Navigation path

Left navigation

Additional tools

Romano Prodi Euroopan komission puheenjohtaja 20002005:Uuden Euroopan hahmotteleminen Euroopan parlamentti Strasbourg, 15. helmikuuta 2000

European Commission - SPEECH/00/41   15/02/2000

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL

SPEECH/00/41

Romano Prodi

Euroopan komission puheenjohtaja

20002005:Uuden Euroopan hahmotteleminen

Euroopan parlamentti

Strasbourg, 15. helmikuuta 2000

Arvoisa puhemies,

arvoisat parlamentin jäsenet

Johtamani komission toimikauden alku osuu suotuisaan ajankohtaan, kolmannen vuosituhannen alkuhetkiin. Nyt on mitä parhain tilaisuus luoda katsaus edessämme oleviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin sekä yhdentyneen Euroopan tähänastisiin saavutuksiin.

Huomio kiinnittyy ensimmäisenä paradoksiin. Euroopan yhdentyminen on toisaalta taannut meille maanosamme historiassa ennennäkemättömän, jo puoli vuosisataa jatkuneen rauhan ja vaurauden jakson. Euron käyttöönotto parantaa yhtenäismarkkinoiden toimivuutta, sillä juuri yhtenäismarkkinat antavat EU:lle mahdollisuuden nousta maailman talousmahtien joukkoon ja vastata globalisaation haasteisiin.

EU-maiden kansalaiset ovat kuitenkin pettyneitä ja huolissaan tulevaisuudesta, sillä he ovat menettäneet uskonsa EU:n toimielimiin ja seuraavat kärsimättöminä työllisyystilanteen hidasta paranemista. Tuleva laajentuminen jakaa mielipiteet kahtia, sillä toisaalta toivotaan vakauden ja kehityksen olojen vakiintumista, mutta toisaalta pelätään, että Eurooppa menettää sisärajojensa mukana myös identiteettinsä.

Näitä epäilyksiä ja pelkoja ei voida voittaa vetoamalla menneisiin saavutuksiin. Euroopan maiden kansalaiset on saatava vakuuttuneiksi eurooppalaisten politiikkojen ja päätöksentekijöiden kyvystä nykyaikaistaa Eurooppaa ja luotsata se määrätietoisesti ja tehokkaasti kohti onnellisempaa tulevaisuutta.

Tämä tehtävä muuttuu yhä vaikeammaksi ja kiireellisemmäksi laajentumisen lähestyessä. Laajentuminen on ehdoton edellytys rauhan, vakauden ja yhteisten arvojen vakiinnuttamiseksi koko maanosassa. Tapa, jolla EU:n jäsenvaltiot ja ehdokasvaltiot toteuttavat laajentumisen, voi kuitenkin heikentää tai vahvistaa Euroopan mahdollisuuksia edetä kohti vaurautta ja kehitystä.

On ennen kaikkea tärkeää saada jäsenvaltioiden yleinen mielipide vakuuttuneeksi siitä, että laajentuminen ei ole pelkkä valitettava pakko vaan historiallisesti ainutlaatuinen ja meidän jokaisen poliittisten ja taloudellisten etujen mukainen mahdollisuus.

Tässä tilanteessa nousee esiin kaksi tärkeää kysymystä. Mitkä ovat Euroopan tämänhetkiset tarpeet? Mitä Euroopan unioni tarvitsee kyetäkseen ajamaan Euroopan etuja?

Eurooppa tarvitsee ensinnäkin voimakasta ja kestävää kasvua työttömyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi sekä EU:n painoarvon lisäämiseksi omassa maanosassamme ja koko maailmassa.

Lisäksi Eurooppa tarvitsee turvallisuutta. Ulkoisten uhkien torjuminen edellyttää levottomuuksien ja jännitteiden vähentämistä EU:n ulkorajoilla. Sisäistä turvallisuutta puolestaan voidaan parantaa panostamalla erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan. Rikollisuus on pyrittävä kitkemään jo sen alkulähteillä, joita ovat oikeusjärjestelmän sekavuus, matala koulutustaso, yhteiskunnallinen epäoikeudenmukaisuus ja köyhien kaupunginosien ja esikaupunkialueiden asukkaiden juurettomuus. Myös ympäristön ja kulutustavaroiden, erityisesti elintarvikkeiden, turvallisuuteen on kiinnitettävä kasvavaa huomiota.

Eurooppa tarvitsee haasteita ja tavoitteita. Euroopan kulttuuriperinnön juuret ovat tiukasti uskonnollisissa ja yhteiskunnallisissa arvoissa. Eurooppalaista kulttuuria rikastuttaa avoin suhtautuminen muihin kulttuureihin. Avoimuuteen on kuitenkin yhdistettävä myös inhimillinen näkökulma. Ihmisarvon ensisijaisuus suhteessa muihin arvoihin on asetettava päivittäin ja järjestelmällisesti talous- ja yhteiskuntajärjestelmiemme toiminnan ohjenuoraksi. On taattava, että kaikilla kansalaisilla on todelliset mahdollisuudet vapauteen, inhimilliseen kanssakäymiseen, kulttuuriin ja hengenelämään.

