Navigation path

Left navigation

Additional tools

EUROOPAN UNIONIN
NEUVOSTO

FI

15141/11

(OR. en)

PRESSE 351

PR CO 58

LEHDISTÖTIEDOTE

Neuvoston 3116. istunto

Liikenne, televiestintä ja energia

Luxemburg, 6. lokakuuta 2011

Puheenjohtaja Cezary GRABARCZYK
Puolan infrastruktuuriministeri

Neuvoston istunnon tärkeimmät tulokset

Neuvosto antoi päätelmät, joissa korostetaan, kuinka tärkeää on lujittaa liikenteen alalla tehtävää yhteistyötä naapurialueiden kanssa, erityisesti parantamalla liikenneinfrastruktuuria ja syventämällä liikennemarkkinoiden yhdentämistä.

Ilmailun alalla neuvosto antoi komissiolle valtuudet neuvotella Azerbaidžanin kanssa kattava lentoliikennesopimus, jonka tavoitteena on markkinoiden avaaminen samanaikaisesti sääntelyn yhdenmukaistamisen kanssa, ja Euroopan lennonvarmistusjärjestön (Eurocontrol) kanssa sopimus, jossa määrätään pääpiirteittäin yhteistyön vahvistamisesta.

Lisäksi ministerit keskustelivat ehdotuksesta ammattikuljettajien käyttöön tarkoitettua ajopiirturia koskevan asetuksen tarkistamiseksi. Tarkistuksen tavoitteena on petosten vaikeuttaminen ja hallinnollisten rasitteiden vähentäminen hyödyntämällä täysimääräisesti uusia tekniikoita ja ottamalla käyttöön uusia sääntelytoimenpiteitä.

SISÄLLYSLUETTELO1

OSALLISTUJAT

ASIAT, JOISTA KÄYTIIN KESKUSTELUA

INTERMODAALISET KYSYMYKSET

Liikenneyhteistyö naapurialueiden kanssa

ILMAILU

Yhteistyön vahvistaminen Eurocontrolin kanssa

Lentoliikennesopimus Azerbaidžanin kanssa

MAALIIKENNE

Ajopiirturiasetuksen tarkistaminen

MUUT ASIAT

Liikenneministerien epävirallinen kokous yksityisestä rahoituksesta liikenneinfrastruktuuria varten

Itäisen kumppanuuden maiden ministerikokous liikenteestä

Päästökauppa ilmailualalla

Venäjän viisumivaatimus tšekkiläisten ilma-alusten miehistöille

"Sinistä vyöhykettä" koskeva pilottihanke

Maailman meripäivään liittyvä merirosvousta käsittelevä teematapahtuma

MUUT HYVÄKSYTYT ASIAT

OIKEUS- JA SISÄASIAT

  • EU:n ja Venäjän pysyvä kumppanuusneuvosto

TELEVIESTINTÄ

  • Satelliittivälitteiset matkaviestintäpalvelut

OSALLISTUJAT

Belgia:

Etienne SCHOUPPE Liikkuvuudesta vastaava valtiosihteeri, pääministerin avustaja

Bulgaria:

Ivailo MOSKOVSKI Liikenne-, tietotekniikka- ja viestintäministeri

Tšekki:

Pavel DOBEŠ Liikenneministeri

Tanska:

Henrik DAM KRISTENSEN Liikenneministeri

Saksa:

Peter RAMSAUER Liikenne-, rakennus- ja kaupunkisuunnitteluministeri

Viro:

Gert ANTSU Pysyvän edustajan sijainen

Irlanti:

Leo VARADKAR Liikenneministeri

Kreikka:

Andreas PAPASTAVROU Pysyvän edustajan sijainen

Espanja:

José BLANCO LOPEZ Infrastruktuuri- ja liikenneministeri

Ranska:

Philippe LEGLISE-COSTA Pysyvän edustajan sijainen

Italia:

Roberto CASTELLI Varaministeri, infrastruktuuri ja liikenne

Kypros:

Efthymios FLOURENTZOU Liikenne-, viestintä- ja julkisten töiden ministeri

Latvia:

Juris ŠTĀLMEISTARS Pysyvän edustajan sijainen

Liettua:

Arūnas VINČIŪNAS Pysyvän edustajan sijainen

Luxemburg:

Claude WISELER Kestävän kehityksen ja infrastruktuuriministeri

Unkari:

Pál VÖLNER Infrastruktuurista vastaava valtiosihteeri, kansallisen kehityksen ministeriö

