Navigation path

Left navigation

Additional tools



EUROOPAN UNIONIN
NEUVOSTO

FI

Bryssel, 7. toukokuuta 2009

8435/09 (Presse 78)

(OR. en)

Itäistä kumppanuutta koskevan Prahan huippukokouksen yhteinen julkilausuma, Praha, 7. toukokuuta 2009

Läsnäolijat:

***

EUROOPAN UNIONI , jota edustaa

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja

Mirek TOPOLÁNEK

José Manuel BARROSO

Euroopan komission puheenjohtaja

Javier SOLANA

Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri, yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja

***

ARMENIA , jota edustaa

Serzh SARGSYAN

Armenian tasavallan presidentti

ITÄVALTA , jota edustaa

Hans Dietmar SCHWEISGUT

Itävallan pysyvä edustaja Euroopan unionissa

AZERBAIDŽAN , jota edustaa

Ilham ALIYEV

Azerbaidžanin tasavallan presidentti

VALKO-VENÄJÄ , jota edustaa

Vladimir SEMASHKO

Valko-Venäjän tasavallan ensimmäinen varapääministeri

BELGIA , jota edustaa

Herman VAN ROMPUY

Belgian kuningaskunnan pääministeri

BULGARIA , jota edustaa

Sergei STANISHEV

Bulgarian tasavallan pääministeri

KYPROS , jota edustaa

Markos KYPRIANOU

Kyproksen tasavallan ulkoasiainministeri

TŠEKKI , jota edustaa

Mirek TOPOLÁNEK

Tšekin tasavallan pääministeri

TANSKA , jota edustaa

Lars Løkke RASMUSSEN

Tanskan kuningaskunnan pääministeri

VIRO , jota edustaa

Andrus ANSIP

Viron tasavallan pääministeri

SUOMI , jota edustaa

Matti VANHANEN

Suomen tasavallan pääministeri

RANSKA , jota edustaa

François FILLON

Ranskan tasavallan pääministeri

GEORGIA , jota edustaa

Mikheil SAAKASHVILI

Georgian presidentti

SAKSA , jota edustaa

Angela MERKEL

Saksan liittotasavallan liittokansleri

KREIKKA , jota edustaa

Konstantinos KARAMANLIS

Helleenien tasavallan pääministeri

UNKARI , jota edustaa

Gordon BAJNAI

Unkarin tasavallan pääministeri

IRLANTI , jota edustaa

Brian COWEN

Irlannin pääministeri (Taoiseach)

ITALIA , jota edustaa

Maurizio SACCONI

Italian tasavallan sosiaaliministeri

LATVIA , jota edustaa

Valdis DOMBROVSKIS

Latvian tasavallan pääministeri

LIETTUA , jota edustaa

Vygaudas UŠACKAS

Liettuan tasavallan ulkoasiainministeri

LUXEMBURG , jota edustaa

Jean ASSELBORN

Luxemburgin suurherttuakunnan varapääministeri, ulkoasiain- ja maahanmuuttoministeri

MALTA , jota edustaa

Tonio BORG

Maltan tasavallan varapääministeri ja ulkoasiainministeri

PUOLA , jota edustaa

Donald TUSK

Puolan tasavallan pääministeri

PORTUGALI , jota edustaa

Luís AMADO

Portugalin tasavallan varapääministeri ja ulkoasiainministeri

MOLDOVAN TASAVALTA , jota edustaa

Andrei STRATAN

Moldovan tasavallan varapääministeri, ulkoasiain- ja Eurooppaan integroitumisesta vastaava ministeri

ROMANIA , jota edustaa

Emil BOC

Romanian pääministeri

SLOVAKIA , jota edustaa

Robert FICO

Slovakian tasavallan pääministeri

SLOVENIA , jota edustaa

Borut PAHOR

Slovenian tasavallan pääministeri

ESPANJA , jota edustaa

Miguel Angel MORATINOS

Espanjan kuningaskunnan ulkoasiainministeri

RUOTSI , jota edustaa

Fredrik REINFELDT

Ruotsin kuningaskunnan pääministeri

ALANKOMAAT , jota edustaa

Jan Peter BALKENENDE

Alankomaiden kuningaskunnan pääministeri

UKRAINA , jota edustaa

Viktor YUSHCHENKO

Ukrainan presidentti

YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA ,

jota edustaa

David MILIBAND

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan ulko- ja kansainyhteisöasiain ministeri