Euroopan on pyrittävä välittämään yhteiskuntamalliaan laajemmalle, myös Euroopan ulkopuolelle. Tavoitteena ei ole puolustaa pelkästään omia etujamme, vaan Euroopalla on tarjottavanaan ainutlaatuista historiallista kokemusta. Euroopalla on kokemusta ihmisten vapauttamisesta köyhyydestä, sodasta, sorrosta ja suvaitsemattomuudesta. Olemme muovanneet demokratian, vapauden ja solidaarisuuden periaatteisiin pohjautuvaa kehitys- ja yhdentymismallia, joka todellakin toimii. Eurooppalainen malli perustuu siihen, että kaikki luopuvat yhteisellä sopimuksella osasta itsemääräämisoikeuttaan, jolloin jokaisen on hyväksyttävä kuuluvansa vähemmistöön.

Näiden periaatteiden välittäminen laajemmalle ja yhteiskuntamallimme jakaminen Etelä- ja Itä-Euroopan kansojen kanssa, jotka tavoittelevat rauhaa, oikeutta ja vapautta, ei ole imperialismia. Mutta Euroopan on tähdättävä vielä korkeammalle.

Euroopan unionin on pyrittävä valtakeskukseksi, joka palvelee maailmanlaajuista kestävää kehitystä. Eurooppa voi taata strategisen turvallisuutensa vain, jos kestävä kehitys jatkuu kaikkialla maailmassa.

Nämä ovat siis Euroopan tarpeet. Mutta mitä Euroopan unionin on tehtävä ajaakseen Euroopan etuja?

Sen on:

  • keskitettävä voimansa laajentumisen kannalta ensisijaisiin tavoitteisiin ja pohdittava, mitkä toimenpiteet olisi toteutettava EU:n tasolla ja mitkä taas jäsenvaltioiden tai kansalaisyhteiskunnan tasolla. Tämä edellyttää laajaa yksimielisyyttä jäsenvaltioiden välillä.

  • valittava oikeat toimintatavat vakaan euron ja taloudellisen kasvun jatkumisen varmistamiseksi. Kasvun jatkuminen edellyttää dynaamisia yhtenäismarkkinoita, parempaa kilpailukykyä ja merkittävää panostusta tutkimukseen ja innovaatioon.

  • tehostettava entisestään ympäristönsuojelua, sosiaaliturvajärjestelmien yhdenmukaistamista ja verotuksen yhteensovittamista. Veropolitiikan tavoitteeksi on otettava talous- ja rahaliiton tiivistäminen ja verotaakan tasaisempi jako pääoma- ja työmarkkinoiden kesken siten, että voidaan keventää tuloverotusta.

  • luotava Eurooppaan oikeuteen ja turvallisuuteen perustuva alue. Puolustaakseen kansalaistensa turvallisuutta ja vapautta EU tarvitsee vahvat, tehokkaat ja vastuulliset toimielimet. Vallan kolmijakoa EU:ssa on kehitettävä. Neuvoston osallistuminen päätöksentekoprosessiin takaa kansallisten ajattelutapojen heijastumisen päätöksentekoon ja EU:n oikeutuksen toimia itsemääräämisoikeudestaan osittain luopuneiden jäsenvaltioiden äänitorvena, parlamentin osallistuminen puolestaan takaa EU:n päätöksenteon demokraattisuuden ja komissio toimii alati Euroopan etuja ajavana, luotettavana aloitteentekijänä ja hallinnoijana.

Globalisaation onnistuminen edellyttää uuden maailmanjärjestyksen mallin kehittämistä maailmantalouden ohjaamista varten. Euroopan yhdentymiskehitystä on edelleen tiivistettävä.

Yhdentymisessä ollaankin siirtymässä uuteen, ratkaisevaan vaiheeseen. Eurooppa on tähän mennessä yhdentynyt lähinnä taloudellisesti pääsaavutuksia ovat olleet yhtenäismarkkinoiden toteuttaminen ja yhteisen rahan käyttöönotto. Tästä eteenpäin on kuitenkin keskityttävä poliittiseen yhdentymiskehitykseen. Tämä tehtävänasettelu ei ole valinnainen vaan välttämätön, sillä EU:n maantieteellinen laajentuminen edellyttää etenemistä myös kohti yhä tiiviimpää poliittista yhteisöä. Yhdentyminen ulottuu jatkossa myös oikeus- ja sisäasioihin, yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, puolustusyhteistyöhön ja poliittisten perusarvojen määrittelyyn, joka on yksi yhdentymisen kohtalonkysymyksistä. Nämä tehtäväkentät kuuluvat perinteisesti kansallisen itsemääräämisoikeuden ytimeen ja edellyttävät vieläkin tiiviimpää poliittista yhteisymmärrystä kuin 1980- ja 1990-luvuilla ratkaistavina olleet pääkysymykset.

