Navigation path

Left navigation

Additional tools

EUROOPAN UNIONIN
NEUVOSTO

FI

16042/11

(OR. en)

PRESSE 397

PR CO 65

LEHDISTÖTIEDOTE

Neuvoston 3121. istunto

Oikeus- ja sisäasiat

Luxemburg, 27.-28. lokakuuta 2011

Puheenjohtaja Jerzy MILLER
Puolan sisäasiainministeri
Krzysztof KWIATKOWSKI
Puolan oikeusministeri

Neuvoston istunnon tärkeimmät tulokset

Neuvosto hyväksyi synteettisten huumausaineiden torjuntaa koskevan eurooppalaisen sopimuksen. Tässä yhteydessä se myös vaihtoi näkemyksiä Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen Euroopan huumeongelmaa koskevasta vuoden 2011 vuosiraportista sekä komission tiedonannosta "Kohti tiukempia huumausaineiden vastaisia eurooppalaisia toimia".

Ministerit pääsivät yhteisymmärrykseen yleisestä näkemyksestä paikallista rajaliikennettä koskevien EU:n sääntöjen muuttamista koskevasta ehdotuksesta, jonka tarkoituksena on helpottaa rajanylityksiä Kaliningradin alueella.

Neuvosto totesi yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän valmistelun tilanteen. Puheenjohtajavaltio ilmoitti, että Euroopan parlamentin kanssa saavutetun lopullisen sopimuksen ansiosta vuoden loppuun mennessä annettaisiin todennäköisesti kaksi direktiiviä: toinen koskee kolmansien maiden kansalaisille EU:n alueella oleskelua ja työskentelyä varten myönnettävää yhdistelmälupaa sekä jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevien kolmansista maista tulleiden työntekijöiden yhtäläisiä oikeuksia, ja toinen koskee kolmansien maiden kansalaisten määrittelemistä kansainvälistä suojelua saaviksi henkilöiksi.

Neuvosto tarkasteli myös turvapaikkajärjestelmän uudistamista ja maahanmuuton hallintaa koskevan Kreikan kansallisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanon edistymistä. Lounaan aikana käydyn keskustelun pääaiheina olivat laiton maahanmuutto, viisumipakon poistaminen ja ihmiskauppa.

Komissio kertoi kaksien Yhdysvaltojen kanssa käytävien neuvottelujen tilanteesta: toisissa neuvotteluissa on kyse EU:n ja Yhdysvaltojen välisestä tietosuojaa koskevasta sopimuksesta ja toisissa EU:n ja Yhdysvaltain välisestä matkustajarekisteritietoja (PNR) koskevasta sopimuksesta.

Lisäksi ministerit kävivät periaatekeskusteluja komission tiedonannoista, jotka koskevat

  • EU:n terrorismin rahoituksen jäljittämisjärjestelmän suhteen käytettävissä olevia vaihtoehtoja,

  • eurooppalaista toimintasuunnitelmaa kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista varten, sekä

  • itäisen kumppanuuden puitteissa tehtävää yhteistyötä oikeus- ja sisäasioissa.





Oikeusasioita koskevassa neuvoston istunnon osassa puheenjohtajavaltio antoi tiedoksi, että Euroopan parlamentin kanssa saavutetun lopullisen yhteisymmärryksen ansiosta
lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja lapsipornografian torjumista koskeva direktiivi annetaan todennäköisesti loppuvuoden aikana.

Ministerit kävivät alustavan keskustelun yhteistä eurooppalaista kauppalakia koskevista komission tuoreimmista asetusehdotuksista ja panivat merkille ehdotuksen direktiiviksi sisäpiirikauppaa ja markkinoiden manipulointia koskevista rikosoikeudellisista seuraamuksista. Prosessuaalisten oikeuksien alalla neuvosto pani merkille oikeutta asianajajaan ja oikeutta yhteydenpitoon pidätyksen yhteydessä koskevan työn tilanteen. Lisäksi neuvosto kävi periaatekeskustelun ehdotetusta direktiivistä rikoksen uhrin oikeuksia, tukea ja suojelua koskevien vähimmäisvaatimusten vahvistamisesta.

Neuvoston istunnon yhteydessä sekakomitea (EU + Norja, Islanti, Liechtenstein ja Sveitsi) piti tervetulleena hiljattaista viisumitietojärjestelmän (VIS) käyttöönottoa ja perehtyi Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) tilanteeseen. Se myös tarkasteli edellä mainittua, rajanylitysten helpottamista Kaliningradin alueella koskevaa ehdotusta ja keskusteli älykkäitä rajoja koskevasta komission tiedonannosta.

Lisäksi neuvoston yhteydessä allekirjoitettiin julistus EU:n ja Armenian välisestä liikkuvuuskumppanuudesta.

SISÄLLYSLUETTELO1

OSALLISTUJAT

ASIAT, JOISTA KÄYTIIN KESKUSTELUA

EU:N HUUMAUSAINEPOLITIIKKA

Eurooppalainen sopimus synteettisten huumausaineiden torjunnasta

Komission tiedonanto / Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen vuosiraportti 2011

PAIKALLINEN RAJALIIKENNE KALININGRADIN ALUEELLA

EUROOPAN YHTEINEN TURVAPAIKKAJÄRJESTELMÄ

YHDISTELMÄLUPA KOLMANSIEN MAIDEN KANSALAISILLE EU:N ALUEELLA OLESKELUA JA TYÖSKENTELYÄ VARTEN

ASEMAN MÄÄRITTELYÄ KOSKEVA DIREKTIIVI

TURVAPAIKKA- JA MAAHANMUUTTOASIOITA KOSKEVA KREIKAN KANSALLINEN TOIMINTASUUNNITELMA

EU:N JA YHDYSVALTOJEN VÄLINEN TIETOSUOJASOPIMUS

EU:N JA YHDYSVALTAIN VÄLINEN MATKUSTAJAREKISTERITIETOJA KOSKEVA SOPIMUS

EU:N TERRORISMIN RAHOITUKSEN JÄLJITTÄMISJÄRJESTELMÄ (TFTS-JÄRJESTELMÄ)

KOLMANSIEN MAIDEN KANSALAISTEN KOTOUTTAMINEN

ITÄISEN KUMPPANUUDEN PUITTEISSA TEHTÄVÄ YHTEISTYÖ OIKEUS- JA SISÄASIOISSA

RIKOKSEN UHRIT

LASTEN SEKSUAALINEN HYVÄKSIKÄYTTÖ

YHTEINEN EUROOPPALAINEN KAUPPALAKI

OIKEUS ASIANAJAJAAN

SISÄPIIRIKAUPPA JA MARKKINOIDEN MANIPULOINTI

SEKAKOMITEA

VIS

SIS II

Paikallinen rajaliikenne Kaliningradin alueella

Älykkäät rajat

Muut asiat

MUUT HYVÄKSYTYT ASIAT

OIKEUS- JA SISÄASIAT

  • "Ruotsalainen puitepäätös" – Päätelmät

  • Automaattinen tietojenvaihto – Latvia

  • EU:n ja Armenian välinen liikkuvuuskumppanuus – Julistus

  • Pakolaissopimuksen 60. vuosipäivä – Julkilausuma

  • Eurojustin kertomus

  • Lainsäädännöllisen yhteistyön verkosto

  • Eurooppalainen oikeusalan koulutus – Päätelmät

TALOUS- JA RAHOITUSASIAT

  • Eurokäteisen kuljetukset rajojen yli*

TALOUSARVIOT

  • Sovittelu EU:n talousarviosta varainhoitovuodeksi 2012

  • Euroopan tietosuojavaltuutettu

ULKOASIAT

  • Rajoittavat toimenpiteet – Burma/Myanmar

  • Rajoittavat toimenpiteet – Guinean tasavalta

  • Entisen Jugoslavian alueen kansainvälinen rikostuomioistuin

  • Suhteet Uzbekistaniin

YLEISET ASIAT

  • Euroopan petostentorjuntaviraston hallinnointi

YHTEINEN TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLITIIKKA

  • EU:n kriisinhallintaharjoitus 2011

KAUPPAPOLITIIKKA

  • Kaksikäyttötuotteiden valvonta: uusi EU:n yleinen vientilupa*

  • Australian, Uuden-Seelannin ja Argentiinan kanssa tehtyjen kauppasopimusten muuttaminen

  • Vapaakauppasopimus – EU ja Etelä-Korea

YMPÄRISTÖ

  • Jätteiden siirto

OSALLISTUJAT

Belgia:

Stefaan DE CLERCK Oikeusministeri

Melchior WATHELET Valtiosihteeri, siirtolaisuus- ja turvapaikka-asiat

Bulgaria:

Margarita POPOVA Oikeusministeri

Boyko KOTZEV Pysyvä edustaja

Tšekki:

Jan KUBICE Sisäasiainministeri

Jaroslav HRUŠKA Varasisäasiainministeri

Marek ŽENÍŠEK Varaoikeusministeri

Tanska:

Morten BØDSKOV Oikeusministeri

Saksa:

Ole SCHRÖDER Parlamentaarinen valtiosihteeri, sisäasiainministeriö

Max STADLER Oikeusministerin parlamentaarinen valtiosihteeri

Viro:

Kristen MICHAL Oikeusministeri

Ken-Marti VAHER Sisäasiainministeri

Irlanti:

Alan SHATTER Oikeus- ja tasa-arvoministeri

Rory MONTGOMERY Pysyvä edustaja

Kreikka:

Christos PAPOUTSIS Kansalaisten suojelun ministeri

Ioannis IOANNIDIS Oikeus-, avoimuus- ja ihmisoikeusministeriön pääsihteeri, avoimuus- ja ihmisoikeusasiat

Espanja:

Anna TERRÓN I CUSÍ Valtiosihteeri, maahanmuutto ja maastamuutto

Justo Tomás ZAMBRANA PINEDA Valtiosihteeri, turvallisuus

Luis PLANAS PUCHADES Pysyvä edustaja

Ranska:

Claude GUEANT Sisäasiain, merentakaisten alueiden, paikallishallinnon ja maahanmuuttoministeri

Michel MERCIER Garde des sceaux, oikeus- ja kansalaisvapauksien ministeri

Italia:

Sonia VIALE Valtiosihteeri, sisäasiat

Giacomo CALIENDO Valtiosihteeri, oikeusasiat

Kypros:

Neoklis SYLIKIOTIS Sisäasiainministeri

Loukas LOUKA Oikeus- ja yleisen järjestyksen ministeri

Latvia:

Ilze JUHANSONE Pysyvä edustaja

Liettua:

Remigijus ŠIMAŠIUS Oikeusministeri

Raimundas PALAITIS Sisäasiainministeri

Luxemburg:

François BILTGEN Oikeusministeri

Nicolas SCHMIT Työ-, työllisyys- ja maahanmuuttoministeri

Jean-Marie HALSDORF Sisäasiain- sekä Luxemburgin, Belgian, Ranskan ja Saksan raja-alueiden (Grande Région) ministeri, puolustusministeri

Unkari:

Tibor NAVRACSICS Hallinto- ja oikeusministeri

Károly KONTRÁT Parlamentaarinen valtiosihteeri, sisäasiainministeriö

Malta:

Carmelo MIFSUD BONNICI Oikeus- ja sisäasiainministeri

Alankomaat:

Fred TEEVEN Valtiosihteeri, turvallisuus- ja oikeusasiat

Itävalta:

Johanna MIKL-LEITNER Sisäasiainministeri

Beatrix KARL Oikeusministeri

Puola:

Jerzy MILLER Sisäasiain- ja hallintoministeri

Krzysztof KWIATKOWSKI Oikeusministeri

Igor DZIALUK Alivaltiosihteeri oikeusministeriössä

Portugali:

Paula TEIXEIRA DA CRUZ Oikeusministeri

Juvenal SILVA PENEDA Valtiosihteeri, sisäasiainministerin avustaja

Romania:

Traian IGAS Hallinto- ja sisäasiainministeri

Catalin PREDOIU Oikeusministeri

Marian-Grigore TUTILESCU Valtiosihteeri, Schengen-osaston päällikkö, hallinto- ja sisäasiainministeriö

Slovenia:

Aleš ZALAR Oikeusministeri

Nina GREGORI Sisäasiainministeriön maahanmuutto- ja kotouttamisosaston pääjohtaja

Slovakia:

Daniel LIPŠIC Sisäasiainministeri

Mária KOLÍKOVÁ Valtiosihteeri oikeusministeriössä

Suomi:

Päivi RÄSÄNEN Sisäasiainministeri

Anna-Maja HENRIKSSON Oikeusministeri

Ruotsi:

Beatrice ASK Oikeusministeri

Tobias BILLSTRÖM Maahanmuuttoministeri

Yhdistynyt kuningaskunta:

Damian GREEN Varaministeri sisäasiainministeriössä (maahanmuuttoministeri)

Kenneth CLARKE Lordikansleri (Lord Chancellor), oikeusministeri

Frank MULHOLLAND Skotlannin valtionsyyttäjä

Komissio:

Viviane REDEING Varapuheenjohtaja

Cecilia MALMSTRÖM Jäsen

ASIAT, JOISTA KÄYTIIN KESKUSTELUA

EU:N HUUMAUSAINEPOLITIIKKA

Eurooppalainen sopimus synteettisten huumausaineiden torjunnasta

Neuvosto hyväksyi synteettisten huumausaineiden torjuntaa koskevan eurooppalaisen sopimuksen (15544/11), jolla täydennetään vuonna 2010 hyväksyttyä kansainvälisen laittoman huumausainekaupan torjuntaa koskevaa eurooppalaista sopimusta – kokaiini- ja heroiinireittien katkaiseminen (8821/10).

Sopimus hyväksyttiin tilanteessa, jossa uusia synteettisiä huumausaineita tulee Euroopan markkinoille lähes joka viikko. Monet niistä on valmistettu EU:n alueella, ja niiden valmistuksessa käytettävät ns. lähtöaineet ovat laillisesti saatavilla, jolloin syntyy laillisia psykotrooppeja.

Synteettisten huumausaineiden torjuntaa koskeva eurooppalainen sopimus käsittelee neljää keskeistä osa-aluetta:

  • synteettisten huumausaineiden valmistuksen torjunta,

  • synteettisten huumausaineiden ja lähtöaineiden laittoman kaupan torjunta,

  • puuttuminen uusien psykoaktiivisten aineiden ongelmaan,

  • lainvalvontahenkilöstön koulutus laittomien laboratorioiden etsinnässä, tutkimisessa ja purkamisessa.

Sopimuksessa korostetaan tarvetta virtaviivaistaa tietojenvaihtojärjestelyjä erityisesti synteettisten huumausaineiden uusien valmistustrendien (ns. lailliset psykotroopit) suhteen, tehostaa toiminnallista ja tutkimusyhteistyötä yhteistoiminnassa Europolin kanssa sekä yhdenmukaistaa laittomien huumausainelaboratorioiden etsintään valmentavaa erityiskoulutusta.

Sopimus on myös täysin vuosiksi 2011–2013 määritettyjen järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevien EU:n painopisteiden (11050/11) mukainen, joiden mukaan "vähennetään synteettisten huumausaineiden valmistusta ja jakelua EU:ssa, mukaan lukien uudet psykoaktiiviset aineet".

Sopimus pannaan täytäntöön järjestäytynyttä ja vakavaa kansainvälistä rikollisuutta koskevan EU:n toimintapoliittisen syklin välityksellä.

Komission tiedonanto / Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen vuosiraportti 2011

Neuvosto vaihtoi näkemyksiä 25. lokakuuta 2011 annetusta komission tiedonannosta "Kohti tiukempia huumausaineiden vastaisia eurooppalaisia toimia" (15983/11) sekä Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) esityksestä, joka koski seurantakeskuksen vuoden 2011 vuosiraporttia huumeongelmien tilanteesta Euroopassa. Seurantakeskus julkaisee raportin 15. marraskuuta 2011.

Komissio aikoo Lissabonin sopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia hyödyntäen uudistaa nykyisiä ja laatia uusia EU:n oikeudellisia välineitä huumausaineiden torjunnan alalla tarkoituksin puuttua nopeammin uusiin psykoaktiivisiin aineisiin ja niiden internetin välityksellä tapahtuvaan myyntiin, parantaa huumausainekauppaan liittyvien rikosten ja seuraamusten määrittelyä, tyrehdyttää tehokkaammin huumausainekauppiaiden voittoja (esim. tuomitsemalla varoja menetetyksi ja ottamalla niitä haltuun) sekä valvomalla huumausaineiden valmistuksessa käytettäviä kemikaaleja tiukemmin.

Kansainvälistä huumausaineongelman torjuntayhteistyötä olisi niin ikään vahvistettava, ja vähimmäislaatustandardeja huumausaineiden käytön ehkäisyn, huumehoidon ja huumehaittojen ehkäisyn parantamiseksi olisi kehitettävä edelleen.

Neuvosto pani merkille Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) esityksen Euroopan huumeongelmien tilannetta koskevasta vuoden 2011 vuosiraportista.

Seurantakeskus julkistaa raportin 15. marraskuuta 2011.

PAIKALLINEN RAJALIIKENNE KALININGRADIN ALUEELLA

Neuvosto hyväksyi yleisnäkemyksen ehdotuksesta muuttaa paikallista rajaliikennettä koskevia EU:n sääntöjä (13344/11). Näin voidaan käynnistää yhteydenpito Euroopan parlamentin kanssa.

