Navigation path

Left navigation

Additional tools

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL

[Graphic in PDF & Word format]




EUROOPAN UNIONIN
NEUVOSTO

FI
C/06/131
9148/06 (Presse 131)
(OR. en)
LEHDISTÖTIEDOTE
Euroopan unionin neuvoston 2729. istunto
Koulutus, nuoriso ja kulttuuri
Bryssel, 18.-19. kesäkuuta 2006
Puheenjohtaja Franz Morak
valtiosihteeri liittokanslerin virastossa ja
Elisabeth Gehrer,
Itävallan opetus-, tiede- ja kulttuuriministeri

Neuvoston istunnon tärkeimmät tulokset
Neuvosto hyväksyi yhteisen kannan Valko-Venäjän tiettyihin virkamiehiin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä.
Neuvosto saavutti poliittisen yhteisymmärryksen ohjelmista Media 2007, Kulttuuri 2007 ja "Kansalaisten Eurooppa" sekä suosituksesta alaikäisten suojelusta audiovisuaalisten ja verkkotietopalvelujen toimialalla.

SISÄLLYSLUETTELO1

OSALLISTUJAT 5

ASIAT, JOISTA KÄYTIIN KESKUSTELUA

KULTTUURI- JA AUDIOVISUAALIALA 8

– Kulttuuri 2007 –ohjelma 8

– Euroopan kulttuuripääkaupungit 9

– Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuosi 2008 9

– "Kansalaisten Eurooppa" -ohjelma 10

– Unescon yleissopimus kulttuurisesta monimuotoisuudesta 11

– Euroopan luovan teollisuuden vahvistaminen 12

– Alaikäisten ja ihmisarvon suojelu 12

– Televisio ilman rajoja 13

KOULUTUS 15

– Eurooppalainen kielitaitoindikaattori – Neuvoston päätelmät 15

– Elinikäisen oppimisen avaintaidot 19

– Liikkuvuutta koskeva eurooppalainen laatuperuskirja 20

– Elinikäisen oppimisen ohjelma 21

– EU:n kestävän kehityksen strategian uudelleentarkastelu 22

MUUT ASIAT 24

MUUT HYVÄKSYTYT ASIAT

AUDIOVISUAALIALA

Media 2007 -ohjelma 25

NUORISO

Virallisen ja epävirallisen oppimisen arvot – Neuvoston päätelmät 25

ULKOSUHTEET

Valko-Venäjä – Neuvosto hyväksyi rajoittavia taloudellisia toimenpiteitä 30

Suhteet Monacoon 30

KEHITYSYHTEISTYÖ

AKT–EY-ministerineuvoston 1. ja 2.6. Papua-Uudessa-Guineassa pidettävä kokous 30

KIRJALLISELLA MENETTELYLLÄ TEHTY PÄÄTÖS

Euroopan keskuspankki – Johtokunnan jäsenen nimittäminen 31

AVOIMUUS

Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin 31

OSALLISTUJAT

Jäsenvaltioiden hallitukset ja Euroopan komissio olivat edustettuina seuraavasti:

Belgia

Fadila LAANAN Kulttuuri-, nuoriso- ja audiovisuaalialan ministeri (ranskalainen yhteisö)

Frank VANDENBROUCKE Flanderin hallituksen varapääministeri sekä Flanderin hallituksen työ-, opetus- ja ammattikoulutusministeri

Tšekin tasavalta:

Petra SMOLÍKOVÁ Kulttuuriasioiden varaministeri

Petra BUZKOVÁ Opetus-, nuoriso- ja urheiluministeri

Tanska:

Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN Pysyvän edustajan sijainen

Bertel HAARDER Opetus- ja kirkkoministeri

Saksa:

Eberhard SINNER Varaministeri tiedotusvälineasioissa

Peter WITT Pysyvän edustajan sijainen

Frieder MEYER-KRAHMER Valtiosihteeri, opetus- ja tutkimusministeriö

Viro:

Raivo PALMARU Kulttuuriministeri

Tiit NABER Pysyvän edustajan sijainen

Kreikka:

Giorgos VOULGARAKIS Kulttuuriministeri

Thedoros ROUSOPOULOS Valtioministeri, hallituksen tiedottaja

Marietta GIANNAKOU Opetus- ja uskontoasiain ministeri

Espanja:

Francisco ROS PERÁN Valtiosihteeri, televiestintä ja tietoyhteiskunta

Mercedes CABRERA CALVO-SOTELO Opetus- ja tiedeministeri

Ranska:

Renard DONNEDIEU DE VABRES Kulttuuri- ja viestintäministeri

Gilles de ROBIEN Opetus-, korkeakouluopetus- ja tutkimusministeri

Irlanti:

John BROWNE Varaministeri maatalous- ja elintarvikeministeriössä (erityisvastuualueenaan metsätalous)

Mary HANAFIN Opetus- ja tiedeministeri

Italia:

Alessandro PIGNATTI Pysyvän edustajan sijainen

Kypros:

Pefkios GEORGIADES Opetus- ja kulttuuriministeri

Latvia:

Helēna DEMAKOVA Kulttuuriministeri

Tatjana KOKE Valtiosihteeri, opetus ja tiede

Liettua:

Vladimiras PRUDNIKOVAS Kulttuuriministeri

Remigijus MOTUZAS Opetus- ja tiedeministeri

Luxemburg:

Jean-Louis SCHILTZ Kehitysyhteistyö- ja humanitaarisen avun ministeri, viestintäministeri, puolustusministeri

Octavie MODERT Valtiosihteeri: suhteet parlamenttiin; valtiosihteeri: maatalous, viininviljely ja maaseudun kehittäminen; valtiosihteeri: kulttuuri, korkea-asteen koulutus ja tutkimus

Georges FRIDEN Pysyvän edustajan sijainen

Unkari:

András BOZÓKI Kansallisen kulttuuriperinnön ministeri

Bálint MAGYAR Opetusministeri

Malta:

Francis ZAMMIT DIMECH Matkailu- ja kulttuuriministeri

Theresa CUTAJAR Pysyvän edustajan sijainen

Alankomaat:

Medy van der LAAN Valtiosihteeri, opetus-, kulttuuri- ja tiedeministeriö

Maria van der HOEVEN Opetus-, kulttuuri- ja tiedeministeri

Itävalta:

Franz MORAK Valtiosihteeri, liittokanslerin virasto

Georg LIENBACHER Pääjohtaja, liittokanslerin virasto

Elisabeth GEHRER Opetus-, tiede- ja kulttuuriministeri

Anton DOBART Pääjohtaja

Puola:

Krzysztof OLENDZKI Alivaltiosihteeri kulttuuriministeriössä

Stanisław SŁAWIŃSKI Alivaltiosihteeri opetus- ja tiedeministeriössä

Portugali:

Isabel PIRES DE LIMA Kulttuuriministeri

Augusto SANTOS SILVA Parlamenttiasioiden ministeri

Jorge PEDREIRA Valtiosihteeri, ministerin avustaja, koulutus

Slovenia:

Jelka PIRKOVIČ Valtiosihteeri kulttuuriministeriössä

Milan ZVER Opetus- ja urheiluministeri

Slovakia:

Juraj NOCIAR Pysyvän edustajan sijainen

Dorotea MIKULOVÁ Valtiosihteeri opetusministeriössä

Suomi:

Tanja KARPELA Kulttuuriministeri

Susanna HUOVINEN Liikenne- ja viestintäministeri

Antti KALLIOMÄKI Opetusministeri

Ruotsi:

Leif PAGROTSKY Opetus- ja kulttuuriministeri

Yhdistynyt kuningaskunta:

Shaun WOODWARD Parlamentaarinen alivaltiosihteeri, luova teollisuus ja turismi

Peter PEACOCK Opetus- ja nuorisoasioiden ministeri (Skotlannin hallitus)

Komissio:

Viviane REDING Jäsen

Ján FIGEL Jäsen

Liittyvien valtioiden hallituksia edustivat:

Bulgaria

Ina KILEVA Kulttuuriasioiden varaministeri

Daniel VALTCHEV Varapääministeri ja opetus- ja tiedeministeri

Romania

Virgil NITULESCU Pääsihteeri, kulttuuri- ja uskontoasiain ministeriö

Dumitru MIRON Valtiosihteeri, opetus- ja tutkimusministeriö

ASIAT, JOISTA KÄYTIIN KESKUSTELUA

KULTTUURI- JA AUDIOVISUAALIALA

  • Kulttuuri 2007 -ohjelma

Koska vuosia 2007–2013 koskevista rahoituskehyksistä on päästy sopimukseen, neuvosto saavutti poliittisen yhteisymmärryksen koko[1] Kulttuuri 2007 -ohjelman perustamista koskevasta päätösehdotuksesta, jonka tarkoituksena on myöntää rahoitustukea Euroopan kulttuurialalle kaudelle 2007–2013 (8950/06).