Vauhdittaakseen poliittista yhdentymiskehitystä komissio on sitoutunut seuraaviin neljään päätavoitteeseen, jotka julkistettiin viime viikolla komission tiedonannossa vuosien 20002005 strategisista tavoitteista:

  • uusi tapa ohjata Euroopan asioita

  • vakaa Eurooppa, jonka ääntä maailma kuuntelee

  • uusi talous- ja sosiaalipoliittinen ohjelma

  • elämänlaadun parantaminen.

Komissio osallistuu uuden eurooppalaisen hallintomallin kehittämiseen julkaisemalla aiheesta valkoisen kirjan. Siinä pohditaan aluksi, millaista politiikkaa jopa 30 jäsenvaltion Euroopan unionissa vaaditaan ja miten nämä politiikat voitaisiin panna järkevimmin täytäntöön. Lisäksi pyritään ratkaisemaan kysymys siitä, millaisia toimielimiä EU:ssa tarvitaan 2000-luvulla ja ehdotetaan uutta työnjakoa komission, muiden toimielinten, jäsenvaltioiden ja kansalaisyhteiskunnan välille. Tarkoituksena on luoda uudenlainen demokraattisempi kumppanuusmalli Euroopan hallinnon eri tasoille.

Miksi pidämme näitä toimenpiteitä välttämättöminä?

Ensimmäinen syy on tarve tarkistaa EU:n toimintatapoja.

Euroopan unioni on kehittynyt vuosien mittaan, kerros kerrokselta. Ensimmäinen vaihe oli tulliliitto, seuraava sisämarkkinat ja viimeisin yhteinen raha. Toimintatavat ovat kehittyneet kerroksittain tarpeiden mukana.

Toimintatapojen suunnittelua ja koordinointia varten ei tähän mennessä ole ollut saatavilla yleissuunnitelmaa. Pyrkimyksemme ulottaa tietyt politiikanalat, esimerkiksi ympäristöpolitiikka tai tasa-arvo, kaikille muille toiminta-aloille ei ole täysin onnistunut.

Euroopan unioni on kuitenkin keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä etenemässä kohti huomattavaa laajentumista, joka pakottaa meidät miettimään radikaaleja muutoksia nykyisiin toimintatapoihimme ja keinoihin, joilla ne pannaan täytäntöön. On vastattava seuraaviin kysymyksiin:

  • Ovatko kansalaiset tietoisia toiminnastamme ja sen tavoitteista? Tietävätkö eurooppalaiset veronmaksajat, mihin ja millä perusteilla heidän rahansa käytetään?

  • Onko toimintamme riittävän yksinkertaista ja tehokasta? Olemmeko päässeet eroon tarpeettomasta paperisodasta?

  • Ovatko ensisijaiset tavoitteemme kohdallaan? Vai ovatko ne muotoutuneet historian sattumusten perusteella?

Politiikkamme kaikista osa-alueista on laadittava perusteellinen uudelleenarvio tavoitteenasettelumme tarkistamiseksi. Epäasianmukaiset toimintatavat olisi joko uudistettava perusteellisesti tai poistettava käytöstä.

Konkreettinen esimerkki uudistamista kaipaavista politiikanaloista on kilpailu. Nykyinen kilpailusääntöjen täytäntöönpanojärjestelmä kehitettiin yhteismarkkinoiden alkuaikoina, vuonna 1962, ja tavoitteena oli varmistaa yhteisön perustamissopimuksessa määrättyjen kilpailuperiaatteiden ja -sääntöjen noudattaminen koko yhteisössä. Tällöin otettiin käyttöön vahvasti keskitetty järjestelmä, joka antoi komissiolle yksinoikeuden tehdä tiettyjä kysymyksiä koskevat päätökset.

Tilanne on kuitenkin muuttunut. Kansainvälinen taloudellinen toiminta on lisääntynyt merkittävästi yhtenäismarkkinoiden ja yhteisen rahan myötä. Kilpailua rajoittavaa toimintaa ei voida valvoa tai edes tarkkailla riittävän hyvin pelkästään Euroopan tasolla. Kaikki jäsenvaltiot ovat perustaneet kilpailuviranomaisia, ja kilpailukulttuuri on levinnyt laajalle.

Komissio ehdottaakin valtuuksiensa hajauttamista kansallisille kilpailuviranomaisille ja -tuomioistuimille. Tämä parantaisi komission kykyä hoitaa tärkeimmät kilpailuun liittyvät vastuualueensa kilpailusääntöjen antamisen ja tulkinnan sekä sellaisten kilpailutapausten käsittelyn, joilla on todellista vaikutusta yhteisön tasolla.

Komissio voisi näin valvoa tehokkaammin perustamissopimuksen noudattamista olematta välttämättä vastuussa kaikista toimenpanotehtävistä.

