Navigation path

Left navigation

Additional tools

SPEECH/10/411

José Manuel Durão Barroso

Euroopan komission puheenjohtaja

UNIONIN TILA 2010

Euroopan Parlamentti

Strasbourg 7. syyskuuta 2010

Arvoisa puhemies,

Arvoisat parlamentinjäsenet

On suuri kunnia pitää ensimmäinen puhe unionin tilasta tälle parlamentille.

Tästä alkaen puhe unionin tilasta on tilaisuus hahmotella työtämme seuraavien 12 kuukauden aikana.

Monilla niistä päätöksistä, joita teemme tänä vuoden aikana, on pitkäaikaisia vaikutuksia. Ne määrittelevät, millaisen Euroopan haluamme. Ne määrittelevät mahdollisuuksien Euroopan, jossa eteenpäin pyrkijät palkitaan, eikä apua tarvitsevia unohdeta. Euroopan, joka on avoin maailmalle ja kansalaisilleen. Euroopan, joka takaa taloudellisen, yhteiskunnallisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden.

Viime vuonna talous- ja finanssikriisi aiheutti unionille yhden vaikeimmista sen koskaan kokemista haasteista. Jäsenvaltioiden keskinäinen riippuvuus korostui ja solidaarisuutta koeteltiin enemmän kuin koskaan.

Kun tarkastelen näin jälkikäteen reaktioitamme kriisiin, uskon, että selvisimme tästä testistä. Olemme antaneet vastauksen moneen välttämättömään kysymykseen, joita ovat esimerkiksi taloudellinen tuki poikkeuksellisista olosuhteista kärsiville jäsenvaltioille, talouspolitiikan ohjausjärjestelmä, rahoitusalan sääntely sekä kasvu ja työllisyys. Olemme myös onnistuneet luomaan pohjan, jolta voimme aloittaa talouksiemme uudenaikaistamisen. Eurooppa on osoittanut voimansa ja merkityksensä. Niiden, jotka ennustivat Euroopan unionin loppua, osoitettiin olevan väärässä. EU:n toimielimet ja jäsenvaltiot ovat osoittaneet johtajuutta. Viestini jokaiselle Euroopan kansalaiselle on, että voitte luottaa siihen, että Euroopan unioni tekee tarvittavan tulevaisuutenne turvaamiseksi.

Taloudelliset näkymät Euroopan unionissa ovat tänään paremmat kuin vuosi sitten, mikä on paljolti seurausta päättäväisestä toiminnastamme. Elpyminen on pääsemässä vauhtiin, vaikka se eteneekin eri tahdissa eri puolilla unionia. Kasvu tulee tänä vuonna olemaan nopeampaa kuin alun perin ennustettiin. Työttömyysaste on edelleen aivan liian suuri, mutta ei kasva enää. Epävarmuustekijöitä ja riskejä on epäilemättä edelleen olemassa, eikä vähiten Euroopan unionin ulkopuolella.

Meidän ei pitäisi vaipua harhaluuloihin. Työmme ei ole läheskään päättynyt. Omahyväisyydelle ei ole sijaa. Finanssipoliittiset elvytystoimet ovat osaltaan auttaneet vastaamaan taloudellisen toiminnan vähentymiseen. Nyt on kuitenkin aika irtiottoon. Ilman rakenteellisia uudistuksia emme luo kestävää kasvua. Meidän on seuraavien 12 kuukauden aikana nopeutettava uudistusohjelmaamme. Nyt on aika uudenaikaistaa sosiaalista markkinatalouttamme niin, että se pystyy kilpailemaan maailmanlaajuisesti ja vastaamaan väestörakenteen haasteeseen. Nyt on aika tehdä oikeat investoinnit tulevaisuuttamme varten.

Tämä on Euroopan totuuden hetki. Euroopan on näytettävä, että se on yhdessä enemmän kuin 27 erilaista kansallista ratkaisua. Joko uimme yhdessä – tai uppoamme erikseen. Onnistumme ainoastaan, jos pidämme mielessämme eurooppalaisen yhteyden kaikissa toimissamme, olivatpa ne kansallisia, alueellisia tai paikallisia.

Määrittelen tänään, mitkä mielestäni ovat ensisijaiset tehtävämme tulevan vuoden aikana. En voi käsitellä nyt kaikkia eurooppalaiseen politiikkaan liittyviä kysymyksiä tai kaikkia aloitteitamme. Lähetän teille puhemies Buzekin välityksellä kattavamman ohjelma-asiakirjan.

Näen unionilla seuraavan vuoden aikana viisi suurta haastetta:

• talouskriisiin hoitaminen ja hallintotavan käsittely

• työllisyyttä edistävän kasvun palauttaminen nopeuttamalla Eurooppa 2020 uudistusohjelman täytäntöönpanoa

• vapauteen, oikeuteen ja turvallisuuteen perustuvan alueen luominen

• neuvottelujen aloittaminen nykyaikaisesta EU:n talousarviosta ja

• globaalin painoarvomme vahvistaminen.

