Painettu versio | Oikeudellinen huomautus | Mitä uutta? | Haku | Yhteystiedot | Hakemisto | Sanasto | Lisätietoja tästä sivustosta
HVK:n työskentely vuonna 2003/2004 Ohita kielivalikko ja mene suoraan tiivistelmäluetteloon (pikanäppäin=1)
EUROPA > Tiivistelmät lainsäädännöstä > Hallitustenvälinen konferenssi 2003/2004

YHDENTYMISKEHITYS JA PERUSSOPIMUKSET >

Arkisto   Arkisto   Arkisto   Arkisto

Hallitustenvälinen konferenssi 2003/2004


Irlannin puheenjohtajakauden neuvottelut


Uusi toimintatapa: epävirallinen yhteydenpito

Maaliskuussa 2004 kokoontunut Eurooppa-neuvosto: poliittinen sitoutuminen

Neuvottelujen jatkaminen

Yhteyshenkilöiden tapaaminen
Seitsemäs ministeritapaaminen
Kahdeksas ministeritapaaminen
Yhdeksäs ministeritapaaminen
Kesäkuussa 2004 kokoontunut Eurooppa-neuvosto: lopullinen sopimus perustuslaista

Hallitustenvälisen konferenssin 2003/2004 tulokset

Tekstien viimeistely
Perustuslakisopimuksen allekirjoittaminen

Kun joulukuussa 2003 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa ei onnistuttu pääsemään laajaan yhteisymmärrykseen Euroopan unionin perustuslaista, puheenjohtajavaltio Irlantia pyydettiin kuulemaan kaikkia osapuolia ja arvioimaan hallitustenvälisen konferenssin (HVK) etenemismahdollisuuksia.

Irlanti teki hienovaraisia tunnusteluja kaikkien valtuuskuntien keskuudessa ulospääsyn löytämiseksi. Maaliskuussa 2004 kokoontunut Eurooppa-neuvosto suhtautui myönteisesti Irlannin ehdotukseen työn jatkamisesta, ja viralliset neuvottelut käynnistyivät uudelleen toukokuussa 2004.

Puheenjohtajavaltio otti aiheet käsiteltäviksi yksi kerrallaan, ja näin useimpiin avoinna olleisiin kysymyksiin onnistuttiin löytämään kompromissiratkaisu. Ratkaisevaan, kesäkuussa 2004 pidettyyn Eurooppa-neuvoston kokoukseen se toi käsiteltäväksi enää pienen määrän kysymyksiä. Valtion- ja hallitusten päämiehet joutuivat näin ollen päättämään vain tärkeimmistä asioista, kuten toimielimiin liittyvistä kysymyksistä ja erityisesti neuvoston äänestysjärjestelmästä. Kesäkuun 18. päivänä 2004 valtion- ja hallitusten päämiehet hyväksyivät Euroopan unionin ensimmäisen perustuslain.

[ Takaisin sivun alkuun ]

UUSI TOIMINTATAPA: EPÄVIRALLINEN YHTEYDENPITO

Ensi alkuun oli määritettävä asiakohdat, joissa edellinen puheenjohtajavaltio Italia arvioi päästyn ainakin jossain määrin yhteisymmärrykseen. Näin ollen puheenjohtajavaltio Irlanti konsultoi Italiaa, jotta siirtymävaihe sujuisi jouhevasti ja saataisiin väliarvio joulukuun 2003 Eurooppa-neuvoston jälkeen vallinneesta tilanteesta. Näiden keskustelujen jälkeen Irlanti ilmoitti, että tulevat neuvottelut käytäisiin EU-valmistelukunnan tekstiluonnoksen ja Napolin ministerikokouksessa laaditun asiakirjan pohjalta.

Heti puheenjohtajakautensa ensimmäisenä päivänä Irlanti aloitti myös yhteydenpidon kaikkiin valtuuskuntiin. Ulospääsyä umpikujasta etsittiin epävirallisesti lukuisin kahdenvälisin keskusteluin valtuuskuntien johtavien virkamiesten kanssa. Poliittisen johdon tasolla Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja, Irlannin pääministeri Bertie Ahern otti yhteyttä pääministerikollegoihinsa tammi- ja helmikuussa. Vastaavasti neuvoston puheenjohtaja, Irlannin ulkoministeri Brian Cowen tapasi omia virkaveljiään useissa neuvotteluissa.

