Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio

José Manuel Durão Barroso

Euroopan komission puheenjohtaja

Puhe unionin tilasta vuonna 2013

Euroopan parlamentin täysistunto / Strasbourg

11. syyskuuta 2013

Arvoisa puhemies

Arvoisa neuvoston puheenjohtajavaltion edustaja

Arvoisat parlamentin jäsenet

Hyvät naiset ja herrat

Kahdeksan kuukauden kuluttua eurooppalaiset äänestäjät antavat arvionsa siitä, mitä me olemme saaneet aikaan kuluneiden viiden vuoden aikana.

Näiden viiden vuoden aikana Euroopan unioni on ollut osa kansalaisten arkea tiiviimmin kuin koskaan ennen. EU:sta on puhuttu kahviloissa ja tv:n keskusteluohjelmissa eri puolilla Eurooppaa.

Tänään haluan luoda katsauksen yhteisiin saavutuksiimme – ja siihen, mitä vielä on tehtävä. Haluan myös esittää oman näkemykseni siitä, mitkä ovat todellisen eurooppalaisen poliittisen keskustelun tärkeimmät aiheet ensi vuoden vaalien alla.

Arvoisat parlamentin jäsenet

Tasan viisi vuotta sitten Yhdysvaltain hallitus kansallisti Fannie Mae- ja Freddie Mac ‑asuntoluottoyhtiöt ja pelasti vakuutusyhtiö AIG:n. Lehman Brothers haki konkurssisuojaa.

Näistä tapahtumista sai alkunsa maailmanlaajuinen finanssikriisi, josta sittemmin kehkeytyi ennennäkemätön talouskriisi. Sen seurauksena on syntynyt sosiaalinen kriisi, joka on vaikuttanut dramaattisesti monien kansalaisten elämään. Nämä tapahtumat ovat pahentaneet velkaongelmaa, jonka kanssa jäsenvaltioidemme hallitukset yhä kamppailevat. Näiden tapahtumien vuoksi työttömyys on lisääntynyt hälyttävästi etenkin nuorten keskuudessa. Nämä ongelmat haittaavat yhä kotitalouksien ja yritysten toimintaa.

EU on kuitenkin vastannut kriisiin. Näiden viiden vuoden aikana olemme toteuttaneet kriisin kukistamiseksi määrätietoisia toimia. Olemme kärsineet kriisistä yhdessä, ja yhdessä meidän on myös pitänyt tehdä työtä sen torjumiseksi. Näin olemme tehneet, ja niin teemme vastakin.

Jos nyt muistelemme, mitä kaikkea olemme tehneet yhdessä ohjataksemme unionin ulos kriisistä, mielestäni voidaan kohtuudella todeta, että viisi vuotta sitten emme olisi uskoneet, että tämä kaikki on mahdollista.

Finanssisektoria uudistetaan perusteellisesti, jotta kansalaisten säästöt voidaan turvata.

Hallitusten yhteistoimintaa on parannettu, jotta ne voivat palata terveeseen julkiseen talouteen ja toteuttaa uudistuksia taloudessaan.

Kriisimaiden avuksi on koottu varoja yli 700 miljardia euroa, mikä on tähän asti suurin valtioiden välinen vakautuspaketti.

Muistan elävästi viimevuotisen tapaamiseni monien Euroopan johtavien pankkien pääekonomistien kanssa. Useimmat heistä odottivat Kreikan eroavan euroalueesta. Kaikki pelkäsivät euroalueen hajoavan. Nyt voimme kuitata nuo pelonaiheet toteamalla, että yksikään maa ei ole eronnut euroalueesta eikä yhtään maata ole siitä myöskään erotettu. Tänä vuonna Euroopan unioni laajeni 27:stä 28:aan jäsenvaltioon. Ensi vuonna euroalueen jäsenmäärä kasvaa 17:stä 18:aan.

Nyt on tärkeää se, miten suhtaudumme tähän kehitykseen. Olemmeko ylpeitä siitä, vai vähättelemmekö sitä? Saammeko siitä lisää itseluottamusta jatkaa alkamaamme työtä vai vähättelemmekö saavutuksiamme?

Arvoisat parlamentin jäsenet

Olen juuri palannut G20-maiden kokouksesta Pietarista. Toisin kuin viime vuosina, tänä vuonna meille eurooppalaisille ei annettu muista maanosista neuvoja kriisinhoidossa. Sen sijaan saimme kannustusta ja hyväksyviä kommentteja.

Ei siksi, että kriisi olisi ohi, koska sitä se ei ole. Euroopan unionin kestävyyttä koetellaan edelleen. Toteuttamamme toimenpiteet herättävät kuitenkin luottamusta siihen, että olemme kukistamassa kriisin – kunhan emme sorru liikaan luottavaisuuteen.

Olemme tarttuneet haasteisiin yhdessä.

Juuri niin meidän täytyykin tehdä.

Kun valtavat geotaloudelliset ja geopoliittiset mullistukset muuttavat maailmaa, uskon, että vain toimimalla yhdessä Euroopan unionina voimme antaa kansalaisille sen, mitä he haluavat: että arvojamme, etujamme ja vaurauttamme suojataan ja edistetään myös globalisaation aikana.

Nyt on aika nousta pelkästään kansallisten kysymysten yläpuolelle ja saada aikaan todellista edistystä Euroopassa. On aika tuoda äänestäjien kanssa jäsenvaltioissa käytävään keskusteluun todellinen eurooppalainen näkökulma.

Nyt on aika puhua Euroopan puolesta. Tämä tehtävä kuuluu kaikille, jotka välittävät Euroopasta, poliittisiin tai aatteellisiin näkemyksiin ja kotimaahan katsomatta.

Jos me emme sitä tee, emme voi odottaa kenenkään muunkaan sitä tekevän.

