Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Puhe - [Muutosvarauksin]

Puhe: Michel Barnier, pääneuvottelija Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa käytävissä neuvotteluissa ja niiden valmistelussa, Euroopan alueiden komitean täysistunto

Bryssel 22. maaliskuuta 2017

"Ehdot yhteisymmärryksen aikaansaamiselle neuvotteluissa Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa"

Puheenjohtaja Markkula

Hyvää iltapäivää kaikille

Arvoisat puheenjohtajat, kaupunginjohtajat, alueiden komitean jäsenet

Olen iloinen ollessani taas täällä. Kiitän kutsusta saapua puhumaan tulevista neuvotteluista, joista tulee sekä vaikeat että poikkeukselliset. Puhun nyt näistä asioista ensimmäisen kerran sitten marraskuun. Ensin haluan kuitenkin todeta kuulleemme juuri, että Lontoossa on tapahtumassa jotain vakavaa. Emme tällä hetkellä tiedä vielä muuta kuin että tilanteessa on syntynyt ihmisuhreja. Ilmaisen tässä myötätuntoni kaikille briteille ja brittiviranomaisille.

  • Euroopan unionilla ja Yhdistyneellä kuningaskunnalla on ollut 44 vuoden ajan käynnissä yhteinen hanke.
  • Rakensimme yhdessä sisämarkkinat poistamalla rajat väliltämme ja ottamalla käyttöön yhteiset säännöt tavaroiden, palvelujen ja ihmisten vapaan liikkuvuuden mahdollistamiseksi.
  • Loimme yhdessä Euroopan kansalaisuuden jäsenvaltioiden kansalaisuuksien rinnalle ja voimistimme yhteisiä arvojamme: oikeusvaltioperiaatetta, rauhaa ja demokratiaa, jotka ovat eurooppalaisen identiteettimme perusta.
  • Tuimme yhdessä Euroopan jälleenyhdistymistä Berliinin muurin murtumisen jälkeen. Yhdistynyt kuningaskunta avasi kunnianhimoisen nopeasti rajansa ja työmarkkinansa uusien jäsenvaltioiden kansalaisille. Sitouduimme rahoittamaan koheesiopolitiikkaa – johon alueiden komiteakin liittyy – jotta voisimme kaventaa Euroopan historiasta johtuvaa ja alueellista juopaa.

Yhteinen hanke jatkuu, mutta ilman Yhdistynyttä kuningaskuntaa sen omasta toiveesta.

Brittien enemmistö päätti, että Yhdistynyt kuningaskunta lähtee Euroopan unionista, mikä on johtanut poikkeukselliseen tilanteeseen.

Tiedämme nyt, että Yhdistynyt kuningaskunta ilmoittaa 29. maaliskuuta Eurooppa-neuvostolle aikomuksestaan erota. Tämä ilmoitus käynnistää virallisen kahden vuoden mittaisen neuvottelujakson.

 

Sen perusteella 27 valtion- ja hallitusten päämiestä, puheenjohtaja Tusk ja puheenjohtaja Juncker ryhtyvät muutaman viikon kuluessa laatimaan neuvotteluohjeita, joita tarvitsen käydessäni neuvotteluja Eurooppa-neuvoston ja neuvoston toimeksiantoja noudattaen ja tämänpäiväisen isäntänne, Euroopan parlamentin, luottamusta kunnioittaen.

Brexitillä on merkittäviä vaikutuksia ihmisiin, talouteen, rahoitukseen, lainsäädäntöön ja politiikkaan.

Mutta tilanne, jossa sopimusta ei saataisi aikaan, olisi kaikille tahoille vielä merkittävämpi.