Lisäksi neuvosto hyväksyi neuvoston ja komission yhteisen julistuksen, jossa korostetaan, että Kaliningradin aluetta koskeva ratkaisuehdotus ei muodosta paikallista rajaliikennettä koskevien EU:n sääntöjen suhteen ennakkotapausta mitään muita alueita varten. Neuvosto myös pani merkille Puolan lausuman, jossa esitetään pääpiirteissään Puolassa toteutettavat toimenpiteet korkeatasoisen turvallisuuden ja avoimuuden varmistamiseksi.

Ehdotetuilla muutoksilla pyritään helpottamaan rajanylityksiä Kaliningradin alueella siten, että Kaliningradin alue ja määrätyt rajatut Puolan hallintoalueet sisällytetään hyväksyttävään raja-alueeseen.

Venäjän federaatioon kuuluvasta Kaliningradista, jonka alueella asuu lähes miljoona ihmistä, tuli EU:n vuoden 2004 laajentumisen seurauksena ainoa EU:n sisällä oleva erillisalue.

Alkuperäinen asetus annettiin vuonna 2006 sen varmistamiseksi, etteivät rajat EU:n jäsenvaltioiden ja niiden EU:hun kuulumattomien naapureiden välillä luo tarpeettomia esteitä kaupalle, yhteiskunnalliselle ja kulttuuriselle vuorovaikutukselle tai alueelliselle yhteistyölle. Kyseisessä asetuksessa sallitaan raja-alueilla asuvien henkilöiden osalta poikkeaminen Schengenin rajasäännöstössä säädetyistä yleisistä rajatarkastussäännöistä. Asetuksen mukaan jäsenvaltiot voivat tehdä naapureinaan olevien EU:n ulkopuolisten maiden kanssa kahdenvälisiä sopimuksia, kunhan ne ovat kaikilta osin asetuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisia.

EUROOPAN YHTEINEN TURVAPAIKKAJÄRJESTELMÄ

Neuvosto tarkasteli turvapaikkajärjestelmää koskevan paketin tilannetta puheenjohtajavaltion asiakirjan (15843/11) pohjalta.

Nykyisessä turvapaikkalainsäädännössä asetetaan vähimmäisvaatimukset. Noudattaen sitoumusta luoda Euroopan yhteinen turvapaikkajärjestelmä vuoteen 2012 mennessä komissio on antanut useita ehdotuksia, joilla pyritään edelleen yhdenmukaistamaan kansallisia turvapaikkajärjestelmiä ja parantamaan suojelun tasoa. Eri ehdotukset ovat edenneet lainsäädäntöprosessissa seuraavasti:

  • Aseman määrittelyä koskeva direktiivi: Neuvosto piti myönteisenä, että Euroopan parlamentti vahvisti kuluvalla viikolla kompromissitekstin, josta päästiin yhteisymmärrykseen heinäkuussa. Näin ollen neuvosto voi hyväksyä säädöksen lopullisesti lähiviikkoina.

  • Dublin II -järjestelmä, jolla vahvistetaan menettelyt kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämiseksi: Syyskuussa 2011 neuvosto kannatti kansallisten turvapaikkajärjestelmien käytännön toimivuuden arvioimiseksi varhaisvaroitus- ja toimintavalmiuskäsitteen sisällyttämistä ehdotukseen turvapaikka-arviointimekanismin muodossa. Jäsenvaltioiden enemmistö torjui edelleen komission ehdotukseen siihen saakka sisältyneet hätä- tai keskeytysmekanismit.

  • Eurodac-asetus: Keskustelut sormenjälkitietokantaa koskevien sääntöjen muuttamisesta on keskeytetty, kunnes saadaan ehdotus, joka mahdollistaisi lainvalvontaviranomaisten pääsyn tietokantaan.

  • Turvapaikkamenettelydirektiivi ja vastaanottoedellytyksiä koskeva direktiivi: Komissio antoi tarkistetut ehdotukset (11207/11 ja 11214/11) 1. kesäkuuta 2011. Valmistelutyö on käynnissä.

Tähän mennessä on päästy sopimukseen kahdesta Euroopan yhteiseen turvapaikkajärjestelmään liittyvästä asiasta eli pitkäaikaista oleskelua koskevasta direktiivistä ja Euroopan turvapaikanhakijoiden tukiviraston luomisesta. Tukivirasto aloitti toimintansa aiemmin tänä vuonna.

YHDISTELMÄLUPA KOLMANSIEN MAIDEN KANSALAISILLE EU:N ALUEELLA OLESKELUA JA TYÖSKENTELYÄ VARTEN

Puheenjohtajavaltio ilmoitti neuvostolle, että neuvosto ja Euroopan parlamentti olivat edellisellä viikolla päässeet lopulliseen yhteisymmärrykseen direktiivistä, jolla luodaan yhdistelmälupa kolmansien maiden kansalaisille EU:ssa oleskelua ja työskentelyä varten. Molempien toimielinten on vielä annettava muodollinen hyväksyntänsä, ennen kuin uudet säännöt voivat tulla voimaan. Tämän odotetaan tapahtuvan loppuvuoden aikana.

Yhdistelmälupaa koskevan direktiivin tarkoituksena on yksinkertaistaa kolmansien maiden kansalaisten oleskelu- ja työskentelylupamenettelyä ja helpottaa heidän asemansa valvontaa. Lisäksi siinä säädetään jäsenvaltion alueella laillisesti oleskeleville kolmansien maiden kansalaisille yhteisistä oikeuksista, jotka perustuvat yhdenvertaiseen kohteluun suhteessa kyseisen jäsenvaltion kansalaisiin.

Kun direktiivi on annettu, se on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä kahden vuoden kuluessa sen voimaantulosta. Siitä tulee ensimmäinen laillista maahanmuuttoa koskeva säädös, joka on annettu Lissabonin sopimuksen määräysten eli yhteispäätösmenettelyn nojalla.

ASEMAN MÄÄRITTELYÄ KOSKEVA DIREKTIIVI

Puheenjohtajavaltio tiedotti neuvostolle kansainvälisen suojelun saajan aseman määrittelyä sekä tällaiseen asemaan liittyvien oikeuksien sisältöä koskevan direktiivin käsittelyn tilanteesta. Euroopan parlamentin hyväksyttyä uudet säännöt tällä viikolla ainoa tarvittava askel on neuvoston virallinen hyväksyntä. Tämän odotetaan tapahtuvan loppuvuoden aikana.

Aseman määrittelyä koskevan direktiivin tarkoituksena on taata, että haettaessa kansainvälistä suojelua EU:ssa suojelutarve arvioidaan yhteisten perusteiden mukaisesti, jolloin myönnetään vähimmäistason etuudet. Kansainvälisen suojelun saajat voivat olla pakolaisia (eli henkilöitä, jotka palautettuina joutuisivat vainon kohteeksi Geneven yleissopimuksessa mainittujen syiden johdosta) ja toissijaisen suojelun saajia (eli henkilöitä, jotka eivät täytä pakolaisaseman edellytyksiä mutta jotka olisivat todellisessa vaarassa kärsiä vakavaa haittaa).

Uusilla säännöillä yksinkertaistetaan päätöksentekoa turvapaikkamenettelyissä ja saadaan aikaan vankempia ensimmäisiä päätöksiä, mikä auttaa tehostamaan turvapaikkaprosessia ja ehkäisemään väärinkäytöksiä. Niillä myös parannetaan mahdollisuuksia oikeuksien saantiin ottaen huomioon kansainvälisen suojelun saajien kotoutumiseen liittyvät erityiset haasteet ja lähennetään pakolaisten ja toissijaista suojelua saavien oikeuksia ja etuuksia. Lisäksi muutoksilla varmistetaan johdonmukaisuus unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kehittyvien oikeuskäytäntöjen kanssa.

Kun direktiivi on annettu, se on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä kahden vuoden kuluessa sen voimaantulosta. Siitä tulee ensimmäinen osa viiden säädöksen paketista, joka annetaan Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän luomiseksi vuoden 2012 loppuun mennessä, kuten Eurooppa-neuvosto vahvisti kesäkuussa 2011 (ks. asiakirjan EUCO 23/11 30 kohta). Muut ehdotukset koskevat Dublin-asetusta, Eurodac-asetusta, vastaanottoedellytyksiä koskevaa direktiiviä sekä turvapaikkamenettelydirektiiviä.

Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän päätavoitteena on yhdenmukaistaa kansallisia turvapaikkajärjestelmiä ja parantaa kansainvälisen suojelun hakijoiden suojelua.

