Navigation path

Left navigation

Additional tools

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL

[Graphic in PDF & Word format]


EUROOPAN UNIONIN
NEUVOSTO

FI
C/06/82
7454/06 (Presse 82)
LEHDISTÖTIEDOTE
neuvoston 2721. istunto
Liikenne, televiestintä ja energia
Bryssel, 27. maaliskuuta 2006
Puheenjohtaja Hubert GORBACH
Itävallan varakansleri, liikenne-, innovaatio- ja teknologiaministeri

Neuvoston istunnon tärkeimmät tulokset
Neuvosto teki päätöksen komission valtuuttamisesta aloittamaan neuvottelut Venäjän federaation kanssa Siperian ylilentoon liittyviä maksuja koskevan kysymyksen ratkaisemiseksi. Neuvosto antoi asiasta myös päätelmät.
Neuvosto pääsi poliittiseen yhteisymmärrykseen ajokortteja koskevasta direktiiviehdotuksesta ja antoi direktiivin verojen ja maksujen kantamisesta raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta tiettyjen infrastruktuurien käytöstä (eurovinjetti).
Lisäksi neuvosto hyväksyi yleisnäkemyksen yhteisiä siviili-ilmailun turvaamista koskevia sääntöjä koskevasta asetusehdotuksesta, josta Euroopan parlamentti ei ole vielä antanut ensimmäisen käsittelyn lausuntoaan.

SISÄLLYSLUETTELO1

OSALLISTUJAT 5

ASIAT, JOISTA KÄYTIIN KESKUSTELUA

MAALIIKENNE 7

– Rautateiden ja maanteiden julkiset henkilöliikennepalvelut (julkisen palvelun velvoitteet) 7

– Tieliikenneturvallisuus 8

– Sisävesiliikenne 9

ILMAILU 10

– Yhteiset ilmailun turvaamista koskevat säännöt 10

– Eurooppalainen ilmaliikenteen hallintajärjestelmä (SESAR) 11

– Ulkosuhteet 11

HORISONTAALISET KYSYMYKSET 13

– Maailmanlaajuinen satelliittinavigointijärjestelmä 13

– EU:n kestävän kehityksen strategian uudelleentarkastelu 13

MUUT ASIAT 15

– Siviili-ilmailu 15

– Ehdotus direktiiviksi satamapalvelujen markkinoille pääsystä 15

– Toimitusketjun turvallisuuden parantaminen 15

– Saastuttamattomien maantieajoneuvojen edistäminen 15

– Lentoliikenteen harjoittajien "musta lista" 15

– Merten moottoritiet 15

– Ilmailualan vakuutusjärjestely sodan varalta 16

– Venäjän federaation tariffipolitiikka kansainvälisten rautatierahtikuljetusten alalla 16

MUUT HYVÄKSYTYT ASIAT

LIIKENNE

Ajokortit 17

Eurovinjetti* 17

Lentoliikennettä koskevat sopimukset kolmansien maiden kanssa 18

KAUPPAPOLITIIKKA

Polkumyynnin vastaiset toimet – Kiina – väritelevisiovastaanottimet 18

OSALLISTUJAT

Jäsenvaltioiden hallitukset ja Euroopan komissio olivat edustettuina seuraavasti:

Belgia:

Renaat LANDUYT Liikenneministeri

Tšekki:

Milan ŠIMONOVSKÝ Liikenneministeri

Tanska:

Flemming HANSEN Liikenne- ja energiaministeri

Saksa:

Wolfgang TIEFENSEE Liikenne-, rakennus- ja kaupunkisuunnitteluministeri

Viro:

Edgar SAVISAAR Talous- ja viestintäministeri

Kreikka:

Mihail-Georgios LIAPIS Liikenneministeri

Espanja:

Don Fernando PALAO Liikenneasioista vastaava pääsihteeri, infrastruktuuri- ja liikenneministeriö

Ranska:

Christian MASSET Pysyvän edustajan sijainen

Irlanti:

Pat the Cope GALLAGHER Varaministeri viestintä-, meri- ja luonnonvaraministeriössä (erityisvastuualueenaan meri)

Italia:

Pietro LUNARDI Infrastruktuuri- ja liikenneministeri

Kypros:

Haris THRASSOU Liikenne- ja julkisten töiden ministeri

Latvia:

Lelde LICE-LICITE Pysyvän edustajan sijainen

Liettua:

Petras Povilas ČĖSNA Liikenne- ja viestintäministeri

Luxemburg:

Lucien LUX Ympäristöministeri, liikenneministeri

Unkari:

Egon DIENES-OEHM Pysyvän edustajan sijainen

Malta:

Jesmond MUGLIETT Kaupunkikehitys- ja tieministeri

Censu GALEA Kilpailukyky- ja viestintäministeri

Alankomaat:

Henne SCHUWER Pysyvän edustajan sijainen

Itävalta:

Hubert GORBACH Varakansleri, liikenne-, innovaatio- ja teknologiaministeri

Helmut KUKACKA Valtiosihteeri liikenne-, innovaatio- ja teknologiaministeriössä

Eduard MAINONI Valtiosihteeri liikenne-, innovaatio- ja teknologiaministeriössä

Puola:

Jerzy POLACZEK Liikenne- ja rakennusministeri

Portugali:

Ana Paula VITORINO Valtiosihteeri, liikenne

Slovenia:

Janez BOŽIČ Liikenneministeri

Slovakia:

Pavol PROKOPOVIČ Liikenne-, posti- ja televiestintäministeri

Suomi:

Susanna HUOVINEN Liikenne- ja viestintäministeri

Ruotsi:

Ulrica MESSING Ministeri elinkeinoministeriössä, vastuualueenaan infrastruktuurit

Yhdistynyt kuningaskunta:

Stephen LADYMAN Liikenneasioiden varaministeri

Komissio:

Jacques BARROT Varapuheenjohtaja

Liittyvien valtioiden hallituksia edustivat:

Bulgaria:

Peter MUTAFCHIEV Liikenneministeri

Romania:

Septimiu BUZASU Valtiosihteeri, liikenne-, rakennus- ja matkailuministeriö

ASIAT, JOISTA KÄYTIIN KESKUSTELUA

MAALIIKENNE

  • Rautateiden ja maanteiden julkiset henkilöliikennepalvelut (julkisen palvelun velvoitteet)

Neuvosto kävi periaatekeskustelun tarkistetusta ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista. Puheenjohtaja esitteli neuvostolle tilannekatsauksen asian käsittelystä.

Asetusehdotuksen tarkoituksena on luoda uusi lainsäädäntökehys yhä avoimemmille ja kilpailukykyisemmille rautateiden ja maanteiden julkisten henkilöliikennepalvelujen markkinoille. Ehdotuksessa määritellään, millä edellytyksillä toimivaltaiset viranomaiset maksavat korvauksia liikenteenharjoittajille julkisen palvelun velvoitteiden täyttämisestä aiheutuvista kustannuksista ja/tai myöntävät yksinoikeuksia vastineeksi julkisten henkilöliikennepalvelujen tarjoamisesta. Jos asetusehdotus hyväksytään, se korvaa nykyisin voimassa olevan kehyksen, joka on vuodelta 1969 ja jota on viimeksi muutettu vuonna 1991[1].

Neuvosto antoi pysyvien edustajien komitean tehtäväksi jatkaa ehdotuksen tarkastelua neuvoston periaatekeskustelun pohjalta tavoitteena saada asiasta aikaan poliittinen yhteisymmärrys liikenne-, televiestintä- ja energianeuvoston istunnossa 8.–9.6.2006.

Puheenjohtaja on laatinut periaatekeskustelun jäsentämiseksi seuraavat aiheet kattavan kyselyn:

1) Liikennepalvelutyypit, joiden osalta toimivaltaiset viranomaiset voisivat tehdä suoria sopimuksia

Valtuuskunnat olivat 5.12.2005 pidetyn neuvoston istunnon pöytäkirjaan merkityn lausuman pohjalta yhtä mieltä siitä, että suoria sopimuksia voidaan tehdä alueellisen rautatieliikenteen ja rautateiden kaukoliikenteen osalta, kuten asetusehdotuksessa esitetään.

Huomattava osa valtuuskunnista hyväksyi komission kannattamana sen, että suorien sopimusten teko laajennettaisiin koskemaan rautateiden raskaan liikenteen palveluja, mihin kuuluisi myös rautateiden seutuliikenne ja yhdennetyt rataverkot.

Joidenkin valtuuskuntien myönteisestä suhtautumisesta huolimatta muut valtuuskunnat ja komissio hylkäsivät mahdollisuuden laajentaa suorien sopimusten teko koskemaan kaikkia julkisia henkilöliikennepalveluja koskevia sopimuksia sillä perusteella, että se haittaisi vakavalla tavalla asetusehdotuksen tavoitetta.

Muutama valtuuskunta oli valmis kannattamaan ajatusta siitä, että jäsenvaltiot voisivat toteuttaa toimenpiteitä sellaisten liikenteenharjoittajien epäämiseksi, joiden kanssa on tehty suora sopimus jossakin muualla ja jotka halusivat osallistua tarjouskilpailumenettelyyn.

2) Tarve jatkaa voimassa olevia sopimuksia niiden voimassaolon päättymiseen saakka, ottaen erityisesti huomioon kyseisten sopimusten tekotapa sekä niiden kesto

Monet valtuuskunnat hyväksyivät sen, että julkisia palveluhankintoja koskevia sopimuksia, jotka on tehty oikeudenmukaista tarjouskilpailumenettelyä noudattaen, voidaan jatkaa niiden voimassaolon päättymiseen.