  • Yli neljä miljoonaa kansalaista – Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaista EU:ssa ja EU:n kansalaista Yhdistyneessä kuningaskunnassa – joutuisi elämään äärimmäisessä epävarmuudessa oikeuksiensa ja tulevaisuutensa suhteen
  • toimitusohjelmat Yhdistyneessä kuningaskunnassa johtaisivat arvoketjujen katkeamiseen
  • työläiden tullitarkastusten uudelleen aloittaminen johtaisi vääjäämättä kaupan hidastumiseen ja rekkajonojen pidentymiseen Doverissa
  • lentoliikenne Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja sieltä pois häiriintyisi vakavasti
  • ydinaineiden jakaminen Yhdistyneeseen kuningaskuntaan keskeytyisi, kun Euratom-jäsenyys päättyisi yhtäkkiä
  • esimerkkejä on paljon lisää.

Tällaisesta tilanteesta olisi Yhdistyneelle kuningaskunnalle vakavia vaikutuksia: tällä hetkellä kaksi kolmasosaa sen kaupasta kuuluu sisämarkkinoiden sekä Euroopan unionin yli 60 maan kanssa tekemien vapaakauppasopimusten – ja niiden antaman suojan – piiriin.

Myös unionille koituisi vaikutuksia, vaikka 27 jäsenvaltion sisämarkkinat ja vapaakauppasopimukset jatkuvat.

Sopimukseton skenaario ei ole meidän skenaariomme.

Haluamme sopimuksen. Haluamme onnistua sopimuksen saavuttamisen kautta.

Onnistua yhdessä brittien kanssa, ei heitä vastaan.

Tämän vuoksi voin todeta 27 jäsenvaltion ja oman tiimini puolesta, että ensisijaisena tavoitteenamme on päästä sopimukseen Yhdistyneen kuningaskunnan hallitusta erosta ja tasoittaa tietä uudelle kumppanuudelle.

Tänään meidän on puhuttava sopimuksen mahdollistavista edellytyksistä.

Ensimmäinen edellytys on 27 jäsenvaltion yhtenäisyys, joka liittyy läheisesti avoimuuteen ja julkiseen keskusteluun.

Aloitin tehtävässäni 1. lokakuuta, minkä jälkeen olen tavannut kaikkien 27 jäsenvaltion hallituksen edustajat.

 

Viime viikkojen aikana olen aloittanut toisen pääkaupunkikierroksen, jonka aikana tapaan hallitusten edustajat uudelleen, samoin kuin kansallisten parlamenttien, ammattiyhdistysten ja ammattialajärjestöjen edustajat.

Tänä aikana ja neuvottelujen ajan työskentelen luonnollisesti tiiviissä yhteistyössä Eurooppa-neuvoston ja sen puheenjohtajan Donald Tuskin, neuvoston, Euroopan parlamentin ja sen puhemiehen Antonio Tajanin sekä kaikkien muiden Euroopan unionin elinten ja toimielinten kanssa.

Puheenjohtaja Markkula, hyvät kuulijat, tämän vuoksi olen iloinen ollessani tänään alueiden komiteassa. Tein usein yhteistyötä komitean kanssa ollessani aluepolitiikasta vastaava komissaari. Te olette alueiden, kaupunkien ja maaseudun ääni koko moninaisuudessaan.

Yhtenäisyys ei tarkoita samankaltaisuutta. Yhtenäisyys on ensimmäinen edellytys sopimuksen aikaansaamiselle neuvotteluissa.

Tämä on tietenkin etumme mukaista. Se on kuitenkin myös – haluan sanoa tämän brittikumppaneillemme, joista eräiden tiedän olevan paikalla – Yhdistyneen kuningaskunnan etujen mukaista. Loppujen lopuksi me molemmat tarvitsemme yhtenäistä Eurooppaa, jotta sopimus syntyy.

Totean vielä, että yhtenäisyys on vielä vahvempaa, jos sen perustana on avoimuus ja julkinen keskustelu. Tiedän, että alueiden komitea osallistuu jälleen aktiivisesti tähän julkiseen keskusteluun.

Neuvotteluja ei voi käydä salassa.

Neuvottelemme läpinäkyvästi ja avoimesti, ja kerromme kaikille, mitä olemme tekemässä.