TURVAPAIKKA- JA MAAHANMUUTTOASIOITA KOSKEVA KREIKAN KANSALLINEN TOIMINTASUUNNITELMA

Neuvosto keskusteli turvapaikkajärjestelmän uudistamista ja maahanmuuton hallintaa koskevan Kreikan kansallisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta kreikkalaisministerin ja komission esittämän tilannekatsauksen pohjalta. Kreikan kansallisen turvapaikka- ja maahanmuuttojärjestelmän uudistamista koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpano oli neuvoston esityslistalla viidettä kertaa.

Kreikka ja komissio totesivat edistystä saavutetun, mutta ne kiinnittivät huomiota myös useisiin haasteisiin, joita runsaslukuisten laittomien maahanmuuttajien jatkuva saapuminen aiheuttaa Kreikan turvapaikkajärjestelmälle.

Tässä yhteydessä EU:n rajaturvallisuusvirasto (Frontex) esitti yleiskatsauksen toiminnastaan alueella laittoman maahanmuuton torjumiseksi ja EU:n turvapaikanhakijoiden tukivirasto (EASO) raportoi toiminnastaan Kreikan viranomaisten tukemiseksi.

Asiasta on lisätietoja tausta-asiakirjassa.

EU:N JA YHDYSVALTOJEN VÄLINEN TIETOSUOJASOPIMUS

Neuvosto pani merkille komission esityksen EU:n ja Yhdysvaltojen välisen henkilötietosuojasopimuksen tilanteesta.

Joulukuussa 2010 neuvosto hyväksyi neuvotteluvaltuutuksen, jonka nojalla komissiolla oli EU:n neuvottelijana lupa aloittaa neuvottelut Yhdysvaltojen kanssa.

Sitten kun EU:n ja Yhdysvaltojen välinen sopimus on hyväksytty, sen piiriin kuuluvat henkilötiedot, joita siirretään ja käsitellään rikosten, mukaan lukien terrorismi, ehkäisemistä, tutkintaa ja paljastamista sekä syytteeseenpanoa varten osana poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa.

Neuvottelujen tavoitteena on luoda tietosuojasta kattava EU:n ja Yhdysvaltojen välinen sopimus, jossa vahvistettaisiin joukko rikosasioissa tehtävässä transatlanttisessa poliisiyhteistyössä ja oikeudellisessa yhteistyössä noudatettavia tietosuojaperiaatteita. Aloja, joiden osalta periaatteista määrättäisiin, olisivat muun muassa syrjimätön henkilötietojen suoja; tietojen laatu ja päivitykset; tarkoituksen rajaaminen; tietojen minimointi ja turvallinen käsittely; tapahtumakirjanpito tai dokumentointi; tiedonsaanti-, oikaisu-, poistamis- ja muutoksenhakuoikeus sekä oikeus saada korvausta.

Sopimuksella ei luotaisi uutta oikeusperustaa tietojensiirrolle, joka kuuluisi edelleen erillisten sopimusten (ja kansallisen lainsäädännön) piiriin. Sillä kuitenkin luotaisiin yleinen oikeudellinen kehys transatlanttisen tietojen vaihdon tehostamiseksi siten, että siinä paitsi määrätään useista yhteisistä tietosuojaperiaatteista myös luodaan tehokas valvontamenettely.

EU:N JA YHDYSVALTAIN VÄLINEN MATKUSTAJAREKISTERITIETOJA KOSKEVA SOPIMUS

Komission pitämän esityksen jälkeen neuvosto vaihtoi näkemyksiä EU:n ja Amerikan yhdysvaltojen välistä matkustajarekisteritietoja (PNR) käsittelevää sopimusta koskevien neuvottelujen etenemisestä EU:n ja Yhdysvaltojen välillä.

Neuvosto hyväksyi joulukuussa 2010 neuvotteluohjeet matkustajarekisteritietojen siirtämisestä ja käyttämisestä Australian, Kanadan ja Amerikan yhdysvaltojen kanssa tehtäviä sopimuksia varten. Sen myötä komissio pystyi EU:n neuvottelijana aloittamaan keskustelut näiden kolmen maan kanssa.

Kaikkien kolmen sopimuksen tavoitteena on ehkäistä ja torjua terrorismia ja muita vakavan rajat ylittävän rikollisuuden muotoja. EU on samaan aikaan sitoutunut myös varmistamaan, että kaikki matkustajarekisteritietojen (PNR-tiedot) siirrot kolmansiin maihin suoritetaan turvatusti, olemassa olevien EU:n oikeudellisten vaatimusten mukaisesti, ja että matkustajat voivat käyttää tietojensa käsittelyyn liittyviä oikeuksiaan.

PNR-tiedoilla tarkoitetaan matkustajien varaus- ja lähtöselvitysmenettelyjen yhteydessä vapaaehtoisesti antamia ja lentoyhtiöiden keräämiä tietoja. Niitä ovat muun muassa tiedot matkustuspäivistä ja matkareitistä, osoite ja puhelinnumerot, luottokortin numero, matkatoimisto, paikkanumero ja matkatavaratiedot.

Euroopan parlamentti päätti toukokuussa 2010 lykätä äänestystä sille esitetystä pyynnöstä hyväksyä olemassa olevat PNR-sopimukset Yhdysvaltojen ja Australian kanssa. Näitä kahta sopimusta ei ole sen vuoksi vielä tehty ja niitä on sovellettu väliaikaisesti, ensin mainittua vuodesta 2007 ja jälkimmäistä vuodesta 2008. Euroopan parlamentti vaati päätöslauselmassa, että olisi neuvoteltava uudet sopimukset Yhdysvaltojen ja Australian kanssa, samoin kuin Kanadan, jonka kanssa PNR-sopimus on ollut voimassa vuodesta 2006.

Neuvosto antoi syyskuussa 2011 päätöksen EU:n ja Australian välisen PNR-sopimuksen allekirjoittamisesta (10093/11). Sopimus allekirjoitettiin 29. syyskuuta 2011. Euroopan parlamentti antoi hyväksyntänsä sopimukselle 27. lokakuuta 2011. Ennen kuin sopimus tulee voimaan, neuvoston on vielä tehtävä sopimus, mikä tapahtunee loppuvuoden aikana. Lisätietoja on tässä lehdistötiedotteessa.

EU:N TERRORISMIN RAHOITUKSEN JÄLJITTÄMISJÄRJESTELMÄ (TFTS-JÄRJESTELMÄ)

Neuvosto kävi periaatekeskustelun komission heinäkuussa 2011 antamasta tiedonannosta "EU:n terrorismin rahoituksen jäljittämisjärjestelmä: käytettävissä olevat vaihtoehdot" (12957/11).

Keskustelu pohjautui puheenjohtajavaltion ilmoitukseen (14207/11), jossa nostetaan esiin kolme kysymystä:

  • Onko EU:n terrorismin rahoituksen jäljittämisjärjestelmän (TFTS-järjestelmän) perustamiselle operatiivinen tarve, ja tuoko se lisäarvoa jo olemassa olevaan järjestelmään verrattuna?

  • Jos vastaus on kyllä, mitkä ovat keskeiset jäljellä olevat kysymykset, joita komission olisi käsiteltävä jatkaessaan valmistelutyötään?

  • Mikä vaikutus järjestelmällä olisi vuoden 2010 EU:n ja Yhdysvaltojen TFTP-sopimuksen mukaiseen Yhdysvaltojen TFTP-ohjelmaan, ja miten järjestelmä olisi vuorovaikutuksessa tämän ohjelman kanssa?

Jäsenvaltioiden, EU:n terrorismin torjunnan koordinaattorin ja Europolin puheenvuorojen jälkeen neuvosto pyysi komissiota ottamaan esitetyt huomautukset huomioon aiheen jatkokäsittelyssä, mukaan lukien mahdollinen EU:n TFTS-järjestelmää koskeva säädösehdotus. Lisäksi ministerit korostivat tarvetta toteuttaa ensin vaikutusarviointi, jotta saadaan kattava käsitys mahdolliseen EU:n TFTS-järjestelmään liittyvistä käytännön, taloudellisista ja oikeudellisista näkökohdista ja järjestelmän tuottamasta lisäarvosta.

Komissio esittää tiedonannossaan pääpiirteissään EU:n TFTS-järjestelmän luomisen tavoitteet, määrittää sen keskeiset tehtävät ja korostaa pääperiaatteita, joita tulisi noudattaa järjestelmää laadittaessa. Komissio esittää myös kolme vaihtoehtoa EU:n TFTS-järjestelmää koskevaa mahdollista ehdotusta varten.

Komissio nostaa esiin tällaisen järjestelmän kaksi päätavoitetta: tehokkaan välineen luominen terrorismin rahoituksen estämiseksi ja torjumiseksi sekä kolmansiin maihin siirrettävien henkilötietojen määrän rajoittaminen.