Puheenjohtajavaltion oli tärkeää kuunnella ja yrittää ymmärtää eri maiden kantoja. Yhteydenpito tapahtui kaikessa hiljaisuudessa, jolloin valtuuskuntien oli mahdollista luopua neuvotteluihin yleensä kuuluvasta taktisesta pelistä. Puheenjohtajavaltion kannalta tämä oli erittäin tärkeää, jotta neuvottelujen etenemistä ja tilannetta voitiin arvioida luotettavasti.

Tätä alkuvaihetta varten puheenjohtajavaltio ei tehnyt asialistaa. Sen pääasiallisena tavoitteena oli tehdä täsmällinen tilanneanalyysi. Neuvotteluiden epäonnistuttua joulukuussa valtuuskuntien ilmapiiri oli varsin synkkä, ja monet niistä olivat varautuneet pitkään neuvottelutaukoon. Puheenjohtajavaltion olikin tässä tilanteessa tärkeää puhaltaa uutta eloa HVK-prosessiin ja selvittää, olivatko jäsenvaltiot valmiita työn jatkamiseen.

Euroopan parlamentti vetosi tammikuun 2003 täysistunnossaan valtion- ja hallitusten päämiehiin ponnistelujen jatkamiseksi ja erimielisyyksien ratkaisemiseksi, jotta neuvotteluissa päästäisiin tasapuoliseen ja myönteiseen lopputulokseen. Parlamentti myös antoi tukensa EU-valmistelukunnan ehdotuksille.

Yleisten asiain ja ulkosuhteiden neuvoston kokouksen yhteydessä pidetyllä lounaalla 26. tammikuuta 2004 puheenjohtajavaltio käytti tilaisuutta hyväkseen ja käynnisti ensi kertaa avoimen keskustelun ulkoministereiden kesken. Kyseessä ei ollut HVK:n virallinen istunto vaan pikemminkin keskustelufoorumi.

Lounaalla Irlannin ulkoministeri pani merkille, että kaikki osapuolet olivat halukkaita jatkamaan työtä ja etsimään ratkaisua ongelmakohtiin. Niinpä puheenjohtajavaltio jatkoi keskusteluja osapuolten kanssa Eurooppa-neuvoston kokousta edeltävien kahden kuukauden ajan. Keskeisenä tavoitteena oli päästä epävirallisesti sopimukseen neuvoston äänestysjärjestelmästä.

[ Takaisin sivun alkuun ]

Maaliskuussa 2004 kokoontunut Eurooppa-neuvosto: poliittinen sitoutuminen

Puheenjohtajavaltio Irlannin otettua lukuisia kertoja yhteyttä valtuuskuntiin Irlannin pääministeri lähetti 22. maaliskuuta 2004 virkaveljilleen selvityksen, jossa käytiin läpi epävirallisten keskustelujen siihenastiset tulokset ja esitettiin joitakin ajatuksia vaikeimmista kysymyksistä. Tässä lähinnä kuvailevassa selvityksessä ei tehty virallisia ehdotuksia ratkaisematta olevista kohdista, vaan pikemminkin hahmoteltiin vaihtoehtoisia ratkaisumalleja.

Puheenjohtajavaltio totesi, että kaikki valtuuskunnat todellakin halusivat saattaa neuvottelut päätökseen mahdollisimman nopeasti. Se arvioi, että valtaosa avoimista kysymyksistä voitaisiin ratkaista suuremmitta vaikeuksitta: suuresta osasta puheenjohtajavaltio Italian joulukuun 2003 Eurooppa-neuvostossa tekemistä ehdotuksista (ks. asiakirja CIG 60/03) vallitsi erittäin laaja yksimielisyys. Loppujen lopuksi erittäin suuri osa valmistelukunnan ehdotuksista ei herättänyt vastustusta.

Hankalimmat aiheet olivat komission koko ja kokoonpano sekä varsinkin ministerineuvoston määräenemmistön määritteleminen ja määräenemmistöpäätöksenteon soveltamisala . Avoimena oli myös Euroopan parlamentin jäsenten vähimmäismäärä. Puheenjohtajavaltio katsoi, että näihin ja muihin kiistakysymyksiin oli mahdollista löytää kokonaisratkaisu, jos jäsenvaltioilla vain oli riittävästi poliittista tahtoa ja joustavuutta. Neuvottelujen mahdollista päättymispäivää ei mainittu.