Meidän on näiden neuvottelujen aikana selitettävä puolueettomasti, mitä ”Euroopan unionista eroaminen” tarkoittaa niin eroavan maan kuin muidenkin jäsenvaltioiden kannalta.

Meidän on kerrottava totuudenmukaisesti – ja näin tulemme myös tekemään – Euroopan kansalaisille, mitä brexit tarkoittaa.

Toinen edellytys yhteisymmärrykselle on se, että poistetaan epävarmuus, jonka Yhdistyneen kuningaskunnan päätös lähteä EU:sta on luonut.

Erityisestä tämä epävarmuus koskee neljää ja puolta miljoonaa kansalaista, jotka ovat esimerkiksi

  • puolalaisia opiskelijoita, joilla on ollut samat mahdollisuudet opiskella brittiyliopistoissa kuin brittiläisillä opiskelijoilla,
  • brittieläkeläisiä, jotka oleskelevat Espanjassa ja saavat terveydenhuoltoa samoin ehdoin kuin espanjalaiset eläkeläiset,
  •  romanialaisia sairaanhoitajia ja lääkäreitä, jotka antavat oman panoksensa Yhdistyneen kuningaskunnan terveydenhuollon hyvään laatuun
  •  tai italialaisia tai saksalaisia insinöörejä, jotka ovat halunneet työskennellä Yhdistyneessä kuningaskunnassa samoin kuin tuhannet britit ovat halunneet työskennellä Berliinissä, Roomassa tai Wienissä.

 

Ymmärrämme heidän epäilyksensä. Käsitämme heidän huolensa, ja meidän on reagoitava niihin.

Näiden Euroopan kansalaisten oikeuksien takaaminen pitkällä aikavälillä on ehdoton ensisijainen tavoitteemme heti neuvottelujen alusta lähtien.

Mottomme on ”kansalaiset etusijalle!” Olen tyytyväinen, että komissio päätti tänä aamuna rekisteröidä kaksi asiaa koskevaa kansalaisaloitetta.

Kysymykset ovat monimutkaisia, oli kyse oleskeluoikeuksista, pääsystä työmarkkinoille, eläkkeistä, oikeudesta sosiaaliturvaan tai mahdollisuudesta koulutukseen.

Teemme järjestelmällistä työtä kaikissa kysymyksissä. Emme jätä yhtään yksityiskohtaa käsittelemättä, ja teemme jo nyt kaikkien jäsenvaltioiden kanssa työtä tässä asiassa.

Tähän kuluu aikaa, epäilemättä useita kuukausia. Meidän on tehtävä paljon lainsäädännöllistä työtä Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa.

Mutta me voimme, ja meidän on syytä, sopia mahdollisimman pian jatkuvuuden, vastavuoroisuuden ja syrjimättömyyden periaatteista, etteivät nämä kansalaiset joudu elämään epävarmuudessa.

Epävarmuutta kokevat myös alue- ja paikallisviranomaiset sekä kaikki niiden ohjelmien edunsaajat, joita nyt rahoitetaan EU:n talousarviosta.

Kenestä ja mistä puhumme?

  • Euroopan sosiaalirahastosta –josta jaetaan miltei 90 miljardia euroa kaikille alueille – autetaan niitä naisia ja miehiä, joilla on vähiten ammattitaitoa ja eniten vaikeuksia työllistymisessä.
  • Euroopan aluekehitysrahaston tunnette hyvin: siitä tuetaan taloudellisissa vaikeuksissa olevia ja eristyneitä alueita lähes 200 miljardilla eurolla.
  • Junckerin investointiohjelmalla mobilisoidaan melkein 315 miljardia euroa investointeihin, joiden avulla torjutaan ilmastonmuutosta esimerkiksi rahoittamalla tuulipuistoa Belgiassa. Ohjelmasta tuetaan myös terveydenhuollon ja energia-alan edistyksellistä infrastruktuuria Yhdistyneessä kuningaskunnassa.
  •  Horisontti 2020 -tutkimusohjelman kautta EU investoi miltei 80 miljardia euroa tieteeseen ja teollisuuden innovointiin, mikä auttaa meitä kohtaamaan aikamme suuria haasteita.
  • Kaikki nämä ohjelmat
  • hyväksyi 28 jäsenvaltiota yhdessä, mukana Yhdistynyt kuningaskunta.
  •  rahoittaa 28 jäsenvaltiota yhdessä.
  •  hyödyttävät kaikkia 28:aa jäsenvaltiota.