Komissio antoi tiedonantonsa neuvoston kehotettua Euroopan parlamentin pyynnöstä tarkastelemaan oikeudellisia ja teknisiä puitteita tietojen valikoimiseksi EU:n alueella. Parlamentti pyysi tällaista tutkimusta, koska se suhtautui hyvin epäilevästi suurten henkilötietomäärien siirtoon kolmanteen maahan. Parlamentin epäilykset koskivat sekä tietojen siirtoa kolmanteen maahan että viattomia henkilöitä koskevien suurten henkilötietomäärien säilyttämistä.

KOLMANSIEN MAIDEN KANSALAISTEN KOTOUTTAMINEN

Neuvosto suhtautui myönteisesti komission tiedonantoon eurooppalaisesta toimintasuunnitelmasta kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista varten (13290/11) sekä siihen liittyvään valmisteluasiakirjaan, jossa kuvaillaan näitä kotouttamispyrkimyksiä tukevia EU:n aloitteita eri politiikan aloilla (13290/11 ADD1), ja keskusteli asiasta alustavasti.

Neuvosto aikoo antaa asiasta päätelmät vuoden loppuun mennessä.

Asiasta on lisätietoja tausta-asiakirjassa.

ITÄISEN KUMPPANUUDEN PUITTEISSA TEHTÄVÄ YHTEISTYÖ OIKEUS- JA SISÄASIOISSA

Neuvosto kävi periaatekeskustelun komission tiedonannosta itäisen kumppanuuden puitteissa tehtävästä yhteistyöstä oikeus- ja sisäasioiden alalla (14864/11).

Komission tiedonanto on kaksiosainen: ensimmäisessä osassa käsitellään yhteistyön pääperiaatteita ja olemassa olevia yhteistyörakenteita sekä koordinointia ja rahoitusapua, ja toisessa osassa tarkastellaan teemakohtaisia painopisteitä, joita ovat: maahanmuutto, liikkuvuus ja turvapaikka; yhdennetty rajaturvallisuus; yleinen järjestys ja turvallisuus; laittomien huumausaineiden torjunta; sekä oikeudenkäyttö ja perusoikeudet.

RIKOKSEN UHRIT

Neuvosto kävi periaatekeskustelun eräistä rikoksen uhrin oikeuksia, tukea ja suojelua koskevien vähimmäisvaatimusten vahvistamista koskevaan direktiiviehdotukseen liittyvistä keskeisistä kysymyksistä. Komissio antoi direktiiviehdotuksen toukokuussa 2011 (10610/11).

Ministerit keskittyivät kahteen kysymykseen:

  • Ensimmäinen kysymys koski tiettyjen oikeuksien soveltamisalaa: tiedonsaantioikeus (5 artikla), oikeus tulkkaukseen ja käännösapuun (7 artikla) ja oikeus saada korvausta kuluista (13 artikla). Ministerien enemmistö hyväksyi puheenjohtajavaltion ehdotuksen, jonka mukaan direktiivin suomia oikeuksia olisi annettava sen mukaan, millainen asema uhreilla on asianomaisessa oikeusjärjestelmässä. Joukko valtuuskuntia totesi tässä yhteydessä, että uhreille annettavien oikeuksien turhan laaja soveltamisala saattaisi haitata menettelyn sujumista ja luoda hallinnollista lisätaakkaa. Lisäksi palautettiin mieleen, että direktiivissä säädetään vähimmäisvaatimukset. Jäsenvaltiot voivat laajentaa direktiivissä säädettyjä oikeuksia tarjotakseen paremman suojelun tason.

  • Toinen kysymys liittyi suojattomien uhrien tunnistamisperusteisiin (21 artikla). Neuvosto vahvisti, että lapsia tulisi aina pitää lähtökohtaisesti suojattomina. Muuten ministerit olivat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että toisin kuin komissio oli ehdottanut, tekstin artiklaosassa ei tulisi olla viitteellistä luetteloa suojattomista uhreista. Kaikkia muita uhreja tulisi käsitellä tapauskohtaisesti. Heistä tulisi lähtökohtana tehdä ajoissa kansallisten menettelyjen mukainen yksilöllinen arviointi sen määrittämiseksi, ovatko he suojattomia (esim. vaarassa saada lisäkärsimyksiä ja joutua uudestaan uhriksi tai pelottelun kohteeksi) ja millaista suojelua he tarvitsevat. Niin ikään todettiin, että direktiivin ei tulisi vaikuttaa muissa EU:n säädöksissä oleviin kauaskantoisempiin säännöksiin, joilla käsitellään suojattomien uhrien erityistarpeita kohdennetummin (esim. ihmiskauppaa koskeva direktiivi ja lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjuntaa koskeva direktiivi).

Neuvoston valmisteluelimille annettiin tehtäväksi jatkaa asian valmistelua.

LASTEN SEKSUAALINEN HYVÄKSIKÄYTTÖ

Puheenjohtajavaltio tiedotti neuvostolle lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja lapsipornografian torjumista koskevan direktiivin käsittelyn tilanteesta. Euroopan parlamentin hyväksyttyä tällä viikolla kompromissitekstin (11987/11) neuvoston on vielä muodollisesti hyväksyttävä se, ennen kuin saadaan päätökseen sopimus ensimmäisessä käsittelyssä. Tämän odotetaan tapahtuvan loppuvuoden aikana.

Kun direktiivi on annettu, siinä ei yksinomaan säädetä rikoksia ja seuraamuksia koskevista vähimmäisvaatimuksista, vaan sillä myös tehostetaan näiden rikosten ehkäisyä ja niiden uhrien suojelua toimenpiteillä, joilla muun muassa

  • puututaan lapsiseksiturismin mainostamiseen ja järjestämiseen,

  • puututaan lapsipornografiaa sisältäviin tai levittäviin internetsivuihin, sekä

  • puututaan lasten houkuttelemiseen seksuaalisessa tarkoituksessa tieto- ja viestintätekniikkaa käyttäen (grooming).

Lisätietoja on seuraavassa lehdistötiedotteessa.

YHTEINEN EUROOPPALAINEN KAUPPALAKI

Neuvosto kävi alustavan keskustelun yhteistä eurooppalaista kauppalakia koskevasta komission ehdotuksesta (15429/11) ja antoi neuvoston valmisteleville elimille tehtäväksi aloittaa asian käsittely pikaisesti. Tärkeimmät keskustelussa esiin nousseet asiat koskivat oikeusperustaa, kuluttajansuojan tasoa sekä sitä, miten monimutkaista olisi sisällyttää ehdotettu lainsäädäntö erilaisiin kansallisiin oikeusjärjestelmiin.

Komission ehdottaman asetuksen mukaan eri maista oleville yrityksille ja kuluttajille tarjottaisiin mahdollisuus valita vaihtoehto, jossa niiden ei tarvitsisi soveltaa liikesuhteessaan kummankaan maan sääntöjä, joita molemmat osapuolet eivät kenties tunne. Sopimusosapuolet voisivat sopia valitsevansa rajat ylittäviä kauppasopimuksiaan varten vaihtoehtoiset toiset EU:n laajuiset säännöt, jotka olisivat olemassa kunkin 27 kansallisen kauppalain rinnalla.

Ehdotuksen tarkoituksena on edistää kasvua ja kauppaa sisämarkkinoilla sopimusvapauden sekä korkeatasoisen kuluttajansuojan pohjalta sillä oletuksella, että vaihtoehtoiset säännöt piristäisivät rajatylittävää kaupankäyntiä.

Edellä tarkoitettu vaihtoehtoinen kauppalaki kattaisi hyödykkeiden kauppaa, digitaalisen sisällön toimittamista ja niihin suoraan liittyviä palveluja koskevat sopimukset. Sitä voitaisiin soveltaa yritysten ja kuluttajien välisiin sopimuksiin sekä sellaisiin yritysten välisiin sopimuksiin, joissa ainakin toinen osapuoli on pk-yritys. On tärkeää korostaa, että kummankin rajatylittävän sopimuksen osapuolen olisi hyväksyttävä vaihtoehtoisten EU:n sääntöjen soveltaminen.

Uudet säännöt kattaisivat suurimman osan sellaisista sopimusoikeuden kysymyksistä, joilla on käytännön merkitystä rajatylittävän sopimuksen elinkaaren aikana, mukaan lukien osapuolten oikeudet ja velvollisuudet sekä sopimusvelvollisuuksien täyttämättä jättämistä koskevat oikeussuojakeinot, sopimuksentekoa edeltävät tiedonantovelvollisuudet, vetäytymisoikeus ja vetäytymisen seuraukset sekä tulkinta ja sopimuksen sisältö ja vaikutukset.