Lisäksi useat valtuuskunnat ehdottivat, että ilman tarjouskilpailua tehtyjä sopimuksia voitaisiin jatkaa niiden voimassaolon päättymiseen. Näistä valtuuskunnista osa totesi, että on kiinnitettävä eritystä huomiota tarpeeseen ratkaista pitkäaikaisten sopimusten tilanne.

  • Tieliikenneturvallisuus

a) Tieliikenneturvallisuuden eurooppalainen toimintaohjelma – väliarviointi (julkinen keskustelu)

Komissio esitteli tieliikenneturvallisuuden eurooppalaisesta toimintaohjelmasta tehdyn väliarvioinnin tulokset (asiak. 6793/06). Kyseinen toimintaohjelma, jonka tavoitteena on "tieliikenteen kuolonuhrien määrän puolittaminen EU:ssa vuoteen 2010 mennessä", esitettiin vuonna 2003. Neuvosto kävi asiasta näkemysten vaihdon ja totesi aikovansa antaa päätelmät tieliikenneturvallisuudesta istunnossaan 8.–9.6.2006.

Euroopan unioni on onnistunut vuoden 2001 jälkeen vaikuttamaan niin, että jäsenvaltiot ovat ottaneet tieliikenneturvallisuuden keskeiselle sijalle käsittelemiensä poliittisten kysymysten joukossa ja vahvistaneet yhteiseksi tavoitteeksi tieliikenteen kuolonuhrien määrän puolittamisen vuoteen 2010 mennessä. Tavoite esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 2001 ja uudistettiin vuoden 2004 laajentumisen jälkeen.

Komission tilastojen mukaan Euroopan unioniin nykyisin kuuluvien valtioiden tieliikenteessä kuoli 50 000 henkeä vuonna 2001. Vuonna 2005 tieliikenteen kuolonuhreja oli 41 600, eli määrä väheni neljässä vuodessa 17,5 prosenttia. Jos kehitys jatkuu samanlaisena, Euroopan unionin tieliikenteen kuolonuhrien todennäköinen määrä vuonna 2010 on 32 500, mikä ylittää edelleen tavoitetason eli 25 000 uhrin enimmäismäärän.

Komissio katsoo, että tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan lisäponnisteluja jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin tasolla. Komissio aikoo ehdottaa uusia lainsäädännöllisiä toimenpiteitä liikennepolitiikkaa koskevan valkoisen kirjansa väliarvioinnin yhteydessä, joka esitetään suunnitelmien mukaan huhtikuussa 2006. Uuden lainsäädännön on määrä koskea erityisesti liikennerikkomuksiin syyllistyneisiin kohdistettavia rajat ylittäviä syytetoimia, katvepeilien asentamista kuorma-autoihin ja ajovalojen kytkemistä päiväsaikaan.

Neuvosto pani merkille Italian valtuuskunnan ehdotuksen Euroopan tieliikenneturvallisuusviraston perustamisesta.

b) Tieliikenneturvallisuutta käsitellyt epävirallinen ministerikokous

Puheenjohtaja selvitti neuvostolle lyhyesti Bregenzissä 2.–3.3.2006 pidetyn tieliikenneturvallisuutta käsitelleen epävirallisen ministerikokouksen sisällön.

Liikenneministerien epävirallisessa kokouksessa käsiteltiin seuraavia aiheita:

  • turvalliset tiet ja niihin liittyvät infrastruktuuria koskevat toimenpiteet
  • turvalliset ajoneuvot, erityisesti nykyaikainen ajoneuvoteknologia ja älykkäät turvateknologiat ("eSafety") (sekä koulutus liikenneturvallisuuskoulutuskeskuksessa)
  • EU:n laajuiset valistuskampanjat.

Puheenjohtaja, jäsenvaltiot ja komissio päättivät käynnistää vuonna 2007 yhtenäisen tieturvallisuuskampanjan. Sen yhteydessä valtateiden varsille ja moottoriteiden lähettyvillä oleville huoltoasemille asetetaan kylttejä, joissa kiinnitetään huomiota pääasiassa alkoholin vaikutuksen alaisena ja väsyneenä ajamiseen. Komissio ilmoitti harkitsevansa Euroopan tieturvallisuuspäivän käyttöön ottamista.

  • Sisävesiliikenne

a) Komission tiedonanto sisävesiliikenteen edistämisestä

Komissio esitteli neuvostolle sisävesiliikenteen integroidun eurooppalaisen toimintaohjelman "NAIADES" (5583/06).