***

EUROOPAN PARLAMENTTI , jota edustaa

Hans-Gert PÖTTERING

Euroopan parlamentin puhemies

ALUEIDEN KOMITEA , jota edustaa

Luc Van den BRANDE

Alueiden komitean pääsihteeri

TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEA , jota edustaa

Ivan VOLEŠ

Talous- ja sosiaalikomitean jäsen

***

EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI , jota edustaa

Philippe MAYSTADT

Euroopan investointipankin pääjohtaja

EUROOPAN JÄLLEENRAKENNUS- JA KEHITYSPANKKI , jota edustaa

Thomas MIROW

Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin pääjohtaja

***

Armenian tasavallan, Azerbaidžanin tasavallan, Georgian, Moldovan tasavallan, Ukrainan tasavallan ja Valko-Venäjän tasavallan valtion- tai hallitusten päämiehet ja edustajat, Euroopan unionin edustajat ja sen jäsenvaltioiden valtion- tai hallitusten päämiehet ja edustajat ovat kokoontuneet Prahassa saattaakseen keskinäiset suhteensa uudelle tasolle perustamalla itäisen kumppanuuden ja ovat antaneet seuraavan julkilausuman:

Euroopan unionin ja kumppanimaiden kumppanuuden tavoitteellistaminen

1. Itäinen kumppanuus on Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja sen Itä-Euroopan kumppaneiden (jäljempänä 'kumppanimaat') yhteinen yritys, joka perustuu keskinäisiin etuihin ja sitoumuksiin sekä yhteiseen vastuuseen ja vastuunottoon. Sitä kehitetään yhdessä täysin avoimella tavalla.

Prahan huippukokouksen osallistujat ovat yhtä mieltä siitä, että itäinen kumppanuus perustuu sitoutumiseen kansainvälisen oikeuden periaatteisiin ja perusarvoihin, joihin kuuluvat demokratia, oikeusvaltioperiaate ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen, sekä sitoutumiseen markkinatalouden, kestävän kehityksen ja hyvän hallintotavan periaatteisiin.

Itäinen kumppanuus pohjautuu nykyisiin kahdenvälisiin sopimussuhteisiin ja täydentää niitä. Sitä kehitetään sen rajoittamatta yksittäisten kumppanimaiden pyrkimyksiä niiden tulevissa suhteissa Euroopan unioniin. Kumppanuutta säätelevät eriytymisen ja ehdollisuuden periaatteet.

Itäistä kumppanuutta kehitetään rinnan EU:n ja kolmansien maiden kahdenvälisen yhteistyön kanssa.

2. Itäisen kumppanuuden pääasiallinen päämäärä on luoda tarvittavat olosuhteet Euroopan unionin ja asianomaisten kumppanimaiden poliittisen lähentymisen ja taloudellisen yhdentymisen vauhdittamiseksi. Merkittävä vahvistuminen EU:n politiikassa kumppanimaita kohtaan saadaan aikaan kehittämällä Euroopan naapuruuspolitiikkaan erityinen itäinen ulottuvuus. Tällä itäisen kumppanuuden tavoitteella pyritään tukemaan kumppanimaiden poliittisia ja yhteiskunnallis-taloudellisia uudistuksia, mikä helpottaa lähentymistä Euroopan unioniin. Näin saadaan aikaan yhteinen sitoutuminen Euroopan unionin, kumppanimaiden ja koko Euroopan mantereen vakauteen, turvallisuuteen ja vaurauteen.

Itäisen kumppanuuden pitäisi edelleen edistää vakautta ja monenvälistä luottamusta. Konfliktit estävät yhteistyötä. Näin ollen Prahan huippukokouksen osallistujat korostavat, että konfliktien rauhanomaiseen ratkaisuun on pyrittävä mahdollisimman varhain kansainvälisen oikeuden normien ja asiaa koskevien hyväksyttyjen päätösten ja asiakirjojen mukaisesti.

Itäinen kumppanuus voisi lisäksi edistää siteiden lujittamista itse kumppanimaiden välillä.