Arvoisat parlamentin jäsenet

Olemme päässeet pitkälle kriisin alkuajoista.

Viimevuotisessa unionin tilaa käsittelevässä puheessani totesin, että ”kaikista ponnisteluistamme huolimatta toimemme eivät kuitenkaan ole vielä vakuuttaneet kansalaisia, markkinoita eivätkä ulkomaisia kumppaneitamme”.

Nyt vuotta myöhemmin on nähtävissä, että toimemme ovat alkaneet herättää luottamusta. Yritysluottojen korkomarginaalit ovat kaventuneet. Suurimmissa vaikeuksissa olevat maat saavat jo lainaa edullisemmin ehdoin. Teollisuuden tuotanto kasvaa. Markkinoiden luottamus on palaamassa. Osakemarkkinat toimivat. Yritysten toimintaedellytykset paranevat jatkuvasti. Kuluttajien luottamus on selvästi vahvistumassa.

On nähtävissä, että kriisin pahiten koettelemat maat, jotka nyt uudistavat talouttaan kaikkein kovimmalla kädellä, alkavat saavuttaa myönteisiä tuloksia.

Espanjassa tavaroiden ja palvelujen viennin osuus on nyt 33 prosenttia BKT:sta, mikä on enemmän kuin koskaan euron käyttöönoton jälkeen. Tämä on osoitus maassa toteutetuista erittäin laajoista uudistuksista ja kilpailukyvyn paranemisesta. Irlanti on saanut rahoitusta pääomamarkkinoilta vuoden 2012 kesästä alkaen, maan talouden odotetaan vuonna 2013 kasvavan kolmatta vuotta peräjälkeen, ja teollisuusyritykset ottavat palvelukseensa lisää työntekijöitä.

Portugalissa vaihtotase on ollut rakenteellisesti alijäämäinen, mutta nyt sen odotetaan yltävän jotakuinkin tasapainoon, ja kasvu on lähdössä käyntiin monien negatiivisten vuosineljännesten jälkeen. Kreikka on vain kolmessa vuodessa toteuttanut todella huomattavan julkisen talouden sopeutuksen. Maan kilpailukyky on palautumassa, ja se on saavuttamassa ensi kertaa moneen vuosikymmeneen positiivisen perusylijäämän. Myös Kypros, joka aloitti uudistusohjelmansa myöhemmin, on toteuttanut sitä suunnitelmien mukaan, mikä on kasvun palautumisen edellytys.

Euroopan elpyminen on jo näköpiirissä.

Toki meidän on edelleen oltava valppaina, sillä ei yksi pääsky kesää tee. Analysoikaamme tilannetta realistisesti. Meidän ei pidä suurennella saavutuksiamme, mutta ei myöskään vähätellä niitä. Yksi hyväkään kvartaalitulos ei vielä tarkoita, että taloudellisesti raskaat ajat olisivat takana. Sen sijaan se osoittaa, että olemme oikealla tiellä. Tämänhetkisten lukujen ja kehityksen perusteella meillä on hyvä syy suhtautua tulevaisuuteen luottavaisesti.

Tämän pitäisi kannustaa meitä jatkamaan ponnistelua. Olemme sen velkaa niille, joille elpyminen ei ole vielä alkanut, jotka eivät vielä ole päässeet osallisiksi myönteisestä kehityksestä. Olemme sen velkaa Euroopan 26 miljoonalle työttömälle. Ja erityisesti nuorille, jotka odottavat meidän antavan heille toivoa. Myös toivo ja luottamus ovat kansantalouden tekijöitä.

Arvoisat parlamentin jäsenet

Olemme päässeet näin pitkälle siksi, että me olemme päättäväisesti mukauttaneet sekä politiikkaamme että toimintalinjojamme kriisin myötä kertyneiden kokemusten pohjalta.

Kun sanon me, tarkoitan todella meitä. Tämä on ollut yhteinen ponnistus.

Teillä, Euroopan parlamentilla, on ollut ratkaiseva asema ennenäkemättömän mittavan lainsäädäntötyön kaikissa eri vaiheissa. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että unionin kansalaiset eivät tiedosta riittävän hyvin, että te ansaitsette siitä suuremman kiitoksen ja tunnustuksen.

Meidän on jatkettava yhteistyötämme talouden, kasvun ja työllisyyden vauhdittamiseksi ja toimielinten organisaation mukauttamiseksi. Vain sillä tavoin voimme jättää taaksemme myös kriisin tämän vaiheen.

On monia asioita, jotka voimme vielä toteuttaa yhdessä tämän parlamentin ja tämän komission toimikauden aikana.

Aivan ensimmäiseksi voimme toteuttaa ja meidän onkin käytännössä toteutettava pankkiunioni. Se on ensimmäinen ja kiireellisin vaihe kohti talous- ja rahaliiton syventämistä, kuten komissio viime syksynä esitti hahmotelmassa tiiviin ja aidon talous- ja rahaliiton luomiseksi.

Yhteistä valvontamekanismia koskeva lainsäädäntöprosessi on edennyt miltei päätökseen. Seuraavaksi EKP aloittaa pankkien varallisuuden riippumattoman arvioinnin ennen valvontatehtäväänsä ryhtymistä.

Nyt meidän on kiireellisesti otettava tarkasteltavaksi yhteinen kriisinratkaisumekanismi. Komissio esitti sitä koskevan ehdotuksensa heinäkuussa, ja nyt meidän on yhdessä toteutettava tarvittavat toimet, jotta ehdotus voidaan hyväksyä tämän parlamentin toimikaudella.

Sen avulla voidaan varmistaa, että veronmaksajat eivät joudu ensimmäisinä maksamaan pankkien tappioita. Sen avulla voidaan myös edistää pankkien irrottamista valtion riskistä.