Komissio aloittaa piakkoin politiikkansa perusteellisen arviointityön, jossa ei suinkaan keskitytä toimintatapojemme tarkistamiseen ties kuinka monetta kertaa vaan toimintamme vaikutusten ja poliittisen merkityksen syvälliseen pohdintaan.

Politiikan arviointityö aiotaan saattaa päätökseen vuonna 2006 toteutettavaan rahoitusnäkymien seuraavaan tarkistamiseen mennessä. Tuolloin on tarkoitus päättää komission rahoitusta todella tarvitsevista politiikanaloista ja rahoituksen jakamisesta sisä- ja ulkopolitiikan kesken sekä sisäpolitiikan eri osa-alueiden välillä.

On lisäksi pohdittava, mitkä toimenpiteet olisi hoidettava Euroopan tasolla ja mitkä vastaavasti jäsenvaltioiden, alueiden tai kansalaisyhteiskunnan tasolla. En suinkaan puolla "Brysselin" keskitettyä valta-asemaa vaan uskon, että aika on kypsä perusteellisille hajauttamistoimenpiteille. On aika ymmärtää, ettei Eurooppaa johdeta vain EU:n toimielinten tasolla vaan myös kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten tasolla ja kansalaisjärjestöjen tasolla.

Jäsenvaltioiden kansalaiset eivät ole tyytyväisiä tapaan, jolla unionin asioita hoidetaan nykyisin. Kritiikki ei kohdistu pelkästään komission viimeaikaiseen toimintaan, sillä EU:n kaikki toimielimet ovat jääneet kansalaisille etäisiksi, ja he suhtautuvat siksi epäilevästi niiden kykyyn toteuttaa heidän toiveidensa mukainen yhteiskunta. Kansalaiset vaativat aivan oikeutetusti, että heidän näkemyksensä otetaan paremmin huomioon uuden Euroopan toteuttamisessa.

Tavoitteena ei olekaan pelkästään komission uudistaminen niin tärkeä päämäärä kuin se onkin. Eikä kyse ole myöskään pelkästään kaikkien toimielinten toiminnan tehostamisesta, vaikka myös tämä tavoite on merkittävä. Suurimpana haasteena on uudistaa perinpohjaisesti tavat, joilla työskentelemme Euroopan hyväksi. Luoda kokonaan uusi Eurooppa. Suunnitella kokonaan uusi hallintomalli huomisen maailmaa varten.

Korostan vielä, että laajentunut Eurooppa tarvitsee epäilemättä vahvat toimielimet. Toimielimillä on kuitenkin oltava demokraattinen oikeutus. Niiden on toimittava avoimesti ja vastuullisesti ja nautittava kansalaisten varauksetonta luottamusta. Kansalaiset haluavat paljon osallistuvamman, käytännön demokratian. He eivät anna tukeaan EU:n toiminnalle, elleivät saa olla täysivaltaisesti mukana tavoitteiden asettelussa, politiikanteossa ja tulosten arvioinnissa. Ja heidän vaatimuksensa ovat täysin oikeutettuja.

Uskon, että meidän on lakattava ajattelemasta vastuunjakoa toissijaisuusperiaatteen mukaisesti jaettuina hierarkkisina kerroksina ja totuteltava näkemään vastuu verkostona, jossa kaikki hallintotasot suunnittelevat, ehdottavat, toteuttavat ja valvovat politiikkaa yhdessä.

On selvää, ettemme voi puhua hallintotavoista tai osallistuvasta demokratiasta ellemme pyri varmistamaan, että naiset, väestön toinen puolisko, ovat riittävän hyvin edustettuina keskusteluissa ja päätöksenteossa. On varmistettava, että tasa-arvonäkökohdat otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon EU:n politiikassa. Eurooppa on toiminut edelläkävijänä naisten työssäkäyntioikeuksia koskevan päätöksenteon ja lainsäädännön asteittaisessa kehittämisessä. Nyt on aika laajentaa tasa-arvopolitiikan sisältöä.

Komission yksiköt aloittavat valkoisen kirjan työstämisen välittömästi, ja työn odotetaan valmistuvan kevään 2001 kuluessa. Valkoisen kirjan laadintatyö etenee epäilemättä rinnan hallitustenvälisen konferenssin ja toimielinuudistuksen kanssa, sillä yksi valkoisen kirjan pääaiheista on kysymys siitä, millaisia toimielimiä EU tarvitsee 2000-luvulla.

Vastaan tähän kysymykseen täysin avomielisesti. Yksikään toimielin edes johtamani komissio ei saisi pitää nykyistä muotoaan tai edes pitkän aikavälin olemassaoloaan loukkaamattomana. Tästä kysymyksestä on käytävä avointa keskustelua kaikkien osapuolten kanssa eikä vähiten Euroopan parlamentin ja kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa. Valkoisen kirjan tavoitteena on vauhdittaa keskustelua tekemällä tähdellisimpiin seikkoihin keskittyviä toimenpide-ehdotuksia.