Komissio esittää tiedonannossaan viiteen strategiseen alueeseen keskittyvän toimintaohjelman. Se sisältää suosituksia kaudella 2006–2013 toteutettaviksi konkreettisiksi toimiksi, joita komissio pitää sisävesiliikenteen alan tulevan kehityksen kannalta olennaisina. Toimintaohjelman viisi strategista aluetta ovat seuraavat:

  • markkinat (pääsy uusille markkinoille, yrittäjyyden tukeminen sekä sääntelykehyksen ja hallinnon kehittäminen)
  • aluskanta (sisävesiliikenteen logistisen tehokkuuden ja liikennöintimenettelyjen parantaminen ympäristön ja turvallisuuden kannalta)
  • työpaikat ja taidot (pätevän työvoiman saanti ja inhimilliseen pääomaan investointi)
  • imago (alan imagon kohottaminen)
  • infrastruktuuri (multimodaalisen verkon parantaminen eurooppalaisen kehittämisohjelman avulla).

Komission tiedonannossa käsitellään myös Euroopan sisävesiliikenteen institutionaalisten rakenteiden uudistamista. Nykyiset rakenteet ovat melko hajanaiset, sillä vastuu näissä kysymyksissä on jakautunut usealle elimelle, kuten Euroopan yhteisölle, Tonava-komitealle, Reinin navigaation keskuskomissiolle ja YK:n Euroopan talouskomissiolle.

Neuvosto pyysi pysyvien edustajien komiteaa aloittamaan toimintaohjelman tarkastelun viipymättä. Tarkoituksena on antaa neuvoston istunnossa 8.–9.6.2006 päätelmät sisävesiliikenteen edistämisestä. Wienissä pidetyn korkean tason kokoukselta odotetaan myös merkittävää panosta kyseisiin päätelmiin (ks. jäljempänä).

b) Sisävesiliikennettä käsitellyt korkean tason kokous

Puheenjohtaja esitti neuvostolle katsauksen sisävesiliikennettä käsitelleestä korkean tason kokouksesta, joka pidettiin Wienissä 14.–15.2.2006. Kokoukseen osallistui jäsenvaltioiden, EU:n ulkopuolisten maiden, komission ja asianomaisen toimialan edustajia. Sisävesiliikenteen edistäminen on yksi Itävallan puheenjohtajakauden painopisteistä, jota useat jäsenvaltiot pitävät tärkeänä. Kokouksen tuloksista laadittiin päätösasiakirja, jossa korostettiin sisävesiliikenteen merkitystä kaupallisesti kiinnostavana ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona.

ILMAILU

  • Yhteiset ilmailun turvaamista koskevat säännöt

Neuvosto hyväksyi yksimielisesti yleisnäkemyksen ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisistä siviili-ilmailun turvaamista koskevista säännöistä. Euroopan parlamentin ensimmäisen käsittelyn lausuntoa odotetaan.

Asetuksen tarkoituksena on korvata asetus (EY) N:o 2320/2002 yhteisistä siviili-ilmailun turvaamista koskevista säännöistä (EYVL L 355, 30.12.2002, s. 1), joka annettiin vuoden 2001 syyskuun 11 päivän tapahtumien seurauksena ja joka on ollut voimassa tammikuusta 2003. Komissio toimitti ehdotuksen asetuksen tarkistuksesta syyskuussa 2005 (12588/05).

Uudella asetuksella pyritään selventämään, yksinkertaistamaan ja edelleen yhdenmukaistamaan oikeudellisia edellytyksiä siviili-ilmailun kokonaisturvallisuuden parantamiseksi. Siinä vahvistetaan yhteiset säännöt siviili-ilmailun turvaamiseksi siihen kohdistuvilta laittomilta teoilta. Lisäksi se muodostaa perustan kansainvälisestä siviili-ilmailusta vuonna 1944 tehdyn Chicagon yleissopimuksen liitteen 17 yhteiselle tulkinnalle.

Uudella asetuksella laajennetaan erityisesti yhteisön toimivalta kattamaan lennon aikaiset turvatoimet. Lisäksi siinä käsitellään tilanteita, joissa kolmas maa vaatii erilaisten turvatoimenpiteiden soveltamista yhteisön lentoasemilta lähteviin lentoihin kuin yhteisön lainsäädännössä edellytetään.

  • Eurooppalainen ilmaliikenteen hallintajärjestelmä (SESAR)

Neuvosto merkitsi tiedoksi puheenjohtajavaltion esittelemän tilannekatsauksen, jossa tarkasteltiin asetusta yhteisyrityksen perustamisesta uuden sukupolven eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän (SESAR = uuden sukupolven eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmä) kehittämiseksi. Se pyysi pysyvien edustajien komiteaa valmistelemaan ehdotuksen siten, että siitä voidaan saada aikaan yleisnäkemys kesäkuun istunnossa.

Ehdotetun asetuksen tarkoituksena on luoda yhteisyritys, jolla pyritään varmistamaan hankkeen sisäinen yhdenmukaisuus ja yhtenäisyys ja edistämään samalla yhteisön sekä muiden julkisten ja yksityisten elinten kumppanuutta.

Yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskeva aloite käynnistettiin vuonna 2004 lennonvarmistuspalvelujen uudelleenorganisoimiseksi. SESAR on sen tekninen perusta. Siinä otetaan käyttöön uutta viestintä- ja valvontatekniikkaa ja automatiikkaa maan ja ilma-aluksen välillä. Tällä tekniikalla tehostetaan lennonvalvojien ja lentäjien työtä. SESARin tarkoituksena on lisätä ilmaliikenteen turvallisuutta ja parantaa ympäristönsuojelua sekä varmistaa, että Eurooppa pysyy maailman lentoliikennemarkkinoiden johdossa.

Komissio hyväksyi tiedonantonsa ja ehdotuksen asetukseksi marraskuussa 2005 (15143/05).

  • Ulkosuhteet

a) EU:n ja Yhdysvaltojen neuvottelut lentoliikennesopimuksesta

Neuvosto merkitsi tiedoksi komission tilannekatsauksen lentoliikennesopimusta koskevista EU:n ja Yhdysvaltojen neuvotteluista.

Joulukuussa 2005 neuvosto pani tyytyväisenä merkille (14636/1/05. s. 42), että EU:n ja Yhdysvaltojen välistä lentoliikennesopimusta koskevissa neuvotteluissa on edistytty merkittävästi. Neuvosto odottaa yhä Yhdysvaltojen hallinnon sisäisten menettelyjen tuloksia. Menettelyissä on määrä viimeistellä ulkomaan kansalaisten harjoittamaa Yhdysvaltojen lentoyhtiöiden hallintaa koskeva "säännön muutos", jota EU pitää olennaisena osana Yhdysvaltojen kanssa marraskuussa 2005 neuvoteltua sopimusehdotusta.

Komissio vahvisti, että Yhdysvaltojen hallinnon aikomuksena on edelleen noudattaa aikatauluaan, jonka mukaisesti säännön lopullinen sanamuoto viimeistellään ennen huhtikuun loppua. Näin neuvosto voisi tehdä tärkeän poliittisen päätöksen siitä, hyväksytäänkö sopimusehdotus kesäkuussa pidettävässä neuvoston istunnossa (liikenne, televiestintä ja energia).

b) EU-Venäjä – Siperian ylilennot – neuvoston päätelmät

Neuvosto teki päätöksen komission valtuuttamisesta aloittamaan neuvottelut Venäjän federaation kanssa Siperian ylilennoista perittäviä maksuja koskevan kysymyksen ratkaisemisesta. Lisäksi neuvosto antoi seuraavat päätelmät, jotka neuvoston puheenjohtajavaltion on määrä antaa venäläiselle vastapuolelle:

"Euroopan unionin neuvosto

  • pitää tärkeänä, että EU:n ja Venäjän välille kehitetään rakentavat ja molempia osapuolia hyödyttävät liikennealan suhteet;
  • pitää valitettavana sitä, että Siperian ylilentoihin liittyvät maksut ovat edelleen esteenä näiden suhteiden kehittämiselle;
  • toistaa olevansa hyvin huolestunut Siperian ylilentoja koskevasta maksujärjestelmästä, johon yhteisön lentoyhtiöiden on osallistuttava saadakseen oikeuden lentää Venäjän alueen yli; katsoo, ettei tämä käytäntö ole Chicagon yleissopimuksesta ja erityisesti sen 15 artiklasta johtuvien Venäjän velvollisuuksien mukainen;
  • vahvistaa uudelleen muun muassa 27. ja 28. kesäkuuta 2005 antamansa päätelmät, joissa se korostaa pitävänsä ensisijaisen tärkeänä asiana, että näiden maksujen asteittaista poistamista koskevaan kysymykseen löydetään tyydyttävä ratkaisu;
  • katsoo, että tämän ratkaisun löytyminen on ennakkoedellytys Venäjän liittymiselle Maailman kauppajärjestöön;
  • palauttaa mieliin Venäjän hallituksen toukokuussa 2004 tältä osin tekemän sitoumuksen;
  • valtuuttaa komission neuvottelemaan Venäjän hallituksen kanssa sopimuksen, jossa varmistetaan, että
  • kaikki maksut lakkautetaan viimeistään 31. joulukuuta 2013;
  • maksuja vähennetään asteittain siirtymäkautena, joka alkaa vuodesta 2006;
  • Venäjän federaation alueen ylilentoja koskevat pakolliset kaupalliset sopimukset päättyvät viimeistään vuonna 2013;
  • Euroopan ja Aasian välisiä Venäjän alueen ylilentoja koskevat rajoitukset poistetaan asteittain ja kaikki muut kuin tekniset rajoitukset poistetaan viimeistään vuonna 2013;
  • katsoo, että tämä sopimus syrjäyttää Venäjän federaation ja jäsenvaltioiden kahdenvälisten ilmailualan sopimusten ja niihin liittyvien asiakirjojen ristiriidassa olevat määräykset;
  • toivoo että ylilentokysymyksen ratkaisun pohjalta voitaisiin tarkastella yhdessä Venäjän federaation kanssa, miten liikennealan yhteistyötä voitaisiin kehittää edelleen."