3. Itäinen kumppanuus antaa selkeän poliittisen viestin siitä, että on pyrittävä jatkamaan uudistusten tiellä ja tukemaan tätä kehitystä. Itäinen kumppanuus antaa lisäpontta kumppanimaiden taloudelliselle, sosiaaliselle ja alueelliselle kehitykselle. Se helpottaa hyvää hallintoa, myös rahoitusalalla, edistää alueellista kehitystä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja auttaa kaventamaan kumppanimaiden sosioekonomisia eroja. Näin ollen itäinen kumppanuus täydentää asianomaisten kansainvälisten välineiden kautta annettavaa makrotalousapua.

Kahdenvälisen sitoutumisen syventäminen

4. Prahan huippukokouksen osallistujat haluavat syventää ja vahvistaa EU:n ja kumppanimaiden kahdenvälisiä suhteita ottaen huomioon kunkin kumppanimaan oman tilanteen ja tavoitteen ja kunnioittaen EU:n ja kunkin kumppanimaan välisiä kahdenvälisiä suhteita. Ne sopivat, että itäisen kumppanuuden puitteissa toteutettavan kahdenvälisen yhteistyön olisi pohjustettava assosiaatiosopimuksia EU:n ja niiden kumppanimaiden välillä, jotka ovat halukkaita ja kykeneviä noudattamaan siitä seuraavia sitoumuksia.

5. Uudet assosiaatiosopimukset mahdollistavat nykyisten kauppa- ja investointimahdollisuuksien lisäksi syvien ja laajojen vapaakauppa-alueiden perustamisen tai perustamiseen pyrkimisen. Tällöin kaupan ja investointien vapauttamisen myönteisiä vaikutuksia vahvistetaan sääntelyn lähentämisellä, joka johtaa lähentymiseen EU:n lakeihin ja standardeihin. Avoimet markkinat ja taloudellinen yhdentyminen ovat keskeisiä kumppanimaiden kestävälle talouskehitykselle ja tukevat poliittista vakautta. Syvistä ja laajoista vapaakauppa-alueista EU:n ja kumppanimaiden välillä voisi pitkällä aikavälillä kehittyä syvien ja laajojen vapaakauppa-alueiden verkko.

6. Euroopan unioni kehittää laaja-alaisia yhteiskunnan rakenteiden kehittämisohjelmia kunkin kumppanimaan kanssa erikseen niiden hallinnollisten valmiuksien parantamiseksi, muun muassa koulutuksen, teknisen avun ja soveltuvien innovatiivisten toimenpiteiden avulla.

7. Toinen itäisen kumppanuuden tärkeä tavoite on tukea kansalaisten liikkuvuutta ja viisumipakon poistamista turvallisessa ympäristössä. Itäinen kumppanuus edistää kumppanimaiden kansalaisten liikkuvuutta viisumikäytäntöjen helpottamista ja takaisinottoa koskevien sopimusten myötä. Maahanmuuttoa koskevan kokonaisvaltaisen lähestymistavan mukaisesti EU myös toteuttaa asteittain toimia kohti pitkän aikavälin tavoitteena olevaa täysimääräistä viisumivapautta yksittäisten kumppanimaiden osalta ja tapauskohtaisesti, jos edellytykset hyvin hallittuun ja turvalliseen liikkuvuuteen ovat olemassa.

8. Itäinen kumppanuus pyrkii vahvistamaan energiavarmuutta yhteistyöllä, joka koskee pitkän aikavälin vakaata ja varmaa energiantoimitusta ja -siirtoa, muun muassa edistämällä parempaa sääntelyä, energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä. EU:n ja kumppanimaiden uusiin assosiaatiosopimuksiin tai muihin kahdenvälisiin sopimuksiin voitaisiin ottaa mukaan keskinäiseen energiariippuvuuteen liittyviä määräyksiä. Energia-alan yhteistyössä olisi otettava huomioon EU:n toinen strateginen energiakatsaus sekä kunkin kumppanimaan energiapolitiikka.

Monenvälinen yhteistyö

9. Itäisen kumppanuuden monenvälinen kehys mahdollistaa kumppanuuden tavoitteita palvelevat yhteistyötoimet ja avoimen ja vapaan vuoropuhelun. Se toimii Euroopan unionin ja kumppanimaiden yhteisten päätösten pohjalta. Se tarjoaa foorumin vaihtaa tietoja ja kokemuksia kumppanimaiden vaiheista kohti muutosta, uudistusta ja nykyaikaistumista ja antaa EU:lle lisävälineen näiden prosessien seuraamiseen. Se helpottaa yhteisten kantojen ja yhteisen toiminnan kehittämistä. Monenvälisyydellä pyritään edistämään kumppanimaiden itsensä keskinäisiä yhteyksiä ja se tarjoaa foorumin keskusteluihin itäisen kumppanuuden kehityssuunnista.

