutkimus- ja sotilasvoimavaraviraston perustamisesta. Viraston nimi on Euroopan puolustusvirasto eikä Euroopan varustelutoimisto kuten Eurooppa-valmistelukunnan tekstissä esitettiin. Virasto toimii neuvoston alaisuudessa, ja sen toimintaan voivat osallistua kaikki halukkaat jäsenvaltiot (III-311 artikla). Neuvosto tekee määräenemmistöllä eurooppapäätöksen viraston perussäännöstä, kotipaikasta ja sen toimintasäännöistä.

Mahdollisuus pysyvään turvallisuus- ja puolustusalan tiiviimpään yhteistyöhön, josta ei määrätä lainkaan EU:sta tehdyssä sopimuksessa, sisältyy perustuslain III-312 artiklaan. Sen mukaan on mahdollista aloittaa pysyvä rakenteellinen yhteistyö sellaisten jäsenvaltioiden välillä, jotka täyttävät perustuslakiin liitetyssä pöytäkirjassa esitetyt sotilaallisia voimavaroja koskevat vaatimukset ja antavat niitä koskevat sitoumukset. Tämä on kiistämättä merkittävä edistysaskel EU:sta tehdyn sopimuksen nykyisiin YUTP:aa koskeviin määräyksiin verrattuna. Jäsenvaltioiden, jotka haluavat osallistua rakenteelliseen yhteistyöhön, on ilmoitettava aikomuksestaan neuvostolle ja unionin ulkoasiainministerille. Neuvosto tekee kolmen kuukauden kuluessa määräenemmistöllä eurooppapäätöksen, jolla vahvistetaan pysyvä rakenteellinen yhteistyö ja siihen osallistuvien jäsenvaltioiden luettelo. Yhteistyöhön voi liittyä myöhemmässä vaiheessa ja siitä voi myös erota. Lisäksi jäsenvaltion osallistuminen yhteistyöhön voidaan keskeyttää, mikäli neuvosto päättää, ettei jäsenvaltio enää täytä yhteistyön vaatimuksia. Osallistuvat jäsenvaltiot hyväksyvät yksimielisesti kaikki tähän yhteistyöhön liittyvät eurooppapäätökset tai neuvoston suositukset lukuun ottamatta ryhmän muodostamista, laajenemista, supistamista tai jäsenen erottamista.

[ Takaisin sivun alkuun ]

PUOLUSTUSPOLITIIKAN RAHOITUS

Perustuslaissa säilytetään voimassa kielto, jonka mukaan menoina unionin yleiseen talousarvioon ei oteta sellaisista operaatioista johtuvia menoja, joilla on sotilaallista tai puolustuksellista merkitystä. Jäsenvaltiot vastaavat edelleen tällaisista menoista bruttokansantulon mukaan määräytyvän asteikon mukaisesti. Sen sijaan perustuslaissa määrätään, että neuvosto tekee eurooppapäätöksen sen varmistamiseksi, että voidaan saada nopeasti käyttöön määrärahat, jotka on otettu talousarvioon Petersbergin tehtävien valmistelutoimia koskevia kiireellisiä aloitteita varten.

Lisäksi perustetaan jäsenvaltioiden osuuksista muodostettava käynnistysrahasto niiden Petersbergin tehtäviä valmistelevien toimien rahoittamiseksi, joita ei ole otettu unionin yleiseen talousarvioon. Ministerineuvosto päättää määräenemmistöllä rahaston toimintaa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (III-313 artikla).

[ Takaisin sivun alkuun ]

TIIVISTELMÄTAULUKKO

Artikla Aihe Huomautuksia
I-16 Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka -
I-28 Ulkoasiainministerin nimittäminen, asema ja tehtävät Uusia määräyksiä
I-40 Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toteuttamista koskevat erityismääräykset -
I-41 Yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan toteuttamista koskevat erityismääräykset Huomattavia muutoksia
I-43 Yhteisvastuulauseke Uusia määräyksiä
I-44 Tiiviimpi yhteistyö (yleiset määräykset) -
III-309 Petersbergin tehtävät -
III-310 Tehtävien toteuttaminen jäsenvaltioiden ryhmässä Uusia määräyksiä
III-311 Euroopan puolustusmateriaali-, tutkimus- ja sotilasvoimavaravirasto (Euroopan puolustusvirasto) Uusia määräyksiä
III-312 Pysyvä rakenteellinen yhteistyö Uusia määräyksiä
III-313 Varainhoitoa koskevat määräykset -
Pöytäkirja pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä Pysyvä rakenteellinen yhteistyö Uusia määräyksiä

[ Takaisin sivun alkuun ] [ Edellinen sivu ] [ Seuraava sivu ] [ Päävalikko ]


Tietosivut eivät sido Euroopan komissiota oikeudellisesti, ne eivät ole tyhjentäviä eikä niissä tulkita perustuslakisopimuksen tekstejä.


Painettu versio | Oikeudellinen huomautus | Mitä uutta? | Haku | Yhteystiedot | Hakemisto | Sanasto | Lisätietoja tästä sivustosta | Sivun alkuun