Tamás Iván KOVÁCS Eurooppa- ja kansainvälisistä asioista vastaava varaministeri, kansallisen kehityksen ministeriö

Malta:

Austin GATT Infrastruktuuri-, liikenne- ja viestintäministeri

Alankomaat:

Derk OLDENBURG Pysyvän edustajan sijainen

Itävalta:

Doris BURES Liikenne, innovaatio- ja teknologiaministeri

Puola:

Cezary GRABARCZYK Infrastruktuuriministeri

Maciej JANKOWSKI Alivaltiosihteeri, infrastruktuuriministeriö

Portugali:

Pedro COSTA PEREIRA Pysyvän edustajan sijainen

Romania:

Anca Daniela BOAGIU Liikenne- ja infrastruktuuriministeri

Slovenia:

Patrick VLAČIČ Liikenneministeri

Slovakia:

Arpad ERSEK Valtiosihteeri liikenne-, rakennus- ja aluekehitysministeriössä

Suomi:

Marja RISLAKKI Pysyvän edustajan sijainen

Ruotsi:

Carl von der ESCH Valtiosihteeri, infrastruktuuriministerin avustaja

Yhdistynyt kuningaskunta:

Andy LEBRECHT Pysyvän edustajan sijainen

Komissio:

Siim KALLAS Varapuheenjohtaja

ASIAT, JOISTA KÄYTIIN KESKUSTELUA

INTERMODAALISET KYSYMYKSET

Liikenneyhteistyö naapurialueiden kanssa

Neuvosto antoi päätelmät (asiak. 14712/11), joissa korostettiin kuinka tärkeää on vahvistaa liikennealan yhteistyötä ja parantaa liikenneyhteyksiä sekä laajentumispolitiikan että Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvien naapurialueiden, erityisesti Länsi-Balkanin maiden, Välimeren alueen maiden ja itäisten kumppanuusmaiden kanssa talouden yhdentymisen syventämiseksi ja poliittisen assosiaation tiivistämiseksi.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi neuvosto ehdottaa liikenneinfrastruktuurin tehostamista, erityisesti parantamalla naapurimaiden infrastruktuurin kytkentää Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon, ja liikennemarkkinoiden yhdentymisen syventämistä, erityisesti laajentamalla Euroopan yhteistä ilmailualuetta, poistamalla esteitä meriliikenteestä, lisäämällä rautatiejärjestelmien yhteentoimivuutta ja virtaviivaistamalla rajanylitys- ja hallinnollisia menettelyjä. Neuvosto korostaa kuitenkin, että markkinoiden yhdentymisen syventäminen riippuu naapurimaiden valmiudesta siihen ja niiden edistymisestä sellaisten normien soveltamisessa, jotka vastaavat EU:n normeja varmuuden, turvallisuuden, ympäristö- ja sosiaalisten kysymysten aloilla.

Kyseisten maiden auttamiseen tarvittavien uudistusten tekemisessä olisi käytettävä jo olemassa olevia rahoituslähteitä, esimerkiksi naapuruuspolitiikan investointivälinettä (NIF), jolla voidaan saada rahoitusta kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta.

Lisäksi neuvosto ilmaisee tyytyväisyytensä 24. ja 25. lokakuuta 2011 Krakovassa (Puola) pidettävässä ministerikokouksessa käynnistettäväksi suunnitellun itäisen kumppanuuden liikennepaneelin perustamisen johdosta.

Päätelmät on annettu vastauksena komission tästä aiheesta heinäkuussa esittämään tiedonantoon, jossa eriteltiin kaikkia liikennemuotoja koskevia lyhyen ja pitkän aikavälin toimia liikenneyhteyksien lujittamiseksi (asiak. 13022/11). Tiedonanto on osa jatkotoimia, jotka liittyvät Euroopan naapuruuspolitiikkaa koskevaan EU:n uuteen lähestymistapaan, joka perustuu tehostettuun eriyttämiseen riippuen kunkin maan tarpeista, tavoitteista ja valmiudesta yhteistyöhön toukokuussa 2011 hyväksytyn komission tiedonannon (asiak. 10794/11) ja kesäkuussa 2011 annettujen neuvoston päätelmien (asiak. 11850/11) mukaisesti.

ILMAILU

Yhteistyön vahvistaminen Eurocontrolin kanssa

Neuvosto valtuutti komission käymään Euroopan lennonvarmistusjärjestön (Eurocontrol) kanssa neuvotteluja korkean tason sopimuksesta, jonka tarkoituksena on luoda uudet vakaat puitteet tiiviimmälle yhteistyölle. Sopimuksella vahvistetaan Eurocontrolin asema EU:n teknisen ja toiminnallisen osuuden toteuttajana yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan ohjelman kehittämisessä ja täytäntöönpanossa ja EU:n asema kyseisen ohjelman sääntelijänä.