Kaikkien maiden on noudatettava sitoumuksiaan toisiaan kohtaan. Sanon tämän selvästi: unionista lähtevää maata ei rangaista mitenkään. Erosta ei tarvitse maksaa hintaa. Mutta tilit on tasattava. Emme pyydä Yhdistyneeltä kuningaskunnalta ainuttakaan euroa sellaisista asioista, joista he eivät ole olleet mukana päättämässä.

Samalla tavoin 27 muuta jäsenvaltiota kunnioittaa sitoumuksiaan Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja sen kansalaisia, yrityksiä ja alueita kohtaan. Näin toimitaan vastavuoroisen vastuullisesti.

Lainatakseni yhtä Euroopan historian suurmiestä, Winston Churchilliä: ”Menestyksen hinta on vastuu”.

Tämä pätee Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, ja tämä pätee meihin.

Kolmas Yhdistyneen kuningaskunnan eropäätöksen aiheuttama epävarmuuden aihe koskee unionin rajoja.

Erityisesti ajattelen nyt Irlantia.

Vastasin komissaarina Peace-ohjelmasta. Tunnen unionin roolin vuoropuhelun kannustajana Pohjois-Irlannissa ja Belfastin sopimuksen –jonka Yhdistynyt kuningaskunta on taannut – tukijana.

Tämän vuoksi olemme – myös minä olen – erityisen valppaina neuvotteluissa sen suhteen, mitä seurauksia on Yhdistyneen kuningaskunnan päätöksellä jättää tulliliitto tai muilla seikoilla, jotka tavalla tai toisella voivat heikentää vuoropuhelua ja rauhaa.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kuulijat

Sopimuksen aikaansaamisen kolmas edellytys on se, että meidän on edettävä oikeassa järjestyksessä ja asetettava asiat oikeisiin mittasuhteisiin.

Haasteena on luoda Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välille uusi kumppanuus, joka perustuu keskinäiseen luottamukseen.

Tämä tarkoittaa tarkasteltavien kysymysten asettamista oikeaan järjestykseen. Ensin on saatava aikaan sopimus Yhdistyneen kuningaskunnan hallitun eron periaatteista, jotta tämän jälkeen voitaisiin keskustella luottamuksella tulevasta suhteestamme.

Mitä nopeammin sovimme hallitun eron periaatteista, sitä nopeammin voimme valmistella tulevaa suhdettamme.

Kääntäen: jos emme poista epävarmuutta aiheuttavia kysymyksiä, jos lykkäämme vaikeat aiheet neuvottelujen loppuun, epäonnistumisen mahdollisuus kasvaa.

Tietysti eteemme tulee vaikeita hetkiä.

Koko poliittisen urani ajan, myös ollessani Savoien departementin valtuuston puheenjohtajana, olen havainnut saman asian: esteet on paljon helpompi ylittää, jos asioihin on perspektiiviä ja jos osaa asettaa ongelmat perspektiiviin. Näin aiomme toimia neuvotteluissa, ja näin aiomme toimia mahdollisimman nopeasti.

Mistä perspektiivistä sitten puhutaan?

Puhumme Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan ”uudesta kumppanuudesta”.

Äänestin 21-vuotiaana ensimmäisen kerran vuonna 1972, jolloin kampanjoin Yhdistyneen kuningaskunnan Euroopan yhteisöön liittymisen puolesta. Siitä asti eli jo pitkään olen uskonut, että meillä on kestävä side Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa. Meillä on arvojen ja etujen yhteisö.