Arvoisat parlamentin jäsenet, teot puhuvat puolestaan. EU:n toimielinten tehokas toiminta on niiden olemassaolon tärkein oikeutus. Suurin uhka kansalaisten tukea nauttivalle EU:lle on jatkaa katteettomien lupausten antamista. Meidän ei kannata olla huolissamme EU-skeptikoista vaan kansalaisten apatiasta, joka perustuu käsitykseen, että puhumme liikaa ja teemme liian vähän.

Olen sitoutunut kuromaan umpeen tämän puheiden ja todellisuuden välisen kuilun. Kansalaiset haluavat Euroopan, joka kykenee täyttämään lupauksensa. Tähän johtamani komissio on sitoutunut.

Komissio onkin asettanut itselleen kaksi tavoitetta. Aiomme ensinnäkin varmistaa komission sisäisen uudistuksen onnistumisen ja lisäksi aiomme tarkistaa ensisijaisia tavoitteitamme ja keskittyä päätoimialoihimme.

Komission rakenteiden perinpohjainen uudistaminen on erittäin tärkeää tulevien haasteiden monimutkaisuuden takia. Uudistukset merkitsevät muun muassa työskentelytapojemme täydellistä uudelleenmuokkausta.

Johtamistaitojamme on parannettava, meidän on taattava yhteisten varojen järkevä käyttö ja uudenaikaistettava hallintokoneistoamme. Kokemukset ovat osoittaneet, kuinka tärkeistä tavoitteista on kyse.

Mutta komission tehtäväluettelo on pitkä. Meidän on luotava edellytykset siirtymiselle menettelylähtöisestä organisaatiosta politiikkaan suuntautuneeseen organisaatioon. Uudistuksessa on perimmältään kyse juuri tästä.

Komissiosta on tultava uuden Euroopan liikkeellepaneva voima. Sen on nyt keskityttävä tähän tehtävään ja jätettävä tähän saakka hoitamansa perinteisemmät tehtävät vähemmälle huomiolle.

Komission henkilöstö on sen tärkein voimavara tämän päämäärän saavuttamiseksi. Asiaansa vihkiytynyt, rationaalinen ja itsenäiseen työskentelyyn kykenevä henkilöstö on välttämätön edellytys sille, että komissio suoriutuu tehtävistään. Komission henkilöstön on tunnettava olevansa kokonaisvaltaisesti mukana haastavassa mutta toteuttamiskelpoisessa uuden Euroopan rakennusurakassa.

Aion pyytää kutakin komission jäsentä tarkistamaan seuraavien kuukausien kuluessa oman vastuualueensa ensisijaiset tavoitteet, jotta komissio voi vastata tulevien vuosien tärkeimmistä sitoumuksistaan. Tavoitteena on päästä eroon vähemmän tärkeästä toiminnasta ja vapauttaa siihen sidotut resurssit muihin tarkoituksiin. Kun komission päätavoitteista on tehty tarkat suunnitelmat, voimme tehdä tarvittavat henkilöstösiirrot.

Tämä on komission vastaus yhteen riippumattoman asiantuntijakomitean esittämän kritiikin pääkohteista resurssien ja tehtävien yhteensopimattomuuteen. Aiomme osoittaa, että voimme sovittaa nämä osa-alueet yhteen luopumalla osasta vastuualueitamme. Tiedämme, ettei parlamentti tule hyväksymään komission henkilöstömäärän kasvattamista ennen kuin tämä epäkohta on poistettu.

Jotta tehtävät ja henkilöresurssit olisivat täysin toistensa tasalla, meidän on kuitenkin epäilemättä palkattava lisätyövoimaa ja aionkin palata parlamenttiin mukanani yksityiskohtainen luettelo tarpeistamme ja toiminta-aloista, joista on muutoin luovuttava resurssipulan vuoksi.

Pidän ylivoimaisesti tärkeimpänä tavoitteena sen varmistamista, että Euroopan komissio keskittyy todellisiin tehtäviinsä ja hoitaa ne tehokkaasti ja moitteettomasti. Jos meille ei myönnetä tarvittavia resursseja, joudumme kieltäytymään kaikista päätehtäväkenttämme ulkopuolelle jäävistä toimenpiteistä.

Paras esimerkki tehostamista kaipaavista aloista on ulkopuolelle suuntautuvan avun hallinnointi. EU on maailman suurin kehitysavun antaja, mutta luvattoman usein emme ole pystyneet toimittamaan apua perille ajallaan ja tehokkaasti. Henkilöstöpula ja raskas hallinto ovat osasyynä tähän ongelmaan. Esittelemilläni uudistuksilla on tarkoitus edistää näiden ongelmien ratkaisemista. Mutta ongelmia aiheutuu lisäksi neuvoston liiallisista sääntelypyrkimyksistä, joihin on myös tartuttava.

