Painettu versio | Oikeudellinen huomautus | Mitä uutta? | Haku | Yhteystiedot | Hakemisto | Sanasto | Lisätietoja tästä sivustosta
HVK:n työskentely vuonna 2003/2004 Ohita kielivalikko ja mene suoraan tiivistelmäluetteloon (pikanäppäin=1)
EUROPA > Tiivistelmät lainsäädännöstä > Hallitustenvälinen konferenssi 2003/2004

YHDENTYMISKEHITYS JA PERUSSOPIMUKSET >

Arkisto   Arkisto   Arkisto   Arkisto

Hallitustenvälinen konferenssi 2003/2004


Muut kuin toimielimiä koskevat tärkeät kysymykset


Viittaus kristillisiin arvoihin johdannossa
Perusoikeuskirja
Taloushallinto
Puolustuspolitiikka
Unionin varainhoito ja talousarviomenettely
Perustuslain muuttaminen
Muuta


Kiivainta keskustelua on käyty toimielimiin liittyvistä kysymyksistä , mutta huomattavimmat valmistelukunnan ehdotukseen tehdyt muutokset koskevat etenkin perustuslain tarkistusmenettelyä , puolustuspolitiikkaa ja talousarviomenettelyä .
Myös muista kysymyksistä on käyty pitkiä keskusteluja päätymättä kuitenkaan tekemään merkittäviä muutoksia valmistelukunnan tekstiin. Tästä ovat esimerkkinä keskustelut siitä, pitäisikö perustuslain johdantoon sisällyttää viittaus juutalaiskristillisiin arvoihin, sekä keskustelut perusoikeuskirjasta .

VIITTAUS KRISTILLISIIN ARVOIHIN JOHDANNOSSA

Valmistelukunnan ehdotukset

Valmistelukunnassa käytiin pitkiä keskusteluja siitä, olisiko johdantoon asianmukaista sisällyttää viittausta Jumalaan tai kristinuskoon (tarkemmin sanoen kristilliseen tai juutalaiskristilliseen perintöön, juuriin, perinteisiin ja arvoihin). Kaikkia valmistelukunnan jäseniä tyydyttävään ratkaisuun päästiin lopulta tekemällä viittaus "kulttuuristen, uskonnollisten ja humanististen perintöjen" arvoihin.

HVK:ssa käydyt keskustelut

Kun puheenjohtajavaltio Italia pyysi HVK:n työn alkaessa kaikkia valtuuskuntia esittämään mahdollisia ehdotuksiaan muista kuin toimielimiä koskevista seikoista, seitsemän hallitusta ehdotti heti, että johdantoon sisällytettäisiin viittaus kristinuskoon. Toiset valtuuskunnat sen sijaan vastustivat ehdottomasti tällaisia mainintoja ja pyysivät lisäksi kirkkojen kanssa käytävää vuoropuhelua koskevan viittauksen poistamista.
Juutalaiskristillisten arvojen mainitsemista puoltaneet valtuuskunnat suostuivat lopulta luopumaan vaatimuksestaan.
Kumpikaan puheenjohtajavaltio ei esittänyt vaihtoehtoista muotoilua.

Perustuslain määräykset

Valtion- ja hallitusten päämiesten hyväksymässä muotoilussa toistetaan valmistelukunnan ehdottamat maininnat "Euroopan kulttuurisista, uskonnollisista ja humanistisista perinteistä, joista ovat kehittyneet sellaiset yleismaailmalliset arvot, kuten ihmisen loukkaamattomat ja luovuttamattomat oikeudet, kansanvalta, yhdenvertaisuus, vapaus ja oikeusvaltion periaate".

[ Takaisin sivun alkuun ]

PERUSOIKEUSKIRJA

Valmistelukunnan ehdotukset

Valmistelukunta pääsi yksimielisyyteen siitä, että perusoikeuskirja, jota koskeva juhlallinen julistus annettiin Nizzan Eurooppa-neuvoston yhteydessä joulukuussa 2000, voitaisiin sisällyttää perustuslain II osaan. Kyseiset perusoikeudet olisivat oikeudellisesti unionia ja sen toimielimiä, virastoja ja elimiä sekä jäsenvaltioita sitovia, mutta ainoastaan unionin oikeuden täytäntöönpanossa. Perusoikeuskirjan johdannon mukaan sitä on tulkittava "ottaen asianmukaisesti huomioon perusoikeuskirjan laatineen valmistelukunnan puheenjohtajiston alaisuudessa laaditut selitykset".