Palautetaan mieleen, että tällä Kulttuuri -2000 ohjelman korvaavalla ohjelmalla tuetaan ensisijaisesti kolmea tavoitetta:

  • edistää kaikkien Euroopan unionissa kulttuurialalla työskentelevien henkilöiden kansalliset rajat ylittävää liikkuvuutta;
  • teosten ja taide- ja kulttuurituotteiden kansalliset rajat ylittävän levittämisen kannustaminen, ja
  • kulttuurien välisen vuoropuhelun edistäminen.

Ehdotetulla ohjelmalla säädetään kolmeen toimintalohkoon liittyvistä toimenpiteistä:

  • kulttuuritoimien tukeminen suoralla rahoitustuella,
  • kulttuurialalla Euroopan laajuisesti toimivien organisaatioiden tukeminen, ja
  • analysoinnin, tiedon keruun ja levityksen tukeminen sekä muiden sellaisten toimien tukeminen, joilla parannetaan hankkeiden vaikutusta eurooppalaisen kulttuuriyhteistyön alalla.

On huomattava, että sekä komissio että neuvosto päättivät Euroopan parlamentin ehdotuksen mukaisesti siirtää muistomerkkien säilyttämistoimien tukemista koskevan komission ehdotuksen toimintalohkon 2.2 ehdotettuun "Kansalaisten Eurooppa" -ohjelmaan.

Ehdotettu oikeusperusta: EY:n perustamissopimuksen 151 artiklan 5 kohta – neuvoston päätös edellyttää yksimielisyyttä, sovelletaan yhteispäätösmenettelyä Euroopan parlamentin kanssa.

Euroopan parlamentti antoi ensimmäisen käsittelyn lausuntonsa 25. lokakuuta 2005 (13677/05). Huomattava osa ehdotetuista tarkistuksista sisällytettiin ehdotukseen kokonaisuudessaan, osittain tai asiasisällön osalta. Hyväksytty teksti vahvistetaan jossakin tulevassa neuvoston istunnossa yhteisenä kantana ja se toimitetaan Euroopan parlamentille toista käsittelyä varten.

  • Euroopan kulttuuripääkaupungit

Neuvosto pani merkille Itävallan ja Suomen ehdottamien johtavien henkilöiden nimet tarkoituksena nimetä kaksi jäsentä valintalautakuntaan, jonka tehtävänä on valita Euroopan vuoden 2011 kulttuuripääkaupungit. Neuvosto nimeää kyseiset kaksi jäsentä virallisesti tämän vuoden toisella puoliskolla.

Ehdotetut henkilöt ovat Thomas ANGYAN (Itävalta) ja Seppo KIMANEN (Suomi).

Palautetaan mieleen, että Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtumaa koskevasta yhteisön toiminnasta vuosina 2005–2019 tehdyn päätöksen 1419/1999/EY[2] nojalla komissio kutsuu vuosittain koolle valintalautakunnan, joka antaa kertomuksen ehdotuksista kulttuuripääkaupungiksi. Valintalautakunta koostuu seitsemästä johtavasta riippumattomasta henkilöstä, jotka ovat kulttuurialan asiantuntijoita ja joista Euroopan parlamentti nimeää kaksi, neuvosto kaksi, komissio kaksi ja alueiden komitea yhden. Ne kaksi valtiota, jotka kulloinkin kuluvan vuoden aikana toimivat neuvoston puheenjohtajina, nimeävät kumpikin päätöksen 2000/CE/01[3] nojalla yhden johtavan henkilön, jotta neuvosto voi nimetä heidät yksinkertaisella enemmistöllä edustajikseen valintalautakuntaan seuraavalle vuodelle.

Neuvosto aloitti Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtuman vuonna 1985 Kreikan kulttuuriministerin Melina Mercourin aloitteesta edistääkseen osaltaan Euroopan kansojen lähentämistä. Euroopan yhteisön tapahtumalle antamasta tuesta määrätään päätöksessä 1419/1999/EY.

  • Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuosi 2008

Euroopan parlamentin ensimmäisen käsittelyn lausuntoa asiasta ei ole vielä saatu, mutta neuvosto sai aikaan yleisnäkemyksen ehdotuksesta vuoden 2008 nimeämisestä Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuodeksi (8951/06).

Kulttuurienvälinen vuoropuhelu edistää useita unionin painopisteitä erityisesti, koska sillä

– kunnioitetaan ja edistetään Euroopan kulttuurista monimuotoisuutta ja vahvistetaan aktiivista Euroopan kansalaisuutta, johon kuuluu avoin suhtautuminen maailmaan ja joka perustuu Euroopan unionin yhteisille arvoille,

– sisällytetään tavoitteiden joukkoon uudistettu Lissabonin strategia, jonka toteuttamiseksi osaamistalous tarvitsee ihmisiä, jotka kykenevät mukautumaan muutoksiin ja hyödyntämään kaikkia mahdollisia innovoinnin lähteitä vaurauden lisäämiseksi,

– tuetaan unionin sitoutumista yhteisvastuullisuuteen, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja tiiviimpään yhteenkuuluvuuteen Euroopan unionin yhteisten arvojen mukaisesti,

– annetaan Euroopalle mahdollisuus saada äänensä paremmin kuuluviin maailmassa, solmia toimivia kumppanuussuhteita naapurimaihin ja ulottaa siten vakauden ja demokratian alue unionin ulkopuolelle sekä vaikuttaa Euroopan kansalaisten ja kaikkien Euroopan unionissa asuvien hyvinvointiin ja turvallisuuteen.

Vuoden 2008 nimeäminen Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuodeksi antaa yhteisölle keinon tukea kulttuurienvälisen vuoropuhelun edistämiseen tähtääviä tiedotuskampanjoita, tapahtumia ja aloitteita sekä selvityksiä ja tutkimuksia.

Teemavuosialoite koskee sekä Euroopan kansalaisia että muita unionissa tilapäisesti tai pysyvästi asuvia henkilöitä.

Ehdotettu oikeusperusta: EY:n perustamissopimuksen 151 artikla – neuvoston päätös edellyttää yksimielisyyttä, sovelletaan yhteispäätösmenettelyä Euroopan parlamentin kanssa.

  • "Kansalaisten Eurooppa" -ohjelma

Neuvosto saavutti poliittisen yhteisymmärryksen ehdotuksesta päätökseksi kaudella 2007–2013 toteutettavasta "Kansalaisten Eurooppa" -ohjelmasta unionin aktiivisen kansalaisuuden edistämiseksi.

Niiden kysymysten osalta, joista neuvosto ei vielä ollut tehnyt päätöstä (nimetyt elimet ja siirtymäkausi) sovittiin, että luetteloon lisätään Institut für Europäische Politik, European Council on Refugees and Exiles ja Maisons de l'Europe ja määrätään rahoitusta koskevasta kolmen vuoden siirtymäkaudesta.

Latvia, Liettua, Puola, Portugali ja Yhdistynyt kuningaskunta ilmoittivat aikovansa pidättäytyä äänestämästä päätöksestä.

Komissio teki neuvoston pöytäkirjaan merkittävän lausuman, jossa se ilmaisee tyytymättömyytensä komiteamenettelyjen soveltamisalaan.