Komission ehdotuksen mukaan uusia sääntöjä voitaisiin käyttää myös siinä tapauksessa, että vain yksi osapuoli on sijoittautunut johonkin jäsenvaltioon ja toinen osapuoli on EU:hun kuulumattomasta maasta. Lisäksi EU:n jäsenvaltiot voisivat mahdollistaa yhteisen kauppalain soveltamisen myös puhtaasti kotimaisissa sopimuksissa.

Tehokkaan ja yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi ehdotuksessa esitetään tulevina tukitoimenpiteinä "EU:n mallisopimusehtojen" kehittämistä sekä asiaankuuluvia oikeuden päätöksiä koskevan julkisesti saatavilla olevan tietokannan luomista.

OIKEUS ASIANAJAJAAN

Neuvostolle esitettiin tilannekatsaus säädösehdotukseen, jonka tarkoituksena on antaa epäillyille ja syytetyille henkilöille oikeus asianajajaan rikosoikeudenkäynnissä ja oikeus pitää pidätyksen yhteydessä yhteyttä konsuliviranomaisiin ja kolmanteen henkilöön, kuten sukulaiseen tai työnantajaan. Komissio esitti tämän ehdotuksen heinäkuussa 2011 (11497/11).

Puheenjohtajavaltio laati asiakirjan, jossa nostettiin esiin tärkeimmät kohdat jatkokeskustelua varten (15812/11):

  • Direktiivin soveltamisala: Osa jäsenvaltioista katsoo, että oikeuden asianajajaan tulisi antaa epäillylle tai syytetylle oikeus tosiasialliseen asianajajan apuun, kun taas toiset jäsenvaltiot tarjoavat erilaista järjestelmää, jossa oikeus käyttää asianajajaa ei välttämättä merkitse sitä, että epäiltyä tai syytettyä avustaa jokaisessa tapauksessa asianajaja. Ensimmäisessä tapauksessa viranomaisilla on ainakin osittain vastuu asianajajaa koskevan oikeuden käyttämisestä (takuu-lähestymistapa), mistä saattaa aiheutua huomattavia menettelyllisiä ja taloudellisia seurauksia. Jälkimmäisessä tapauksessa vastuu siirtyy epäillylle tai syytetylle henkilölle (mahdollisuus-lähestysmistapa). Tämä lähestymistapa voisi mahdollistaa paljon laajemman soveltamisalan, jossa oikeus asianajajaan olisi yleinen periaate myös rikosoikeudenkäynnin varhaisessa vaiheessa, vaikka tätä oikeutta ei käytettäisikään joka tilanteessa.

  • Tilanteet, joissa tulisi antaa oikeus asianajajaan: Kysymys liittyy tiiviisti kysymykseen soveltamisalasta. Vaikuttaa vallitsevan laaja yhteisymmärrys siitä, että kyseinen oikeus olisi annettava ainakin kaikissa tilanteissa, joissa epäilty tai syytetty on rikosoikeudellisen menettelyn kohteena tuomioistuimessa ja joissa hänet on pidätetty. Keskustelua käydään edelleen muun muassa sellaisista tilanteista, joissa henkilöä on pyydetty saapumaan vapaaehtoisesti poliisiasemalle kuultavaksi tai joissa henkilö on pysäytetty kadulla ja häntä pyydetään vastaamaan tutkintaviranomaisten kysymyksiin, sekä "prosessuaalisista tai todisteiden hankkimiseen liittyvistä toimista".

  • Oikeussuojakeinot: Komission ehdotuksen mukaan lausumia tai todisteita, jotka on saatu loukaten oikeutta asianajajaan, ei saa käyttää missään menettelyvaiheessa todisteina asianomaista henkilöä vastaan, mutta siinä säilytetään harkintavalta siinä tapauksessa, että tällaisten todisteiden käyttäminen ei loukkaa oikeutta puolustautua. Valtaosa jäsenvaltioista ei voi hyväksyä tätä ja teki selväksi, että tuomareille ei pitäisi antaa mitään ohjeita. Niiden näkemyksen mukaan kysymystä siitä, mikä arvo on annettava tällaisille lausumille, olisi käsiteltävä tuomioistuimessa, jolla on toimivalta rikosasioissa.

Asiasta on lisätietoja tausta-asiakirjassa.

SISÄPIIRIKAUPPA JA MARKKINOIDEN MANIPULOINTI

    Neuvosto pani merkille komission ehdotuksen direktiiviksi sisäpiirikauppaa ja markkinoiden manipulointia koskevista rikosoikeudellisista seuraamuksista (16000/11). Komissio antoi ehdotuksen 21. lokakuuta 2011 yhtä aikaa sisäpiirikauppaa ja markkinoiden manipulointia, yhteisnimeltään markkinoiden väärinkäyttö, koskevan asetuksen kanssa (16010/11).

    Ehdotetulla direktiivillä on tarkoitus täydentää asetusta asettamalla vähimmäisvaatimuksia kaikkein vakavimmista markkinoiden väärinkäyttörikoksista eli sisäpiirikaupasta ja markkinoiden manipuloinnista aiheutuville rikosoikeudellisille seuraamuksille. Näin jäsenvaltioilla olisi velvollisuus varmistaa, että näistä menettelyistä voidaan määrätä rangaistuksia rikoksina.

    Ehdotettujen sääntöjen myötä direktiivissä tarkoitettuihin rikoksiin liittyvästä yllyttämisestä, avunannosta niihin sekä yrityksistä suorittaa näitä rikoksia tulisi rikoksia kaikkialla EU:n alueella. Lisäksi direktiiviehdotuksessa esitetään, että näistä rikoksista voitaisiin saattaa vastuuseen paitsi luonnollisia henkilöitä myös oikeushenkilöitä.

SEKAKOMITEA

Sekakomitea (EU sekä Norja, Islanti, Liechtenstein ja Sveitsi) keskusteli neuvoston istunnon yhteydessä seuraavista asioista:

VIS

Komitealle annettiin tietoa viisumitietojärjestelmän (VIS) käynnistämisestä. Järjestelmä otettiin käyttöön 11. lokakuuta 2011 jäsenvaltioiden ensimmäisen käyttöönottoalueen (Pohjois-Afrikan) konsuliedustustoissa. Sitä on alettava käyttää viimeistään 20 päivän kuluttua tuosta päivästä ulkorajojen ylityspaikoilla suoritettavissa tarkastuksissa.

Kymmenen ensimmäisen toimintapäivän aikana (11. lokakuuta–20. lokakuuta 2011) VIS:n välityksellä käsiteltiin yli 40 000 viisumihakemusta.

VIS:n toiminnan aloittamisen yhteydessä toteutetaan komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hoitama tiedotuskampanja.

SIS II

Sekakomitea tarkasteli myös toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) täytäntöönpanon tilannetta komission alustuksen jälkeen. Komission neuvoston istunnossa lokakuussa 2010 esittämän kokonaisaikataulun mukaan SIS II otettaisiin käyttöön tammi-maaliskuuhun 2013 mennessä.

Paikallinen rajaliikenne Kaliningradin alueella

Sekakomitea valmisteli yhteisymmärrystä yleisestä kannasta ehdotukseen muuttaa Kaliningradin alueen paikallista rajaliikennettä koskevia EU:n sääntöjä (13344/11). Aihetta on käsitelty edellä erillisessä kohdassa.

Älykkäät rajat

Sekakomitea keskusteli komission tuoreimmasta älykkäitä rajoja koskevasta tiedonannosta (16049/11). Neuvoston asianomaisia yksiköitä pyydetään tarkastelemaan tiedonantoa lähemmin. Komission mukaan se saattaa antaa vuoden 2012 alkupuoliskolla säädösehdotuksia tiedonannon pääkohdista eli EU:n maahantulo- ja maastapoistumisjärjestelmästä sekä EU:n rekisteröityjen matkustajien ohjelmasta.

Valtuuskunnat keskustelivat pääasiassa neljästä kysymyksestä: olisiko näitä kahta järjestelmää hallinnoitava keskitetysti vai hajautetusti; tietojen säilyttäminen; olisiko järjestelmiin otettava mukaan biometrisiä tietoja aakkosnumeeristen tietojen ohella, ja missä vaiheessa näin olisi tehtävä; sekä järjestelmien perustamis- ja hoitamiskustannukset.