Aloitan talouskriisistä ja hallintotavasta. Aikaisemmin tänä vuonna toimimme määrätietoisesti, kun euroalueen maat ja itse euro tarvitsivat apuamme.

Olemme saaneet kovan opetuksen. Edistymme nyt kovaa vauhtia talouspolitiikan ohjauksessa. Komissio esitti ajatuksensa toukokuussa ja kesäkuussa. Ne ovat saaneet hyvän vastaanoton täällä parlamentissa ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan johtamassa työryhmässä. Ne muodostavat perustan, jonka pohjalta rakennetaan yhteisymmärrystä. Esitämme kiireellisimmät lainsäädäntöehdotukset 29. syyskuuta, jotta prosessi ei pääse hidastumaan. Nämä ehdotukset on hyväksyttävä nopeasti.

Kestämättömät talousarviot tekevät meistä haavoittuvia. Velka ja alijäämä johtavat nousukausien ja taantumien kierteeseen. Ne myös rikkovat yhteiskunnan turvaverkon. Velanhoitoon käytettyä rahaa ei voida käyttää yhteiskunnan hyväksi. Eikä valmistautumiseen ikääntyvästä väestöstä aiheutuviin kustannuksiin. Velkaisesta sukupolvesta ei tule kestävää kansakuntaa. Ehdotuksemme vahvistavat vakaus- ja kasvusopimusta parantamalla seurantaa ja täytäntöönpanon valvontaa.

Meidän on puututtava makrotalouden vakavaan epätasapainoon, erityisesti euroalueella. Sen vuoksi olemme tehneet varhaisessa vaiheessa ehdotuksia, joiden tavoitteena on havaita rahoituskuplat, puutteellinen kilpailukyky ja muut epätasapainoa aiheuttavat tekijät.

Olen huomannut, että hallitukset ovat nyt halukkaita hyväksymään tehokkaamman valvonnan, jota tuetaan kurinalaisuuden kannustimilla ja varhaisemmassa vaiheessa määrättävillä seuraamuksilla. Komissio vahvistaa rooliaan riippumattomana erotuomarina ja uusien sääntöjen täytäntöönpanijana.

Luomme rahaliiton rinnalle todellisen talousliiton.

Jos nämä uudistukset toteutetaan ehdottamassamme muodossa, ne takaavat myös euron pitkäaikaisen vakauden. Se on olennaista taloudelliselle menestyksellemme.

Jotta talous voisi kasvaa, tarvitsemme myös vahvan ja vakaan rahoitusalan. Rahoitusalan, joka palvelee reaalitaloutta. Rahoitusalan, joka perustuu kunnolliseen sääntelyyn ja valvontaan.

Ryhdyimme toimiin pankkialan avoimuuden lisäämiseksi. Tilanne on nyt parempi kuin vuosi sitten. Stressitestitulosten julkaisun myötä pankkien pitäisi nyt pystyä myöntämään lainoja toisilleen, jolloin Euroopan kansalaisten ja yritysten on jälleen mahdollista saada luottoa.

Olemme ehdottaneet kansalaisten säästöille suojaa 100 000 euroon asti. Ehdotamme kattamattoman lyhyeksi myynnin kieltämistä. Puutumme luottoriskinvaihtosopimuksiin. Enää ei voi lyödä vetoa siitä, että jollekulle toiselle käy huonosti. Vaadimme myös edelleen, että pankkien, ei veronmaksajien, on maksettava omista epäonnistumisriskeistään aiheutuvat kustannukset. Olemme antamassa lainsäädäntöä, jolla kielletään bonukset tänään saatavista nopeista voitoista, jotka huomenna muuttuvat suuriksi tappioiksi. Osana tätä lähestymistapaa puolustan taloudellisten toimintojen verotusta, ja esitämme sitä koskevia ehdotuksia tänä syksynä.

Rahoitusvalvontapaketista juuri tehty poliittinen sopimus on erittäin hyvä uutinen. Komission ehdotukset, jotka perustuvat de Larosière -raporttiin, luovat meille tehokkaan eurooppalaisen valvontajärjestelmän. Haluan kiittää parlamenttia sen rakentavasta panoksesta ja toivon, että se antaa lopullisen hyväksyntänsä tässä kuussa.

Etenemme myös sääntelyn alalla. Esitämme teille pian johdannaisia koskevia aloitteita, luottoluokituslaitoksia koskevia lisätoimenpiteitä ja pankkialan ongelmien ratkaisemista ja kriisinhallintaa koskevat puitteet. Tavoitteenamme on se, että rahoitusala on uudistettu vuoden 2011 loppuun mennessä.