Näin voidaan puuttua yhteen kriisin vakavimmista ja hälyttävimmistä seurauksista: Euroopan finanssisektorin ja luottomarkkinoiden enenevään pirstaloitumiseen, mikä saattaa jopa johtaa niiden uuteen kansallistamiseen.

Pankkiunioni myös edesauttaa paluuta talouden normaaliin luotottamiseen, mistä hyötyvät etenkin pienet ja keskisuuret yritykset. Mukautuvasta rahapolitiikasta huolimatta euroalueen talouteen ei näet vielä virtaa riittävästi luottoa. Tähän on puututtava määrätietoisesti.

Viime kädessä on kyse yhdestä ainoasta asiasta: kasvusta, joka on tarpeen, jotta voidaan korjata tämän hetken polttavin ongelma, työttömyys. Nykyiset työttömyysluvut ovat taloudellisesti kestämättömiä, poliittisesti sietämättömiä ja sosiaalisesti mahdottomia hyväksyä. Me kaikki komissiossa – ilokseni kaikki komissaarit ovat täällä tänään kanssamme – haluamme tehdä tiiviisti työtä teidän kanssanne ja jäsenvaltioiden kanssa, jotta kasvustrategiaa saadaan toteutettua niin pitkälle kuin mahdollista. Otamme tätä varten käyttöön kaikki mahdolliset keinot, mutta rehellisesti sanoen on todettava, kaikki keinot eivät ole käytettävissä unionin tasolla, osa on jäsenvaltioiden vastuulla. Haluan keskittyä nuorisotyöttömyyttä ja reaalitalouden rahoittamista koskevien päätösten täytäntöönpanoon. Meidän on vältettävä kasvu, joka ei luo uusia työpaikkoja.

Tätä varten Euroopassa on nopeutettava rakenneuudistusten toteuttamista. Komission maakohtaisissa suosituksissa esitetään, mitä jäsenvaltioiden olisi tehtävä tällä alalla.

EU:n tasolla – on muistettava, että tiettyjä asioita voidaan tehdä jäsenvaltioiden tasolla ja toisia taas unionin tasolla – olisi keskityttävä siihen, millä on reaalitalouden kannalta eniten merkitystä, eli sisämarkkinoiden koko potentiaalin hyödyntämiseen.

Meillä on jo toimivat tavaroiden sisämarkkinat, mistä on osoituksena siitä saatava taloudellinen hyöty. Sama periaate on nyt saatava toimimaan myös muilla aloilla: liikkuvuuden, viestinnän, energian, rahoituksen ja sähköisen kaupankäynnin alalla, vain muutamia mainitakseni. Meidän on poistettava esteet, jotka pidättelevät dynaamisia yrityksiä ja yksilöitä. Meidän on viimeisteltävä Verkkojen Eurooppa.

Haluaisin ilmoittaa, että komissio hyväksyy tänään virallisesti ehdotuksen, joka antaa sysäyksen kohti televiestintäpalvelujen sisämarkkinoita. Kansalaiset tietävät, että unionin ansiosta verkkovierailumaksut ovat alentuneet tuntuvasti. Ehdotuksellamme vahvistetaan kuluttajien suojatakeita, alennetaan hintoja ja esitetään yrityksille uusia toimintamahdollisuuksia. Tiedämme, että tulevaisuuden kaupankäynti tapahtuu yhä enemmän verkossa. Eikö ole ristiriitaista, että meillä on tavaroiden sisämarkkinat, mutta digitaalimarkkinat ovat yhä jakautuneet 28 jäsenvaltion kesken? Miten me voimme hyödyntää kaikkia digitaalitalouden tarjoamia tulevaisuuden mahdollisuuksia, ellemme saa valmiiksi myös tätä sisämarkkinaa?

Sama logiikka pätee laajempaan digitaalistrategiaan: sen avulla ratkaistaan todellisia ongelmia ja parannetaan kansalaisten jokapäiväistä elämää. Euroopan teollisuuden tulevaisuus riippuu siitä, miten hyvin ihmiset ja yritykset voivat viestiä keskenään. Kun digitaalistrategiaan yhdistetään asianmukaisella tavalla tietosuoja ja yksityisyydensuoja, eurooppalainen toimintamalli lujittaa kansalaisten luottamusta. Tietosuojaa koskevan säädösehdotuksen hyväksyminen on komissiolle erittäin tärkeää sekä EU:n sisäisen että kansainvälisen kehityksen vuoksi.

Sisämarkkinat ovat keskeinen keino tukea kilpailukykyä ja työllisyyttä. Hyväksymällä lähikuukausina kaikki jäljellä olevat ensimmäiseen ja toiseen sisämarkkinapakettiin kuuluvat ehdotukset ja panemalla Verkkojen Eurooppa ‑välineen täytäntöön luomme pohjan tulevien vuosien hyvinvoinnille.

Joudumme lisäksi mukautumaan voimakkaisiin muutoksiin globaalilla tasolla, ja sen takia meidän on tuettava uutta luovaa elinvoimaisuutta Euroopan tasolla. Sen vuoksi meidän on myös panostettava enemmän innovaatioihin, teknologiaan ja tieteen rooliin. Minä uskon lujasti tieteeseen, yhteiskunnan luovuuteen ja ihmismielen kykyyn ratkaista ongelmat. Maailmassa tapahtuu suuria muutoksia. Uskon, että useat ratkaisut sekä Euroopassa että sen ulkopuolella löytyvät uudesta tutkimuksesta ja teknologiasta. Toivon, että Eurooppa on kärjessä näissä maailmanlaajuisissa pyrkimyksissä. Sen vuoksi parlamentti ja komissio ovat korostaneet Horisontti 2020 ‑ohjelman merkitystä EU:n talousarviosta käydyissä neuvotteluissa.