Tänään ei ole liian aikaista aloittaa uuden kumppanuutemme hahmottelua, vaikka siitä on vielä liian aikaista alkaa neuvotella.

Kumppanuuden keskiössä tulee olemaan vapaakauppasopimus, josta neuvottelemme aikanaan Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa.

Tämä vapaakauppasopimus ei voi vastata nykyistä järjestelyä. Meidän on valmistauduttava tähän tilanteeseen.

Yhdistynyt kuningaskunta on valinnut poistumisen sisämarkkinoilta ja tulliliitosta. Kahden vuoden päästä se on ”kolmas maa”.

Valintansa vuoksi Yhdistynyt kuningaskunta on luonnollisesti vähemmän suotuisassa asemassa kuin jäsenvaltio.

Ei ole mahdollista poimia rusinoita pullasta ja jatkaa osallistumista osiin sisämarkkinoita.

Tuleva vapaakauppasopimus on ennennäkemätön Euroopan historiassa.

Tähän asti kaikki Euroopan unionin kauppasopimukset – joita on tehty yli 60 maan, esimerkiksi Etelä-Korean ja hiljattain Kanadan, kanssa – ovat merkinneet sääntelyn lähentämistä.

Nyt olemme eri tilanteessa: neuvottelujen alkaessa Yhdistyneen kuningaskunnan ja 27 jäsenvaltion EU:n normit ja säännöt ovat täysin yhdenmukaiset.

Edessämme on siis sääntelyn lähentämisen sijasta riski, tai todennäköisyys, että sääntelyyn muodostuu eroja, mikä voi haitata sisämarkkinoita.

Meidän kaikkien eli jäsenvaltioiden hallitusten, Euroopan parlamentin, minun neuvottelijana, kansallisten parlamenttien ja kansalaisyhteiskunnan edustajien on oltava tarkkoina siitä, että nämä sääntelyn eroavaisuudet eivät muutu ”lainsäädännön dumppaukseksi”.

Jos näin ei toimita, neuvottelut voivat aiheuttaa väärinkäsityksiä ja johtaa itse vapaakauppasopimuksen vastustukseen.

Sopimuksesta tulee epäilemättä sekamuotoinen, ja haluan muistuttaa, että kaikkien jäsenvaltioiden ja niiden kansallisten parlamenttien on joka tapauksessa ratifioitava se.

Meidän on estettävä lainsäädännön dumppaus tämän riskin välttämiseksi. On hyvin tärkeää taata nämä yhteiset säännöt ja tasapuoliset toimintaedellytykset ja valvoa niiden toteutumista.

Olemme samaa mieltä kuin Theresa May, joka hiljattain toivoi vapaakauppasopimuksen olevan ”rohkea ja kunnianhimoinen”.

Kannatamme kunnianhimoa! Tämä sama kunnianhimo kuitenkin koskee myös sosiaali-, varainhoito-, ympäristö- ja kuluttajasuojastandardeja, joita Euroopan kansalaiset aivan oikeutetusti kannattavat.

Arvo- ja etuyhteisömme Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa ulottuu kauppaa pidemmälle.

Suhtaudumme kunnianhimoisesti tutkimus- ja innovointiverkostoihimme, laboratorioihin ja yliopistoihin, vaikka sääntely- ja rahoituskehys tietenkin muuttuu nykyisestä.

Suhtaudumme kunnianhimoisesti ympäristönmuutoksen torjuntaan, jossa onnistumme paremmin pysymällä yhdessä Pariisin sopimukseen kirjattujen yhteisten sitoumustemme hengessä.

Suhtaudumme kunnianhimoisesti kansainväliseen yhteistyöhön ja kehitysasioihin erityisesti suhteessa naapurimaanosaamme Afrikkaan.

Suhtaudumme kunnianhimoisesti sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen, olipa kyseessä terrorismin torjunta, tietojenvaihto, hybridiuhkien torjunta tai kyberturvallisuus.