Maahantulo- ja maastapoistumisjärjestelmän täytäntöönpanon myötä EU saisi tarkkoja tietoja matkustajavirroista Schengen-alueelle ja sieltä pois kaikilta sen ulkorajojen osilta samoin kuin oleskeluajan ylittäjistä eli sellaisista kolmansien maiden kansalaisista, jotka oleskelevat Schengen-alueella kauemmin kuin heidän viisuminsa sallii. Sen myötä mahdollistuisivat myös tosiseikkoihin perustuva viisumivapautta koskevien toimenpiteiden arviointi, viisumien myöntämisen helpottamista koskevat sopimukset sekä tällaisia mahdollisia tulevia aloitteita koskevat etenemissuunnitelmat. Yhdessä VIS-järjestelmän kanssa tämä tehostaisi EU:n toimia laittomaan muuttoliikkeeseen puuttumiseksi ja onnistuneiden palautusten määrän kasvattamiseksi. Järjestelmä voisi käyttää samaa teknistä alustaa kuin Schengenin tietojärjestelmä (SIS II) ja viisumitietojärjestelmä (VIS).

Rekisteröityjen matkustajien ohjelma on erityisjärjestelmä vilpittömässä mielessä matkustaville kolmansien maiden kansalaisille, joille voitaisiin antaa rekisteröidyn matkustajan asema. Aseman saisi konsuliedustustossa tai tulevassa yhteisessä viisumikeskuksessa suoritettavan vapaaehtoisen, yhteisiin tarkastusperiaatteisiin perustuvan ennakkotarkastusprosessin kautta. Vilpittömässä mielessä matkustavat sekä sellaiset EU:n kansalaiset, joilla on sähköinen passi, voisivat hyötyä automaattisista rajatarkastuksista, joissa automaattiset portit lukisivat matkustusasiakirjassa tai tietokannassa olevat biometriset tiedot ja vertaisivat niitä matkustajan biometrisiin ominaisuuksiin. Näin odotetaan nopeutettavan vuosittain 4–5 miljoonan matkustajan rajanylityksiä.1 Eräistä jäsenvaltioista saatujen kokemusten perusteella rajanylitykseen keskimäärin kuluvaa aikaa voidaan lyhentää nykyisestä 1–2 minuutista alle 30 sekuntiin.

Neuvosto on kannustanut tällaisten toimenpiteiden laatimiseen useassa yhteydessä, kuten kesäkuussa 2008 antamissaan päätelmissä Euroopan unionin jäsenvaltioiden ulkorajojen hoidosta (9873/08) ja helmikuussa 2010 antamissaan päätelmissä 29 toimenpiteestä ulkorajojen suojelun ja laittoman maahanmuuton torjumisen tehostamiseksi (6435/3/10).

Muut asiat

Esityslistan kohdassa "muut asiat" valtuuskunnat tarkastelivat neljää asiaa:

Ensimmäinen koski liikkuvia (kiertäviä) rikollisryhmiä. Neuvosto hyväksyi joulukuussa 2010 päätelmät liikkuvien (kiertävien) rikollisryhmien tekemien rikosten torjunnasta (15875/10). Kesäkuussa 2011 ongelmaa käsiteltiin uudelleen järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevista EU:n painopisteistä vuosiksi 2011–2013 annetuissa neuvoston päätelmissä (11050/11).

Toinen seikka oli Venäjän mahdollinen vaatimus, että useista EU:n jäsenvaltioista tulevilla ilma-alusten miehistöillä tulisi olla viisumi heidän lentäessään Venäjän alueelle. Asiassa odotetaan päästävän ratkaisuun EU:n ja Venäjän välisen nykyisen viisumihelpotussopimuksen muuttamista koskevien neuvottelujen yhteydessä.

Kolmantena asiana neuvostolle selostettiin Ohridissa 3.–4. lokakuuta 2011 pidetyn EU:n ja Länsi-Balkanin ministerifoorumin ja Varsovassa 10.–11. lokakuuta 2011 pidetyn EU:n ja Venäjän välisen pysyvän ministeritason kumppanuusneuvoston tuloksia.

Lopuksi Liechtenstein kiinnitti huomion siihen, että neuvosto ei ole vielä antanut päätöstä Schengenin säännöstön täysimääräisestä soveltamisesta kyseiseen maahan.

MUUT HYVÄKSYTYT ASIAT

OIKEUS- JA SISÄASIAT

"Ruotsalainen puitepäätös" – Päätelmät

  • Päätelmien antaminen

Neuvosto antoi päätelmät (15277/11) Euroopan unionin jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välisen tietojen ja tiedustelutietojen vaihdon yksinkertaistamisesta tehdyn puitepäätöksen 2006/960/YOS1 ("ruotsalaisen puitepäätöksen") täytäntöönpanosta.

Tämän säädöksen tarkoituksena on edistää rikosten onnistunutta paljastamista, ehkäisemistä ja tutkimista, ja se tarjoaa tarpeellisen vastauksen sisärajattomalla alueella toimivien rikollisten muodostamaan uhkaan.

  • Kertomus

Neuvosto hyväksyi kertomuksen siitä, miten jäsenvaltiot ovat noudattaneet "ruotsalaisen puitepäätöksen" säännöksiä (15278/11). Komission oli esiteltävä tämä arvio neuvostolle 19. joulukuuta 2011 mennessä.

Lähes kaksi kolmasosaa jäsenvaltioista oli saattanut puitepäätöksen osaksi lainsäädäntöään 31. joulukuuta 2010 mennessä päätöksen mukaisesti; ne jäsenvaltiot, jotka eivät olleet noudattaneet tätä määräaikaa, ilmoittivat tärkeimmäksi syyksi kesken olevat parlamentaariset menettelyt

Automaattinen tietojenvaihto – Latvia

Neuvosto hyväksyi päätöksen DNA-tietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Latviassa (14526/11). Neuvoston päätöksen 2008/616/YOS (EUVL L 210, 6.8.2008) edellyttämässä arviointimenettelyssä todettiin, että Latvia on pannut täysimääräisesti täytäntöön tietosuojaa koskevat yleiset säännökset ja maalla on siksi päätöksen voimaantulopäivästä lukien oikeus alkaa vastaanottaa ja toimittaa henkilötietoja rikosten ehkäisyä ja tutkintaa varten.

EU:n ja Armenian välinen liikkuvuuskumppanuus – Julistus

Neuvosto pani merkille yhteisen julistuksen Euroopan unionin ja Armenian välisestä liikkuvuuskumppanuudesta (14963/11 ADD 1). Liikkuvuuskumppanuudella pyritään helpottamaan henkilöiden liikkuvuutta Armenian ja EU:n välillä samalla varmistaen muuttovirtojen parempi hallinta osana maahanmuuttoa koskevaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa.

Tähän mennessä liikkuvuuskumppanuuksia on allekirjoitettu Kap Verden, Moldovan ja Georgian kanssa.

Ks. myös: Komission tiedonanto kiertomuutosta ja mobiliteettikumppanuuksista (9776/07).

Pakolaissopimuksen 60. vuosipäivä – Julkilausuma

Neuvosto hyväksyi Euroopan unionin julkilausuman (15358/11) Genevessä 7. ja 8. joulukuuta 2011 pidettävää kaikkien Yhdistyneiden kansakuntien jäsenvaltioiden ministeritason kokousta varten. Julkilausumalla juhlistetaan pakolaisten oikeusasemaa koskevan vuoden 1951 yleissopimuksen 60. vuosipäivää.

Eurojustin kertomus

Neuvosto pani merkille Eurojustin yhteisen valvontaviranomaisen toimintakertomuksen vuodelta 2010 (15603/11) ja toimitti sen Eurojust-yksikön perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen1 mukaisesti tiedoksi Euroopan parlamentille.

Lainsäädännöllisen yhteistyön verkosto

Neuvosto hyväksyi selvityksen Euroopan unionin oikeusministeriöiden lainsäädännöllisen yhteistyön verkoston perustavan päätöslauselman soveltamisesta (15729/11, http://legicoop.eu). Verkoston tavoitteena on edistää toisten jäsenvaltioiden lakien parempaa ymmärtämistä, mikä taas parantaa osaltaan keskinäistä luottamusta ja edistää keskinäisen tunnustamisen periaatteen täytäntöönpanoa.

Päätöslauselma annettiin 28. marraskuuta 20082, ja sen mukaan neuvoston on tehtävä arvio sen soveltamisesta viimeistään kolmen vuoden kuluttua sen antamisesta.

Eurooppalainen oikeusalan koulutus – Päätelmät

Neuvosto antoi päätelmät eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta (15690/11) komission tuoreen tiedonannon "Eurooppalaisen oikeusalan koulutuksen uusi ulottuvuus" (HREF="http://register.consilium.europa.eu/pdf/en/11/st14/st14196.en11.pdf" MACROBUTTON HtmlResAnchor 14196/11) pohjalta.

Rajatylittäviä ja Eurooppa-asioita koskeva oikeusalan koulutus on olennaisen tärkeää, sillä sen avulla lisätään keskinäistä luottamusta jäsenvaltioiden, oikeusalan ammattilaisten ja kansalaisten välillä. EU on asettanut tavoitteekseen, että vuoteen 2020 mennessä puolet oikeusalan ammattilaisista EU:ssa osallistuu eurooppalaiseen oikeusalan koulutukseen.