Maaliskuun 25. päivänä 2004 pidetyssä päivällistilaisuudessa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja selvitti tilannetta virkaveljilleen suullisesti, minkä jälkeen seurasi valtion- ja hallitusten päämiesten avoin keskustelu. Tarkoituksena oli selvittää, oliko kaikilla poliittista tahtoa edetä ripeästi kohti sopimusta. Tarkkailijoiden mukaan Espanjan uuden pääministerin kannanottojen ja Madridin pommi-iskun myötä HVK:n henki näytti muuttuneen ja halu päästä kompromissiin oli kasvanut. Näin ollen valtion- ja hallitusten päämiehet päättivät käynnistää neuvottelut uudelleen ja yrittää päästä yhteisymmärrykseen vielä avoimina olevista kysymyksistä, jotta Euroopan unionille voitaisiin taata tarvittava toimintakyky.

Puheenjohtajavaltio sai siis valtuudet jatkaa hallitustenvälisen konferenssin työtä. Eurooppa-neuvosto sitoutui saattamaan perustuslakiprosessin päätökseen 17. ja 18. kesäkuuta 2004 pidettävään Eurooppa-neuvoston kokoukseen mennessä.

[ Takaisin sivun alkuun ]

NEUVOTTELUJEN JATKAMINEN

Yhteyshenkilöiden tapaaminen

Poliittisen sitoutumisen varmistuttua maaliskuussa puheenjohtajavaltio Irlanti jatkoi kahdenvälisiä keskusteluja ja laati alustavan kokousaikataulun. Ennen virallisten neuvottelujen käynnistämistä puheenjohtajavaltio kutsui koolle yhteyshenkilöiden eli jäsenvaltioiden valtuuskuntien korkea-arvoisten virkamiesten kokouksen.

Dublinissa 4. toukokuuta 2004 pidetyn kokouksen tavoitteena oli keskustella useista vähemmän kiistanalaisista kysymyksistä. Puheenjohtajavaltio arvioi, että näitä kohtia koskevat neuvottelut voitaisiin saattaa väliaikaisesti päätökseen sopimustekstiä teknisesti ja kielellisesti selventämällä mutta sen sisältöä poliittisesti muuttamatta, edellyttäen tietenkin, että perustuslaista päästäisiin kokonaisvaltaiseen sopimukseen. Näin puheenjohtajavaltio halusi valmistaa tehokkaasti maaperää ensimmäiselle viralliselle kokoukselle.

Keskustelujen pohjaksi oli laadittu valmisteluasiakirja, joka ei ollut puheenjohtajavaltion virallinen kaikkia kohtia koskeva ehdotus, vaan johon oli koottu puheenjohtajavaltio Italian Napolin kokouksen jälkeen tekemiä ehdotuksia. Asiakirjassa tehtiin lukuisia täsmennyksiä, joiden tarkoituksena oli helpottaa yhteisymmärrykseen pääsyä.

Kokouksen jälkeen puheenjohtajavaltio arvioi, että suuresta osasta esiin otetuista kysymyksistä vallitsi laaja yksimielisyys eikä niitä näin ollen ollut enää tarpeen käsitellä. Se laati 13. toukokuuta 2004 päivätyn asiakirjan niistä sopimustekstin sanamuodoista, joista se uskoi päästävän laajaan yksimielisyyteen osana sopimuskokonaisuutta, ja arvioi, ettei ministeritason keskusteluja enää tarvittu.

Samaan aikaan Irlannin pääministeri Bertie Ahern teki "pääkaupunkien kierroksen" eli vieraili kaikissa jäsenvaltioissa kesäkuun alkuun mennessä. Tapaamisten yhteydessä hän esitteli virkaveljilleen epävirallisesti puheenjohtajavaltion näkemyksiä muun muassa toimielimiä koskevista kysymyksistä sekä ratkaisuehdotuksia. Tällä menettelyllä puheenjohtajavaltio varmisti jo ennen ehdotustensa virallista esittämistä, että ne saavat laajan kannatuksen.

[ Takaisin sivun alkuun ]

Seitsemäs ministeritapaaminen 17. ja 18.toukokuuta 2004

Yleisten asiain ja ulkosuhteiden neuvoston kokouksen yhteydessä käydyn HVK:n ensimmäisen virallisen neuvottelun pohjaksi puheenjohtajavaltio Irlanti laati asiakirjan kysymyksistä, joista sen mielestä oli tarpeen jatkaa keskustelua.