Terve julkinen talous ja vastuuntuntoiset rahoitusmarkkinat takaavat meille riittävän luottamuksen ja taloudellisen vahvuuden kestävää kasvua varten. Meidän on lopetettava julkisen talouden vakauttamisen ja kasvun keinotekoinen vastakkaisasettelu. Molemmat ovat mahdollisia.

Arvoisat parlamentinjäsenet

Terveen julkisen talouden avulla voidaan päästä päämäärään: työllisyyttä edistävään kasvuun. Tavoitteenamme on kasvu, kestävä kasvu, osallistava kasvu. Tämä on ensisijainen yleistavoitteemme. Meidän täytyy investoida tähän tavoitteeseen.

Eurooppa 2020 alkaa nyt. Meidän on aikaistettava ja nopeutettava ohjelmamme kasvua eniten edistäviä uudistuksia. Tämä voisi nostaa kasvua yli kolmanneksella vuoteen 2020 mennessä.

Se merkitsee keskittymistä kolmeen ensisijaiseen tavoitteeseen, jotka ovat työpaikkojen lisääminen, yritystemme kilpailukyvyn parantaminen ja yhtenäismarkkinoiden syventäminen.

Aloitan ihmisistä ja työpaikoista.

Yli 6,3 miljoonaa ihmistä on menettänyt työpaikkansa vuoden 2008 jälkeen. Heistä jokaiselle olisi annettava mahdollisuus päästä takaisin työelämään. 20–64-vuotiaiden työllisyysaste on Euroopassa keskimäärin 69 prosenttia. Olemme sopineet, että se olisi nostettava 75 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä lisäämällä erityisesti naisten ja iäkkäiden työntekijöiden osuutta työvoimasta.

Työllisyyspolitiikka kuuluu pääasiassa jäsenvaltioiden toimivallan piiriin. Emme kuitenkaan ole vain sivustakatsojia. Haluan Euroopan unionin, joka auttaa kansalaisiaan tarttumaan uusiin tilaisuuksiin, ja joka on sosiaalinen ja osallistava. Pystymme rakentamaan tällaisen Euroopan, jos jäsenvaltiot, EU:n toimielimet ja työmarkkinaosapuolet ajavat yhteistä uudistusohjelmaamme.

Ohjelman olisi perustuttava osaamiseen ja työllisyyteen sekä elinikäiseen oppimiseen investoimiseen.

Siinä olisi keskityttävä avaamaan yhtenäismarkkinoiden kasvupotentiaali vahvempien työllisyyden yhtenäismarkkinoiden luomiseksi.

Mahdollisuuksia on olemassa. Työttömyysasteemme ovat erittäin suuria, mutta Euroopassa on nyt 4 miljoonaa avointa työpaikkaa. Komissio ehdottaa myöhemmin tänä vuonna ”eurooppalaista avointen työpaikkojen seurantavälinettä”. Sen avulla ihmiset tietävät, missä päin Eurooppaa työpaikkoja on ja millaista osaamista tarvitaan. Esitämme myös suunnitelmia, jotka koskevat eurooppalaista osaamispassia.

Meidän on myös puututtava köyhyyden ja syrjäytymisen muodostamiin ongelmiin. Meidän on varmistettava, että kaikkein haavoittuvimpia ei hylätä. ”Köyhyydentorjuntafoorumissa” keskitytään tähän. Siinä yhdistyvät haavoittuvia ryhmiä kuten lapsia ja vanhuksia koskevat toimet Euroopassa.

Koska yhä useammat ihmiset matkustavat, opiskelevat tai työskentelevät ulkomailla, vahvistamme myös kansalaisten oikeuksia heidän liikkuessaan rajojen yli. Komissio puuttuu jäljellä oleviin esteisiin jo tänä syksynä.

Arvoisat parlamentinjäsenet

Kasvun on perustuttava yritystemme kilpailukykyyn.

Meidän olisi jatkettava pienten ja keskisuurten yritysten toiminnan helpottamista. Kaksi kolmesta yksityisen sektorin työpaikasta on näissä yrityksissä. Niiden suurimpia huolenaiheita ovat innovointi ja byrokratia. Teemme töitä molempien ratkaisemiseksi.

Juuri ennen kesää komissio ilmoitti suurimmasta rahoituspaketista, joka seitsemännestä tutkimuspuiteohjelmasta on koskaan myönnetty. Sen arvo on 6,4 miljardia euroa. Rahoitusta myönnetään pk-yrityksille ja tutkijoille.