HVK:ssa käydyt keskustelut

Eräät valtuuskunnat, jotka jo valmistelukunnan työn yhteydessä olivat vastustaneet perusoikeuskirjan sisällyttämistä perustuslakiin, ilmaisivat varauksensa uudelleen neuvottelujen aikana.
Eräät maat ehdottivatkin, että perustuslakiin liitettäisiin tulkintaa koskeva julistus, jossa täsmennettäisiin perusoikeuskirjan oikeudellista kattavuutta. Julistuksen tarkoituksena olisi rajoittaa yhteisöjen tuomioistuimen valvonta sellaisiin perusoikeuksista johdetun oikeuden säädöksiin, jotka jo kuuluvat yhteisön säännöstöön, ja kansallisille tuomioistuimille varattaisiin oikeus valvoa sellaisten muiden perusoikeuksien oikeudellista soveltamista, joista ei nykyisin ole yhteisön johdetun oikeuden säännöksiä.

Italia ei puheenjohtajana kannattanut tätä ehdotusta, vaan esitti, että tulkintaa koskevaan julistukseen liittyvää johdannon kappaletta täsmennettäisiin niin, että siinä mainittaisiin "valmistelukunnan puheenjohtajiston ajan tasalle saattamat selitykset".

Irlanti säilytti puheenjohtajana tämän muotoilun sisällyttäen sen myös perusoikeuskirjan kattavuutta koskevaan artiklaan. Lopulta se päätyi esittämään puheenjohtajiston selityksiä koskevan yksityiskohdan siirtämistä liitteenä olevaan julistukseen.

Perustuslain määräykset

Perusoikeussopimuksen johdannossa toistetaan edellä esitetty muotoilu ja täydennetään sitä toteamalla, että tulkinnassa olisi otettava huomioon "perusoikeuskirjan laatineen valmistelukunnan puheenjohtajiston alaisuudessa laaditut ja Eurooppa-valmistelukunnan puheenjohtajiston johdolla ajan tasalle saatetut selitykset". Muotoilu toistetaan myös perusoikeuskirjan kattavuutta koskevassa II-52 artiklassa. Kyseiset selitykset sisältyvät sopimukseen liitettyyn julistukseen.
Kyseiset tekniset selitykset eivät varsinaisesti muuta perusoikeuskirjan sisältöä. Niillä ei itsessään ole oikeudellista pätevyyttä, mutta ne ovat arvokas perusoikeuskirjan määräysten tulkintaan tarkoitettu väline.

Määräykset ovat oikeudellisesti unionia ja sen toimielimiä, virastoja ja elimiä sekä jäsenvaltioita sitovia, mutta ainoastaan unionin oikeuden täytäntöönpanossa.

[ Takaisin sivun alkuun ]

TALOUSHALLINTO

Valmistelukunnan ehdotukset

Valmistelukunta ei yleisesti ottaen muuttanut unionin ja jäsenvaltioiden vastuunjakoa talouspolitiikan koordinoinnin suhteen. Se teki vain muutamia muutoksia, joilla annettaisiin lisää painoarvoa komissiolle talouspolitiikan yleislinjojen täytäntöönpanossa ja liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä.
Euroalueen hallinnon suhteen valmistelukunta antoi euromaille mahdollisuuden sopia keskenään tietyistä niiden talousarvion kurinalaisuuden parantamiseen liittyvistä toimenpiteistä tai niiden kansainvälisissä rahoituslaitoksissa tai -konferensseissa ilmaisemista yhteisistä kannoista.