Lainsäädännön ja sääntelyn lähentäminen on olennaisen tärkeää kumppanimaille, jotka haluavat edistyä lähentymisessään EU:hun. Monenvälinen kehys tarjoaa tähän järjestelmälliset mahdollisuudet esimerkiksi tapaamisilla, joissa keskitytään EU:n lainsäädännön ja standardien esittelyyn ja selittämiseen sekä niiden ja kansallisten politiikkojen ja lainsäädännön vertailuun.

10. Itäisen kumppanuuden maiden valtion- tai hallitusten päämiesten kokouksia järjestetään periaatteessa joka toinen vuosi. Ne olisi pidettävä sekä EU:ssa että kumppanimaissa. Ulkoasiainministerit tapaavat vuosittain. Näissä korkean tason kokouksissa itäistä kumppanuutta muokataan ja muovataan edelleen.

11. Euroopan komission parhaillaan järjestämillä neljällä aihekohtaisella foorumilla on mahdollisuus pitää tavoitehakuisia kokouksia ja käydä avointa ja vapaata keskustelua yhteistyön keskeisillä aloilla, jotka ovat demokratia, hyvä hallintotapa ja vakaus, taloudellinen yhdentyminen ja lähentyminen EU:n politiikkoihin, energiavarmuus sekä yhteydet ihmisten välillä.

12. Neljää aihekohtaista foorumia koskevat alustavat kokoukset pidetään kesäkuussa 2009. Jokainen foorumi vahvistaa realistiset määräajoin päivitettävät ydintavoitteet ja niitä koskevan työohjelman ja arvioi edistymistään. Kokouksia pidettäisiin ainakin kahdesti vuodessa uudistustyössä asiaankuuluvilla politiikan aloilla mukana olevien korkeiden virkamiesten tasolla. Foorumit raportoivat ulkoasiainministerien vuosittaisiin kokouksiin. Foorumien työtä voidaan ajoittain edistää alakohtaisilla ministerikokouksilla. Lisäksi järjestetään paneeleita aihekohtaisten foorumien työn tukemiseksi tietyillä aloilla.

Kolmannet valtiot voivat osallistua tapauskohtaisesti konkreettisiin hankkeisiin, toimiin ja aihekohtaisten foorumien kokouksiin, jos sillä edistetään yksittäisten toimien tavoitteita ja itäisen kumppanuuden yleistavoitteita. Itäisen kumppanuuden monenvälisen kehyksen puitteissa tehtävien toimien olisi oltava vapaaehtoisia ja perustuttava yhteistyöhakuiseen lähestymistapaan.

13. Prahan huippukokouksen osallistujat kannattavat lippulaiva-aloitteiden käynnistämistä, joilla itäiselle kumppanuudelle annetaan pontta, konkreettista sisältöä ja näkyvyyttä, ja ne odottavat tältä osin mielenkiinnolla foorumeilla pian käytäviä keskusteluja.

14. Täydentävyys EU:n ja kumppanimaiden välisten alueellisten aloitteiden, erityisesti Mustanmeren synergia-aloitteen kanssa, varmistetaan. Vuorovaikutusta muiden alueellisten aloitteiden kanssa olisi tarkasteltava tapauskohtaisesti.

15. Prahan huippukokoukseen osallistui korkeita edustajia Euroopan parlamentista, alueiden komiteasta, talous- ja sosiaalikomiteasta, Euroopan investointipankista sekä Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankista. Itäiseen kumppanuuteen osallistuu monenvälisten foorumien puitteissa laaja joukko toimijoita, joihin kuuluu ministeriöitä ja virastoja, parlamentteja, kansalaisyhteiskunnan edustajia, kansainvälisiä järjestöjä (kuten Etyj, Euroopan neuvosto ja OECD), kansainvälisiä rahoituslaitoksia, yksityissektorin edustajia sekä talouden ja työmarkkinaosapuolten edustajia.