Epäonnistuminen kehitysavun toimittamisessa perille nopeasti ja tehokkaasti on jokapäiväinen tragedia. Komissio on lähettänyt työntekijöitään vaarallisiin paikkoihin, joissa he tarvitsevat tuekseen tehokkaita hallintojärjestelmiä. Muussa tapauksessa emme onnistu hyödyntämään resurssejamme tehokkaasti ja EU:n imago kansainvälisillä kentillä heikkenee. Toimintamme tehostaminen on yksinkertaisesti välttämätöntä, sillä Euroopan kansojen ja ihmiskunnan etu vaatii sitä. Toimittamalla apu perille silloin kun sitä eniten tarvitaan voidaan pelastaa ihmishenkiä.

Komissio on päättänyt ryhdistäytyä. Perusteellinen rakenneuudistus ei ole vaihtoehto vaan välttämättömyys. Meidän on parannettava avustusstrategioitamme ja avun antamisperusteita siten, että ne heijastavat paremmin avunsaajien tarpeita ja omia ensisijaisia tavoitteitamme. Tämän on pysyttävä yhtenä komission hallinnon päätehtävistä. Samalla meidän on kuitenkin tarkistettava perinpohjaisesti tapaa, jolla käytämme ulkoisia resursseja hankkeiden hallinnointiin ja toteutukseen. Nykyinen parlamentti on tehnyt rakentavia ehdotuksia teknisen avun toimistojen korvaamisesta uusilla, avoimemmilla ja vastuullisemmilla rakenteilla. Komissio on paljolti samoilla linjoilla pyrkiessään parantamaan ulkopuolelle suuntautuvan avun perille toimittamista.

Tässä tehtävässä onnistuminen on elintärkeää koko uudistusstrategian kannalta. Ulkopuolelle suuntautuva apu onkin yksi pääaiheista valkoisessa kirjassa, jonka komissio esittelee muutaman viikon kuluessa.

Balkanin tilanne on tiukka koetinkivi komission kyvylle tehokkaaseen toimintaan, jota uskottavuuden palauttaminen edellyttää. Sanojen ja tekojen välisen kuilun kurominen umpeen on erityisen tärkeää juuri tällä alalla.

Kaakkois-Euroopan kansoja ei voida vaatia unohtamaan lähimenneisyyttään, mutta heidän ei myöskään voida odottaa sietävän tilanteen pysymistä ennallaan. On saatu lupaavia merkkejä tilanteen kääntymisestä viimeinkin parempaan päin.

Kroatian alueella asuvat kansat ovat yllättäneet alueen tulevaisuuteen epäilevästi suhtautuvia osoittamalla, että demokraattinen muutos on mahdollinen.

Komissio antaa uudelle hallitukselle täyden tukensa sen toteuttaessa kroatialaisille lupaamaansa uudistusohjelmaa aivan kuten komissio tukee kaikkia kyseisellä alueella toimivia uudistajia, jotka panevat Daytonin sopimukset täytäntöön Bosniassa ja Hertsegovinassa, tukevat demokraattisilla vaaleilla valittua hallitusta Montenegrossa, aloittavat vakautus- ja assosiaatiosopimusneuvottelut entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa ja pyrkivät aloittamaan vastaavat neuvottelut Albanian kanssa.

Meidän on samanaikaisesti annettava edelleen täysi tukemme Kosovon jälleenrakennushankkeille.

Komissio on yksi vakautussopimuksen tärkeimmistä tukijoista ja työskentelee tässä tehtävässä tiiviissä yhteistyössä muiden päätukijoiden, muun muassa Yhdysvaltain ja Maailmanpankin kanssa.

Komissio jatkaa määrätietoisesti vakautus- ja assosiaatiohankkeen toteutusta tarkoituksenaan viitoittaa tähän prosessiin osallistuvien maiden tien kohti Euroopan unionin jäsenyyttä.

Tähän tavoitteeseen päästäkseen komissio toteuttaa monia toimenpiteitä.

  • Kosovoon avattiin äskettäin uusi Euroopan jälleenrakennusvirasto.

  • Komissio laatii parhaillaan uutta säännöstöä, jolla pyritään tehostamaan ja yksinkertaistamaan kyseiselle alueelle suunnattavaa apua; säännöstö on tarkoitus esitellä parlamentille lähiviikkoina.

  • Komissio pyrkii ennen kaikkea vauhdittamaan avun toimittamista perille nopeuttamalla menettelyitä ja tehostamalla toimintatapoja.

  • Komissio ilmoitti äskettäin aikovansa perustaa ulkosuhteiden pääosaston yhteyteen Balkan-työryhmän, jonka tehtävänä on viedä eteenpäin komission Balkanin politiikkaa.

Tämä ei kuitenkaan vielä riitä. Haluan komission

  • etsivän keinoja kaupan vapauttamiseen Balkanilla ja Balkanin sekä Euroopan unionin ja liittymiseen valmistautuvien maiden välillä

  • avustavan aluetta tehokkaaseen yhteydenpitoon tarvittavien infrastruktuuriyhteyksien yleiseurooppalaisten verkkojen ja käytävien rakentamisessa ja Tonavan avaamisessa liikenteelle

  • vauhdittavan moniarvoisiin instituutioihin, oikeusvaltioon ja tiedotusvälineiden vapauteen perustuvan kansalaisyhteiskunnan juurruttamista näihin maihin

  • pyrkivän lisäämään eri valtioiden ja alueiden välistä taloudellista ja poliittista yhteistyötä. Tavoitteena on tuoda Balkanille pysyvä rauha ja vahva talouskasvu eikä pelkästään väliaikainen tauko vuosisatoja jatkuneisiin konflikteihin.