HVK:ssa käydyt keskustelut

Liiallisia alijäämiä ja talouspolitiikan yleislinjoja koskevat valmistelukunnan ehdotukset kyseenalaistettiin Stresassa syyskuussa 2003 pidetyssä talous- ja raha-asioiden neuvoston (Ecofin) epävirallisessa kokouksessa . Ecofin-neuvosto ehdotti, että komissio antaisi liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä pelkästään suosituksia eikä tekisi enää ehdotuksia, joita voitaisiin muuttaa ainoastaan neuvoston yksimielisellä päätöksellä.
Komissio sekä eräät valtuuskunnat ehdottivat, että komission roolia talouspolitiikkojen koordinoinnissa päin vastoin laajennettaisiin ja että euroalueen jäsenvaltioille annettaisiin lisää itsenäistä päätösvaltaa.

Italian puheenjohtajakauden keskeisin ehdotus oli, että euromaille monenvälisessä valvontamenettelyssä (muun muassa vakaussopimuksen ja liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn yhteydessä) osoitettavien suositusten hyväksyntä voitaisiin tehdä näiden jäsenvaltioiden kesken eikä enää kaikkia jäsenvaltioita edustavassa Ecofin-neuvostossa.
Irlanti kannatti puheenjohtajana tätä ehdotusta samoin kuin Ecofin-neuvoston ehdotusta liiallisten alijäämien toteamista koskevasta menettelystä.

Perustuslain määräykset

HVK rajoitti huomattavasti valmistelukunnan esittämien taloushallinnon uudistusten kattavuutta. Niinpä komissiolla olisi liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä valtuudet antaa ainoastaan suosituksia eikä tehdä enää ehdotuksia, kuten nykyisten perustamissopimusten nojalla. Sen roolia talouspolitiikan yleislinjojen noudattamisen valvonnassa sen sijaan halutaan edelleen vahvistaa.
HVK paransi talous- ja rahaliittoa koskevia järjestelyjä antamalla komissiolle ja euroalueen jäsenvaltioille yksinomaiseksi tehtäväksi tarkastella euroalueeseen liittymistä koskevien edellytysten täyttymistä eri jäsenvaltioiden kohdalla. Lisäksi HVK liitti sopimukseen julistuksen, jossa korostetaan vakaussopimuksen noudattamisen tärkeyttä ja kehotetaan jäsenvaltioita pyrkimään talouden ylijäämään hyvän suhdanteen aikana.

[ Takaisin sivun alkuun ]

PUOLUSTUSPOLITIIKKA

Valmistelukunnan ehdotukset

Valmistelukunta täydensi huomattavasti turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevia määräyksiä ja lisäsi erityisesti nk. Petersbergin tehtäviä.
EU:n perustamissopimus ei salli tiiviimpää yhteistyötä turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla , mutta valmistelukunta esitti tällaista mahdollisuutta. Se esitti myös läheisempää yhteistyötä eli nk. jäsentynyttä yhteistyötä jäsenvaltioille, jotka haluavat tehdä pidemmälle meneviä sitoumuksia.
Valmistelukunta esitti myös lähemmän yhteistyön mahdollisuutta keskinäisen puolustuksen alalla .

HVK:ssa käydyt keskustelut

Valmistelukunnan ehdottama jäsentynyt yhteistyö oli ongelmallinen sitoutumattomien maiden kannalta. Niiden mielestä kaikilla jäsenvaltioilla pitäisi olla sananvaltaa tällaisen yhteistyön alkaessa ja järjestelyn olisi oltava kaikille avoin.
Eräät jäsenvaltiot esittivät varauksensa myös keskinäistä puolustusta koskevan lausekkeen suhteen.

Näitä ehdotuksia tarkasteltiin perinpohjaisesti uudelleen Italian puheenjohtajakaudella . Italia ehdotti nk. pysyvää jäsentynyttä yhteistyötä, jota koskevat järjestelyt olivat lähempänä yleisiä tiiviimmän yhteistyön mekanismeja. Italia ehdotti myös, että perustuslaissa täsmennettäisiin, että lupa aloittaa kyseisenlainen yhteistyö (tai liittyä jo aloitettuun yhteistyöhön) annettaisiin ministerineuvoston yksimielisellä eurooppapäätöksellä (valmistelukunnan ehdotukseen ei sisältynyt tarkempia määräyksiä asiasta).