Sen vuoksi me hyödynnämme EU:n talousarviota investointien suuntaamisessa osaamiseen ja koulutukseen sekä lahjakkuuksien hyödyntämiseen ja tukemiseen. Sen vuoksi olemme voimakkaasti edistäneet Yhteinen Erasmus ‑ohjelman hyväksymistä.

Sen vuoksi aiomme myös myöhemmin tänä syksynä tehdä uusia ehdotuksia, jotka koskevat 2000-luvulle soveltuvaa teollisuuspolitiikkaa. Sen vuoksi edistämme pk-yritysten tukemista, sillä uskomme, että vahva eurooppalainen talous tarvitsee ehdottomasti vahvaa ja dynaamista teollisuutta.

Tukeaksemme ilmastonmuutoksen torjuntaa me olemme 20-20-20-tavoitteidemme mukaisesti muokkaamassa talouttamme kohti vihreää kasvua ja resurssitehokkuutta, joiden ansiosta voimme vähentää kustannuksia ja luoda työpaikkoja.

Me teemme vielä ennen tämän vuoden loppua konkreettisia ehdotuksia, jotka koskevat energia- ja ilmastopolitiikkamme puitteita vuoteen 2030 asti. Lisäksi pyrimme edelleen vaikuttamaan kansainväliseen asialistaan pyrkimällä kumppaneidemme kanssa kohti kattavaa, oikeudellisesti sitovaa maailmanlaajuista ilmastosopimusta vuoteen 2015 mennessä. Eurooppa ei kuitenkaan voi olla yksin vastuussa ilmastonmuutoksen torjunnasta. Me tarvitsemme tähän kumppaneita. Samalla jatkamme työtä, joka koskee energian hintojen vaikutusta kilpailukykyyn ja sosiaaliseen koheesioon.

Kaikki nämä kasvun osatekijät sisältyvät Eurooppa 2020 ‑strategiaan, jonka toteuttaminen kokonaisuudessaan ja ripeästi on tärkeämpää kuin koskaan aiemmin. Eräissä tapauksissa meidän on mentävä Eurooppa 2020 ‑strategiaa pidemmälle.

Sen vuoksi meidän on myös jatkettava aktiivisen ja määrätietoisen kauppapoliittisen ohjelmamme toteuttamista. Tarkoituksena on sitoa tiukemmin EU:n taloudet kasvaviin unionin ulkopuolisiin markkinoihin ja turvata Euroopan asema maailmanlaajuisessa toimitusketjussa. Useimmat kansalaiset kuvittelevat, että Eurooppa on maailmankaupassa häviäjä, vaikka todellisuudessa meillä on vuositasolla yli 300 miljardin euron suuruinen kauppataseen ylijäämä, joka koostuu tavaroiden, palvelujen ja maataloustuotteiden kaupasta ja joka kasvaa edelleen. Meidän on hyödynnettävä sitä. Myös tähän on kiinnitettävä erityistä huomiota lähikuukausina, varsinkin Yhdysvaltojen kanssa solmittavan transatlanttisen kauppa- ja investointikumppanuuden sekä Kanadan ja Japanin kanssa käytävien neuvottelujen yhteydessä.

Lopuksi on tehostettava toimia monivuotisen rahoituskehyksen eli EU:n talousarvion täytäntöönpanemiseksi. EU:n talousarvio on konkreettisin käytettävissämme oleva keino investointien lisäämiseksi. Eräillä alueilla Euroopan unionin talousarvio on ainoa keino saada julkisia investointeja, koska kansalliset resurssit eivät riitä.

Euroopan parlamentti ja komissio olisivat halunneet myönnettyä enemmän resursseja. Me taistelimme yhdessä lisämäärärahojen puolesta. Siltikin EU:n talousarvion määrärahat yhtä ainoaa vuotta kohti ovat nykyhintoina enemmän kuin aikanaan koko Marshall-apu. Nyt meidän on varmistettava, että ohjelmat pääsevät alkamaan 1. tammikuuta 2014 ja että tulokset näkyvät käytännössä. On myös varmistettava, että hyödynnämme mahdollisuudet innovatiiviseen rahoitukseen jo käynnissä olevista välineistä sekä käytämme EIP:n tarjoamia rahoituskeinoja ja hankejoukkolainoja.

Meidän on toteutettava heinäkuussa antamamme sitoumus. Komissio aikoo pitää lupauksen omalta osaltaan. Aiomme muun muassa esittää toisen vuotta 2013 koskevan lisätalousarvion vielä tämän kuun aikana. Aikaa ei ole tuhlattavaksi, ja sen vuoksi varoitan hidastelun vaaroista. Erityisesti kehotan jäsenvaltioita olemaan viivyttelemättä.

Haluan korostaa voimakkaasti sitä, että kansalaisille eivät riitä pelkästään kauniit puheet ja lupaukset, vaan he haluavat nähdä konkreettisia, yhteisiä saavutuksia. Meidän on osoitettava, millä kaikilla aloilla Euroopan unioni on ratkaissut kansalaisten ongelmia. EU ei ole ongelmien aiheuttaja, EU on osa ratkaisua.

Käsittelen edessä olevia toimia tarkemmin Euroopan parlamentin puhemiehelle tänään osoittamassani kirjeessä, joka on jaettu myös teille. En puutu tässä tarkemmin ensi vuoden ohjelmaan.

Viestini tänään on selkeä: meillä on yhdessä vielä paljon tehtävää ennen vaaleja. Nyt ei ole aika heittää pyyhettä kehään, vaan kääriä hihat.