Vaikka EU:n on luonnollisesti suojeltava omia kansalaisiaan järjestäytyneen rikollisuuden leviämiseltä, sen on autettava myös Balkanin maita suojautumaan tältä kasvavalta uhalta etenkin auttamalla kyseisiä maita nykyaikaisten ja ammattimaisten poliisivoimien kouluttamisessa.

Koko Kaakkois-Euroopan aluetta koskeva projekti tulee olemaan pitkä ja kallis. Emme kuitenkaan aio laiminlyödä velvollisuuksiamme. Alueen asukkaat ja valtiot jotka ovat myös eurooppalaisia ansaitsevat kaiken huomiomme. Komissio pyytää näitä maita vastavuoroisesti sitoutumaan uudistuksiin täysin voimin.

Kaakkois-Euroopan samoin kuin erilaiseen kontekstiin sijoittuvan Tšetšenian tilanne on osoitus siitä, kuinka tärkeää on pyrkiä vakauttamaan maanosamme olot ja turvaamaan rauhan, demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen koko Euroopassa. Laajentumisen onnistuneella toteuttamisella ja johdonmukaisen yhteistyöpolitiikan kehittämisellä naapurimaidemme kanssa on tässä suhteessa tärkeä merkitys.

Demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittamista on valvottava tarkkaavaisesti myös nykyisen EU:n alueella. Tänä vuonna tätä tavoitetta aiotaan tukea muun muassa laatimalla Euroopan perusoikeuksien kirja. Tämä on sitäkin tärkeämpää Itävallan olosuhteiden saatua uuden käänteen.

Esittelin komission poliittista asemaa Itävallan tilanteen kannalta parlamentille jo viime kuussa. Totesin tuolloin, että yhdessä jäsenvaltiossa ilmenneet ongelmat aiheuttavat vaikeuksia koko EU:lle. Ylikansallisen toimielimen ei pitäisi eristää EU:n jäsenvaltiota vaan pitää se tiukasti ruodussa. Näin komissio aikookin tehdä.

Meidän on seurattava tarkasti Itävallan tilanteen kehittymistä. EU:n hajoaminen voidaan estää vain pitämällä kiinni vapauden, demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen perusperiaatteista, jotka heijastavat kaikkien jäsenvaltioiden sitoutumista jokaisen yksilön loukkaamattomuuteen hänen uskostaan, asemastaan tai alkuperästään riippumatta.

Nämä periaatteet ovat myös tärkeä osa oikeusvaltion käsitettä, josta komissio pitää tinkimättömästi kiinni. Komissio ei aio suvaita pienintäkään yksilöiden tai vähemmistöjen oikeuksiin kohdistuvaa loukkausta.

Tästä syystä lähetin Itävallan liittokanslerille Schüsselille 7. helmikuuta 2000 viestin, jossa onnittelin häntä nimityksen johdosta kuten teen joka kerta jäsenvaltion nimittäessä hallitukselleen uuden päämiehen. Viestini on muotoiltu tilanteeseen sopivaan kieliasuun. Viestin tärkein osa ei kuitenkaan jätä liittokansleri Schüsselille epäilystä kannastani.

Kirjeessäni liittokanslerille ilmoitin olevani varma siitä, että kuten liittokanslerin julkilausumassa "Vastuussa Itävallasta Tulevaisuus Euroopan ytimessä" luvattiin, Itävallan hallitus osoittaa yhtä laajaa sitoutumista kuin edeltäjänsä Euroopan rakentamiseen ja Euroopan yhteisten arvojen vapauden, demokratian, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen sekä oikeusvaltion puolustamiseen.

Muistutan, että komissio esitti viime marraskuussa ehdotuksen rasismin vastaiseksi direktiiviksi. Kehotan neuvostoa hyväksymään direktiiviehdotuksen viipymättä ja vetoan parlamenttiin, että se antaisi ehdotuksesta pikaisesti lausuntonsa, jotta direktiiviä koskevat neuvottelut saataisiin liikkeelle.

Kertaan vielä muut sitoumukset, jotka johtamani komissio on tehnyt juuri alkaneelle viisivuotiskaudelle. Nämä sitoumukset on esitelty yksityiskohtaisesti komission strategisissa tavoitteissa.

  • Komissio vie laajentumisneuvotteluja määrätietoisesti eteenpäin ja edistää todellisen yhteistyön kehittämistä lähinaapureidemme, esimerkiksi Venäjän ja Välimeren alueen maiden kanssa.