Ohjelman tavoitteena on taata parhaillaan toteutettavan, kansalaisosallistumista koskevan ohjelman[4] jatkuvuus. Ehdotuksen mukaisesti ohjelman tarkoituksena on:

– edistää kaikkien Euroopan kansalaisten liikkuvuutta kansalaisia lähentämällä – erityisesti paikallisten yhteisöjen tasolla –, jotta he voisivat jakaa keskenään kokemuksensa, mielipiteensä ja arvonsa hyödyntämällä historian opetuksia ja toimimalla tulevaisuuden rakentamisen hyväksi,

– edistää Euroopan unionin kansalaisuuteen liittyviä toimia, keskusteluja ja pohdintoja kansalaisjärjestöjen Euroopan tasolla tekemän yhteistyön kautta,

– saada Euroopan yhdentymisen ajatus konkreettisemmaksi kansalaisten näkökulmasta tukemalla ja nostamalla esiin eurooppalaisia arvoja ja saavutuksia säilyttäen samalla muistissa Euroopan menneisyyden,

– edistää kaikkien jäsenvaltioiden kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen tasapainoista lähentymistä tukemalla kulttuurien välistä vuoropuhelua ja korostamalla sekä Euroopan monimuotoisuutta että sen yhtenäisyyttä kiinnittäen erityistä huomiota toimiin, joihin osallistuvat äskettäin Euroopan unioniin liittyneet jäsenvaltiot.

Ohjelmaehdotuksen sisältämiä toimia ovat mm. kuntien välinen ystävyystoiminta, eurooppalaisia politiikkoja koskevan tutkimuksen ja pohdinnan tukeminen sekä muistojuhlien ja Euroopan tasolla myönnettävien palkintojen tukeminen.

Ehdotettu oikeusperusta: EY:n perustamissopimuksen 151 ja 308 artikla – neuvoston päätös edellyttää yksimielisyyttä, sovelletaan yhteispäätösmenettelyä Euroopan parlamentin kanssa.

Euroopan parlamentti antoi ensimmäisen käsittelyn lausuntonsa 5.4.2006 (8028/06). Hyväksytty teksti vahvistetaan jossakin tulevassa neuvoston istunnossa yhteisenä kantana ja se toimitetaan Euroopan parlamentille toista käsittelyä varten.

Asiasta tarkemmin komission ehdotuksessa, asiak. 8154/05.

  • Unescon yleissopimus kulttuurisesta monimuotoisuudesta

Neuvosto teki päätöksen kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemista ja edistämistä koskevan Unescon yleissopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (8953/06 + 8661/1/06).

Yleissopimus kulttuurisesta monimuotoisuudesta hyväksyttiin Unescon yleiskokouksessa Pariisissa 20.10.2005. Sopimuksessa vahvistetaan kulttuurisen moninaisuuden suojelemiseen ja edistämiseen tähtäävä joukko oikeuksia ja velvollisuuksia.

Ehdotuksen tarkoituksena on valtuuttaa Euroopan yhteisö hyväksymään kyseinen Unescon yleissopimus ja näin tulemaan yhdessä jäsenvaltioidensa kanssa sen sopimuspuoleksi.

Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden täysipainoinen osallistuminen kyseisen yleissopimuksen täytäntöönpanoon auttaa osaltaan

– perustamaan maailman hallintoon uuden tukipylvään, jonka avulla pyritään varmistamaan kulttuurisen moninaisuuden suojeleminen ja edistäminen,

– vahvistamaan kulttuurihyödykkeiden ja -palveluiden erityistä kulttuurista ja taloudellista kaksoisluonnetta,

– tunnustamaan kulttuurisen moninaisuuden suojelemis- ja edistämispolitiikkojen tehtävä ja oikeutus,

– tunnustamaan kansainvälisen yhteistyön merkitys ja edistämään kansainvälistä yhteistyötä, jotta voidaan vastata erityisesti kehitysmaiden kulttuureja uhkaaviin vaaratilanteisiin,

– määrittelemään asianmukainen niveltyminen muihin kansainvälisiin oikeusvälineisiin, jotta yleissopimus voidaan panna tehokkaasti täytäntöön.

Ehdotettu oikeusperusta: EY:n perustamissopimuksen 133, 151, 181 ja 181a artikla sekä 300 artiklan 2 ja 3 kohta – neuvoston päätös edellyttää yksimielisyyttä.

  • Euroopan luovan teollisuuden vahvistaminen

Neuvosto kävi mielipiteidenvaihdon aiheesta Euroopan luovan teollisuuden vahvistaminen: kasvun ja työllisyyden edistäminen.

Puheenjohtajavaltio Itävallan järjestämä EU:n asiantuntijaseminaari aiheesta "sisältö kilpailukyvyn edistäjänä" (Content for Competitiveness) pidettiin Wienissä 2.–3.3.2006. Seminaarin päätelmät hyväksyttiin puheenjohtajan päätelminä (ks. asiakirjan 8954/06 liite).

Puheenjohtajavaltio raportoi neuvostolle seminaarin osoittaneen, että sisältöteollisuuteen ja luovaan teollisuuteen liittyy laajoja mahdollisuuksia edistää kasvua ja työllisyyttä ja siten myös Euroopalle Lissabonin strategiassa asetettua tavoitetta. Seminaarissa korostettiin myös tarvetta noudattaa johdonmukaista politiikkaa sisältöteollisuuden ja luovan teollisuuden suhteen, jotta erityisesti voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti tieto- ja viestintätekniikan tarjoamat mahdollisuudet.

Puheenjohtajavaltio käytti edellä mainitun seminaarin ja muiden aloitteiden tuloksia seuraavat aiheet kattaneen keskustelun pohjustamiseksi (8954/06):

  • sisältö- ja luovan teollisuuden painopistealat, jotka ovat merkityksellisiä kulttuurialan työsuunnitelman ajantasaistamisen ja i2010-aloitteen täytäntöönpanon kannalta
  • kaikkien kulttuuri-, audiovisuaali- sekä tieto- ja viestintätekniikka-alojen sidosryhmien välillä käytävän vuoropuhelun parantaminen Euroopan tasolla.
  • Alaikäisten ja ihmisarvon suojelu

Neuvosto saavutti poliittisen yhteisymmärryksen ehdotuksesta suositukseksi alaikäisten ja ihmisarvon suojelusta ja oikeudesta vastineeseen Euroopan audiovisuaalisten ja verkkotietopalvelujen toimialalla (8956/06).

Slovakia ja Yhdistynyt kuningaskunta ilmoittivat aikovansa pidättäytyä äänestämästä suosituksesta. Alankomaiden valtuuskunta on valmis hyväksymään suosituksen kompromissina, kunhan on selvää, että se aikoo tehdä pöytäkirjaan merkittävän lausuman.

Suositusehdotuksessa kehotetaan jäsenvaltioita, toimialaa ja sidosryhmiä (katsojajärjestöt) sekä komissiota edistämään alaikäisten ja ihmisarvon suojelua televisio- ja radiolähetyksissä ja Internetissä. Siinä suositetaan myös, että jäsenvaltiot harkitsisivat sellaisten toimenpiteiden käyttöön ottoa, jotka koskevat oikeutta vastineeseen verkkoviestimien osalta.

Suositus perustuu 24 päivänä syyskuuta 1998 annettuun neuvoston suositukseen 98/560/EY[5], joka pysyy voimassa. Suositus vastaa tekniikan kehityksen tälle alalle luomiin uusiin haasteisiin niin määrän (enemmän "laitonta" sisältöä) kuin laadun (uusia foorumeita, uusia tuotteita) osalta.

Suositusehdotuksessa käsitellään seuraavia kysymyksiä:

  • medialukutaito
  • audiovisuaalisen sisällön luokitus
  • tapa, jolla sukupuolet esitetään tiedotusvälineissä ja mainoksissa
  • vastineoikeus.

Ehdotettu oikeusperusta: EY:n perustamissopimuksen 157 artikla – neuvoston päätös edellyttää määräenemmistöä, sovelletaan yhteispäätösmenettelyä Euroopan parlamentin kanssa.