EU:n lentoyhtiöiden on maksettava Venäjälle merkittäviä rahasummia saadakseen oikeuden lentää Siperian yli. Nämä ylitysmaksut sisältyvät EU:n lentoyhtiöiden ja Venäjän "kaupallisiin sopimuksiin", mutta todellisuudessa jäsenvaltioiden ja Venäjän federaation kahdenväliset sopimukset tekevät näistä sopimuksista velvoittavat.

HORISONTAALISET KYSYMYKSET

  • Maailmanlaajuinen satelliittinavigointijärjestelmä

Komissio antoi neuvostolle tilannekatsauksen Galileo-yhteisyrityksen johdolla käytävistä neuvotteluista maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän toimiluvan haltijan kanssa.

Galileo-yhteisyrityksen ja yritysten yhteenliittymän ensimmäinen neuvottelukierros päättyi 17. helmikuuta periaatesopimuksen allekirjoittamiseen. Neuvottelujen toinen kierros alkoi 20. helmikuuta ja jatkuu edelleen.

Neuvotteluissa keskitytään yhdeksään tärkeimpään kysymykseen: hankkeen suunnittelua, tuloksellisuutta, loppuun saattamista, kustannusten ylittymistä, tulojen määrää ja toimintavalmiutta koskevat riskit, hankkeen riskin kattaminen, korvaus hankkeen päättyessä sekä hankkeen täydennys.

Neuvosto piti hyvin tärkeänä sitä, että riskit jakautuvat tasapuolisesti yksityisen ja julkisen sektorin välille. Se kehotti komissiota ilmoittamaan, kuinka kolmansien maiden osallistuminen Galileo-ohjelmaan jatkuu, jotta asiasta käytäisiin perusteellinen keskustelu kesäkuussa pidettävässä neuvostossa (liikenne, televiestintä ja energia).

Lisäksi neuvosto pyysi komissiota arvioimaan toimiluvan haltijan kanssa käytävien neuvottelujen tuloksia ja tekemään ehdotuksia Galileo-ohjelman kehittämiseksi tarvittavasta rahoitusvälineestä.

  • EU:n kestävän kehityksen strategian uudelleentarkastelu

Neuvosto kävi periaatekeskustelun kestävän kehityksen haasteista liikenteen alalla puheenjohtajavaltion ehdottamien kysymysten pohjalta. Kysymyksiä on määrä käsitellä kaikissa asiaa käsittelevissä neuvoston kokoonpanoissa.

Eurooppa-neuvosto hyväksyi kesäkuussa 2005 julkilausuman kestävän kehityksen pääperiaatteista. Eurooppa-neuvosto pani joulukuussa 2005 merkille komission esittämän tiedonannon, jossa käsitellään uudistettua EU:n kestävän kehityksen strategiaa seuraaviksi viideksi vuodeksi.

Komission kestävän kehityksen strategian uudelleentarkasteluun sisältyy:

  • itse tiedonanto, jossa ehdotetaan kuutta painopistettä, kestävän kehityksen ulkoisen ulottuvuuden sisällyttämistä EU:n sisäisen politiikan harjoittamiseen sekä tehokasta valvontaa ja seurantaa,
  • Eurooppa-neuvoston kesäkuussa 2005 hyväksymät kestävän kehityksen pääperiaatteet,
  • tavoitteet, toimintaperiaatteet ja toimet,
  • helmikuussa 2005 annettu komission tiedonanto, jossa arvioidaan saavutettua edistystä ja ehdotetaan tulevia suuntaviivoja.

Ministerit korostivat puheenvuoroissaan ja etukäteen toimitetuissa kirjallisissa lausunnoissaan, että EU:n kestävän kehityksen strategian on tärkeää olla johdonmukainen, ja pitivät komission tarkastelua hyödyllisenä perustana kestävää liikennepolitiikkaa koskevalle neuvoston käsittelylle. Siinä olisi varmistettava, että Euroopan liikennejärjestelmät täyttävät yhteiskunnan taloudelliset ja sosiaaliset tarpeet, ja että samalla minimoidaan niistä talouteen, yhteiskuntaan ja ympäristöön kohdistuvat ei-toivotut vaikutukset. Keskusteluja Euroopan liikennepolitiikan tulevista suuntaviivoista ja sen vaikutuksista EU:n kestävän kehityksen strategiaan jatketaan tarkasteltaessa vuoden 2001 valkoista paperia "Eurooppalainen liikennepolitiikka vuoteen 2010: valintojen aika", jonka komission odotetaan pian hyväksyvän.