  • Komissio ulottaa toimintansa myös muualle maailmaan. Yksi EU:n ulkopolitiikan tärkeimmistä poliittista tavoitteista tulevina vuosina on auttaa entistä pontevammin koko Afrikan mannerta saavuttamaan poliittisen tasapainon ja siirtymään kestävän kehityksen tielle. Tämä on pitkällä aikavälillä ainoa keino voittaa sodan ja nälän vitsaukset, jotka ovat jo liian kauan koetelleet Afrikan kansoja.

  • Seattlen kokouksessa koetuista takaiskuista huolimatta aiomme lisäksi käynnistää kattavan vuosituhannen vaihteen neuvottelukierroksen. Globalisaatio valjastetaan palvelemaan maailman hyvinvointia siten, että kestävä kehitys turvataan. Uuden neuvottelukierroksen onnistuminen edellyttää, että sekä Eurooppa että Yhdysvallat ymmärtävät herkemmin heikoimmin kehittyneiden maiden tarpeet.

  • Kehitämme uuden talous- ja sosiaalipoliittisen ohjelman, joka parantaa EU:n kilpailukykyä ja luo uusia työpaikkoja. Lissabonissa maaliskuussa pidettävä huippukokous on tärkeä etappi tähän tavoitteeseen pyrittäessä. Täystyöllisyys on otettava jälleen yhdeksi poliittisista päätavoitteista.

  • Työskentelemme sen hyväksi, että Euroopasta tulee viihtyisämpi ja turvallisempi paikka asua tehostamalla ympäristönsuojelua ja panemalla täytäntöön Tampereella hyväksytyn ohjelman ja toteuttamalla toimenpiteet, joita ehdotetaan elintarvikkeiden turvallisuutta käsittelevässä kirjassa. erityisesti on kiinnitettävä huomiota Tonavan katastrofaaliseen tilaan, joka on dramaattinen esimerkki siitä, että ympäristökatastrofien torjunta edellyttää euroopanlaajuisia toimenpiteitä ja erityisesti väestönsuojeluun liittyvää katastrofivalmiutta Euroopan tasolla. Nämä toimenpiteet on toteuttava välittömästi.

  • Komissio johtaa keskusteluja tavoista hoitaa laajentuneen EU:n asioita, sillä laajentuminen edellyttää kykyä sovittaa heterogeenisuus ja vallan hajauttaminen yhteen vahvojen toimielinten ja koordinoidun toiminnan kanssa. Komissio aikookin julkaista valkoisen kirjan uudesta Euroopan hallintomallista.

Nämä tavoitteet eivät ole epämääräisiä pyrkimyksiä vaan mitattavia päämääriä, jotka olemme asettaneet itsellemme. Tässä tehtävässä onnistuminen edellyttää kaikkien toimielinten yhteistoimintaa, mutta komissio aikoo tehdä omasta puolestaan kaikkensa saadakseen kaikki osapuolet vakuuttuneiksi näiden toimenpiteiden tarpeellisuudesta. Olen avoin komission toimivaltaan kuuluvia aloja koskevalla kritiikille. Muita aloja koskeva kritiikki on suunnattava koko EU:lle.

Mistä tiedämme neljän tai viiden vuoden päästä, ovatko kansalaiset tyytyväisiä Euroopan unionin työn tuloksiin? Kuinka EU kokonaisuutena tarkasteltuna voi mitata onnistumistaan? Ehdotan tähän hyvin yksinkertaista kriteeriä: korkeampaa osallistumisastetta vuoden 2004 Euroopan parlamentin vaaleissa.

Vetoan Euroopan kansalaisiin, jotta nämä murtaisivat välinpitämättömyyden muurin jo nyt ja seuraisivat tiiviisti työmme edistymistä. Pitäkää meitä silmällä. Ottakaa selvää toiminnastamme. Tutustukaa kirjeenvaihtoani koskevaan rekisteriin. Kertokaa meille mitä mieltä te olette asioista. Olemme sitoutuneet avoimuuteen ja vastuullisuuteen kaikessa toiminnassamme.

Arvoisat parlamentin jäsenet, meillä on edessämme ennennäkemättömiä mahdollisuuksia. Taloudellinen tilanne näyttää hyvältä. Kestävän kasvun, tietovallankumouksen ja Euroopan markkinoiden laajenemisen ainutlaatuinen yhdistelmä tarjoaa meille oikeansuuntaisen kehityksen.

Rohkealla ja määrätietoisella yhteistyöllä voimme luoda kansalaisten toiveiden mukaisen uuden Euroopan, jonka olemme velkaa tuleville sukupolville.

Tavoitteena on oikeudenmukainen, inhimillinen ja osallisuutta edistävä Eurooppa.

Jännittävä, energinen ja yritteliäs Eurooppa.

Meidän jokaisen Eurooppa.

Yhdessä voimme tehdä tästä vuosikymmenestä saavutusten ja menestysten vuosikymmenen.

Vuosikymmenen, joka merkitään historiankirjoihin Euroopan vuosikymmenenä.

Kiitos.


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website