Painettu versio | Oikeudellinen huomautus | Mitä uutta? | Haku | Yhteystiedot | Hakemisto | Sanasto | Lisätietoja tästä sivustosta
Euroopalle perustuslaki Ohita kielivalikko ja mene suoraan sopimusluetteloon (pikanäppäin=1)
EUROPA > Tiivistelmät lainsäädännöstä > Unionin päätöksentekomenettelyt

YHDENTYMISKEHITYS JA PERUSSOPIMUKSET >

Unionin päätöksentekomenettelyt


Unionin talous ja talousarviomenettelyt


Johdanto
Talousarviota ja varainhoitoa koskevat periaatteet
Unionin omat varat
Monivuotinen rahoituskehys
Talousarviomenettely
Talousarvion toteuttaminen ja vastuuvapauden myöntäminen
Tiivistelmätaulukko

JOHDANTO

Perustuslailla yksinkertaistetaan talousarviomenettelyä, mikä on melko huomattava edistysaskel. Menettelystä päätetään tästedes eräänlaisella yhteispäätöksellä (tavanomainen lainsäätämisjärjestys) yhdessä käsittelyssä, jota seuraa sovittelu. Laista on poistettu pakollisten ja ei-pakollisten menojen välinen ero sekä ei-pakollisten menojen korotuksen enimmäismäärän vuosittainen vahvistaminen. Monivuotista rahoituskehystä koskevat määräykset on sisällytetty perustuslakiin ja unionin omia varoja koskevat säännöt pysyvät pääosin ennallaan.

Unionin varainhoitoa ja talousarviomenettelyä käsitellään kahdessa perustuslain osassa:

Perustuslain määräysten lisäksi unionin varainhoitoa ja talousarviomenettelyä käsitellään yhä myös kolmessa muussa tärkeässä asiakirjassa, jotka ovat vuoden 2002 varainhoitoasetus , talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta vuonna 1999 tehty toimielinten sopimus (castellanodeutschenglishfrançais) sekä Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä vuonna 2000 tehty päätös (castellanodeutschenglishfrançais).

Perustuslakiin on otettu joitakin näiden asiakirjojen säännöksistä ja määräyksistä, esimerkiksi "rahoitusnäkymät", jonka nykyinen nimi on "monivuotinen rahoituskehys" ja joka on peräisin vuoden 1999 toimielinten sopimuksesta.

[ Takaisin sivun alkuun ]

TALOUSARVIOTA JA VARAINHOITOA KOSKEVAT PERIAATTEET

Talousarviota ja varainhoitoa koskevien periaatteiden tarkoituksena on valvoa talousarvion hyvää valmistelua ja toteutusta. Perustuslaissa pidetään voimassa nykyiset periaatteet ja tuodaan selvästi esiin, että kaikki unionin tulot ja menot arvioidaan kutakin varainhoitovuotta varten (vuotuisuus), ne otetaan unionin talousarvioon (yhtenäisyys) ja ne ovat tasapainossa (tasapaino). Menojen toteuttamiseksi on tarpeen hyväksyä etukäteen oikeudellisesti velvoittava säädös. Budjettikurin varmistamiseksi menot on voitava kattaa unionin omista varoista ja tässä on noudatettava monivuotista rahoituskehystä. Sekä moitteettoman varainhoidon periaatetta että petoksentorjunnan tarvetta tällä alalla korostetaan.

[ Takaisin sivun alkuun ]

UNIONIN OMAT VARAT

Perustuslaki muistuttaa, että unionin talousarvio rahoitetaan kokonaisuudessaan omin varoin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muita tuloja (I-54 artikla).Omien varojen järjestelmää hallitaan neuvoston eurooppalailla, josta neuvosto parlamenttia kuultuaan tekee yksimielisen päätöksen ja joka kaikkien jäsenvaltioiden on ratifioitava aivan kuten nykyäänkin. Määräenemmistöpäätöstä sovelletaan vain hyväksyttäessä järjestelmän täytäntöön panevia lakeja, jos siitä on erikseen määrätty aikaisemmin hyväksytyssä laissa. Tämä mahdollisuus on ainoa unionin omia varoja koskeva ero verrattuna nykyisiin varainhoitoa koskeviin säännöksiin (EY:n perustamissopimuksen 269 artikla).