Italia esitti puheenjohtajana samaten ensin, että keskinäistä puolustusta koskeva lauseke säilytettäisiin uudelleen muotoiltuna. Sitoutumattomien maiden vastustuksen huomioon ottamiseksi se ehdotti, että perustuslaissa täsmennettäisiin, että keskinäinen puolustus "ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen". Koska eräät valtuuskunnat vastustivat asiaa edelleen, Italia ehdotti myöhemmin, että lauseke mahdollisuudesta perustaa keskinäisen puolustuksen tiiviimpi yhteistyö jäsentyneelle yhteistyölle poistettaisiin kokonaan.

Puolustusta koskevista kysymyksistä päästiin epäviralliseen kompromissiin Italian puheenjohtajakauden lopussa. Kompromissia ei enää kyseenalaistettu, ja Irlanti saattoi puheenjohtajakaudellaan vahvistaa sen.

Perustuslain määräykset

Keskinäinen puolustus ei perustu tiiviimpään yhteistyöhön, kuten ehdotettiin. Sen perustana on vastedes kehämääritelmä, jonka mukaan "muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa [yhdelle jäsenvaltiolle] apua kaikin käytettävissään olevin keinoin", jos tämä joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi. Tämä velvollisuus ei kuitenkaan saa vaikuttaa tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen, ja sen on oltava Natoon kuuluvien EU-valtioiden Natossa tekemien sitoumusten mukainen.

Niiden jäsenvaltioiden, jotka ovat tehneet keskenään tiukempia sitoumuksia sotilasalalla, jäsentynyt yhteistyö sallitaan edelleen ja siitä tulee jopa "pysyvä". Siihen liittyviä järjestelyjä on muutettu, koska siihen osallistuvien jäsenvaltioiden luetteloa ei voida vahvistaa perustuslakiin liitettävällä julistuksella, vaan asiasta on tehtävä neuvoston päätös. Sopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa vahvistetaan jäsentyneeseen yhteistyöhön ryhtymisen edellytyksenä olevat sotilasvoimavarat.

[ Takaisin sivun alkuun ]

UNIONIN VARAINHOITO JA TALOUSARVIOMENETTELY

Valmistelukunnan ehdotukset

Valmistelukunta antoi talousarviomenettelyn suhteen lisää valtaa Euroopan parlamentille, jolla olisi asiassa viimeinen sana.

Se ehdotti myös, että vuodesta 2014 monivuotisen rahoituskehyksen (rahoitusnäkymien) vahvistaminen kuuluisi ministerineuvostolle, joka tekee päätöksensä määräenemmistöllä parlamentin hyväksyttyä sen.
Omia varoja koskevat päätökset taas tehtäisiin edelleen neuvoston yksimielisellä päätöksellä, jonka on saatava kansallisten parlamenttien hyväksyntä. Yksityiskohtaiset säännöt voitaisiin kuitenkin vahvistaa neuvostossa määräenemmistöllä.

HVK:ssa käydyt keskustelut

Stresassa syyskuussa 2003 epävirallisesti kokoontunut Ecofin-neuvosto suositteli Euroopan parlamentin vallan vähentämistä niin, että se rajoittuisi lausunnon antamiseen vuotuisen talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Ecofin-neuvosto esitti myös yksimielisyyden säilyttämistä monivuotisen rahoituskehyksen hyväksymisen edellytyksenä.

Italia päätti puheenjohtajana jättää huomiotta nämä ehdotukset, jotka olivat herättäneet runsaasti vastustusta Euroopan parlamentissa ja jotka horjuttivat toimielinten tasapainoa talousarviomenettelyissä. Italia ehdotti yksinkertaista parannusta, joka lisäisi neuvoston painoarvoa (mahdollisuus hylätä parlamentin hyväksymä talousarvio).

Koska eräät valtuuskunnat esittivät huolensa vuoden 2013 jälkeen sovellettavista rahoitusnäkymien hyväksymismenettelyistä, Italia ehdotti uudelleentarkastelulauseketta.

Irlanti esitti puheenjohtajana vuorostaan, että monivuotisesta rahoituskehyksestä päätettäisiin edelleen yksimielisesti ja että määräenemmistöpäätöksiin siirtymisestä päätettäisiin menettelylausekkeella, joka edellyttäisi neuvoston yksimielistä hyväksyntää.
Talousarvion suhteen Irlanti ehdotti menettelyä, joka muistuttaa läheisesti yhteispäätösmenettelyä.