Arvoisat parlamentin jäsenet

Nämä toimet eivät ole helppoja. Ajat ovat vaikeat ja merkitsevät EU:lle todellista stressitestiä. Pysyvien ja perusteellisten uudistusten toteuttaminen on sekä välttämätöntä että vaativaa. Yksi asia on varma: emme voi jatkaa entiseen tapaan. Jotkut uskovat, että kaikki palaa kriisin jälkeen entiselleen. He ovat väärässä. Tämä kriisi on erilainen. Kyseessä ei ole suhdannekriisi vaan rakenteellinen kriisi. Tilanne ei palaudu entiselleen. Meidän on luotava uusi normaalitilanne. Me olemme historian käännekohdassa. Meidän on todella ymmärrettävä tämä, eikä vain sanottava niin. Meidän on tehtävä tästä kaikki tarpeelliset johtopäätökset, myös omassa asennoitumisessamme, ja päätettävä, miten reagoimme ongelmiin.

Ensimmäiset tulokset osoittavat, että tämä on mahdollista.

Ja me kaikki tiedämme kokemusten perusteella, että se on välttämätöntä.

Nyt kun talous on hiljalleen elpymässä, mielestäni suurin talouskehityksen heikkenemisen riski on poliittinen: liian vähän vakautta ja liian vähän määrätietoisuutta. Olemme viime vuosina nähneet, että kaikki seikat, jotka herättävät epäilyjä hallitusten uudistusvalmiudesta, heikentävät välittömästi talouskehitystä. Toisaalta myös vahvoilla ja vakuuttavilla päätöksillä on merkittävä ja välitön myönteinen vaikutus.

Kriisin tässä vaiheessa hallitusten tehtävänä on luoda markkinoiden kaipaamaa vakautta ja ennakoitavuutta.

Te kaikki tiedätte Justus Lipsiuksen. Neuvoston rakennus Brysselissä on nimetty Justus Lipsiuksen mukaan. Hän oli erittäin vaikutusvaltainen 1500-luvulla elänyt humanisti, joka käsitteli merkittävässä teoksessaan ”De Constantia” horjumattomuutta.

Horjumattomuus on Lipsiuksen mukaan oikeanlaista ja muuttumatonta mielenlujuutta, jota ulkoiset tai satunnaiset tapahtumat eivät pysty vahvistamaan, mutta eivät myöskään heikentämään. Hänen mukaansa ainoastaan arvostelukykyyn ja terveeseen järkeen perustuva mielenlujuus voi auttaa ihmistä selviämään sekavista ja vaikeista ajoista.

Toivon, että näinä vaikeina aikoina me kaikki, myös Justus Lipsius ‑rakennuksessa kokoontuvat hallitusten edustajat, osoittavat tällaista määrätietoisuutta ja sitkeyttä jo tehtyjen päätösten täytäntöönpanossa. Koska eräs keskeisistä haasteista on toimia johdonmukaisesti: ei pelkästään tehdä päätöksiä, vaan myös kyetä panemaan ne myöhemmin täytäntöön käytännössä.

Arvoisat parlamentin jäsenet

On luonnollista, että talouskriisin voittamiseen tähtäävät toimenpiteet ovat viime vuosina menneet kaiken muun edelle.

Eurooppa-aatteen on kuitenkin ulotuttava taloutta pidemmälle. Eurooppa on paljon muutakin kuin markkina-alue. Euroopan ihanne liittyy eurooppalaisen yhteiskunnan peruspilareihin. Kyse on nimenomaan arvoista. Sen pohjana on vakaa usko poliittisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin normeihin, jotka perustuvat sosiaaliseen markkinatalousmalliimme.

Nykymaailmassa näitä arvoja ja normeja on mahdollista suojella vain EU:n tasolla. Sama koskee kansalaisten oikeuksien edistämistä, olipa kyse kuluttajansuojasta tai työntekijöiden oikeuksista, naisten oikeuksista tai vähemmistöjen oikeuksista, ympäristönsuojelunormeista tai tietosuojasta ja oikeudesta yksityisyyteen.

Riippumatta siitä, onko kyse eurooppalaisten etujen turvaamisesta kansainvälisessä kaupassa, energian toimitusvarmuudesta tai kansalaisten oikeudenmukaisuuden tunteen palauttamisesta torjumalla veropetoksia ja verovilppiä, meillä on kansainvälistä painoarvoa pelkästään yhtenäisenä unionina.

Riippumatta siitä, onko kyse kehitysmaille annettavan kehitysavun ja humanitaarisen avun painoarvosta, yhteisten ulkorajojen valvonnasta tai pyrkimyksistä kehittää vahvaa turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa Euroopassa, me voimme saavuttaa tavoitteet ainoastaan lisäämällä yhdentymistä.

Asiasta ei ole epäilystä. Meidän sisäinen yhtenäisyytemme ja kansainvälinen painoarvomme liittyvät erottamattomasti yhteen. Meidän taloudellinen houkuttelevuutemme ja poliittinen vetovoimamme riippuvat olennaisesti toisistaan.

Uskooko joku todellakin vakavissaan, että jos euro olisi romahtanut, EU:lla tai jäsenvaltioilla olisi edelleen kansainvälistä uskottavuutta?

Ymmärtävätkö kaikki vieläkään, miten onnistunut prosessi laajentuminen on ollut? Sen avulla on kyetty parantamaan historian jättämiä syviä arpia ja luomaan demokratioita, vaikkei kukaan pitänyt tätä etukäteen mahdollisena. Ymmärtävätkö kaikki, että naapuruuspolitiikka oli ja on edelleen paras keino luoda turvallisuutta ja vaurautta Euroopan kannalta keskeisen merkittävillä alueilla? Missä me olisimme ilman näitä edistysaskelia?

Ukrainan kaltaiset maat pyrkivät nyt lähentymään Euroopan unionia EU:n taloudellisen ja sosiaalisen mallin innoittamina. Me emme voi kääntää niille selkäämme. Me emme voi hyväksyä minkäänlaisia pyrkimyksiä rajoittaa näiden maiden omia itsenäisiä valintoja. Vapaata tahtoa ja suostumusta on kunnioitettava. Ne ovat myös itäisen kumppanuuden perusperiaatteet. Haluamme edistää tätä kumppanuutta Vilnassa järjestettävässä huippukokouksessa.