Innovointiin investoiminen merkitsee myös huippuluokan yliopistojen edistämistä Euroopassa. Haluan, että ne houkuttelevat älykkäimpiä ja parhaita opiskelijoita Euroopasta ja muualta maailmasta. Esitämme aloitteen, joka koskee eurooppalaisten yliopistojen uudenaikaistamista. Haluan nähdä Euroopan, joka on vahva tieteen, koulutuksen ja kulttuurin alalla.

Meidän on parannettava Euroopan innovointituloksia muuallakin kuin yliopistoissa. Niitä on parannettava koko ketjussa aina tutkimuksesta vähittäiskauppaan, erityisesti innovaatiokumppanuuksien kautta. Tarvitsemme innovaatiounionin. Ensi kuussa komissio määrittelee keinot tämän saavuttamiseksi.

Toinen avainkysymys on se, ovatko jäsenvaltiot valmiita saamaan aikaan koko Euroopan unionin alueella voimassa olevan patentin. Innovoijamme maksavat patentista usein kymmenkertaisen hinnan kilpailijoihinsa verrattuna Yhdysvalloissa tai Japanissa. Olemme esittäneet ehdotuksemme. Se pienentäisi kustannuksia oleellisesti ja kaksinkertaistaisi kattavuuden. Vuosikymmeniä kestäneiden neuvottelujen jälkeen nyt on aika tehdä päätös.

Jatkamme myös byrokratiaa koskevia toimia. Pk-yritykset eksyvät lainsäädäntöviidakkoon. Toimitusjohtajista 71 prosenttia sanoo byrokratian olevan suurin este menestykselle. Komissio on esittänyt ehdotuksia, jotka johtavat 38 miljardin euron vuotuisiin säästöihin eurooppalaisille yrityksille.

Innovoinnin edistäminen, byrokratian vähentäminen ja erittäin pätevän työvoiman kouluttaminen ovat keino varmistaa, että eurooppalaiset tuotteet ovat jatkossakin huippuluokkaa. Tulevaisuuden kannalta on erittäin tärkeää, että Euroopassa on menestyvä teollisuuspohja. Komissio esittää ensi kuussa uuden globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikan.

Meillä on jo tarvitsemamme ihmiset ja yritykset. Nämä ihmiset ja yritykset puolestaan tarvitsevat avoimet ja uudenaikaiset yhtenäismarkkinat.

Sisämarkkinat muodostavat Euroopan suurimman valtin, jota emme käytä hyväksi tarpeeksi. Meidän on kiireesti syvennettävä sisämarkkinoita.

Ainoastaan 8 prosenttia Euroopan 20 miljoonasta pk-yrityksestä harjoittaa kansainvälistä kauppaa ja vielä harvemmat investoivat kansainvälisesti. Internetistä huolimatta yli kolmannes kuluttajista epäröi tehdä ostoksia ulkomailta.

Mario Monti esitti pyynnöstäni asiantuntijaraportin ja määritti 150 puuttuvaa lenkkiä ja pullonkaulaa sisämarkkinoilla.

Ensi kuussa määrittelemme kattavassa ja kunnianhimoisessa yhtenäismarkkinasäädöksessä, kuinka yhtenäismarkkinoita voidaan syventää.

Energia on kasvun keskeinen moottori ja ensisijainen toiminnan kohde: meidän on saatava valmiiksi energian sisämarkkinat, rakennettava ja liitettävä yhteen energiaverkkoja ja varmistettava energiavarmuus ja solidaarisuus. Meidän on toteutettava energia-alalla sama kuin matkapuhelinalalla: todellinen valinnanvapaus kuluttajille yksillä eurooppalaisilla markkinoilla.

Näin saamme Eurooppaan todellisen energiayhteisön.

Meidän on taattava, että rajoilla ei ole merkitystä putkistoille tai sähkökaapeleille.

Meillä on oltava aurinko- ja tuulienergian edellyttämä infrastruktuuri.

Meidän on saatava aikaan koko Euroopassa käytettävä yhteinen standardi, jonka ansiosta sähköautojen akkujen lataamisesta tulee yhtä helppoa kuin polttoainetankin täyttämisestä.

Seuraavan vuoden aikana esitämme energiatoimintasuunnitelman, infrastruktuuripaketin ja energiatehokkuuden toimintasuunnitelman tämän vision täytäntöönpanemiseksi. Matkustan itse myöhemmin tänä vuonna Kaspianmeren alueelle edistämään eteläistä käytävää keinona parantaa toimitusvarmuutta.

Jotta voisimme luoda resurssitehokkaan Euroopan, meidän on tarkasteltava muitakin seikkoja kuin energiaa. 1900-luvulla kasvu oli maailmassa ilmiömäistä ja vaati paljon resursseja. Maailman väestömäärä nelinkertaistui 1900-luvulla ja taloudellinen tuotanto kasvoi 40-kertaiseksi. Saman ajanjakson aikana kuitenkin fossiilisten polttoaineiden käyttö lisääntyi 16-kertaiseksi, kalastuslaivaston saaliit kasvoivat 35-kertaisiksi ja veden käyttömme lisääntyi 9-kertaiseksi. Hiilipäästömme nousivat 17-kertaisiksi.