Perustuslain määräykset

HVK muutti talousarviomenettelyä Irlannin ehdotuksen mukaan. Vastedes toimitaan siten, että komissio tekee uuden talousarvioesityksen, jos sovittelukomitea ei pääse sopimukseen yhteisestä tekstistä.

Monivuotisen rahoituskehyksen suhteen HVK hyväksyi Irlannin ratkaisun: rahoituskehyksen hyväksyminen edellyttää edelleen yksimielisyyttä. Lisäksi perustuslakiin sisältyy lauseke, jonka mukaan neuvoston yksimielisellä päätöksellä voidaan siirtyä määräenemmistömenettelyyn.

[ Takaisin sivun alkuun ]

PERUSTUSLAIN MUUTTAMINEN

Valmistelukunnan ehdotukset

Valmistelukunta halusi ottaa Eurooppa-valmistelukuntamallin vakituiseen käyttöön perustuslain tulevien muutosten valmistelua varten. Valmistelukunnan ehdotuksen mukaan siis kaikki perustuslakisopimuksen muutokset niiden laajuudesta riippumatta olisi hyväksyttävä hallitustenvälisessä konferenssissa, ja kaikkien jäsenvaltioiden olisi ratifioitava ne.

HVK:ssa käydyt keskustelut

Useat valtuuskunnat pitivät tällaista sopimuksen tarkistusmenettelyä liian raskaana suosien joustavampaa politiikkakohtaista menettelyä.
Pian esitettiinkin joustavaa yksinkertaistettua tarkistusmenettelyä koskeva ehdotus, jota myös komissio kannatti.

Italia esitti puheenjohtajana kevennettyä tarkistusmenettelyä , jossa voitaisiin muuttaa ainoastaan sisäisiä politiikkoja koskevia määräyksiä. Menettelyssä kunkin jäsenvaltion hallitus, Euroopan parlamentti tai komissio voisi esittää Eurooppa-neuvostolle ehdotuksen asianomaisten määräysten muuttamisesta. Italia ehdotti ensin, että Eurooppa-neuvostossa tehtävä päätös voitaisiin tehdä määräenemmistöllä, mutta Napolissa pidetyn erityiskokouksen jälkeen se päätyi lopulta siihen, että päätös edellyttäisi yksimielisyyttä.
Irlanti kannatti puheenjohtajana viimeksi mainittua ratkaisua. Se ehdotti ainoastaan yhtä pientä muutosta eli hyväksymisoikeuden antamista Euroopan parlamentille yksinkertaistetussa tarkistusmenettelyssä.

Perustuslain määräykset

HVK hyväksyi nk. yksinkertaistetun tarkistusmenettelyn sisäisiä politiikkoja ja toimia koskeville määräyksille (III osan III osasto). Menettelyssä ei tarvitse järjestää hallitustenvälistä kokousta tai kutsua koolle valmistelukuntaa, mutta kaikkien jäsenvaltioiden hyväksyntää edellytetään edelleen.
HVK ei kannattanut Irlannin ehdotusta hyväksymisoikeuden antamisesta Euroopan parlamentille.

[ Takaisin sivun alkuun ]

MUUTA

Valmistelukunnan ehdotukseen on tehty useita muitakin muutoksia. Ne koskevat erityisesti seuraavia seikkoja:

- yhteiset politiikat (tutkimus, energia, kansanterveys, matkailu, yhteinen kauppapolitiikka) ja toimivallan jako

- unionin arvot ja tavoitteet (vähemmistöjen oikeudet sekä miesten ja naisten tasa-arvo)

- oikeudellinen yhteistyö rikosoikeuden alalla (Eurojust ja tuleva Euroopan syyttäjänvirasto)

- sosiaaliset kysymykset (avoin koordinointimenetelmä ja sosiaaliturva-alan menot).

[ Takaisin sivun alkuun ] [ Edellinen sivu ] [ Päävalikko ]


Painettu versio | Oikeudellinen huomautus | Mitä uutta? | Haku | Yhteystiedot | Hakemisto | Sanasto | Lisätietoja tästä sivustosta | Sivun alkuun