Asiakirjan ensimmäisessä osassa käsiteltiin yhteyshenkilöiden kokouksessa selviteltyjä kysymyksiä, joista osasta oli tarpeen keskustella uudelleen ministereiden kesken. Tällaisia aiheita olivat esimerkiksi ministerineuvoston kokoonpanot ja ministerineuvoston puheenjohtajuuden hoitaminen, monivuotinen rahoituskehys, talousarviomenettely ja Euroopan unionin perusoikeuskirja.

Asiakirjan toisessa osassa esitettiin keskustelun pohjaksi määräenemmistöpäätöksenteon soveltamisalaa koskevat puheenjohtajavaltio Italian ehdotukset. Puheenjohtajavaltio Irlanti ei vielä esittänyt aiheesta uusia ehdotuksia.

Asiakirjan kolmannessa osassa puheenjohtajavaltio käsitteli muutamia komissiota koskevia luonteeltaan teknisiä kysymyksiä, joista se arvioi päästävän kompromissiin. Se ei kuitenkaan katsonut aiheelliseksi vielä tässä vaiheessa laatia tekstiluonnosta komission kokoonpanosta, joka oli yksi avainkysymyksistä. Siksi asiakirjassa vain hahmoteltiin ministeritason keskustelujen pontimeksi ratkaisumalleja, joiden kautta kompromissin löytäminen voisi olla mahdollista.

Tässä kaksipäiväisessä kokouksessa ulkoministerit keskustelivat pääasiassa talousarviomenettelystä , määräenemmistöpäätöksenteon soveltamisalasta ja komission tulevasta kokoonpanosta. Muutamat valtuuskunnat suhtautuivat varauksin ehdotuksiin, jotka puheenjohtajavaltio oli tehnyt yhteyshenkilöiden kokouksen jälkeen, ja vaativat lisää muutoksia. Koska kokouksen jälkeen avoimiksi jäi vielä runsaasti kysymyksiä, puheenjohtajavaltio päätti kutsua koolle ylimääräisen ministerikokouksen 24. toukokuuta 2004.

[ Takaisin sivun alkuun ]

Kahdeksas ministeritapaaminen 24. toukokuuta 2004

Tässä neuvotteluvaiheessa puheenjohtajavaltio katsoi, että oli aika käydä yleistä keskustelua työn etenemisestä. Se kannusti ministereitä kommentoimaan erityisesti kaikkein arkaluonteisimpia institutionaalisia kysymyksiä, joista ei ollut vielä keskusteltu yhteisesti.

Tätä ministerikokousta varten puheenjohtajavaltio oli jakanut valtuuskunnille ennalta kaksi erillistä asiakirjaa. Toisessa niistä tehtiin yhteenveto kahdenvälisten keskustelujen tuloksista. Puheenjohtajavaltio arvioi siinä mahdollisuuksia päästä kompromissiin neuvoston äänestysjärjestelmää ja parlamentin paikkajakoa koskevissa kysymyksissä. Asiakirjoista toisessa käsiteltiin talousarviomenettelyä ministereiden aiempien keskustelujen pohjalta.

Ministerikokouksen aikana käsiteltiin erityisesti määräenemmistön määritelmää, mutta keskustelua käytiin myös johdanto-osasta, joka oli osoittautunut arkaluonteiseksi kysymykseksi. Puheenjohtajavaltion talousarviomenettelyä koskeva ehdotus sai myönteisen vastaanoton.

[ Takaisin sivun alkuun ]

Yhdeksäs ministeritapaaminen 14. kesäkuuta 2004

Puheenjohtajavaltio valmisti maaperää viimeiselle ennen ratkaisevaa Eurooppa-neuvoston kokousta pidettävälle ministerikokoukselle laatimalla kaksi asiakirjaa. Toinen asiakirjoista sisälsi puheenjohtajavaltion tietyistä asiakohdista tekemät viralliset tekstiehdotukset, joissa oli otettu huomioon yhteyshenkilöiden kokouksen jälkeen julkaistua asiakirjaa koskeneet valtuuskuntien kommentit. Mukaan oli otettu myös joitakin asiakohtia, joista näytti vallitsevan laaja konsensus.

