Painettu versio | Oikeudellinen huomautus | Mitä uutta? | Haku | Yhteystiedot | Hakemisto | Sanasto | Lisätietoja tästä sivustosta
Euroopalle perustuslaki Ohita kielivalikko ja mene suoraan sopimusluetteloon (pikanäppäin=1)
EUROPA > Tiivistelmät lainsäädännöstä > Unionin toimielimet

YHDENTYMISKEHITYS JA PERUSSOPIMUKSET >

Unionin toimielimet


Ministerineuvosto


Johdanto
Yleiset määräykset
Ministerineuvoston kokoonpanot
Ministerineuvoston eri kokoonpanojen puheenjohtajuus
Muut ehdotetut muutokset
Tiivistelmätaulukko

JOHDANTO

Eurooppa-valmistelukunnan ja hallitustenvälisen konferenssin (HVK) keskusteluissa oli keskeisellä sijalla neuvoston uudistaminen. Neuvosto on unionin toimielinten muodostamassa kolmiossa se elin, joka edustaa jäsenvaltioita.

Perustuslakisopimuksessa tehdään ensinnäkin selkeä ero kahden toimielimen välillä:

Perustuslaki sisältää toisekseen muutamia muutoksia neuvoston työskentelytapoihin.

Perustuslakisopimuksessa määrätään kolmanneksi, että Eurooppa-neuvoston on päätettävä uudesta neuvoston puheenjohtajuusjärjestelmästä, joka perustuu tasaiseen vuorotteluun jäsenvaltioiden kesken. Hallitustenvälisen konferenssin julistuksesta seuraa kuitenkin, ainakin lyhyellä aikavälillä, että nykyinen puolivuosittainen vuorottelujärjestelmä säilytetään periaatteessa.

Lisäksi perustuslaissa muutetaan äänestysjärjestelmä määräenemmistöäänestyksiksi neuvostossa (I-25 artikla). Tätä keskeisen tärkeää näkökohtaa käsitellään kaksinkertaista enemmistöä koskevalla tietosivulla .

[ Takaisin sivun alkuun ]

YLEISET MÄÄRÄYKSET

Perustuslain I-23 artiklassa määritellään neuvoston tärkeimmät tehtävät ja päätetään sen kokoonpano.

Neuvosto toimii yhdessä Euroopan parlamentin kanssa lainsäätäjänä ja budjettivallan käyttäjänä. Tämän lisäksi se määrittelee ja sovittaa yhteen unionin politiikkaa. Täytäntöönpanovallan käyttämistä, joka sille nykyisten perustamissopimusten mukaan kuuluu, ei mainita enää tässä artiklassa, vaan se on siirretty täytäntöönpanosäädöksiä koskevaan I-37 artiklaan. Säädösten täytäntöönpanoon kuuluva toimivalta on yleisesti ottaen annettu komissiolle. Neuvostolla tätä toimivaltaa on vain asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) alalla.

Lukuun ottamatta tapauksia, joista perustuslaissa toisin määrätään, neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä. Tällä hetkellä neuvosto tekee ratkaisunsa jäsentensä yksinkertaisella enemmistöllä, ellei perustamissopimuksissa toisin määrätä. Tämä tapahtuu kuitenkin hyvin harvoin, koska perustamissopimuksissa viitataan useimmiten yksimielisiin tai määräenemmistöpäätöksiin. Perustuslakisopimuksessa on siis käännetty tämä sääntö toisin päin eli määräenemmistöstä tulee pääsääntö. Tämän seurauksena viittaukset määräenemmistöön poistuvat kaikista asiaankuuluvista artikloista, mikä yksinkertaistaa tekstejä huomattavasti.

Neuvoston kokoonpanon osalta perustuslaissa säilytetään nykyisin voimassa olevat määräykset: neuvosto muodostuu jäsenvaltioiden nimeämistä ministeritason edustajista, joita on yksi kustakin jäsenvaltiosta. Ainoastaan tällä edustajalla on jäsenvaltiota sitovat valtuudet ja äänioikeus (lukuun ottamatta mahdollisuutta delegoida äänioikeus toisen jäsenvaltion edustajalle siten kuin III-343 artiklassa määrätään).

[ Takaisin sivun alkuun ]

MINISTERINEUVOSTON KOKOONPANOT

Perustuslaissa organisoidaan neuvoston työ uudelleen. Perustuslakisopimuksen I-24 artiklassa määrätään, että neuvosto kokoontuu eri kokoonpanoissa, mikä vastaa nykyistä käytäntöä, jota ei kuitenkaan ole koskaan aiemmin kirjattu perustamissopimuksiin. Neuvoston kaksi kokoonpanoa mainitaan nimenomaisesti perustuslaissa: yleisten asioiden neuvosto sekä ulkoasiainneuvosto. Tämä merkitsee yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston nykyisen kokoonpanon uudelleenjärjestelyä aihealueen mukaan, mistä on päätetty perustuslain tasolla.

Perustuslaissa annetaan yleisten asioiden neuvostolle tehtäväksi huolehtia neuvoston eri kokoonpanojen työskentelyn johdonmukaisuudesta.

Kun neuvosto kokoontuu tässä kokoonpanossa, se valmistelee Eurooppa-neuvoston kokoukset ja toteuttaa kokouksista aiheutuvat jatkotoimet ollen yhteydessä komissioon.