Lisäksi neuvosto korostaa, että tehokkaan kestävän kehityksen politiikan saavuttamiseksi on toteutettava horisontaalista lähestymistapaa ja vahvistettava edelleen kaikkien yhteisön politiikkojen ja prosessien synergioita ja yhdenmukaisuutta. Tässä yhteydessä korostettiin sitä, että kestävän kehityksen strategian ja Lissabonin strategian välinen yhteys ei ole selkeä, koska molemmissa käsitellään EU:n pitkän aikavälin tärkeimpiä haasteita.

Ottaen huomioon liikennealan maailmanlaajuisen luonteen neuvosto totesi olevan tärkeää, että unionin sisäiset politiikat ja sen kansainväliset sitoumukset liittyvät kiinteästi yhteen. EU:n liikennepolitiikassa on otettava huomioon kansainvälisesti hyväksytyt ympäristö- ja sosiaaliset tavoitteet. Lisäksi yhteisön ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kestävä kehitys otetaan asianmukaisella tavalla huomioon kansainvälisissä kuljetusalan elimissä kuten Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä ja Kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestössä.

Tämän keskustelun samoin kuin kestävän kehityksen strategian kanssa välittömästi tekemisissä olevissa neuvoston muissa kokoonpanoissa käytävien periaatekeskustelujen tuloksia hyödynnetään laadittaessa tarkistettu kestävän kehityksen strategia, joka Euroopan neuvoston on määrä hyväksyä kesäkuussa 2006 pidettävässä kokouksessaan.

Tästä asiasta käytiin periaatekeskustelu ympäristöneuvostossa 9.3.2006 (asiak. 6762/06) ja maatalousneuvostossa 20.3.2006 (asiak. 7049/06).

MUUT ASIAT

  • Siviili-ilmailu

Neuvosto pani merkille puheenjohtajavaltion tiedonannon maailman lentoturvallisuusstrategiaa käsitelleestä siviili-ilmailuhallinnon pääjohtajien kokouksesta, joka pidettiin Montrealissa
20.–22.3.2006 (asiak. 7639/06).

  • Ehdotus direktiiviksi satamapalvelujen markkinoille pääsystä

Neuvosto pani merkille, että komissio on vetänyt takaisin satamapalvelujen markkinoille pääsyä koskevan säädösehdotuksensa (asiak. 13681/04 ja 7565/06). Komissio ilmoitti aikovansa käynnistää asiaa koskevat keskustelut kaikkien sidosryhmien kanssa sen jälkeen, kun liikennepolitiikkaa koskevan valkoisen kirjan välitarkistus on hyväksytty. Asiakirja on määrä hyväksyä huhtikuussa.

  • Toimitusketjun turvallisuuden parantaminen

Neuvosto pani merkille komission antamat tiedot tiedonannosta, joka koskee toimitusketjun turvallisuuden parantamista, sekä sen mukana olevan asetusehdotuksen (asiak. 6935/06). Asetusehdotuksen tarkoituksena on parantaa toimitusketjun turvallisuutta, jotta voidaan paremmin suojata eurooppalaista tavaraliikennettä siihen mahdollisesti kohdistuvilta terrori-iskuilta.

  • Saastuttamattomien maantieajoneuvojen edistäminen

Neuvosto pani merkille tiedot komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi saastuttamattomien maantieajoneuvojen edistämiseksi (asiak. 5130/06). Ehdotuksen tarkoituksena on vähentää liikennealan epäpuhtauspäästöjä ja osaltaan edistää saastuttamattomien ajoneuvojen markkinoiden luomista. Ehdotus on parhaillaan ympäristötyöryhmän käsiteltävänä ja sen hyväksymisestä päätetään lopulta ympäristöneuvostossa.

  • Lentoliikenteen harjoittajien "musta lista"

Neuvosto pani merkille komission antamat tiedot sellaisten lentoliikenteen harjoittajien mustan listan laatimisesta, joita koskee toimintakielto yhteisössä (EUVL L 84, 23.3.2006, s. 14), joulukuussa 2005 annetun asetuksen (EY) N:o 2111/2005 perusteella (ks. lehdistötiedote, asiak. 15360/05).

  • Merten moottoritiet

Neuvosto pani merkille Slovenian valtuuskunnan tiedonannon Ljubljanassa 24.1.2006 pidetyn merten moottoriteitä käsitelleen ministeritason konferenssin jatkotoimista (asiak. 7668/06).

  • Ilmailualan vakuutusjärjestely sodan varalta

Neuvosto pain merkille Luxemburgin tiedonannon, joka koski ilmailualan vakuutusjärjestelyä sodan varalta maan erityistilanteen huomioon ottaen.