Totean tämän erityisesti tänään, kun mielessäni ovat Lontoon iskun uhrit, 22. maaliskuuta tapahtuneiden Brysselin iskujen uhrit ja kaikkien Euroopan ja koko maailman iskujen uhrit.

Suhtaudumme kunnianhimoisesti puolustukseen.

Yhdistyneellä kuningaskunnalla on aina ollut aktiivinen ja tärkeä rooli Natossa monien muiden Euroopan maan rinnalla, mutta myös monissa yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan liittyvissä Euroopan unionin aloitteissa ja operaatioissa.

Meidän olisi 27 jäsenvaltion unionina pidettävä avoimena mahdollisuus kahdenväliseen yhteistyöhön Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa, kun teemme Federica Mogherinin ja komission ehdotuksiin perustuvaa omaa puolustustyötämme.

Meidän ei pitäisi tinkiä EU:n kansalaisten turvallisuudesta kauppaneuvotteluissa.

Niissä ei pitäisi tehdä kompromissia turvallisuuden ja kaupallisten etujen välillä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kuulijat

Kun olemme sopineet uuden kumppanuuden linjoista, voimme tarkentaa tarpeelliset siirtymäajan järjestelyt.

Tiedämme, että tämä uusi kumppanuus tarvitsee aikaa, kuuluipa siihen vapaakauppasopimus tai mitä tahansa muita yhteistyön muotoja.

Siirtymäajaksi saatetaan tarvita joitakin erityisiä järjestelyjä, mutta niiden tarvetta on vielä liian aikaista arvioida.

Niitä on joka tapauksessa valvottava Eurooppa-oikeuden ja siihen liittyvän oikeudellisen järjestelmän mukaisesti. Niiden kesto tulee olemaan tiukasti rajattu. Niihin ei saa kuulua minkäänlaista sisämarkkinoihin liittyvää kermankuorintaa.

 

Lopuksi haluaisin toistaa tässä, että aikomuksenamme on saada neuvotteluissa aikaan sopimus. Olemme lujia, olemme ystävällisiä, mutta emme ole naiiveja. Olen puhunut tänään hyvin avoimesti, jotta kaikki ymmärtäisivät, mitkä ovat sopimuksen edellytykset:

  • me 27 jäsenvaltiota teemme aina yhdessä työtä avoimuuden ja julkisen keskustelun kautta
  • poistamme nopeasti Yhdistyneen kuningaskunnan eropäätöksen aiheuttaman epävarmuuden eritoten kansalaisilta, mutta myös EU:n talousarvion edunsaajilta; tämä koskee myös unionin uusia rajoja
  • etenemme oikeassa järjestyksessä ja asetamme asiat oikeisiin mittasuhteisiin.

Näin voimme keskustella tulevasta suhteestamme, jolla on vankka perusta.

Kun puhun 27 jäsenvaltion tulevaisuudesta, minun ei tarvitse tähdentää, etteivät ongelmat, haasteet ja Euroopan tuleva agenda rajoitu pelkkään brexitiin. Ne ulottuvat paljon pidemmälle.

Ensisijaisena tavoitteena on – nyt ja tulevaisuudessa – unionin lujittaminen, jotta voimme voittaa yhteiset haasteet.

Euroopan komissio on käynnistänyt tämän keskustelun puheenjohtajansa Jean-Claude Junckerin johdolla antamalla Valkoisen kirjan Euroopan tulevaisuudesta.

Tällä viikolla valtion- ja hallitusten päämiehet kokoontuvat Roomaan juhlimaan perustamissopimuksen 60-vuotispäivää.

Huolimatta kriiseistä, huolimatta brexitistä ja sen mukanaan tuomista vaikeuksista juhlapäivänä ei ikävöidä vanhoja aikoja tai olla puolustuskannalla.

Se on meidän, 27 jäsenvaltion, juhlahetkemme, ja unionille lähtölaukaus uuteen alkuun ja uusiin toimiin.

Kiitos.

SPEECH/17/723


Side Bar