Painettu versio | Oikeudellinen huomautus | Mitä uutta? | Haku | Yhteystiedot | Hakemisto | Sanasto | Lisätietoja tästä sivustosta
Euroopalle perustuslaki Ohita kielivalikko ja mene suoraan sopimusluetteloon (pikanäppäin=1)
EUROPA > Tiivistelmät lainsäädännöstä > Unionin perusperiaatteet

YHDENTYMISKEHITYS JA PERUSSOPIMUKSET >

Unionin perusperiaatteet


Toimivaltuuksien jako ja käyttö


Johdanto
Yleiset periaatteet
Toimivaltatyypit
Toimivaltuuksien käyttö: valvonta ja joustavuus
Tiivistelmätaulukko

JOHDANTO

Perustuslaissa täsmennetään Euroopan unionin (EU) ja jäsenvaltioiden välistä toimivallan jakoa ja kuvaillaan erillisessä osastossa tätä jakoa määrittelevät periaatteet sekä eri toimivaltaluokat.
Nykyinen toimivallan jako on sekä epäselvä että epätarkka. Muutoksilla pyrittiin korjaamaan kolme merkittävää epäkohtaa:

Perustuslain I-12 artiklassa toimivalta jaotellaan yleisluontoisesti kolmeen luokkaan: yksinomaiseen toimivaltaan, jaettuun toimivaltaan sekä tuki-, yhteensovitus- ja täydennystoimiin.
Lisäksi perustuslaissa määrätään, että unionilla on toimivalta varmistaa talous- ja työllisyyspolitiikan yhteensovittaminen sekä määritellä ja toteuttaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa (YUTP) .
Perustuslaissa säilytetään myös joustolauseke, joka antaa unionille mahdollisuuden toimia tarvittaessa toimivaltuuksiensa ulkopuolella. Lisäksi siinä tehostetaan toimivallan jaon noudattamisen valvontaa.
Lopuksi on huomattava, että pohjimmiltaan muutokset ovat hyvin pieniä ja toimivaltaan (toimivallan siirtämiseen) ei ole tehty muutoksia juuri ollenkaan.

[ Takaisin sivun alkuun ]

YLEISET PERIAATTEET

Perustuslakisopimuksen I-11 artiklassa esitetään toimivallan siirtämisen periaate, jonka mukaan unionin on toimittava sen toimivallan rajoissa, joka sille on annettu perustuslain tavoitteiden toteuttamiseksi. Perustuslain samassa artiklassa todetaan selvästi, että "toimivalta, jota tässä perustuslaissa ei ole annettu unionille, kuuluu jäsenvaltioille".

Merkittävin perustuslain mukanaan tuoma uudistus on olemassa olevien toimivaltaluokkien kirjaaminen unionin perussopimukseen, mitä ei ole tehty aiemmissa perussopimuksissa. On kuitenkin muistettava, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuin oli oikeuskäytännössään jo aikaisemmin hahmotellut tällaisen luokituksen erottamalla kolme toimivaltaluokkaa (erityinen, jaettu ja täydentävä).

Parhaana toimivallan siirtämisessä sovellettavana menetelmänä pidetään sitä, että unionin toteuttamat toimet määritellään tarkasti. Sen vuoksi perustuslaki sisältää toimivaltaluettelon. Tämä auttaa selventämään nykyisiä perussopimuksia, joissa unionin lainsäädännöllinen toimivalta määritellään joko tavoitteiden mukaan tai aiheittain, mikä vaikeuttaa kokonaisuuden ymmärtämistä. Parannusta kuitenkin laimentaa I-12 artikla, jossa todetaan, että "unionin toimivallan laajuus ja sen käyttöä koskevat säännöt määritetään III osan kutakin alaa koskevissa määräyksissä". Vaikka määräys mahdollistaa tietynlaisen joustavuuden, se vähentää luokittelun hyödyllisyyttä, koska aina täytyy kuitenkin analysoida III osan määräykset sen selvittämiseksi, mitä kukin toimielin unionissa tarkalleen tekee.

Toimivaltaan liittyvien yleisperiaatteiden joukossa tulee mainita unionin oikeutta koskeva I-6 artikla. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun perussopimuksessa mainitaan unionin oikeuden ensisijaisuuden periaate: unionin toimivaltaansa käyttäessään antama lainsäädäntö on ensisijaista jäsenvaltioiden lainsäädäntöön nähden. Tämä on merkittävä uudistus, sillä tätä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen vuonna 1964 antamaan tuomioon (Costa v. ENEL) perustuvaa periaatetta ei tätä ennen ollut vielä konkreettisesti käytetty unionin primaarioikeudessa.