Tämä merkitsee sitä, että meidän on toteutettava ilmasto- ja energiapakettimme, joka on muutoksen keskeinen alullepanija. Se merkitsee ilmastonmuutosta, energiaa, liikennettä ja ympäristöä koskevien politiikan alojen intergroimista yhdenmukaiseksi lähestymistavaksi resurssitehokkaaseen ja vähäpäästöiseen tulevaisuuteen.

Edistyksellisellä maatalousalalla on suuri rooli eurooppalaisissa toimenpiteissä, joilla pyritään vastaamaan eräisiin edessä olevista suurimmista haasteista, joita ovat maailman elintarviketurva, biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen ja luonnonvarojen kestävä hoito. Sama pätee meripolitiikkaan.

Nämä toimet eivät pelkästään vahvista tulevaa talouttamme: ne myös luovat uusia mahdollisuuksia jo tänään. Ympäristöteollisuuden työpaikat ovat lisääntyneet 7 prosenttia vuodessa vuodesta 2000. Haluan ”vihreiden työpaikkojen” lisääntyvän 3 miljoonaan vuoteen 2020 mennessä, jolloin 3 miljoonaa ”vihreäkaulustyöläistä” täydentää ”sini- ja valkokaulustyöläisiämme”.

Me tarvitsemme kestävää kasvua, ja myös älykästä kasvua. Puolet tuotannon kasvusta Euroopassa viimeisten 15 vuoden aikana perustui tieto- ja viestintätekniikkaan. Tämä suuntaus on vahvistumassa. Eurooppalainen digitaalistrategia luo digitaaliset yhtenäismarkkinat, joiden arvo on vuoteen 2020 mennessä 4 prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen.

Arvoisat parlamentinjäsenet

Toimintamme keskiössä ovat aina Euroopan kansalaiset. Olennainen ulottuvuus Euroopan yhdentymisessä on vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen luominen.

Teemme lujasti töitä pannaksemme Tukholman toimintasuunnitelman täytäntöön. Aiomme saada aikaan todellista edistystä turvapaikka- ja maahanmuuttoasioissa.

Lailliset maahanmuuttajat tulevat huomaamaan, että Euroopassa kunnioitetaan inhimillisiä arvoja. Samalla aiomme huolehtia sitä, että laittomien maahanmuuttajien hyväksikäyttö Euroopassa ja sen lähialueilla loppuu. Komissio tekee piakkoin uusia ehdotuksia, jotka koskevat EU:n ulkorajojen valvontaa. Lisäksi aiomme esittää sisäisen turvallisuuden strategian, jonka avulla torjutaan järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin muodostamia uhkia.

Eurooppalaiset tulevat huomaamaan, että heillä on samat perusoikeudet ja velvollisuudet riippumatta siitä, missä päin Euroopan unionia he liikkuvat. Kaikkien Euroopassa on noudatettava lakia, ja hallitusten on kunnioitettava ihmisoikeuksia, myös vähemmistöjen oikeuksia. Rasismilla ja muukalaisvihalla ei ole sijaa Euroopassa. Kun ongelmia ilmenee, meidän kaikkien on tunnettava vastuumme. Vetoan kaikkiin sen puolesta, ettei Euroopan menneisyyden aaveita herätettäisi henkiin.

Vapauden, oikeuden ja turvallisuuden alue luo eurooppalaisille mahdollisuuden hyvinvointiin.

Arvoisat parlamentinjäsenet

Haasteenamme on myös päättää Euroopan unionin tulevasta talousarviosta.

Ensi kuussa esittelemme komission alustavat näkemykset talousarvion kokonaistarkastelusta. Se käynnistää ensi vuoden toisella neljänneksellä annettavia lakiehdotuksia valmistelevan avoimen keskustelun, jossa ei ole kiellettyjä puheenaiheita.

Meidän on käytettävä rahamme siellä, missä siitä on eniten hyötyä. Meidän olisikin investoitava kohteisiin, jotka vauhdittavat kasvua ja edistävät tavoitteitamme Euroopan tasolla. Varainkäytön laadukkuuden pitäisi olla tavoitteenamme.

Sen vuoksi onkin tärkeää, että keskustelemme myös varainkäytön ja investoinnin laadusta emmekä ainoastaan määrästä.

Mielestäni Eurooppa tarjoaa todellista lisäarvoa. Tämän vuoksi kannatan kunnianhimoisen talousarvion laatimista EU:lle vuoden 2013 jälkeiseksi ajaksi.