Muistavatko kaikki edelleen, miten paljon Euroopassa kärsittiin viime vuosisadalla sodista ja kuinka Euroopan yhdentyminen oli oikea ratkaisu?

Ensi vuonna tulee kuluneeksi vuosisata ensimmäisen maailmansodan syttymisestä. Tuo sota repi Euroopan hajalle Sarajevosta Sommeen. Me emme saa koskaan pitää rauhaa itsestäänselvyytenä. Meidän on muistettava, että Euroopan unionin ansiosta entiset viholliset istuvat nyt yhteisen pöydän ääressä ja tekevät yhteistyötä. On pelkästään Eurooppa-perspektiivin ansiota, että jopa Serbia ja Kosovo ovat päässeet sopimukseen EU:n toimiessa sovittelijana.

EU:lle viime vuonna myönnetty Nobelin rauhanpalkinto muistutti meitä kaikkia siitä historiallisesta saavutuksesta, että EU on rauhanhanke.

Meidän olisi itse tajuttava tämä selkeämmin. Toisinaan ajattelen, että meidän tulisi olla häpeilemättömän ylpeitä saavutuksistamme. Meidän ei pidä olla ylimielisiä, mutta meillä on kuitenkin syytä olla ylpeämpiä. Meidän olisi katsottava kohti tulevaisuutta, menneisyydestä viisastuneina.

Haluan sanoa tämän kaikille niille, jotka iloitsevat Euroopan vaikeuksista ja haluavat purkaa maanosamme yhdentymistä ja palata eristäytyneisyyden aikakauteen: yhdentymistä edeltänyt jakautunut, sotien ja rintamalinjojen Eurooppa ei ole se, mitä ihmiset haluavat ja ansaitsevat. Maanosamme ei ole koskaan aiemmin historiansa aikana elänyt yhtä pitkää rauhan kautta kuin Euroopan yhteisön luomisen jälkeen. On meidän velvollisuutemme suojata ja syventää sitä.

Arvoisat parlamentin jäsenet

Juuri arvojemme tukemina me kykenemme kohtaamaan Syyrian kestämättömän tilanteen, joka on viime kuukausina koetellut vakavasti maailman omaatuntoa. Euroopan unioni on johtanut kansainvälistä avustuskampanjaa, jonka avulla on kerätty lähes 1,5 miljardia euroa. Tästä summasta 850 miljoonaa euroa on peräisin suoraan EU:n talousarviosta. Komissio tekee kaikkensa auttaakseen Syyrian kansalaisia sekä pakolaisia naapurimaissa.

Me olemme hiljattain todistaneet jotain sellaista, minkä olimme uskoneet hävinneen jo kauan sitten. Kemiallisten aseiden käyttö on niin kauhea teko, että se on tuomittava selkeästi ja siihen on reagoitava tiukasti. Kansainvälinen yhteisö on YK:n johdolla yhteisesti vastuussa näiden tekojen rankaisemisesta ja tämän konfliktin lopettamisesta. Ehdotus luovuttaa Syyrian kemialliset aseet saattaa olla myönteinen edistysaskel. Syyrian hallinnon on nyt osoitettava, että se panee lupauksensa täytäntöön viivyttelemättä. Me Euroopassa uskomme, että viime kädessä poliittinen ratkaisu on ainoa keino saada aikaan kestävä rauha syyrialaisille.

Arvoisat parlamentin jäsenet

Eräät väittävät, että heikompi Euroopan unioni tekisi heidän omasta maastaan vahvemman, että EU on taakka ja että he selviäisivät paremmin ilman sitä.

Vastaukseni on selkeä: me kaikki tarvitsemme yhtenäistä, vahvaa ja avointa Eurooppaa.

Kaikkialla Euroopassa käydään parhaillaan keskustelua, jossa tärkein kysymys kuuluu: Haluammeko me kehittää Euroopan unionia vai luopua siitä?

Vastaukseni on selkeä: osallistukaa!

Jos ette pidä nykyisestä Euroopan unionista, parantakaa sitä!

Keksikää keinoja tehdä EU:sta sisäisesti ja kansainvälisesti vahvempi, ja saatte kaiken tukeni. Keksikää keinoja, jotka mahdollistavat moninaisuuden, mutta eivät johda syrjintään, ja tuen teitä kaikin mahdollisin tavoin.

Mutta älkää kääntäkö selkäänne Euroopan unionille.

Tunnustan, että EU ei ole täydellinen, kuten ei mikään mukaan ihmisen aikaansaannos.

Esimerkiksi ristiriitoja työnjaossa jäsenvaltioiden ja EU:n tason välillä ei tulla koskaan täysin ratkaisemaan.

Arvostan toissijaisuusperiaatetta suuresti. Minulle toissijaisuusperiaate ei ole tekninen käsite. Se on perustavaa laatua oleva demokraattinen periaate. Yhä tiiviimpi Euroopan kansalaisten unioni edellyttää, että päätökset tehdään mahdollisimman avoimesti ja niin lähellä kansalaisia kuin mahdollista.

Joka asiaa ei tarvitse ratkaista EU:n tasolla. EU:n on keskityttävä asioihin, joissa se voi tuottaa eniten lisäarvoa, Jos näin ei ole, EU:n ei pidä sekaantua. EU:n on oltava isoissa asioissa iso ja pienemmissä pienempi. Tämän olemme joskus saattaneet unohtaa. EU:n on näytettävä, että se pystyy asettamaan sekä positiivisia että negatiivisia prioriteetteja. Kuten kaikkien hallintojen, myös meidän on kiinnitettävä erityistä huomiota sääntelyn laatuun ja määrään. Montesquieun sanoin: ”'les lois inutiles affaiblissent les lois nécessaires[Hyödyttömät lait heikentävät tarpeellisia lakeja.]