[ Takaisin sivun alkuun ]

TOIMIVALTATYYPIT

Toimivallan jakautumista käsitellään yksityiskohtaisesti I-12-I-17 artiklassa:

Uuden luokittelun lisäksi on huomattava, että rajallinen määrä jäsenvaltioita voi aina käyttää toimivaltaa tiiviimmän yhteistyön mekanismin ansiosta. Esimerkiksi I-44 artiklassa säädetään, että halutessaan jäsenvaltiot voivat aloittaa keskenään tiiviimmän yhteistyön muulla kuin unionin yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvalla alalla. Uudet tiiviimpää yhteistyötä koskevat määräykset ovat melko samanlaisia kuin nykyiset Euroopan unionista tehdyn sopimuksen määräykset. Merkittävimmät muutokset liittyvät seuraaviin asioihin: YUTP:hen liittyvien rajoitusten ja rikosasioissa tehtävää poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä koskevien tilapäisten sääntöjen poistuminen, mahdollisuus - tiiviimmän yhteistyön piirissä - siirtyä yksimielisyydestä määräenemmistöön tai erityisestä lainsäätämisjärjestyksestä tavanomaiseen ja se, että vähintään kolmasosan jäsenvaltioista on osallistuttava tällaiseen yhteistyöhön nykyisin vaadittavien kahdeksan jäsenvaltion sijaan.

[ Takaisin sivun alkuun ]

TOIMIVALTUUKSIEN KÄYTTÖ: VALVONTA JA JOUSTAVUUS

Perustuslain I-11 artiklassa todetaan, että unionin toimivalta ei määräydy ainoastaan annetun toimivallan periaatteen vaan myös toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti.

Perustuslaissa tehostetaan toimivallan jaon, ja erityisesti toissijaisuusperiaatteen , noudattamisen valvontaa antamalla myös kansallisille parlamenteille rooli valvonnassa. Pöytäkirjassa toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta perustetaan ennakkovaroitusjärjestelmä, johon kansalliset parlamentit tiiviisti osallistuvat.

Toimivallan jaon joustavuuden säilyttämiseksi perustuslakiin sisältyy lauseke, jonka mukaan unioni voi ylittää toimivaltuutensa, jos tämä on tarpeen jonkin perustuslaissa asetetun tavoitteen saavuttamiseksi.
Määräys sisältyy 1-18 artiklaan, se vastaa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 308 artiklan sisältöä ja siinä edellytetään edelleen yksimielistä päätöstä. Määräyksen soveltamisalaan ei kuulu ainoastaan sisämarkkinoiden toiminta, vaan se ulottuu myös perustuslain III osassa mainittuihin politiikkoihin. Parlamentin merkitys menettelyssä on kasvanut. Sitä ei enää pelkästään kuulla menettelyssä, vaan sen on hyväksyttävä jokainen toimenpide.
Samaisessa I-18 artiklassa todetaan myös, että komissio tiedottaa jäsenvaltioiden parlamenteille joustolausekkeen käyttöön perustuvista ehdotuksista, jotta nämä voivat valvoa toissijaisuusperiaatteen soveltamista.

[ Takaisin sivun alkuun ]

TIIVISTELMÄTAULUKKO

Artikla Aihe Huomautuksia
I-11-I-18 artikla Unionin toimivalta -
I-6 artikla Yhteisön oikeuden ensisijaisuus Uusi määräys
I-11 artikla Toimivallan siirtämisen periaate, toissijaisuusperiaate ja suhteellisuusperiaate -
I-12 artikla Toimivallan jaottelu Uusi määräys
I-13 artikla Yksinomainen toimivalta
I-14 artikla Jaettu toimivalta
I-17 artikla Tuki-, yhteensovitus- ja täydennystoimet
I-18 artikla Joustolauseke -
I-44 artikla Tiiviimpi yhteistyö

[ Takaisin sivun alkuun ] [ Edellinen sivu ] [ Seuraava sivu ] [ Päävalikko ]


Tietosivut eivät sido Euroopan komissiota oikeudellisesti, ne eivät ole tyhjentäviä eikä niissä tulkita perustuslakisopimuksen tekstejä.


Painettu versio | Oikeudellinen huomautus | Mitä uutta? | Haku | Yhteystiedot | Hakemisto | Sanasto | Lisätietoja tästä sivustosta | Sivun alkuun