Puheenjohtajavaltio katsoi, että asiakirjassa oli otettu tasapuolisesti huomioon eri valtuuskuntien näkemykset. Tällä asiakirjalla puheenjohtajavaltio halusi varmistaa ennen viimeistä ministerikokousta, ettei perustavaa laatua olevia ongelmia jäisi ratkaisematta. Kompromissi oli lähellä kaiken kaikkiaan yli 40 alalla.

Toinen asiakirja oli laadittu yhdeksännen ministerikokouksen keskustelujen pohjaksi, ja siinä käsiteltiin muita kuin toimielimiin liittyviä avoinna olevia kysymyksiä. Joistakin asiakohdista, kuten määräenemmistöpäätöksenteon soveltamisalasta, perusoikeuskirjasta, johdanto-osasta ja joistakin talouspolitiikkaan liittyvistä kysymyksistä, puheenjohtajavaltio oli laatinut ehdotukset.

Puheenjohtajavaltiolla oli kaksi tavoitetta: ensiksikin saada vahvistus konsensukselle, jonka se arvioi löytyneen ensimmäisessä asiakirjassa mainituissa asiakohdissa, ja varmistaa, ettei lisäkeskusteluja enää tarvittaisi, ja toiseksi muokata maaperää ja ratkaista mahdollisimman monta avointa kysymystä ennen itse huippukokousta. Edistystä saavutettiin etenkin määräenemmistöpäätöksenteon soveltamisalaa koskeneessa keskustelussa. Monet valtuuskunnista ilmaisivat nimenomaisesti tyytyväisyytensä puheenjohtajavaltion ehdotuksiin, joissa eri näkemykset näkyi otetun tasapuolisesti huomioon.

[ Takaisin sivun alkuun ]

Kesäkuussa 2004 kokoontunut Eurooppa-neuvosto: lopullinen sopimus perustuslaista

Ministerikokouksen jälkeen puheenjohtajavaltio laati kaksi uutta asiakirjaa Eurooppa-neuvoston keskusteluja varten. Toiseen niistä oli koottu tekstit, joista puheenjohtajavaltio uskoi päästävän yhteisymmärrykseen koko tekstistä tehtävän lopullisen ratkaisun puitteissa. Sen 57 liitteeseen sisältyivät 14. kesäkuuta pidetyn ministerikokouksen edellä julkaistujen kahden asiakirjan tekstit, joihin oli tehty ministerikokouksessa esitettyjen kommenttien mukaiset muutokset. Puheenjohtajavaltio toivoi, että näiden ehdotusten pohjalta päästäisiin kokonaisratkaisuun.

Toiseen asiakirjoista oli koottu avoinna olevat asiakohdat. Ratkaisematta oli vielä useita toimielimiin liittyviä kysymyksiä (neuvoston äänestysjärjestelmä, komission kokoonpano, parlamentin paikkajako). Neuvoston äänestysten osalta puheenjohtajavaltio esitti määräenemmistöön tarvittavien jäsenvaltio- ja väestömääräkynnysten nostamista. Lisäksi se esitti mahdollisten lisälausekkeiden lisäämistä kompromissiin pääsyn helpottamiseksi. Asiakirjan kuuden muun liitteen aiheina olivat perusoikeuskirja sekä talouspoliittiset kysymykset, kuten vakaus- ja kasvusopimusta koskeva julistus sekä liiallisia alijäämiä koskeva menettely.

Eurooppa-neuvoston kokous alkoi iltapäivällä 17. kesäkuuta 2004 HVK:ta koskevalla keskustelulla. Sen jälkeen kokoonnuttiin päivälliselle, jonka aikana oli tarkoitus valita uusi komission puheenjohtaja. Toisen kokouspäivän aamuna pidettiin normaali Eurooppa-neuvoston kokous.

Näiden keskustelujen ja valtuuskuntien kanssa pidettyjen kahdenvälisten kokousten pohjalta puheenjohtajavaltio laati uuden ehdotuksen. Tässä asiakirjassa valtion- ja hallitusten päämiehiä kehotettiin hyväksymään asiakirjan CIG 81/04 asiakohdat siinä muodossa kuin ne esitettiin uudessa ehdotuksessa. Ensimmäistä kertaa puheenjohtajavaltio toi ratkaisun neuvoston äänestykseen . Ehdotus muodostui perustuslakisopimuksen artikloista ja erilaisista kompromissilausekkeista. Osa liitteistä oli peräisin asiakirjasta 81/04, ja niitä oli muutettu käytyjen keskustelujen mukaisesti.