TALOUS- JA RAHOITUSASIAT

Eurokäteisen kuljetukset rajojen yli*

Päästyään yhteisymmärrykseen Euroopan parlamentin kanssa ensimmäisessä käsittelyssä neuvosto hyväksyi asetuksen, jolla pyritään helpottamaan rajatylittäviä ammattimaisia eurokäteisen maantiekuljetuksia euroalueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden välillä (18/11 + 15366/11 ADD 1).

Uudessa asetuksessa säädetään edellytyksistä, joilla on määrä taata kuljetustapahtuman turvallisuus, siihen osallistuvan arvokuljetusten turvahenkilöstön ja väestön turvallisuus sekä eurokäteisen vapaa liikkuvuus. Tähän kuuluu, että yrityksen, joka haluaa suorittaa rajat ylittäviä eurokäteisen maantiekuljetuksia, on haettava kotijäsenvaltionsa lupaviranomaiselta lupaa rajat ylittäviin arvokuljetuksiin.

TALOUSARVIOT

Sovittelu EU:n talousarviosta varainhoitovuodeksi 2012

Neuvosto vahvisti, ettei se voinut hyväksyä kaikkia Euroopan parlamentin tarkistuksia EU:n talousarvioon varainhoitovuodeksi 2012. Näin ollen 1. marraskuuta alkaa kolmen viikon sovitteluaika, jonka aikana pyritään sovittamaan yhteen Euroopan parlamentin ja neuvoston eriävät näkemykset.

Lisätietoja on asiakirjassa 16017/11.

Euroopan tietosuojavaltuutettu

Neuvosto hyväksyi Euroopan parlamentin tarkistuksen, jolla hylättiin Euroopan tietosuojavaltuutetun vuoden 2011 henkilöstötaulukon muuttaminen, jota komissio oli esittänyt lisätalousarvioesityksessä nro 5 varainhoitovuodelle 2011.1

ULKOASIAT

Rajoittavat toimenpiteet – Burma/Myanmar

Neuvosto muutti Burmaan/Myanmariin kohdistuvia rajoittavia toimenpiteitä koskevaa asetusta (EY) N:o 194/2008. Muutoksilla pannaan täytäntöön ulkoasiainneuvostossa 12. huhtikuuta 2011 tehdyt poliittiset päätökset. Lisätietoja on lehdistötiedotteessa 8741/11.

Rajoittavat toimenpiteet – Guinean tasavalta

Neuvosto jatkoi Guinean tasavaltaan kohdistuvien rajoittavien toimenpiteiden voimassaoloaikaa 27. lokakuuta 2012 saakka.

Entisen Jugoslavian alueen kansainvälinen rikostuomioistuin

Neuvosto kumosi entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICTY) toimeksiannon tehokkaan täytäntöönpanon tukemiseen tähdänneet rajoittavat toimenpiteet (päätökset 2010/603/YUTP ja 2010/145/YUTP). Neuvosto kumosi toimenpiteet sen jälkeen, kun viimeinen vapaana ollut ICTY:n syytteeseen asettama henkilö Goran Hadzic siirrettiin 22. heinäkuuta 2011 ICTY:n huostaan.

Suhteet Uzbekistaniin

Neuvosto hyväksyi Euroopan unionin kannan Brysselissä 14. marraskuuta 2011 pidettävää EU:n ja Uzbekistanin yhteistyöneuvoston 10. kokousta varten.

YLEISET ASIAT

Euroopan petostentorjuntaviraston hallinnointi

Neuvosto hyväksyi asiakirjassa 15274/11 olevat päätelmät tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksesta nro 2/2011 "Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) hallinnoinnista annetun erityiskertomuksen nro 1/2005 seuranta". Päätelmissä pannaan tyytyväisenä merkille viraston toimintansa tehokkuuden parantamiseksi toteuttamat toimenpiteet mutta pahoitellaan, että niiden keskimääräinen kesto on edelleen liian pitkä. Syynä on se, että edistyminen tutkimusten suunnittelun ja valvonnan parantamisessa on ollut rajallista. Päätelmissä kehotetaan virastoa lisäämään toimia suunnittelunsa parantamiseksi ja resurssiensa ja välineidensä käytön optimoimiseksi.

YHTEINEN TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLITIIKKA

EU:n kriisinhallintaharjoitus 2011

Neuvosto hyväksyi EU:n vuoden 2011 kriisinhallintaharjoitukselle uuden ajankohdan, joksi on nyt sovittu 18. marraskuuta–6. joulukuuta 2011.

KAUPPAPOLITIIKKA

Kaksikäyttötuotteiden valvonta: uusi EU:n yleinen vientilupa*

Neuvosto antoi asetuksen, jolla kaksikäyttötuotteiden vientiä koskevassa EU:n valvontajärjestelmässä otetaan käyttöön uusi yleinen vientilupa (38/11 ja 15364/11 ADD 1).

Uudella asetuksella muutetaan ja täydennetään kaksikäyttötuotteiden ja -teknologian vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskevan yhteisön valvontajärjestelmän perustamisesta annettua asetusta (EY) N:o 428/2009, jossa edellytetään kaksikäyttötuotteiden valvontaa, kun niitä viedään EU:sta tai kuljetetaan EU:n kautta.1 Valvonnan tarkoituksena on erityisesti estää joukkotuhoaseiden leviäminen. Valvonta täyttää Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 1540 (2004) asetetut tavoitteet.

Uusilla säännöillä pyritään siihen, että valvonta toteutetaan kaikkialla EU:ssa yhtenäisesti ja johdonmukaisesti tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi EU:n viejille. Säännöillä yhdenmukaistetaan yleisten vientilupien soveltamisala ja niiden käyttöedellytykset, ja varmistetaan turvatarkastusten tehokkuus.

Asetus annettiin sen jälkeen, kun Euroopan parlamentin kanssa oli saavutettu yhteisymmärrys ensimmäisessä käsittelyssä. Euroopan parlamentti äänesti 27. syyskuuta 2011 (14777/11).

Australian, Uuden-Seelannin ja Argentiinan kanssa tehtyjen kauppasopimusten muuttaminen

Neuvosto hyväksyi kolme päätöstä, joilla tehdään sopimukset EU:n sekä Australian, Uuden-Seelannin ja Argentiinan välillä Bulgarian tasavallan ja Romanian myönnytysluetteloissa mainittavien myönnytysten muuttamiseksi näiden maiden Euroopan unioniin liittymisen johdosta (6603/11 + 6536/11 + 6609/11).

Vapaakauppasopimus – EU ja Etelä-Korea

Neuvosto hyväksyi Euroopan unionin ja Etelä-Korean välillä vapaakauppasopimuksella perustetussa kauppakomiteassa omaksuttavan Euroopan unionin kannan kauppakomitean työjärjestykseen ja välimiehinä toimivien 15 henkilön luettelon laatimiseen (14893/11).

YMPÄRISTÖ

Jätteiden siirto

Neuvosto päätti olla vastustamatta komission asetuksen antamista jätteiden siirrosta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1013/20061 muuttamisesta tiettyjen luokittelemattomien jätteiden sisällyttämiseksi sen liitteeseen III B (14391/11).

Asetuksessa (EY) N:o 1013/2006 vahvistetaan jätteiden siirtoihin sovellettavat menettelyt ja valvontajärjestelmät, jotka riippuvat siirron lähtöpaikasta, määränpäästä ja reitistä, siirrettävän jätteen tyypistä sekä jätteeseen sen määränpäässä sovellettavasta käsittelystä.

Komission asetukseen sovelletaan niin sanottua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä. Tämä merkitsee sitä, että neuvoston nyt annettua hyväksyntänsä komissio voi antaa asetuksen, ellei Euroopan parlamentti vastusta sitä.

1 :

Sillä oletuksella, että ainakin 20 % sellaisista henkilöistä, joille on myönnetty toistuvaisviisumi (vuosittain noin 10 miljoonaa), hakisi rekisteröidyn matkustajan asemaa ja että yhtä moni viisumia tarvitsematon henkilö niin ikään hakisi sitä.

1 :

EUVL L 386, 29.12.2006.

1 :

EYVL L 63, 6.3.2002.

2 :

EUVL C 326, 20.12.2008.

1 :

Yhdistyneen kuningaskunnan valtuuskunta äänesti vastaan.

1 :

EYVL L 134, 29.5.2009, s. 1.

Kaksikäyttötuotteet ovat siviilituotteita, ohjelmistot ja teknologia mukaan luettuina, joita voidaan käyttää sotilastarkoituksiin.

1 :

EUVL L 190, 12.7.2006.


Side Bar