Ulkoasiainneuvosto muotoilee unionin ulkopolitiikan Eurooppa-neuvoston määrittelemien strategisten suuntaviivojen mukaisesti ja huolehtii unionin ulkoisen toiminnan johdonmukaisuudesta. Tämän neuvoston kokoonpanon puheenjohtajana toimii unionin ulkoasiainministeri .

Perustuslakisopimuksen I-24 artiklassa todetaan niin ikään, että Eurooppa-neuvosto tekee eurooppapäätöksen, jolla vahvistetaan muut kokoonpanot, joissa neuvosto voi kokoontua (esimerkiksi valtiovarain- ja talousministerien kokoonpano).

Perustuslaissa määrätään, että neuvoston istunnot ovat julkisia sen käsitellessä ehdotusta lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi tai äänestäessä siitä (I-24 ja I-50 artikla). Valmistelukunnan ehdotus lakiasäätävästä neuvostosta hylättiin hallitustenvälisessä konferenssissa . Perustuslakisopimuksessa määrätään kuitenkin, että jokainen neuvoston istunto on vastedes jaettu kahteen osaan, joista toisessa käsitellään unionin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset ja toisessa muut kuin lainsäädäntöasiat. Neuvoston lakiasäätävät ja täytäntöönpanotehtävät on näin ollen erotettu toisistaan paremmin, ja neuvoston työskentelystä on tehty avoimempaa.

[ Takaisin sivun alkuun ]

MINISTERINEUVOSTON ERI KOKOONPANOJEN PUHEENJOHTAJUUS

Perustuslakisopimuksen I-24 artiklassa todetaan, että kaikkien neuvoston kokoonpanojen puheenjohtajina toimivat jäsenvaltioiden edustajat tasaisen vuorottelun järjestelmän mukaisesti, lukuun ottamatta ulkoasiainneuvostoa, jonka puheenjohtajana toimii ulkoasiainministeri.

Perustuslaissa ei määritellä vuorottelujärjestelmän yksityiskohtia, vaan määrätään, että Eurooppa-neuvosto tekee määräenemmistöllä eurooppapäätöksen, jolla vahvistetaan tällaista vuorottelua koskevat säännöt. Tämän ratkaisun etuna on sen joustavampi luonne: järjestelmää voidaan tarvittaessa muuttaa ilman, että olisi turvauduttava perustuslain tarkistusmenettelyyn.

Hallitustenvälinen konferenssi pääsi jo sopuun tällaisen päätöksen yksityiskohdista. Ne on sisällytetty julistukseen, joka on hallitustenvälisen sopimuksen päätösasiakirjan liitteenä ja jossa todetaan seuraavaa:

Eurooppa-neuvoston olisi alettava valmistella tätä päätöstä, kun perustuslaki on allekirjoitettu, ja hyväksyttävä se poliittisesti kuuden kuukauden kuluessa.

[ Takaisin sivun alkuun ]

MUUT EHDOTETUT MUUTOKSET

Perustuslakisopimuksen III-342-III-346 artiklassa on muita neuvostoa ja sen sisäistä toimintaa koskevia määräyksiä (äänestystä koskevat yksityiskohtaiset säännöt, sisäinen organisaatio, neuvoston pääsihteeristö jne.). Näihin artikloihin on periaatteessa koottu Euroopan yhteisön perustamissopimuksen (EY-sopimuksen) 202-210 artiklojen määräykset, ja artikloja on mukautettu perustuslakisopimuksen mukanaan tuomiin muutoksiin.

On tärkeää huomata, että neuvoston äänten painotus, joka määritellään nykyisin EY-sopimuksen 205 artiklassa, on poistettu. Perustuslailla luodaan uusi järjestelmä säädösten hyväksymiseksi määräenemmistöllä , valtioiden ja väestön kaksinkertaisella enemmistöllä, ja sitä sovelletaan 1 päivästä marraskuuta 2009.

Perustuslain voimaantulon ja 1 päivän marraskuuta 2009 välistä siirtymäaikaa varten perustuslaissa viitataan unionin toimielimiä ja elimiä koskevista siirtymämääräyksistä tehtyyn pöytäkirjaan, jolla noudatetaan Nizzan sopimuksella luotua järjestelmää.

[ Takaisin sivun alkuun ]

TIIVISTELMÄTAULUKKO

Artikla Aihe Huomautuksia
I-23 Ministerineuvosto Huomattavia muutoksia
I-24 Ministerineuvoston kokoonpanot Huomattavia muutoksia
I-25 Määräenemmistön määritelmä Huomattavia muutoksia
I-50 Toimielinten toiminnan avoimuus Uusia määräyksiä
III-342-III-346 Institutionaaliset määräykset - ministerineuvosto -
Pöytäkirja Euroopan unionin toimielimiä ja elimiä koskevista siirtymämääräyksistä Äänten painottaminen Eurooppa-neuvostossa ja ministerineuvostossa vuoteen 2009 saakka Siirtymämääräyksiä
Julistus neuvoston puheenjohtajuuden hoitamista koskevasta Eurooppa-neuvoston päätöksestä Neuvoston puheenjohtajien vuorottelujärjestelmä Uusia määräyksiä

[ Takaisin sivun alkuun ] [ Edellinen sivu ] [ Seuraava sivu ] [ Päävalikko ]


Tietosivut eivät sido Euroopan komissiota oikeudellisesti, ne eivät ole tyhjentäviä eikä niissä tulkita perustuslakisopimuksen tekstejä.


Painettu versio | Oikeudellinen huomautus | Mitä uutta? | Haku | Yhteystiedot | Hakemisto | Sanasto | Lisätietoja tästä sivustosta | Sivun alkuun