Eurocontrol on sekä siviili- että sotilasaloilla toimiva hallitustenvälinen järjestö, johon kuuluu 39 sopimusosapuolta eri puolilta Eurooppaa, mukaan lukien kaikki EU:n jäsenvaltiot paitsi Viro. Sillä on keskeinen asema Euroopan ilmaliikenteen hallinnassa (ATM) ja se tarjoaa EU:lle asiantuntemusta ja teknistä apua tällä alalla. Eurocontrol on hiljattain nimetty ATM-verkon hallinnoijaksi yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan ohjelman osalta. Ohjelman tarkoitus on vakiinnuttaa Eurooppaan turvallinen ja tehokas ilmaliikenteen hallintajärjestelmä vuosina 2004 (SES I) ja 2009 (SES II) hyväksytyn oikeudellisen kehyksen pohjalta.

Lentoliikennesopimus Azerbaidžanin kanssa

Neuvosto valtuutti komission aloittamaan Azerbaidžanin kanssa neuvottelut kattavasta lentoliikennesopimuksesta, jonka tavoitteena on markkinoiden avaaminen samalla kun sääntelyä yhdenmukaistetaan sellaisilla aloilla kuin lentoturvallisuus ja ilmailun turvatoimet, ympäristönsuojelu ja kilpailulainsäädäntö.

Markkinoiden avaamisen odotetaan tuottavan taloudellista hyötyä niin EU:n kuin Azerbaidžanin lentoyhtiöille ja lentokentille ja edistävän yritystoiminnan kehittämistä Azerbaidžanissa ja ulkomaisia investointeja maahan. Samanaikaisesti on otettava käyttöön EU:n normien mukaiset sääntelypuitteet.

Sopimuksella luodaan oikeudellinen kehys Azerbaidžanin ja unionin väliselle lentoliikenteelle kokonaisuudessaan, millä varmistetaan tasapuoliset kilpailuedellytykset kaikille EU:n lentoliikenteen harjoittajille. Sillä korvataan olemassa olevat 21 kahdenvälistä EU:n jäsenvaltioiden ja Azerbaidžanin välistä lentoliikennesopimusta, jotka ovat varsin rajoittavia erityisesti kapasiteettia koskevien järjestelyjen osalta. Yleisemmällä poliittisella tasolla tällaisen sopimuksen tekeminen on johdonmukaista Euroopan naapuruuspolitiikan ja itäisen kumppanuusaloitteen kanssa, joissa molemmissa Azerbaidžan on osallisena, ja se edistää tavoitteita, jotka sisältyvät Azerbaidžanin kanssa tehtyyn kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen, joka on tarkoitus korvata neuvoteltavana olevalla assosiaatiosopimuksella.

MAALIIKENNE

Ajopiirturiasetuksen tarkistaminen

Neuvosto kävi julkisen keskustelun vuonna 1985 annetun ammattikuljettajien käyttöön tarkoitettua ajopiirturia koskevan asetuksen tarkistamisesta, jotta ajo- ja lepoaikoja koskevien sääntöjen noudattaminen olisi tarkastettavissa liikenneturvallisuuden, kuljettajien asianmukaisten työolojen ja liikenteenharjoittajien välisen terveen kilpailun takaamiseksi. Ehdotetun tarkistuksen tavoitteena on petosten vaikeuttaminen ja hallinnollisten rasitteiden vähentäminen hyödyntämällä täysimääräisesti uusia tekniikoita ja ottamalla käyttöön uusia sääntelytoimenpiteitä.

Koska komission ehdotuksen tarkastelu neuvostossa on vielä alkuvaiheissa (ks. selvitys asiakirjassa 14486/11), neuvosto keskittyi käsittelyssään ehdotuksen yksityiskohtia painokkaammin jäsenvaltioiden kokemuksiin nykyisestä ajopiirturijärjestelmästä. Ministerit katsoivat, että ajopiirturin merkitys sääntöjen noudattamisen valvonnan ja näin ollen myös liikenneturvallisuuden kannalta on keskeisen tärkeä. Vaikka nykyinen järjestelmä näyttää yleisesti ottaen toimivan, ministerit korostivat, että parannuksia tarvitaan, ja viittasivat erityisesti järjestelmän heikkouksiin, jotka mahdollistavat manipuloinnin ja petokset. He painottivat myös liikenteenharjoittajien kustannusten vähentämisen merkitystä. Tältä osin korostettiin, että mahdollisten uusien toimenpiteiden on oltava oikeasuhtaisia ja niiden osalta olisi tehtävä yksityiskohtainen kustannus-hyötyanalyysi; jotkin jäsenvaltiot ilmaisivat huolensa komission ehdottamien toimenpiteiden mahdollisista kustannuksista.