Euroopan parlamentti antoi ensimmäisen käsittelyn lausuntonsa 7. syyskuuta 2005 (11955/05). Hyväksytty teksti vahvistetaan jossakin tulevassa neuvoston istunnossa yhteisenä kantana ja se toimitetaan Euroopan parlamentille toista käsittelyä varten.

  • Televisio ilman rajoja

Euroopan parlamentin ensimmäisen käsittelyn lausuntoa asiasta ei ole vielä saatu, mutta neuvosto pani merkille tilanneselvityksen ja kävi keskustelun ehdotuksesta direktiiviksi televisiotoimintaa koskevan direktiivin[6] muuttamisesta.

Keskustelussa käsiteltiin erityisesti seuraavia direktiiviehdotukseen liittyviä aiheita:

  • lineaaristen ja ei-lineaaristen palvelujen välisen eron asianmukaisuus ja kestävyys
  • yhteiset säännöt[7], joita sovelletaan molempiin palvelumuotoihin
  • televisiomainontaa ja teleostoslähetyksiä koskevien sääntöjen nykyaikaistamisen ja yksinkertaistamisen laajuus[8].

Valtuuskunnat olivat tyytyväisiä komission aloitteeseen, jolla pyritään tarkistamaan audiovisuaalisia palveluja koskevia sääntelypuitteita. Ne mainitsivat useita kysymyksiä, joita on käsiteltävä perinpohjaisemmin, kuten paremman oikeudellisen selkeyden tarve, etenkin määritelmien ja soveltamisalan osalta, tarve välttää audiovisuaalisten palvelujen kehityksen hankaloittamista, alkuperämaaperiaatteen toimivuus jne.

Direktiiviehdotuksessa pyritään ottamaan huomioon viimeaikainen merkittävä tekninen ja markkinoiden kehitys ja varmistamaan samalla tasavertaiset kilpailuolosuhteet.

Direktiivillä on tarkoitus ottaa käyttöön kaikkia audiovisuaalisia mediapalveluja koskevat yhteiset vähimmäissäännöt, jotka ovat voimassa riippumatta näiden palvelujen käyttämästä tiedonsiirtoteknologiasta ja joilla siten voidaan varmistaa riippumattomuus verkosta ja laiteympäristöstä. Sillä pyritään myös nykyaikaistamaan mainontaa koskevat säännöt.

Direktiivi esittelee audiovisuaalisten mediapalvelujen käsitteen ja erottaa toisistaan "lineaariset" palvelut (esim. perinteiset aikataulutetut televisiolähetykset, Internet tai matkapuhelimet, jotka "työntävät" sisältöä katsojille) ja "ei-lineaariset" palvelut (kuten tilausvideo, jonka katsoja itse "vetää" verkosta). Ei-lineaarisia palveluita koskisivat vain perustason velvoitteet.

Mainontaa koskevat säännöt, jotka koskevat pääasiallisesti lineaarisia palveluita, ovat yksinkertaistettuja. Mainonnan keston päivittäistä rajoitusta lasketaan, mutta 12 minuutin enimmäismäärä tuntia kohti säilytetään. Mainostaukojen välinen 20 minuutin vähimmäisaikaväli poistuu myös; elokuvateoksia, uutisia ja lastenohjelmia saa katkaista vain 35 minuutin välein. Direktiivissä otetaan käyttöön tuotesijoittelua koskevia sääntöjä, joita ei nykyisessä televisio ilman rajoja -direktiivissä ole.

Ehdotettu oikeusperusta: EY:n perustamissopimuksen 47 ja 55 artikla – neuvoston päätös edellyttää määräenemmistöä, sovelletaan yhteispäätösmenettelyä Euroopan parlamentin kanssa.

Asiasta tarkemmin komission ehdotuksessa, asiak. 15983/05.

KOULUTUS

  • Eurooppalainen kielitaitoindikaattori – Neuvoston päätelmät

Neuvosto hyväksyi seuraavat päätelmät:

"NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon:

  • 23. ja 24. maaliskuuta 2000 Lissabonissa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston Euroopan unionille asettaman strategisen päämäärän, jonka Tukholmassa 23. ja 24. maaliskuuta 2001 kokoontunut Eurooppa-neuvosto vahvisti ja jonka mukaan EU:sta on tultava maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta
  • Lissabonin Eurooppa-neuvoston koulutusneuvostolle antaman tehtävän aloittaa laaja keskustelu koulutusjärjestelmien konkreettisista tulevaisuuden tavoitteista keskittyen yhteisiin huolenaiheisiin ja prioriteetteihin ja ottaen huomioon kansalliset erityispiirteet[9]
  • kielellisen monimuotoisuuden ja kielten oppimisen edistämisestä 14 päivänä helmikuuta 2002 annetun neuvoston päätöslauselman[10], jossa korostetaan muun muassa, että
  • kielitaito on yksi perustaidoista, jotka jokaisen kansalaisen on hankittava, jotta hän kykenisi osallistumaan tehokkaasti eurooppalaiseen tietoyhteiskuntaan, ja se edistää sekä siten yhteiskuntaan sopeutumista että sosiaalista yhteenkuuluvuutta, ja että
  • kaikki Euroopan kielet ovat kulttuurin kannalta yhdenvertaisia ja samanarvoisia ja ne ovat erottamaton osa eurooppalaista kulttuuria ja sivistystä

ja jossa jäsenvaltioita kehotettiin luomaan kielitaidon arviointia varten järjestelmiä, jotka perustuvat Euroopan neuvoston laatimaan yhteiseen eurooppalaiseen kieliä koskevaan viitekehykseen

  • 15. ja 16. maaliskuuta 2002 Barcelonassa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät[11], joissa:
  • hyväksyttiin koulutusjärjestelmien tavoitteiden seurantaa koskeva yksityiskohtainen työohjelma[12]
  • vaadittiin lisätoimia perustaitojen hallinnan parantamiseksi erityisesti opettamalla vähintään kahta vierasta kieltä hyvin varhaisesta iästä lähtien ja
  • vaadittiin kielitaitoa osoittavan indikaattorin käyttöönottoa vuonna 2003
  • neuvoston toukokuussa 2005 antamat päätelmät uusista koulutusindikaattoreista[13]
  • komission tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle eurooppalaisesta kielitaitoindikaattorista[14],
  • ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston suositukseksi elinikäisen oppimisen avaintaidoista[15], jossa määritellään vierailla kielillä tapahtuva viestintä avaintaidoksi
  • komission tiedonannon neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Uusi monikielisyyden puitestrategia[16]

VAHVISTAA, että

  • vieraiden kielten taito ja kansojen välisen keskinäisen ymmärryksen edistäminen on työvoiman liikkuvuuden edellytys ja myötävaikuttaa Euroopan unionin talouden kilpailukykyyn
  • säännöllinen suoritusten ja edistymisen seuranta indikaattoreita ja viitearvoja käyttäen on olennainen osa Lissabonin prosessia, ja sen avulla voidaan määritellä hyviä käytäntöjä sekä lyhyen että pitkän aikavälin toimia koskevan strategisen opastuksen ja ohjauksen antamiseksi Koulutus 2010 -työohjelmaa varten,

TUNNUSTAA, että

  • tarvitaan toimia, joilla korjataan tämänhetkinen vieraiden kielten opetus- ja oppimistuloksia koskevien luotettavien vertailutietojen puute
  • tällaisten toimien on perustuttava tietojen keräämiseen objektiivisten kielitaitotestien avulla; nämä testit on kehitettävä ja järjestettävä siten, että varmistetaan tietojen luotettavuus, tarkkuus ja paikkansapitävyys
  • tällaisten tietojen avulla voidaan helpommin tunnistaa ja jakaa kielipolitiikan ja kieltenopetusmenetelmien hyviä käytäntöjä vaihtamalla tehokkaammin tietoja ja kokemuksia
  • jäsenvaltiot tarvitsevat selkeämmän kuvan niistä käytännön järjestelyistä ja rahoitusjärjestelyistä, joita ne kukin tarvitsevat pannakseen eurooppalaisen kielitaitoindikaattorin täytäntöön