Prahan huippukokouksen osallistujat pyytävät sen vuoksi Euroopan unionin maiden ja kumppanimaiden parlamenttien jäseniä esittämään ideoita EU:n ja itäisten kumppanimaiden parlamentaarista edustajakokousta (EURO-NEST PA) koskevan Euroopan parlamentin ehdotuksen osalta, ja Euroopan komissiota kehittämään ja ehdottamaan sääntöjä itäisen kumppanuuden kansalaisyhteiskuntafoorumin perustamiseksi.

Osallistujat pyytävät myös Euroopan investointipankkia edistämään investointitukea pk-yritysten hyväksi itäisen kumppanuuden puitteissa saamansa tehtävän mukaisesti. Osallistujat pyytävät Euroopan investointipankkia, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankkia sekä muita kansainvälisiä rahoituslaitoksia perustamaan asianmukaisen yhteisen pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan välineen.

Rahoitus

16. Eurooppa-neuvoston maaliskuussa 2009 antaman itäistä kumppanuutta koskevan julkilausuman mukaisesti itäisen kumppanuuden tavoitteita varten myönnetään lisättyä Euroopan unionin rahoitustukea ottaen huomioon yksittäisten kumppanimaiden saavuttama edistyminen. Prahan huippukokouksen osallistujat ovat yhtä mieltä siitä, että yhteisön myöntämän avun ja kansallisen yhteisrahoituksen lisäksi itäisen kumppanuuden täytäntöönpano edellyttää lisää rahoitusresursseja, ja ne vetoavatkin muihin avunantajiin, kansainvälisiin rahoituslaitoksiin ja yksityiseen sektoriin, jotta nämä myöntäisivät lisärahoitusta uudistusten, lippulaiva-aloitteiden ja hankkeiden tueksi.

17. Itäiseen kumppanuuteen olisi kuuluttava innovatiivinen lähestymistapa yhteisvastuun ja syvemmän yhteistyön edistämiseksi julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Ennakoivan poliittisen tuen ja EU:n yksityiselle sektorille tarjoamin kannustimin ja takein olisi luotava edellytykset, joilla yksityinen sektori motivoidaan investoimaan konkreettisiin hankkeisiin kumppanimaissa ja edistämään näin itäisen kumppanuuden tavoitteiden saavuttamista.

18. Prahan huippukokouksen osallistujat kannustavat Euroopan investointipankkia, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankkia sekä muita kansainvälisiä rahoituslaitoksia tehostamaan pyrkimyksiään kaikkien kumppanimaiden avustamiseksi uudistus- ja nykyaikaistamisprosessissa ja sopivien investointihankkeiden määrittämiseksi.

Yhteenveto

19. Prahan huippukokouksen osallistujat ovat yhtä mieltä siitä, että itäisen kumppanuuden keskeisiä periaatteita ja tarkoitusperiä on esiteltävä yleisölle, niille on kerättävä tukea ja niitä on tehtävä tunnetuiksi. Konkreettisten hankkeiden ja toimintojen entistä suurempi näkyvyys tuo aloitteen lähemmäksi kansalaisia.

20. Prahan huippukokouksen osallistujat kehottavat Euroopan unionin neuvoston nykyistä puheenjohtajavaltiota sekä tulevia puheenjohtajavaltioita ja Euroopan komissiota tehostamaan yhteisiä ponnistelujaan kumppanimaiden kanssa ja sopimaan itäisen kumppanuuden monenvälisen ulottuvuuden puitteissa järjestettävien ministerien ja korkeiden virkamiesten virallisten kokousten aikataulusta, määrittelemään aihekohtaisilla foorumeilla käsiteltäviä toimia koskevat painopisteet kaudella 2009-2010 ja valmistelemaan ehdotuksia lippulaiva-aloitteiden pikaista täytäntöönpanoa varten.

21. Prahan huippukokouksen osallistujat luottavat siihen, että huippukokous ja itäisen kumppanuuden perustaminen edistävät demokratiaa, vahvistavat vakautta ja vaurautta ja tuottavat kestävää ja konkreettista hyötyä kaikkien osallistujavaltioiden kansalaisille. Prahan huippukokouksen osallistujat toimivat tiiviissä yhteistyössä tässä yhteisessä julkilausumassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi.


Side Bar