Neuvoston valmistelevia elimiä pyydetään nyt tarkastelemaan edelleen ehdotusta (asiak. 13195/11), jonka keskeiset kohdat ovat seuraavat:

Tekniikan käytön osalta nykyinen ajoneuvon sijainnin manuaalinen kirjaaminen korvataan satelliittipaikannusta hyödyntävällä automaattisella tallentamisella. Lisäksi ajopiirturista etäyhteyden kautta saatavat perustiedot sääntöjen noudattamisesta auttaisivat viranomaisia kohdentamaan tienvarsitarkastuksia entistä paremmin, jolloin vältyttäisiin tarpeettomien tarkastusten järjestämiseltä. Lisäksi ajopiirtureiden standardinmukaisten rajapintojen myötä niiden yhteentoimivuuden varmistaminen älykkäiden liikennejärjestelmien sovellusten kanssa, esimerkiksi kuljetuskaluston hallintaa varten, helpottuu.

Sääntelyn osalta ajopiirtureiden asentamiseen ja kalibrointiin valtuutettuja työpajoja koskevia edellytyksiä tiukennetaan ja ajokortti yhdistetään ajopiirturin yhteydessä käytettävään kuljettajakorttiin, minkä oletetaan vähentävän sekä petoksien määrää että hallinnollisia kustannuksia. Hallinnollista taakkaa vähennetään myös laajentamalla ajopiirtureiden käyttövelvoitetta koskevia poikkeuksia, joita jäsenvaltiot voivat myöntää tietyille käyttäjille, lähinnä pienille ja keskisuurille yrityksille: kyseisten käyttäjien osalta ehdotetaan yhdenmukaista poikkeusta, joka koskisi 100 kilometrin säteellä suoritettavia kuljetustapahtumia, kun tähän asti poikkeus on tietyissä tapauksissa ollut rajattu 50 kilometrin säteelle.

Komission ehdotuksen mukaisesti sääntelytoimenpiteiden soveltaminen alkaisi vuoden päästä siitä, kun asetus on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, kun taas uuden satelliittiteknologian käyttö tulisi pakolliseksi neljä vuotta myöhemmin, siis oletettavasti vuodesta 2017 alkaen.

Vuoden 1985 asetuksessa, jota on jo mukautettu kymmeneen otteeseen teknisen kehityksen huomioon ottamiseksi, asetetaan tekniset normit ja säädetään ajopiirtureiden käyttöä, tyyppihyväksyntää, asentamista ja tarkastamista koskevista säännöistä. Nykyisin yli 900 000 yritystä ja kuusi miljoonaa kuljettajaa käyttää kahta erityyppistä ajopiirturia: 1. toukokuuta 2006 jälkeisenä aikana rekisteröidyissä ajoneuvoissa käyttöön otettua digitaalista ajopiirturia ja analogista ajopiirturia, joka on yhä käytössä sitä vanhemmissa ajoneuvoissa.

MUUT ASIAT

Liikenneministerien epävirallinen kokous yksityisestä rahoituksesta liikenneinfrastruktuuria varten

Puheenjohtajavaltio tiedotti neuvostolle Sopotissa (Puola) 5. ja 6. syyskuuta 2011 pidetystä liikenneministerien epävirallisesta kokouksesta, jossa käsiteltiin kysymystä yksityisen rahoituksen käyttöönotosta liikenneinfrastruktuurin rahoittamiseksi ja keskityttiin erityisesti jäsenvaltioiden kokemuksiin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista. Puheenjohtajavaltio esitti tiivistelmän kokouksen tuloksista päätelmissä (asiak. 14119/11), joissa tuotiin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet esiin hyödyllisenä välineenä kuljetuksen rahoittamiseksi ja korostettiin samalla julkisten varojen keskeistä merkitystä infrastruktuurin kehittämisen kannalta.