Uskon, että meidän olisi yhdistettävä resurssimme poliittisten prioriteettiemme tueksi.

Kyse ei ole siitä, kulutetaanko enemmän vain vähemmän, vaan siitä, että kulutetaan älykkäämmin tarkastelemalla yhdessä EU:n ja jäsenvaltioiden talousarvioita. EU:n talousarviota ei tehdä pelkästään Brysseliä varten. Se tehdään kaikkia kansalaisia varten, joita te edustatte: niin sosiaalirahaston uudelleenkouluttamia työttömiä työntekijöitä varten, Erasmus-ohjelmaan osallistuvia opiskelijoita varten kuin koheesiorahastosta hyötyviä alueitakin varten.

Energiayhteydet, tutkimus ja kehitysapu ovat hyviä esimerkkejä tilanteista, joissa Euroopan tasolla kulutetulla eurolla saadaan enemmän aikaan kuin kansallisella tasolla. Jotkin jäsenvaltiot tiedostavat tämän periaatteen jopa puolustuksen kaltaisilla keskeisillä kansallisen toimivallan aloilla. Ne ovat todenneet, että voitaisiin säästää valtavia summia, jos osa resursseista ja toiminnoista yhdistettäisiin. Jos rahat yhdistetään Euroopan tasolla, jäsenvaltiot voivat leikata menojaan, välttää päällekkäisyyksiä ja saada investoinneilleen parempaa tuottoa.

Tärkeimmille eurooppalaisille infrastruktuurihankkeille olisikin etsittävä uusia rahoituslähteitä. Ehdotan esimerkiksi, että kehitämme Euroopan investointipankin kanssa EU:n hankkeiden rahoittamiseen käytettäviä joukkovelkakirjalainoja. Jatkamme myös julkisen ja yksityisen sektorin välisten kumppanuuksien kehittämistä.

Kuten parlamenttikin on todennut, meidän on myös tarkasteltava omia varoja. Nykyjärjestelmä toimii äärirajoillaan ja monimutkaisten oikaisujärjestelyjen avulla. EU:n kansalaiset ansaitsevat tasapuolisemman, tehokkaamman ja avoimen järjestelmän. Kaikki eivät tule olemaan samaa mieltä kaikista esittämistämme ajatuksista. On uskomatonta, että jotkut sanovatkin jo vastustavansa ehdotuksia, vaikka eivät vielä edes tiedä, mitä ne tulevat olemaan.

Tiedän, että yksi parlamenttia kiinnostavista asioista on seuraavan budjettikauden kesto. Meillä on useampia vaihtoehtoja. Haluaisin pitää lähtökohtana 10-vuotista puitekautta ja taloudellisten kysymysten väliarviointia viiden vuoden jälkeen eli ns. 5+5-vaihtoehtoa. Tämä antaa meille mahdollisuuksia pidemmän aikavälin suunnitteluun ja luo selkeämmän yhteyden parlamentin ja komission toimikausiin.

Osa uskottavaa EU:n talousarviota on tietysti säästöjen tiukka jatkaminen. Selvitän hallintokustannuksia komissiossa ja muissa unionin elimissä kuten virastoissa. Kaikki tehottomuusongelmat on syytä ratkaista. Pyrimme kehittämään varainhoitoa tilintarkastustuomioistuimen suositusten perusteella.

Arvoisat parlamentinjäsenet

Haluan vielä mainita yhden haasteemme eli globaalin painoarvomme vahvistamisen.

Kun ratkomme arkisia ongelmiamme, kadotamme joskus käsityksen kokonaistilanteesta ja unohdamme saavutuksemme. Rauhaisa ja menestyksekäs siirtyminen kooltaan kaksinkertaiseen Euroopan unioniin, joka neuvottelee parhaillaankin uusista jäsenistä. Vakaa euro, joka on yksi maailman tärkeimmistä valuuttayksiköistä. Vahvat kumppanuussuhteet naapureihimme meitä kaikkia lujittavalla tavalla. Jos toimimme päättäväisesti, meillä ei ole mitään pelättävää 2000-luvulla.

Kun 2000-luvun strategiset kumppanuudet muotoutuvat, Euroopan olisi tartuttava tilaisuuteen tulevaisuutensa viitoittamiseksi. Odotan kärsimättömästi, että unioni ottaisi taloudellista painoarvoaan vastaavan paikan maailmannäyttämöllä. Kumppanimme seuraavat toimiamme ja odottavat meidän ottavan kantaa yhtenä Eurooppana, eikä vain 27 yksittäisenä maana. Jos emme toimi yhdessä, Euroopalla ei ole maailmanlaajuista vaikutusvaltaa eikä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden mielipidettä kuulla. Tästä syystä olen poliittisissa linjauksissani lähtenyt siitä, että Euroopan on oltava globaali toimija ja globaali johtaja. Tämä on keskeinen tavoite ja sukupolvemme todellinen haaste.