KOROSTAA, että

  • indikaattorin kehittämisessä olisi täysin kunnioitettava jäsenvaltioiden toimivaltaa oman koulutusjärjestelmänsä järjestämisessä, eikä sen pitäisi aiheuttaa kyseisille elimille kohtuutonta hallinnollista tai taloudellista rasitetta
  • tietojenkeruumenetelmässä olisi otettava huomioon kansainvälisellä, unionin ja jäsenvaltioiden tasolla aikaisemmin tehty työ ja se olisi suunniteltava ja pantava täytäntöön kustannustehokkaasti
  • eurooppalainen kielitaitoindikaattori olisi toteutettava mahdollisimman pian seuraavan toimintamallin mukaisesti:
  • olisi kerättävä tietoja ensimmäisen ja toisen vieraan kielen taidosta
  • kunkin jäsenvaltion kohdeväestöä koskevalle edustavalle otokselle tehdyn yhteisen testisarjan avulla
  • edustavasta otoksesta oppilaita, jotka osallistuvat koulutukseen ISCED-luokituksen tason 2 lopussa.
  • jos toista vierasta kieltä ei opeteta ennen ISCED-luokituksen tason 2 loppua, jäsenvaltiot voivat ensimmäisellä tiedonkeruukierroksella päättää kerätä toista vierasta kieltä koskevat tiedot ISCED-luokituksen tasolla 3 olevista oppilaista
  • niistä kielistä, joiden osalta tietyn jäsenvaltion oppilaista on olemassa sopiva edustava otos.
  • testitulosten olisi perustuttava yhteisen eurooppalaisen kieliviitekehyksen mukaisiin asteikkoihin[17]
  • koska kielellinen monimuotoisuus on Euroopan unionin keskeisiä arvoja, indikaattorin olisi perustuttava tietoihin, jotka koskevat kaikkien unionissa vieraina kielinä opetettavien EU:n virallisten kielten taitoa. Käytännön syistä olisi kuitenkin suositeltavaa, että ensimmäisellä tiedonkeruukierroksella testit otettaisiin käyttöön niissä Euroopan unionin virallisissa kielissä, joita jäsenvaltioissa opetetaan eniten, sikäli kuin testattavista saadaan riittävän suuri otos.
  • jäsenvaltioiden on itse määritettävä, mitkä kyseisistä virallisista kielistä testataan.
  • indikaattorin olisi arvioitava neljää kielen tuottamis- ja vastaanottamistaitoa, mutta käytännön syistä olisi kuitenkin suositeltavaa, että ensimmäisellä tiedonkeruukierroksella testattaisiin kolme helpoiten arvioitavaa kielitaidon osa-aluetta (kuullunymmärtäminen, luetunymmärtäminen ja kirjoittaminen)
  • testausmenetelmät olisi saatettava niiden jäsenvaltioiden käyttöön, jotka haluavat käyttää niitä omaa muunkielisten testien kehittämistä varten
  • olisi myös kerättävä asiaankuuluvia taustatietoja asiaan liittyvien tekijöiden arvioimiseksi

PYYTÄÄ komissiota

  • perustamaan mahdollisimman pian kunkin jäsenvaltion edustajasta ja Euroopan neuvoston edustajasta koostuvan neuvottelukunnan (EILC-neuvottelukunnan), jonka tehtävänä on neuvoa komissiota teknisissä asioissa, kuten;
  • testausvälineiden suunnittelua koskevan tarjouspyynnön määrittelemisessä
  • toimeksisaajan työn arvioinnissa
  • tarkoituksenmukaisten järjestelyjen, standardien ja teknisten yhteyskäytäntöjen valinnassa jäsenvaltioiden tiedonkeruutoimia varten, ottaen huomioon tarpeen ehkäistä tarpeetonta jäsenvaltioille koituvaa hallinnollista ja rahoituksellista taakkaa
  • jäsenvaltioiden auttamiseksi määrittämään niille aiheutuvat organisatoriset ja voimavaroja koskevat vaikutukset antamaan neuvottelukunnalle ensi tilassa tehtäväksi laatia työskentelyaikataulu ja yksityiskohtaisempi kuvaus testien rakenteesta ja hallinnoinnista, mukaan lukien
  • otoksen koko
  • parhaana pidetty testausmenetelmä ja
  • parhaina pidetyt testien hallinnointijärjestelyt ottaen huomioon mahdollisuudet tietotekniikkaa hyödyntävään testaukseen
  • otoksen vähimmäiskoko, jonka perusteella määritetään, olisiko jonkin tietyn kielen testi saatettava jäsenvaltioiden käyttöön
  • raportoimaan neuvostolle kirjallisesti vuoden 2006 loppuun mennessä työskentelyn edistymisestä ja tarvittaessa ratkaisematta olevista kysymyksistä

KEHOTTAA jäsenvaltioita

  • toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet EILC-neuvottelukunnan perustamisen edistymiseksi."
  • Elinikäisen oppimisen avaintaidot

Euroopan parlamentin ensimmäisen käsittelyn lausuntoa asiasta ei ole vielä saatu, mutta neuvosto sai aikaan yleisnäkemyksen[18] ehdotuksesta suositukseksi elinikäisen oppimisen avaintaidoista (8641/06).

Ehdotuksen tarkoituksena on toteuttaa Lissabonissa vuonna 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston antama tehtävä ("kaikilla kansalaisilla on oltava tällaisessa uudessa tietoyhteiskunnassa elämistä ja työskentelemistä varten tarvittavat taidot"), joka esitettiin uudelleen ja jota kehitettiin Koulutus 2010 -työohjelmassa, jonka Barcelonassa maaliskuussa 2002 kokoontunut Eurooppa-neuvosto hyväksyi. Tällöin vaadittiin myös lisätoimia, joilla "parannettaisiin perustaitojen hallintaa" ja vahvistettaisiin koulutuksen eurooppalaista ulottuvuutta. Toiminnan tarkoituksena oli määrittää uudet perustaidot ja se, miten uudet ja perinteiset perustaidot voidaan paremmin sisällyttää opetussuunnitelmiin, miten ne voidaan omaksua ja miten niitä voidaan pitää yllä koko elämän ajan. Perustaitojen pitäisi olla aidosti kaikkien ulottuvilla, myös niiden, joilla on erityistarpeita, sekä koulunsa keskeyttäneiden ja aikuisoppijoiden saavutettavissa. Perustaitojen vahvistamista olisi edistettävä lisäoppimisen ja työllistyvyyden tukemiseksi.

Suositusehdotuksen tarkoituksena on perustaa eurooppalainen vertailuväline niiden perustaitojen (avaintaidot) määrittämiseksi, joiden on oltava elinikäisen oppimisen kautta kaikkien kansalaisten saavutettavissa, jotta he voivat kokea henkilökohtaisen onnistumisen tunteen ja parantaa aktiivista osallistumistaan ja työllistyvyyttään tietoon perustuvissa talouksissa ja yhteiskunnissa.

Avaintaidot ovat:

  • viestintä äidinkielellä
  • viestintä vierailla kielillä
  • matemaattinen osaaminen ja perusosaaminen luonnontieteiden ja tekniikan aloilla
  • digitaaliset taidot
  • oppimistaidot
  • sosiaaliset ja kansalaisuuteen liittyvät taidot
  • aloitekyky ja yrittäjyys, sekä
  • tietoisuus kulttuurista ja kulttuurin ilmaisumuodot.

Ehdotuksessa esitetään lisäksi, miten avaintaidot voidaan saavuttaa elinikäisen oppimisen kautta.

Ehdotettu oikeusperusta: EY:n perustamissopimuksen 149 ja 150 artikla – neuvoston päätös edellyttää määräenemmistöä, sovelletaan yhteispäätösmenettelyä Euroopan parlamentin kanssa.

Euroopan parlamentin kanssa saatetaan päästä yhteisymmärrykseen ensimmäisessä käsittelyssä.