Arvoisat parlamentin jäsenet, on kuitenkin tärkeitä asioita, joilla Euroopassa tarvitaan lisää yhdentymistä ja yhtenäisyyttä. Asioita, joissa vain vahva EU voi tuottaa tuloksia.

Uskon, että meidän on tähdättävä poliittiseen unioniin, kuten korostin viime vuoden puheessani unionin tilasta. En esitä tätä vaatimusta vain siksi, että olen henkeen ja vereen eurooppalainen. Se on välttämätöntä, jotta voimme edetä vahvasti ja huolehtia tulevaisuudesta.

Viime kädessä toimintamme vakaus, ja erikseen mainiten talous- ja rahaliiton vakaus, riippuu sen tukena olevan poliittisen ja institutionaalisen rakenteen uskottavuudesta.

Niinpä komission hahmotelmassa tiiviin ja aidon talous- ja rahaliiton luomiseksi kartoitettiin talous- ja rahapoliittisten seikkojen lisäksi myös ne välttämättömät tekijät, mahdollisuudet ja rajoitukset, joita institutionaalisen rakenteemme syventämiseen keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä liittyy. Komissio jatkaa työtään hahmotelman toteuttamiseksi, askel askeleelta, vaihe vaiheelta.

Kuten viime vuonna ilmoitin, aion esittää ajatuksia unionin tulevaisuudesta ja siitä, miten yhteisömenetelmää ja siihen perustuvaa lähestymistapaa voidaan pidemmällä aikavälillä parhaiten vahvistaa ja syventää. Teen tämän ennen Euroopan parlamentin vaaleja, jotta niistä voidaan käydä todellista eurooppalaista keskustelua. Kyse on periaatteista ja linjauksista, jotka ovat todellisen poliittisen unionin kannalta välttämättömiä.

Arvoisat parlamentin jäsenet

Voimme vastata aikamme haasteisiin ainoastaan vahvistamalla yhteisymmärrystä perustavoitteistamme.

Emme saa politiikan tasolla antaa jakolinjojen syntyä välillemme niiden erojen vuoksi, joita on euroalueen ja sen ulkopuolella olevien maiden välillä, keskus- ja reuna-alueiden välillä, pohjoisen ja etelän välillä tai idän ja lännen välillä. Euroopan unionin on säilyttävä kaikkien jäsentensä hankkeena, yhdenvertaisten yhteisönä.

Talouden tasolla EU on aina ollut keino kuroa maiden, alueiden ja ihmisten välisiä kuiluja umpeen. Niin on edelleen oltava. Emme voi tehdä jäsenvaltioiden töitä niiden puolesta. Vastuu säilyy jäsenvaltioilla. Me voimme kuitenkin täydentää sitä eurooppalaisella vastuulla ja eurooppalaisella solidaarisuudella, ja niin meidän on tehtävä.

Tästä syystä sosiaalisen ulottuvuuden vahvistaminen yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa on tulevina kuukausina ensisijainen tavoite. Komissio julkaisee 2. lokakuuta tiedonannon talous- ja rahaliiton sosiaalisesta ulottuvuudesta. Yhteisvastuulla on keskeinen merkitys siinä, mitä EU:n jäsenyys tarkoittaa, ja siitä on syytä olla ylpeä.

Euroopan unionin tehtävänä on sen syntymästä aina viimeisimpiin laajentumisiin asti ollut arvojen, kuten oikeusvaltioperiaatteen, puolustaminen.

Kun viime vuonna pidin puhetta unionin tilasta, oikeusvaltioperiaatteeseen kohdistui haasteita omissa jäsenvaltioissamme. Mainitsin tuolloin, että tarvitaan silta, joka yhdistää toisaalta poliittisen taivuttelun ja kohdennetut rikkomusmenettelyt ja toisaalta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklaan sisältyvän mahdollisuuden soveltaa poliittisia seuraamuksia eli pidättää jäsenvaltioilta oikeuksia.

Kokemus on osoittanut, että komissiolla on hyödyllinen rooli riippumattomana ja puolueettomana erotuomarina. Meidän on otettava tämä kokemus huomioon ja laadittava yleisempi toimintakehys, jonka olisi perustuttava jäsenvaltioiden välisen yhdenvertaisuuden periaatteeseen. Periaate aktivoidaan ennalta määriteltävien vertailuarvojen perusteella ainoastaan tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteeseen kohdistuu vakava järjestelmätason riski.

Komissio aikoo esittää asiasta tiedonannon. Uskon, että kyseinen keskustelu on keskeinen tekijä tarkasteltaessa Eurooppa-aatettamme.

Tämä ei merkitse kansallisen suvereniteetin tai demokratian rajoittamista. Tarvitsemme kuitenkin vankan EU:n tason mekanismin, jolla voidaan vaikuttaa tasapainoon, kun yhteiset perusperiaatteet ovat vaakalaudalla.

On olemassa joitakin ehdottomia arvoja, joita EU:n ja sen jäsenvaltioiden on aina puolustettava.

Arvoisat parlamentin jäsenet

Polarisoituminen, johon kriisi on johtanut, on uhka kaikille meille ja uhka Eurooppa-hankkeelle.

Me, Euroopan unionin legitiimit poliittiset edustajat, voimme muuttaa kehityksen suunnan. Te, vaaleilla suoraan valitut EU:n edustajat, olette tämän poliittisen keskustelun eturintamassa. Haluankin kysyä: Millainen kuva Euroopasta esitetään äänestäjille? Rehellinen vai vääristelty? Myyttejä vai tosiasioita? Vilpitön, järkevä versio vai äärilaitaa edustava populistinen versio? Ero on merkittävä.