Esitän ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan, komission varapuheenjohtajan Ashtonin kanssa visiomme siitä, miten voimme maksimoida Euroopan roolin maailmannäyttämöllä. Euroopan ulkosuhdehallinto antaa meille valmiudet saavuttaa päämäärämme.

Globalisoituneessa maailmassa vaurautemme määräytyy niiden suhteiden perusteella, joita rakennamme strategisten kumppaniemme kanssa. Jotta voimme toimia tehokkaasti kansainvälisellä tasolla, tarvitsemme koko Euroopan unionin painoarvon. Koolla on merkitystä, nykyisin entistäkin enemmän.

Hyvä esimerkki on ilmastonmuutoksen torjunta. Kööpenhamina on osoittanut, että vaikka muut eivät vastanneet kunnianhimoisiin tavoitteisiimme, emme auttaneet asiaamme sillä, että emme puhuneet yhdellä äänellä. Neuvottelut kenties keskeytyivät, mutta ilmastonmuutos jatkuu. Haluan tehostaa vaikutustamme kansainvälisiin kumppaneihimme, jotta lehdistötiedotteet muuttuisivat uskottaviksi sitoumuksiksi vähentää päästöjä ja nopeasti käytettävissä olevan rahoituksen osalta päästäisiin eteenpäin.

Seuraavien kahden kuukauden aikana järjestetään ratkaisevat huippukokoukset strategisten kumppaniemme kanssa. Mitä enemmän toimintaamme ohjaa selkeästi määritettyyn eurooppalaiseen etuun perustuva yhteinen agenda, sitä enemmän saavutamme. Mielestäni esimerkiksi transatlanttisen kasvu- ja työllisyysohjelman kehittäminen tarjoaisi valtavasti mahdollisuuksia.

Painoarvomme on jo vahva G20-foorumilla, jossa talouden globaalit avaintoimijat pohtivat yhteisiä haasteita. Kun matkustamme puheenjohtaja Van Rompuy kanssa Souliin marraskuussa edustamaan Euroopan unionia, haluamme nähdä konkreettisia tuloksia:

Edistystä globaalissa talouspoliittisessa koordinoinnissa.

Vakaat ja vastuulliset rahoitusmarkkinat ja sopimus kansainvälisten rahoituslaitosten uudistamisesta.

Tehokkaammat globaalit turvaverkot rahoitusalalle.

Edistystä G20-kehitysohjelmassa.

Aiomme jatkaa suunnannäyttäjänä tällä foorumilla ja tehdä tiivistä yhteistyötä Ranskan kanssa sen G8/G20-puheenjohtajuuskaudella ensi vuonna.

Haluamme myös tukea Dohan kehityskierrokselle. Kauppa vauhdittaa kasvua ja lisää vaurautta. Jatkamme myös kahdenvälisiä ja alueellisia vapaakauppasopimuksia. Lokakuussa komissio aikoo esitellä kauppapolitiikan uudistuksen, jolla pyritään tarjoamaan Euroopalle uusia etuja.

Avoimet suhteet koko maailmaan merkitsevät myös sitä, että seisomme kehitysmaiden rinnalla, erityisesti Afrikan. Kun matkustan parin viikon kuluttua New Yorkiin vuosituhattavoitteita käsittelevään YK:n korkean tason tapahtumaan, aion tuellanne ja Euroopan unionin puolesta sitoutua tarjoamaan vielä miljardi euroa vuosituhattavoitteiden saavuttamiseen.

Globaalin toimijan rooli merkitsee myös sitä, että seisomme arvojemme takana. Emme ole valmiita joustamaan ihmisoikeuksissa. Olen kauhistunut siitä, miten naisten oikeuksia rikotaan useissa maissa. Järkytyin kuullessani Sakineh Mohammadi Ashtianin kivitystuomiosta. Se on niin barbaarista, etten pysty sitä kuvailemaan. Tuomitsemme Euroopassa tällaiset toimet, joilla ei ole minkäänlaista oikeutusta minkään moraalisen tai uskonnollisen periaatteen nojalla.

Arvomme merkitsevät, että meidän on autettava kriisitilanteeseen joutuvia ihmisiä joka puolella maailmaa.