Keskusteltaessa tästä asiakirjasta toisena kokouspäivänä 18. kesäkuuta keskeiseksi kysymykseksi nousi äänestysjärjestelmä. Valtion- ja hallitusten päämiesten lounaalla puolestaan neuvoteltiin ratkaisematta olevista ei-institutionaalisista kysymyksistä. Kahdenvälisten tapaamisten jälkeen puheenjohtajavaltio esitti illalla viimeisen ehdotuksensa. Edellistä ehdotusta oli muutettu etenkin äänestysjärjestelmän osalta, ja mukaan oli otettu valtuuskuntien viimeisinä esiin nostamat kysymykset, esimerkiksi liikennepolitiikka, energiapolitiikka ja Eurojust.

Puheenjohtajavaltio katsoi, että tässä asiakirjassa oli perusta tasapainoiselle kokonaissopimukselle, ja piti perustuslakisopimusehdotuksen hyväksymistä tältä pohjalta mahdollisena. Se pyysi kokousta hyväksymään ehdotuksen.

Viimeisessä istunnossa noin klo 22 valtion- ja hallitusten päämiehet antoivat hyväksyntänsä sopimukselle Euroopan perustuslaista.

[ Takaisin sivun alkuun ]

HALLITUSTENVÄLISEN KONFERENSSIN 2003/2004 TULOKSET

HVK:n tulokset ovat kolmessa asiakirjassa, jotka ovat oikeudellisten asiantuntijoiden tarkistama valmistelukunnan teksti (asiakirjat CIG 50/03), puheenjohtajavaltion ennen Eurooppa-neuvoston kokousta laatima ehdotus (asiakirja CIG 81/04) sekä lopullinen sopimus, jossa edellä mainittuja asiakirjoja on muutettu ja täydennetty (asiakirja CIG 85/04). Selvyyden vuoksi neuvoston pääsihteeristö on myös laatinut perustuslakisopimuksesta väliaikaisen konsolidoidun toisinnon, joka siis on HVK:n 2003/2004 lopputulos:

[ Takaisin sivun alkuun ]

Tekstien viimeistely

Kesällä 2004 oikeus- ja kielialan asiantuntijat työstivät perustuslakisopimuksen lopullista versiota kielellisen tulkinnanvaraisuuden poistamiseksi, koska perustuslaki on oikeudellisesti sitova unionin kaikilla virallisilla kielillä. Lopullinen sopimusteksti, jossa perustuslakisopimuksen artiklat on numeroitu juoksevasti, julkaistiin 6. elokuuta 2004 ja syksyn aikana siihen on tehty vielä muutoksia:

[ Takaisin sivun alkuun ]

Perustuslakisopimuksen allekirjoittaminen

Sopimus Euroopan perustuslaista allekirjoitettiin 29. lokakuuta 2004 Roomassa, missä Euroopan yhteisöjen perustamissopimukset allekirjoitettiin 25. maaliskuuta 1957. Sen jälkeen on vuorossa ratifiointiprosessi, jonka kukin 25 jäsenvaltiosta toteuttaa oman valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti. Joidenkin jäsenvaltioiden kohdalla ratifioinnissa ilmenneiden vaikeuksien vuoksi valtion ja hallitusten päämiehet päättivät Eurooppa-neuvoston kokouksessa 16. ja 17. kesäkuuta 2005 käynnistää Euroopan tulevaisuutta koskevan "pohdinta-ajan". Eurooppa-neuvoston kokouksessa 21. ja 22. kesäkuuta 2007 Euroopan johtajat päätyivät kompromissiratkaisuun. He kutsuivat koolle hallitustenvälisen konferenssin, jonka tehtävänä on saattaa päätökseen ja hyväksyä ei ainoastaan perustuslaki, vaan "uudistettu sopimus" Euroopan unionille.

[ Takaisin sivun alkuun ] [ Edellinen sivu ] [ Seuraava sivu ] [ Päävalikko ]


Painettu versio | Oikeudellinen huomautus | Mitä uutta? | Haku | Yhteystiedot | Hakemisto | Sanasto | Lisätietoja tästä sivustosta | Sivun alkuun