Tiedän, että jotkut pitävät EU:ta syypäänä kriisiin ja koettelemuksiin.

Voimme kuitenkin muistuttaa heille, että EU ei aiheuttanut kriisiä. Kriisi on seurausta siitä, että jäsenvaltioiden hallitukset ovat hoitaneet julkista taloutta huonosti ja siitä, että käyttäytyminen rahoitusmarkkinoilla on ollut vastuutonta.

Voimme kertoa, mitä EU on tehnyt kriisin ratkaisemiseksi ja mitä olisimme menettäneet, jos emme olisi onnistuneet säilyttämään uhattuina olleita sisämarkkinoita ja yhteistä rahaa, kun jotkut ennustivat euron loppua, ja jos emme olisi koordinoineet elvytystoimia ja työllisyysaloitteita.

Joidenkin mielestä EU pakottaa hallitukset menoleikkauksiin.

Me voimme kuitenkin muistuttaa äänestäjille, että valtionvelka karkasi käsistä jo ennen kriisiä, ei EU:n takia vaan EU:sta huolimatta. Voimme lisätä, että ellemme nyt pysy lujina, maksajiksi joutuvat yhteiskuntiemme vähäosaisimmat, ja lapset. Totuus on, että sekä euroalueen maat että sen ulkopuoliset maat niin Euroopassa kuin sen ulkopuolellakin tekevät työtä saadakseen erittäin rasitetun julkisen taloutensa kuntoon.

Jotkut kampanjoivat sanomalla, että olemme antaneet liikaa rahaa haavoittuvassa asemassa oleville maille. Toiset taas sanovat, että olemme antaneet niille liian vähän.

Jokainen meistä voi kuitenkin kertoa, mitä olemme tehneet ja miksi: yhden maan lainat ja toisen maan pankit, yhden maan investoinnit ja toisen maan yritykset, yhden maan työntekijät ja toisen maan työnantajat ovat suoraan yhteydessä toisiinsa. Tällainen keskinäinen riippuvuus tarkoittaa, että ainoastaan EU:n tason ratkaisut toimivat.

Sanonkin ihmisille: ”Kun ollaan samassa veneessä, ei voi sanoa, että sinun pääsi veneestä uppoaa”. Olimme samassa veneessä, kun kaikki oli hyvin, ja olemme samassa veneessä, kun on vaikeaa.

Jotkut voivat kampanjoida sanomalla, että EU on hamunnut liikaa valtaa. Toiset taas väittävät EU:n tekevän aina liian vähän ja liian myöhään. Mielenkiintoista on, että kyseessä voivat olla samat ihmiset, jotka väittävät, ettei EU tee tarpeeksi, ja toisaalta eivät anna EU:lle lisää resursseja tehdä, mitä sen täytyy tehdä.

Voimme kertoa, että jäsenvaltiot ovat antaneet EU:lle tehtäviä ja toimivaltaa. Euroopan unioni ei ole ulkovalta. Se on toimielintensä ja jäsenvaltioidensa demokraattisten päätösten tulos.

Samalla meidän on tunnustettava, että joillakin osa-alueilla EU:lla ei vieläkään ole valtuuksia tehdä sitä, mitä siltä pyydetään. Tämä tosiasia unohtuu aivan liian helposti niiltä – ja heitä on paljon – jotka haluavat pitää onnistumisia jäsenvaltioiden ansiona ja syyttää epäonnistumisista EU:ta. Viime kädessä se, mitä meillä on ja mitä meillä ei ole, on demokraattisen päätöksenteon tulosta. Tästä meidän pitäisi ihmisiä muistuttaa.

Hyvät naiset ja herrat

Arvoisa puhemies

Arvoisat parlamentin jäsenet

Toivon, että Euroopan parlamentti suhtautuu tähän haasteeseen juuri niin ihanteellisesti kuin siltä voi odottaa ja niin realistisesti ja määrätietoisesti kuin tämä aika meiltä vaatii.

Argumentit on esitetty.

Tosiasiat on lyöty pöytään.

Esityslista on laadittu.

Kahdeksan kuukauden kuluttua äänestäjät päättävät.

Meidän on aika puhua EU:n puolesta.

Voimme tehdä niin viemällä seuraavien kahdeksan kuukauden aikana mahdollisimman monta asiaa päätökseen. Tehtävää on vielä paljon.

EU:n talousarvio, monivuotinen rahoituskehys, on hyväksyttävä ja pantava täytäntöön. Sillä on kaikkialla Euroopassa ratkaiseva merkitys alueilla tehtäville investoinneille. Se on välttämätöntä ykköstavoitteemme eli työttömyyden ja etenkin nuorisotyöttömyyden torjunnan kannalta.

Pankkiunioni on toteutettava. Se on ratkaisevan tärkeää yritysten, ja etenkin pk-yritysten, rahoitusongelmien ratkaisemiseksi.

Tavoitteemme ovat selvät: työllisyys ja kasvu.

Työmme ei ole päättynyt. Se on ratkaisevassa vaiheessa.

Arvoisat parlamentin jäsenet, vaaleissa ei ole kyse vain Euroopan parlamentista, eikä niissä ole kyse vain Euroopan komissiosta tai neuvostosta taikka siitä tai tästä henkilöstä.

Niissä on kyse EU:sta.

Meitä kaikkia arvioidaan yhdessä,

joten tehkäämme yhdessä työtä Euroopan puolesta

intohimoisesti ja määrätietoisesti.

Emme saa unohtaa, että sata vuotta sitten Eurooppa ajautui ensimmäisen maailmansodan kauheuksiin.

Toivon, että ensi vuonna, vuonna 2014, pääsemme kriisistä ja suuntaamme kohti yhtenäistä, vahvaa ja avointa Eurooppaa.

Kiitän mielenkiinnostanne.


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website