Humanitaarinen apumme Pakistanille on viimeisin esimerkki Euroopan solidaarisuudesta. Se on selkeä esimerkki siitä, että meidän on tarjottava komission ja jäsenvaltioiden myöntämät erilaiset avustukset yhtenä eurooppalaisena apupakettina. Jäsenvaltioilla on helikoptereita, jäsenvaltioilla on pelastuspalveluyksiköitä. Meidän on nyt yhdistettävä ne, jotta voimme varmistaa todelliset eurooppalaiset kriisitilanteiden toimintavalmiudet. Komissio aikookin tehdä asiaa koskevan ehdotuksen lokakuussa. Vetoan jäsenvaltioihin, jotta ne osoittaisivat todella pyrkivänsä lisäämään unionin painoarvoa tällä alalla.

Olemme edistyneet yhteisen ulkopolitiikan alalla. Meidän on kuitenkin oltava realisteja: me emme saa tarvitsemaamme maailmanlaajuista painoarvoa ilman yhteistä puolustuspolitiikkaa. Uskon, että nyt on oikea hetki tarttua tähän haasteeseen.

Arvoisat parlamentinjäsenet

Olemme edelleen vakiinnuttamassa Lissabonin sopimuksella luodun Euroopan uutta institutionaalista rakennetta.

Käytännössä ihmisille on kuitenkin tärkeää vain se, mitä toimielimet saavat aikaan. Tärkeää on myös se, että Euroopasta on käytännön hyötyä jokapäiväisessä elämässä.

Euroopan menestyksen salaisuus on sen ainutlaatuinen yhteisömalli. Komission on entistä enemmän johdettava poliittista toimintaohjelmaansa visioidensa ja ehdotustensa perusteella.

Olen toivonut komission ja parlamentin – kahden todellisen yhteisöinstituution –kehittävän ainutlaatuisen suhteen. Tulen lisäämään poliittista yhteistyötä kanssanne.

Eurooppa ei ole yksinomaan Bryssel tai Strasbourg. Se on yhtä kuin kaikki alueet, kaupungit, kunnat ja kylät, joista olette kotoisin. Kun liikutte vaalipiireissänne, voitte osoittaa yksittäiset eurooppalaiset hankkeet, jotka ovat tärkeitä hyvinvoinnille juuri siellä

Loppujen lopuksi olemme kaikki samassa veneessä, EU:n toimielimet, jäsenvaltiot, alueet. Unioni ei saavuta tavoitteitaan Euroopassa ilman jäsenvaltioitaan. Eivätkä jäsenvaltiot saavuta tavoitteitaan maailmassa ilman Euroopan unionia.

Arvoisat parlamentinjäsenet

Euroopan kansalaiset odottavat, että ryhdymme toimiin tästä kriisistä selviytymiseksi. Meidän on osoitettava heille, että tänään antamamme yhteinen panos johtaa huomenna uusiin työpaikkoihin, uusiin investointeihin ja Eurooppaan, joka on valmis vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.

Olen vakuuttunut siitä, että Euroopalla on tarvittavat edellytykset. Saavutamme ne tulokset, joita tavoittelemme.

Yksi asia on varma: emme voita tätä taistelua pessimismillä. Se voitetaan luottamuksella, lujalla yhteisellä tahdolla.

Olen tänään hahmotellut kuvan siitä, millä tavoin Euroopan unioni mielestäni pystyy tähän.

Olen sitoutunut esittämään ehdotukset, joiden pohjalta taloudellista liittoamme rakennetaan.

Olen todennut, että uudistusohjelmaamme on nopeutettava.

Olen esittänyt, miten Eurooppa 2020 lippulaivahankkeilla nykyaikaistetaan sosiaalista markkinatalouttamme, jotta voidaan luoda kasvua ja työpaikkoja osana älykästä, kestävää ja osallistavaa taloutta.

Olen hahmotellut, miten luomme Euroopalle yhteisen energiapolitiikan.

Olen puolustanut tarvetta pitää yllä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta, jonka joka kolkalla pätevät samat eurooppalaisten perusoikeudet ja velvollisuudet.

Olen tehnyt selväksi, että komission päämääränä on kunnianhimoinen talousarvio.

Olen ehdottanut, että keskeisten eurooppalaisten hankkeiden rahoittamiseen kehitettäisiin joukkovelkakirjalainoja.

Olen ilmoittanut, että sitoudumme vuosituhannen kehitystavoitteisiin yhä vahvemmin.

Olen tehnyt selväksi, miksi tarvitsemme yhteiset kriisitilanteiden toimintavalmiudet ja myös yhteisen ulko- ja puolustuspolitiikan.

Ja olen kehottanut Euroopan johtajia toimimaan yhtenä rintamana, jos he haluavat, että Eurooppa on globaali toimija, joka puolustaa eurooppalaisia etuja.

Ohjelmamme on käänteentekevä, kunnianhimoinen ja haastava.

Jotta Eurooppa voi menestyä, komissio tarvitsee tukeanne vahvemman ja oikeudenmukaisemman Euroopan luomiseksi kansalaisillemme.

Kiitos.

MEMO/10/393


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website