Itäisen kumppanuuden maiden ministerikokous liikenteestä

Puheenjohtajavaltio antoi tiedonannon Krakovassa (Puola) 24. ja 25. lokakuuta 2011 pidettävästä EU:n jäsenvaltioiden, kuuden itäisen kumppanimaan (Valko-Venäjä, Ukraina, Moldova, Georgia, Armenia ja Azerbaidžan) ja Kroatian välisestä liikenneministerien kokouksesta (asiak. 14884/11). Tavoitteena on kyseisten maiden kanssa tehtävän liikenneyhteistyön lujittaminen tässä neuvoston istunnossa annetuissa suhteita naapurialueisiin koskevissa päätelmissä esitettyjen periaatteiden pohjalta. Kokouksen yhteydessä on myös tarkoitus käynnistää itäisen kumppanuuden liikennepaneelin toiminta.

Päästökauppa ilmailualalla

Komissio esitti ministereille erityisesti kolmansien maiden kuulemisen osalta tilannekatsauksen EU:n kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmän soveltamisesta ilmailualalla, jonka on tarkoitus alkaa 1. tammikuuta 2012.

Osa jäsenvaltioista pyysi komissiota vauhdittamaan neuvotteluja niiden EU:n ulkopuolisten maiden kanssa, jotka vastustavat kansainvälisen ilmailun sisällyttämistä unionin päästökauppajärjestelmään, jotta asiaan löydettäisiin ratkaisu.

Venäjän viisumivaatimus tšekkiläisten ilma-alusten miehistöille

Tšekin valtuuskunta tiedotti neuvostolle Venäjän hiljattain käyttöön ottamasta tšekkiläisten siviili-ilma-alusten henkilöstöä koskevasta viisumivaatimuksesta ja pyysi puheenjohtajavaltiota ja komissiota ottamaan kysymyksen esille Venäjän viranomaisten kanssa. Tšekin tasavallalla ei ole kahdenvälistä viisumivapaussopimusta Venäjän kanssa.

"Sinistä vyöhykettä" koskeva pilottihanke

Komissio tiedotti ministereille joulukuun 2010 liikenneneuvoston hyväksymän "sinistä vyöhykettä" koskevan pilottihankkeen täytäntöönpanosta ja kehittämisestä. Hankkeen kuuden kuukauden mittainen operatiivinen vaihe käynnistyi tämän vuoden toukokuussa (14934/11). Komissio pitää hankkeen ensimmäisiä tuloksia lupaavina ja aikoo jatkaa sitä vuonna 2012. Sinisen vyöhykkeen ("Blue Belt") toiminta-ajatuksena on EU:n sisäisen meriliikenteen helpottaminen vähentämällä laivaliikenteen harjoittajiin kohdistuvia hallinnollisia muodollisuuksia siten, että samalla varmistetaan turvallisuus, turvatoimet ja ympäristönsuojelu ja turvataan tulli- ja verotulot hyödyntämällä merenkulun valvontateknologiaa parhaalla mahdollisella tavalla.

Maailman meripäivään liittyvä merirosvousta käsittelevä teematapahtuma

Italian valtuuskunta tiedotti neuvostolle Maailman meripäivän rinnakkaistapahtumasta, jota tänä vuonna isännöi Italia Roomassa 13. ja 14. lokakuuta (asiak. 14889/11). Tämän asiantuntijoiden ja institutionaalisten edustajien kokouksen aiheeksi on otettu merirosvouksen torjunta. Rinnakkaistapahtuma järjestetään Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) joka vuosi juhlistaman Maailman meripäivän yhteydessä.

MUUT HYVÄKSYTYT ASIAT

OIKEUS- JA SISÄASIAT

EU:n ja Venäjän pysyvä kumppanuusneuvosto

Neuvosto hyväksyi EU:n kannan Varsovassa 10.–11. lokakuuta 2011 pidettävää oikeus- ja sisäasioita käsittelevää EU:n ja Venäjän välistä 15. pysyvää kumppanuusneuvostoa varten. Se hyväksyi myös ehdotuksen yhteisiksi toimiksi Venäjän ja EU:n kansalaisten lyhytaikaisten matkojen viisumivapauden toteuttamiseksi, joka toimitetaan pysyvälle kumppanuusneuvostolle hyväksymistä varten.

TELEVIESTINTÄ

Satelliittivälitteiset matkaviestintäpalvelut

Neuvosto päätti olla vastustamatta sitä, että komissio hyväksyy päätöksen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen 626/2008/EY 9 artiklan 3 kohdan mukaisten satelliittivälitteisiä matkaviestintäpalveluja koskevien täytäntöönpanosääntöjen yhteensovitettua soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä.

Päätösehdotukseen sovelletaan valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä; neuvoston annettua nyt hyväksyntänsä komissio voi hyväksyä säädöksen, ellei Euroopan parlamentti vastusta sitä.


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website