  • Venäjän federaation tariffipolitiikka kansainvälisten rautatierahtikuljetusten alalla
toimitusketjujen turvallisuuden parantamisesta

Neuvosto pani merkille Latvian tasavallan tiedonannon Venäjän federaation tariffipolitiikasta kansainvälisten rautatierahtikuljetusten alalla.

* * *

*

Komissio tiedotti digitaalisten ajopiirturien käyttöönottoon liittyvien valmistelujen edistymisestä jäsenvaltioissa. Digitaaliset piirturit tulevat pakollisiksi uusissa ajoneuvoissa 1.5.2006 alkaen. Komissio kehotti jäsenvaltioita varmistamaan, että kuljettajakortteja on ajoissa saatavilla, jotta maanteiden tavarakuljetuksista vastaavalle alalle ei aiheutuisi häiriöitä.

MUUT HYVÄKSYTYT ASIAT

LIIKENNE

Ajokortit

Neuvosto pääsi poliittiseen yhteisymmärrykseen ajokortteja koskevasta direktiiviehdotuksesta, jonka tarkoituksena on parantaa kansalaisten vapaata liikkuvuutta varmistamalla ajokorttien vastavuoroinen tunnustaminen jäsenvaltioissa.

Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti, että se aikoo pidättyä äänestämästä direktiiviä annettaessa.

Euroopan parlamentin kanssa sovitun mukaisesti direktiivi on määrä hyväksyä toisessa käsittelyssä ilman lisätarkistuksia.

Direktiiviehdotuksen avulla pyritään parantamaan liikenneturvallisuutta asettamalla vähimmäisvaatimukset ammattikuljettajien lääkärintarkastuksille sekä kuljettajantutkinnon vastaanottajien pätevyydelle sekä jatkuvalle kouluttamiselle.

Ehdotuksen tavoitteena on myös alentaa väärentämisriskiä ottamalla käyttöön muovinen korttimalli, johon voidaan halutessa liittää mikrosiru, edellyttäen että tämä ei vaikuta yleisesti saatavilla oleviin tietoihin.

Uusien ajokorttien myöntäminen on pakollista vuodesta 2012, sillä uutta direktiiviä aletaan soveltaa kaksi vuotta sen voimaantulon jälkeen, minkä jälkeen jäsenvaltioilla on neljä vuotta aikaa mukautua sen säännösten noudattamiseen. Direktiiviehdotuksessa myös edellytetään, että viimeistään 20 vuotta soveltamispäivästä (eli vuonna 2032) kaikkien myönnettyjen tai käytössä olevien ajokorttien on oltava sen kaikkien säännösten mukaisia.

Ks. lehdistötiedote, asiak. 7794/06.

Eurovinjetti*

Neuvosto antoi määräenemmistöllä direktiivin verojen ja maksujen kantamisesta raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta tiettyjen infrastruktuurien käytöstä annetun direktiivin 1999/62/EY muuttamisesta hyväksyen samalla kaikki Euroopan parlamentin toisessa käsittelyssään hyväksymät tarkistukset (PE-CONS 3682/05 ja 6992/06 ADD 1 REV 1).

Portugalin ja Maltan valtuuskunnat äänestivät vastaan ja Viron, Suomen ja Kreikan valtuuskunnat pidättyivät äänestämästä.

Direktiivissä annetaan säännöt tietullien ja käyttäjämaksujen laskemiseksi teiden käytöstä Euroopan laajuisella tieverkolla.

Ks. lehdistötiedote, asiak. 7793/06.

Lentoliikennettä koskevat sopimukset kolmansien maiden kanssa

Neuvosto teki päätökset lentoliikennettä koskevien sopimusten allekirjoittamisesta ja väliaikaisesta soveltamisesta EU:n ja Albanian, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, Marokon, Australian, Romanian, Moldovan sekä Serbia ja Montenegron välillä.

Kyseiset seitsemän sopimusta ovat seurausta sen valtuutuksen puitteissa käydyistä neuvotteluista, jonka mukaan komissio voi käydä neuvotteluja minkä tahansa kolmannen maan kanssa saattaakseen jäsenvaltioiden olemassa olevat kahdenväliset lentoliikennesopimukset yhteisön oikeuden mukaisiksi.

KAUPPAPOLITIIKKA

Polkumyynnin vastaiset toimet – Kiina – väritelevisiovastaanottimet

Neuvosto antoi asetuksen lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta muun muassa Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien väritelevisiovastaanottimien tuonnissa annetun asetuksen (EY) N:o 1531/2002 muuttamisesta (asiak. 7129/06).


[1] Asetus (ETY) N:o 1191/69 julkisten palvelujen käsitteeseen rautatie-, maantie- ja sisävesiliikenteessä olennaisesti kuuluvia velvoitteita koskevista jäsenvaltioiden toimenpiteistä (EYVL L 156, 28.6.1969, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 1893/91 (EYVL L 169, 29.6.1991, s. 1).


Side Bar