  • Liikkuvuutta koskeva eurooppalainen laatuperuskirja

Euroopan parlamentin ensimmäisen käsittelyn lausuntoa asiasta ei ole vielä saatu, mutta neuvosto sai aikaan yleisnäkemyksen ehdotuksesta suositukseksi koulutukseen liittyvästä valtioiden rajat ylittävästä liikkuvuudesta yhteisössä. Liikkuvuutta koskeva eurooppalainen laatuperuskirja (8958/06).

Ehdotus perustuu EU:n Koulutus 2010 -työohjelmaan, ja siinä on tarkoitus laatia yhteiset periaatteet, joilla pyritään parantamaan koulutukseen liittyvän kaikenlaisen organisoidun liikkuvuuden tehokkuutta.

On syytä palauttaa mieliin, että Erasmus-ohjelman puitteissa yli 1000 000 nuorta on opiskellut opintojensa aikana toisessa jäsenmaassa kuin heidän oma kotimaansa, mikä auttaa lisäämään kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden ymmärtämistä ja luomaan Lissabonin strategian tavoitteiden mukaisen Euroopan koulutusalueen. Tämäntyyppisen liikkuvuuden ansiosta Erasmus on epäilemättä yksi EU-kansalaisten laajimmin tuntemista EU:n toimista.

Esitetty laatuperuskirja koostuu kymmenestä käytännöllisestä ja helposti lähestyttävästä suuntaviivasta, jotka kattavat matkaa edeltävän ajan, oleskelun ja paluun jälkeisen ajan:

  • ohjeita ja tietoa
  • oppimissuunnitelma
  • personointi
  • yleiset valmistelut
  • kielelliset näkökohdat
  • logistiikkatuki
  • mentorointi
  • tunnustaminen
  • integroituminen palattaessa ja arviointi
  • sitoumukset ja vastuualat.

Ehdotettu oikeusperusta: EY:n perustamissopimuksen 149 ja 150 artikla – neuvoston päätös edellyttää määräenemmistöä, sovelletaan yhteispäätösmenettelyä Euroopan parlamentin kanssa.

  • Elinikäisen oppimisen ohjelma

Vuosia 2007–2013 koskevien rahoituskehysneuvottelujen tuloksen valossa ja komission muutetun ehdotuksen esittelyä odoteltaessa neuvosto kävi mielipiteidenvaihdon elinikäisen oppimisen ohjelman rahoitusnäkökohdista.

Palautetaan mieleen, että uusi integroitu ohjelma käsittää neljä jo nykyisen Sokrates-ohjelman puitteissa toimivaa alaohjelmaa: Comenius (kouluopetus), Erasmus (korkeakoulutus), Leonardo da Vinci (ammatillinen perus- ja täydennyskoulutus) sekä Grundtvig (aikuiskoulutus).

Ohjelman tavoitteena on edistää elinikäisen oppimisen avulla Euroopan yhteisön kehittymistä edistyneenä osaamisyhteiskuntana, jonka talouskehitys on kestävää, jossa luodaan uusia ja parempia työpaikkoja, jossa sosiaalinen yhteenkuuluvuus on entistä suurempi ja jossa samalla varmistetaan ympäristön asianmukainen suojelu tulevia sukupolvia varten, sekä tukea yhteisön koulutusjärjestelmien välistä vaihtoa, yhteistyötä ja liikkuvuutta siten, että järjestelmistä tulee laatunsa osalta maailmanlaajuisia esimerkkejä.

Vuosien 2007 - 2013 rahoituskehyksiä käsitelleet kolmikantaneuvottelut pidettiin 4. huhtikuuta 2006 ja niiden tuloksena elinikäisen oppimisen ohjelmalle osoitettu talousarvio on 6 970[19] miljoonaa euroa (käteishintoina).

Valtuuskuntia pyydettiin ilmaisemaan näkemyksensä ohjelman nyt käytössä olevista varoista ja etenkin suhteellisesta painoarvosta kunkin neljän alaohjelman (Comenius, Erasmus, Leonardo da Vinci ja Grundtvig) (8959/06) osalta. Valtuuskunnat olivat laajalti yhtä mieltä komission esittämästä ehdotuksesta[20], mutta painottivat aikuisopetuksen (Grundtvig) ja etenkin opettajien ja tutkijoiden liikkuvuuden (Leonardo) merkitystä.

Ehdotettu oikeusperusta: Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 149 artiklan 4 kohta ja 150 artiklan 4 kohta – määräenemmistö neuvostossa ja yhteispäätösmenettely Euroopan parlamentin kanssa.

Euroopan parlamentti antoi ensimmäisen käsittelyn lausuntonsa 25. lokakuuta 2005 (13675/05). Huomattava osa ehdotetuista tarkistuksista sisällytettiin ehdotukseen kokonaisuudessaan, osittain tai asiasisällön osalta.

Asiasta tarkemmin komission ehdotuksessa, asiak. 11587/04.

  • EU:n kestävän kehityksen strategian uudelleentarkastelu

Neuvosto kävi EU:n kestävän kehityksen strategian uudelleentarkastelun yhteydessä periaatekeskustelun koulutuksen osuudesta kestävässä kehityksessä.

Keskustelussa käsiteltiin seuraavia aiheita:

  • Kestävän kehityksen strategian uudelleentarkastelussa ehdotetut tavoitteet, keskeiset toimenpiteet sekä niiden edellyttämät politiikan välineet[21]
  • Koulutusneuvoston asema EU:n kestävän kehityksen strategian täytäntöönpanossa, mukaan lukien Lissabonin strategia
  • EU:n kestävän kehityksen strategian merkitys EU:n sisäisten politiikkojen ja EU:n kansainvälisten sitoumusten välisen johdonmukaisuuden ja kestävän kehityksen edistämisessä sekä EU:n että maailmanlaajuisella tasolla, erityisesti koulutusalalla

Valtuuskunnat painottivat koulutuksen perustavaa laatua olevaa merkitystä kestävän kehityksen strategiassa ympäristönsuojelua koskevan tietoisuuden lisääjänä sekä sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan välineenä.

Palautetaan mieliin, että joulukuussa 2005 kokoontunut Eurooppa-neuvosto pani merkille komission esittämän tiedonannon, jossa käsitellään uudistettua EU:n kestävän kehityksen strategiaa seuraaviksi viideksi vuodeksi[22], ja odotti voivansa "hyväksyä vuoden 2006 kesäkuussa kunnianhimoisen ja laajan strategian, johon sisältyy tavoitteita, indikaattoreita ja tehokas seurantamenettely; strategialla olisi oltava sisäinen ja ulkoinen ulottuvuus ja sen olisi perustuttava positiiviseen pitkän aikavälin visioon, jossa yhteisön painopisteet ja tavoitteet kestävän kehityksen alalla kootaan selkeäksi ja johdonmukaiseksi strategiaksi, joka voitaisiin välittää kansalaisille selkeästi ja tehokkaasti."[23]

Komission kestävän kehityksen strategian uudelleentarkasteluun sisältyy:

  • itse tiedonanto, jossa ehdotetaan kuutta painopistettä, kestävän kehityksen ulkoisen ulottuvuuden sisällyttämistä sisäisen politiikan harjoittamiseen sekä tehokasta valvontaa ja seurantaa,
  • Eurooppa-neuvoston kesäkuussa 2005 hyväksymät kestävän kehityksen pääperiaatteet (liite 1),
  • tavoitteet, keskeiset toimenpiteet sekä politiikat (liite 2), sekä
  • helmikuussa 2005 annettu komission tiedonanto, jossa arvioidaan saavutettua edistystä ja ehdotetaan alustavia suuntaviivoja (liite 3).

Kaikkia asiaankuuluvia neuvoston kokoonpanoja kuullaan parhaillaan, jotta kesäkuussa 2006 kokoontuva Eurooppa-neuvosto voisi hyväksyä uudistetun EU:n kestävän kehityksen strategian.