[ Takaisin sivun alkuun ]

MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS

" Rahoitusnäkymien" järjestelmä on nyt ensimmäistä kertaa kirjattu primaarioikeuden asiakirjaan. Järjestelmä esiteltiin "Delorsin paketissa" 1988, se otettiin mukaan vuoden 1993 toimielinten sopimukseen ja vuoden 1999 toimielinten väliseen sopimukseen, ja nyt se vihdoin mainitaan perustuslaissa. Perustuslain I-55 artiklassa määritellään ja vahvistetaan monivuotisen rahoituskehyksen soveltamissäännöt. Artiklan mukaan neuvosto tekee asiaa koskevat päätökset yksimielisesti saatuaan Euroopan parlamentin hyväksynnän. On kuitenkin olemassa ns. ylimenolauseke, jonka mukaan Eurooppa-neuvosto voi määräaikaa ilmoittamatta tehdä yksimielisesti päätöksen määräenemmistöpäätökseen siirtymisestä.

Monivuotisen rahoituskehyksen - niin kuin se on perustuslaissa nimetty - tavoitteena on varmistaa menojen hallittu kehitys unionin omien varojen asettamien rajojen sisällä. Siten se asettaa ylärajan unionin tärkeiden toiminta-alojen vuosittaisille menoille vähintään viiden vuoden jaksolle. Vuotuisen talousarvion on noudatettava tuota ylärajaa.

[ Takaisin sivun alkuun ]

TALOUSARVIOMENETTELY

Unionin talousarvio käsittää tammikuun 1. päivän ja joulukuun 31. päivän välisen jakson. Perustuslaissa esitellään talousarviomenettely, joka muistuttaa tavanomaista lainsäätämisjärjestystä (nykyinen yhteispäätösmenettely). Siinä on yksi käsittely, jota seuraa sovittelu, sekä tarkat määräajat, ja komission on tehtävä uusi esitys, mikäli neuvosto ja parlamentti eivät pääse yhteisymmärrykseen.

Perustuslaki yksinkertaistaa aikaisempaa tilannetta, sillä tästä lähtien komissio tekee talousarvioesityksen eikä vain alustavaa esitystä. Lisäksi perustuslaissa ei enää tehdä eroa pakollisten ja ei-pakollisten menojen välillä. Tämän erottelun poistamisella on kaksi vaikutusta: parlamentti voi vastedes vaikuttaa koko talousarvioon, mutta sillä ei ole enää oikeutta "viimeiseen sanaan", joka aikaisemmassa talousarviomenettelyssä antoi sille mahdollisuuden taivuttaa neuvosto tahtoonsa ei-pakollisiin menoihin liittyvissä asioissa. Valmistelukunta oli tosin suunnitellut, että parlamentille jäisi viimeinen sana kaikkia menoja koskevissa asioissa, mutta hallitustenvälinen konferenssi (HVK) käytännöllisesti katsoen poisti tämän määräyksen. Tämä mahdollisuus voi itse asiassa toteutua vain siinä tapauksessa, että neuvosto hylkää talousarvion perustuslain asettaman sovittelukomitean päätöksen jälkeen.

Perustuslaissa on säilytetty "väliaikaisten kahdestoistaosien" järjestelmä, jota sovelletaan, jos neuvosto ja parlamentti eivät säädetyn määräajan kuluessa pääse yhteisymmärrykseen talousarviosta.

Alla on lyhyt selitys uudesta talousarviomenettelystä:

Ennen heinäkuun 1. päivää * Kukin toimielin laatii ennakkoarvion seuraavan varainhoitovuoden menoistaan. Komissio kokoaa ennakkoarviot talousarvioesitykseen, joka sisältää tulot ja menot.
Viimeistään syyskuun 1. päivänä Komissio esittelee talousarvioesityksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen muodossa. Komissio voi muuttaa talousarvioesitystä sovittelukomitean koollekutsumiseen saakka.
Viimeistään lokakuun 1. päivänä Neuvosto vahvistaa kantansa ja ilmoittaa sen Euroopan parlamentille.
42 päivän kuluessa edellä tarkoitetusta ilmoituksesta Määräajan kuluessa voi tapahtua kolme asiaa. Parlamentti
1) hyväksyy neuvoston kannan - talousarviota koskeva eurooppalaki annetaan,
2) ei tee ratkaisuaan - eurooppalaki katsotaan annetuksi,
3) tekee jäsentensä enemmistöllä tarkistuksia, jotka toimitetaan neuvostolle ja komissiolle - menettely jatkuu: sovittelukomitea kutsutaan viipymättä koolle.
Seuraavat kaksi määräaikaa ovat mahdolliset sen jälkeen, kun neuvosto on vastaanottanut tarkistukset
a) 10 päivää
b) 21 päivää
Sovittelukomitean koollekutsumisen jälkeen voi tapahtua kaksi asiaa, joilla on erilaiset määräajat:
1) Jos neuvosto tarkistusten toimittamista seuraavien 10 päivän kuluessa ilmoittaa hyväksyvänsä kaikki tarkistukset, sovittelukomitea ei kokoonnu - eurooppalaki annetaan,
2) 21 päivän kuluessa sovittelukomitea joko pääsee tai ei pääse yhteisymmärrykseen:
3) jos komitea päättää neuvoston jäsenten määräenemmistöllä sekä Euroopan parlamenttia edustavien jäsenten enemmistöllä yhteisestä tekstistä - menettely jatkuu,
4) jos komitea ei pääse yhteisymmärrykseen - komissio tekee uuden talousarvioesityksen.
14 päivän kuluessa sovittelukomitean päätöksestä Sovittelukomitean ratkaisua seuraavien 14 päivän kuluessa voi tapahtua seitsemän asiaa:
1) Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät yhteisen tekstin - eurooppalaki katsotaan annetuksi yhteisen tekstin mukaisena,
2) parlamentti ja neuvosto eivät ole tehneet ratkaisuaan - eurooppalaki katsotaan annetuksi yhteisen tekstin mukaisena,
3) jompikumpi toimielin hyväksyy yhteisen tekstin ja toinen ei ole tehnyt ratkaisuaan - eurooppalaki katsotaan annetuksi yhteisen tekstin mukaisena,
4) molemmat toimielimet hylkäävät yhteisen tekstin - komissio tekee uuden esityksen,
5) jompikumpi toimielin hylkää yhteisen tekstin ja toinen ei ole tehnyt ratkaisuaan - komissio tekee uuden esityksen,
6) Euroopan parlamentti hylkää yhteisen tekstin, mutta neuvosto hyväksyy sen - komissio tekee uuden esityksen,
7) Euroopan parlamentti hyväksyy yhteisen tekstin, mutta neuvosto hylkää sen - menettely jatkuu.
14 päivän kuluessa parlamentin hyväksymisestä ja neuvoston hylkäämisestä Parlamentti voi näiden 14 päivän kuluessa päättää vahvistaa kaikki tarkistukset tai osan niistä. Niiden tarkistusten osalta, joita ei vahvisteta, pysyy voimassa sovittelukomiteassa hyväksytty kanta budjettikohtaan, johon kyseinen tarkistus on tehty - eurooppalaki katsotaan annetuksi tämän mukaisesti.
Menettelyn päättyminen Euroopan parlamentin puhemies toteaa talousarviota koskevan eurooppalain lopullisesti annetuksi.

* Kaikki taulukon päivämäärät viittaavat sitä varainhoitovuotta edeltävään vuoteen, jota esitys koskee.

[ Takaisin sivun alkuun ]

TALOUSARVION TOTEUTTAMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN

Viimeinen talousarviomenetelmään tehty uudistus koskee arviointikertomusta, jonka komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle (III-408 artikla). Kertomus liittyy vastuuvapauden myöntämiseen, ja se mahdollistaa talousarvion toteuttamisen arvioinnin suhteessa sille asetettuihin tavoitteisiin.

Komissio vastaa edelleen unionin vuotuisen talousarvion esittämisestä ja toteuttamisesta parlamentin ja tilintarkastustuomioistuimen valvonnassa ja yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.

[ Takaisin sivun alkuun ]

TIIVISTELMÄTAULUKKO

Artiklat Aihe Huomautuksia
I-53 artikla Talousarviota ja varainhoitoa koskevat periaatteet -
I-54 artikla Unionin omat varat -
I-55 ja III-402 artikla Monivuotinen rahoituskehys Uusia määräyksiä
III-403-III-414 artikla Vuosittainen talousarviomenettely, talousarvion toteuttaminen ja vastuuvapauden myöntäminen Huomattavia muutoksia

[ Takaisin sivun alkuun ] [ Edellinen sivu ] [ Seuraava sivu ] [ Päävalikko ]


Tietosivut eivät sido Euroopan komissiota oikeudellisesti, ne eivät ole tyhjentäviä eikä niissä tulkita perustuslakisopimuksen tekstejä.


Painettu versio | Oikeudellinen huomautus | Mitä uutta? | Haku | Yhteystiedot | Hakemisto | Sanasto | Lisätietoja tästä sivustosta | Sivun alkuun