MUUT ASIAT

Neuvostolle tiedotettiin seuraavista asioista:

  • Sisällyttäminen eurooppalaisen perinnön luetteloon (9165/06)
  • Ranskan ja Espanjan valtuuskuntien tiedotus
  • Auschwitz-Birkenaun keskitysleirin nimen muuttaminen
  • Puolan valtuuskunnan tiedotus
  • Komission tiedonanto: tarpeellisten uudistusten toteuttaminen eurooppalaisen korkeakoulutuksen nykyaikaistamiseksi (Hampton Courtin huippukokouksen jatkotoimet) (9166/06).
  • Komission tiedotus
  • Ammattikoulutuksen alan tulevasta opintosuoritusten ja arvosanojen kertymis- ja siirtojärjestelmästä kuuleminen (9167/06)
  • Komission tiedotus

MUUT HYVÄKSYTYT ASIAT

AUDIOVISUAALIALA

Media 2007 -ohjelma

Koska vuosia 2007–2013 koskevista rahoituskehyksistä on päästy sopimukseen, neuvosto saavutti täyden[24] poliittisen yhteisymmärryksen päätöksestä perustaa Euroopan audiovisuaalialan tukiohjelma (Media 2007) ) (8955/06 +COR 1).

Palautetaan mieleen, että ohjelman, jolla nykyiset Media Plus- ja Media-koulutus -ohjelmat yhdistetään, tarkoituksena on tukea Euroopan audiovisuaalialaa seuraavien tavoitteiden saavuttamiseksi:

  • Euroopan kulttuurisen monimuotoisuuden sekä elokuva- ja audiovisuaalialan kulttuuriperinnön vaaliminen ja lujittaminen,
  • sen varmistaminen, että tämä on eurooppalaisten ulottuvilla,
  • kulttuurienvälisen vuoropuhelun lujittaminen,
  • Euroopan audiovisuaalialan levityksen sekä katsoja- ja kuulijakunnan lisääminen Euroopan unionissa ja sen ulkopuolella, ja
  • Euroopan audiovisuaalialan kilpailukyvyn parantaminen avoimilla ja kilpailuun perustuvilla markkinoilla.

Hyväksytty teksti vahvistetaan jossakin tulevassa neuvoston istunnossa yhteisenä kantana ja se toimitetaan Euroopan parlamentille toista käsittelyä varten.

NUORISO

Virallisen ja epävirallisen oppimisen arvot – Neuvoston päätelmät

Neuvosto antoi seuraavan päätöslauselman:

"Euroopan unionin neuvosto ja neuvostossa kokoontuneet jäsenvaltioiden hallitusten edustajat, jotka

katsovat seuraavaa:

(1) Lissabonissa 23. ja 24. maaliskuuta 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä määritellään uudet strategiset tavoitteet työllisyyden, talousuudistusten ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi tietoon perustuvaan talouden olennaisina osina. Eurooppa-neuvosto pyysi jäsenvaltioita toteuttamaan valtiosääntöjensä puitteissa tarvittavat toimenpiteet, ja neuvostoa ja komissiota pyydettiin laatimaan kumpikin toimivaltansa puitteissa muun muassa ansioluetteloille yhteinen eurooppalainen malli, jonka käyttö olisi vapaaehtoista ja jonka avulla oppilaitosten ja työnantajien olisi helpompi arvioida hankittuja tietoja ja edistää liikkuvuutta.

(2) Valkoisessa kirjassa "EU:n nuorisopolitiikan uudet tuulet", päivätty 21. marraskuuta 2001[25], korostetaan epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen tunnustamisen osalta tarvetta määritellä käsitteet, hankitut taidot ja laatustandardit selkeämmin, antaa enemmän arvostusta kyseisille toimijoille, antaa enemmän tunnustusta kyseiselle toiminnalle ja varmistaa entistä paremmin keskinäinen täydentävyys virallisen oppimisen ja koulutuksen kanssa.

(3) Barcelonassa 15. ja 16. maaliskuuta 2002 kokoontunut Eurooppa-neuvosto hyväksyi konkreettisen työohjelman, jonka tavoitteena oli tehdä koulutusjärjestelmistä laadun osalta yleismaailmallinen esikuva vuoteen 2010 mennessä. Eurooppa-neuvosto katsoi, että työohjelman kolmena perusperiaatteena olisi oltava laadun parantaminen, koulutukseen pääsyn helpottaminen ja yhteyksien lisääminen ympäröivään maailmaan.

(4) Elinikäisestä oppimisesta 27. kesäkuuta 2002 annetussa neuvoston päätöslauselmassa[26] jäsenvaltioita kehotetaan rohkaisemaan yhteistyötä ja tehokkaita toimenpiteitä opintosaavutusten varmentamiseksi, mikä on virallisen oppimisen, epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen välille rakennettavien yhteyksien kannalta ratkaisevan tärkeää ja näin ollen välttämätön edellytys eurooppalaisen elinikäisen oppimisen alueen luomiselle.

(5) Leuvenissa tammikuussa 2005 järjestetyssä "Bridges for Recognition" -konferenssissa laadittiin komission ja Euroopan neuvoston yhteisen valmisteluasiakirjan "Pathways towards Validation and Recognition of Education, Training and Learning in the Youth Field" pohjalta nuorisoalan koulutuksen ja oppimisen arviointiin ja tunnustamiseen tähtääviä lähestymistapoja sekä korostettiin tarvetta parantaa epävirallisen oppimisen tunnustamista.

(6) Euroopan neuvoston epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen alalla toteuttamassa laaja-alaisessa työssä, johon sisältyy esimerkiksi eurooppalaisen nuorisojohtajien ja nuorisotyöntekijöiden kokemuskansion (European Portfolio for Youth Leaders and Youth Workers) laatiminen, korostetaan tällaisen oppimiskokemuksen merkitystä, ja näiden kokemusten tunnustamisen tarpeellisuutta, ottaen erityisesti huomioon elinikäisen oppimisen merkitys.

(7) Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmissä, jotka annettiin 28. toukokuuta 2004, esitetään 30. marraskuuta 2002 annetun Kööpenhaminan julistuksen[27] mukaisesti, että

  • hyväksyttäisiin epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen tunnistamista ja tunnustamista koskevat yhteiset eurooppalaiset periaatteet,
  • kehitettäisiin eurooppalaisia välineitä epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen tunnustamiseksi ja saatettaisiin ne yleiseen käyttöön.

(8) Neuvoston päätelmissä, jotka annettiin 21. helmikuuta 2005[28], Eurooppa-neuvostoa pyydettiin sisällyttämään Lissabonin strategian väliarviointiin aloite nuorisoa koskevasta eurooppalaisesta sopimuksesta ja määrittelemään konkreettisia toimenpiteitä koskevat suuntaviivat.

(9) Eurooppa-neuvosto pääsi 23. maaliskuuta 2005 yhteisymmärrykseen nuorisoa koskevasta eurooppalaisesta sopimuksesta, ja kyseistä kokousta koskevien puheenjohtajan päätelmien mukaan Lissabonin strategiaan olisi sisällytettävä sen olennaisena osana nuorisoa koskevien strategioiden ja toimenpiteiden kokonaisuus. Yhtenä tavoitteena on kehittää jäsenvaltioiden välistä tiiviimpää yhteistyötä ammattipätevyyden avoimuuden ja vertailtavuuden osalta sekä tunnustaa epävirallinen oppiminen ja arkioppiminen.

(10) Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselmassa, joka annettiin 15. marraskuuta 2005[29], käsitellään eurooppalaisen nuorisosopimuksen täytäntöönpanoa ja aktiivisen kansalaisuuden edistämistä sekä määritellään toimintalinjoja.

(11) 16. ja 17. kesäkuuta 2005 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmissä ehdotetaan kasvun ja työllisyyden yhdennettyjä suuntaviivoja (2005–2008), joihin sisältyy eurooppalaisen nuorisosopimuksen täytäntöönpano.

(12) Ehdotuksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi nuorisotoimintaohjelman (Youth in Action) perustamisesta[30] eurooppalaiselle yhteistyölle annetaan merkittävä asema epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen edistämisessä.

(13) Koulutus 2010 -työohjelman täytäntöönpanon edistymistä koskevassa neuvoston ja komission yhteisessä raportissa "Koulutusta nykyaikaistamalla edistetään merkittävästi vaurautta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta Euroopassa"[31] korostetaan olevan tärkeätä, että koulutuspolitiikan sosiaalisten ja taloudellisten tavoitteiden välillä saavutetaan tasapaino ja että kehitetään erilaisia oppimiskumppanuuksia, joihin osallistuvat niin virallisella kuin epävirallisella sektorilla toimivat tahot,

OVAT TIETOISIA siitä, että

(1) nuorten sekä nuorisotyössä ja nuorisojärjestöissä toimivien työ ja saavutukset ansaitsevat enemmän tunnustusta, jotta niiden merkitys ja näkyvyys lisääntyisivät, ja työnantajien, virallisen koulutusjärjestelmän ja kansalaisyhteiskunnan kokonaisuudessaan pitäisi ottaa ne asianmukaisesti huomioon;

(2) nuorisoalan epävirallista oppimista ja arkioppimista koskevat toimet täydentävät virallista koulutusjärjestelmää, niissä painotetaan aktiivista osallistumista ja oppijakeskeisyyttä ja ne ovat vapaaehtoisia ja liittyvät näin ollen läheisesti nuoren tarpeisiin, toiveisiin ja kiinnostuksen kohteisiin; tällaiset toimet ovat erityisen merkittäviä heikommassa asemassa olevien nuorten kannalta, koska ne tarjoavat yhden opinlähteen lisää ja mahdollisen väylän viralliseen koulutukseen;

(3) nuorisoalalla epävirallinen oppiminen ja arkioppiminen tapahtuvat monenlaisissa puitteissa ja että nuorten itsensä kehittämistä ja heidän sosiaalista, kulttuurista ja ammatillista integroitumistaan varten tarvitaan erityisiä ja asianmukaisia menetelmiä ja välineitä;

(4) paikallisella, alueellisella, kansallisella ja Euroopan tasolla nuoriso-alaan tehtävillä yksityisillä ja julkisilla investoinneilla on merkittävä taloudellinen ja sosiaalinen vaikutus;

(5) nuorisoalan yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys on ilmeinen, kun otetaan huomioon sen mahdollinen vaikutus niiden keskeisten taitojen kehittämiseen, joilla on käytännön merkitystä työmarkkinoilla, sekä sen vaikutus osallistumisen, aktiivisen kansalaisuuden ja sosiaalisen vastuullisuuden edistämiseen;

TOTEAVAT, että

(6) epävirallinen oppiminen ja arkioppiminen ovat oppimisprosessin tärkeitä osia ja tehokkaita välineitä, joilla voidaan lisätä oppimisen houkuttelevuutta, kehittää elinikäistä oppimista koskevia valmiuksia sekä edistää nuorten sosiaalista integroitumista;

(7) epävirallinen oppiminen ja arkioppiminen voivat antaa nuorille mahdollisuuden hankkia lisätietoja, -taitoja ja -valmiuksia, edistää heidän henkilökohtaista kehitystään, sosiaalista osallisuuttaan ja aktiivista kansalaisuuttaan ja parantaa siten heidän mahdollisuuksiaan työllistyä;

(8) nuorisoalan epävirallista oppimista ja arkioppimista koskevilla toimilla voidaan luoda merkittävää lisäarvoa yhteiskunnalle, talouselämälle ja itse nuorille; näiden toimien myönteiset vaikutukset olisi näin ollen tuotava näkyvämmin esille ja lisättävä niiden ymmärtämistä, tunnustamista ja tukemista;

(9) Nuoriso-ohjelmalla ja tulevalla nuorisotoimintaohjelmalla edistetään merkittävästi valmiuksien hankkimista, ja ne ovat siten keskeisiä välineitä, joilla tarjotaan nuorille mahdollisuuksia epäviralliseen oppimiseen ja arkioppimiseen Euroopan laajuisesti.

KEHOTTAVAT JÄSENVALTIOITA JA KOMISSIOTA

(1) edistämään, ottaen huomioon kunkin jäsenvaltion erityisolosuhteet, sellaisen vertailtavissa olevan ja selkeän nuoria koskevan osan kehittämistä Europass-todistukseen, jolla tunnistetaan ja tunnustetaan nuorten epävirallisella oppimisella ja arkioppimisella hankkimat taidot ja valmiudet, jotka voitaisiin lisätä todistuksiin tai muihin tunnustamisvälineisiin tai jotka voisivat kuulua niihin erottamattomasti, jotta kolmansien henkilöiden – varsinkin toisessa jäsenvaltiossa – olisi helpompi ymmärtää alkuperäisen todistuksen merkitys todistuksen haltijan hankkimien tietojen, taitojen ja valmiuksien osalta;

(2) mahdollistamaan tällä tavoin kyseisten hankittujen ja tosiasiallisesti hyödynnettyjen valmiuksien tunnistamisen, jotta ne voitaisiin tunnustaa työmarkkinoilla;

(3) kannustamaan viranomaisia ja kansalaisjärjestöjä käyttämään ja tarvittaessa mukauttamaan, Euroopan neuvostossa parhaillaan laadittavana olevan nuorisojohtajien ja nuorisotyöntekijöiden kokemuskansion (European Portfolio for Youth Leaders and Youth Workers) mukaisesti, vertailtavissa olevia ja selkeitä välineitä nuorisotyössä ja nuorisojärjestöissä toimivien henkilöiden osaamisen tunnustamiseksi;

(4) antamaan toimivaltansa puitteissa tunnustuksensa ja tukensa nuorisojärjestöjen ja muiden kansalaisjärjestöjen erityispanokselle epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen tarjoamisessa;

(5) edistämään epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen yhteisten eurooppalaisten tunnistamis- ja tunnustamisperiaatteiden soveltamista nuorisoalan erityistarpeisiin;

(6) kannustamaan tutkimuksen lisäämistä nuorisoalalla ja nuorisojärjestöissä työskentelevien tarjoaman epävirallisen ja arkioppimisen vaikutuksista erityisesti yhteiskunnallisella ja talousalalla, muun muassa käyttämällä kattavasti Euroopan nuorisopolitiikan tietokeskuksen toimittamia tietoja;

(7) kannustamaan työmarkkinaosapuolia tunnustamaan nuorten epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen laadukkuuden ja monipuolisuuden sekä sen yhteiskunnallisen ja taloudellisen lisäarvon;

(8) edistämään virallista ja epävirallista oppimista tarjoavien tahojen välisiä innovatiivisia kumppanuuksia erilaisia oppijaryhmiä houkuttelevien opetusmenetelmien kehittämiseksi;

(9) edistämään mahdollisuuksia käyttää Europass-todistusta ja vastaavia kansallisella ja Euroopan tasolla olemassa olevia välineitä sekä kannustamaan nuoria käyttämään niitä vapaaehtoisesti."

ULKOSUHTEET

Valko-Venäjä – Neuvosto hyväksyi rajoittavia taloudellisia toimenpiteitä
Neuvosto hyväksyi yhteisen kannan Valko-Venäjän tiettyihin virkamiehiin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä hyväksytyn yhteisen kannan 2006/276/YUTP muuttamisesta ja niiden henkilöiden, jotka ovat vastuussa vaaleja koskevien kansainvälisten sääntöjen loukkaamisesta sekä toimenpiteistä kansalaisyhteiskunnan ja demokraattisen opposition tukahduttamiseksi 19 päivänä maaliskuuta 2006 pidettyjen presidentinvaalien yhteydessä, sekä heitä lähellä olevien luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden, yhteisöjen tai elinten kaikkien varojen ja taloudellisten resurssien jäädyttämisestä (8818/06). Yhteisessä kannassa täsmennetään myös, että mitään varoja tai taloudellisia resursseja ei saa suoraan tai välillisesti asettaa kyseisten henkilöiden saataville tai hyödynnettäviksi.

Yhteisessä kannassa on 36 asianomaista henkilöä käsittävä luettelo. Yksi henkilöistä on presidentti Lukašenka.

Nämä toimenpiteet hyväksytään presidentti Lukašenkaa sekä Valko-Venäjän johdon jäseniä ja tiettyjä virkamiehiä koskevien matkustusrajoitusten lisäksi, joita koskevan yhteisen kannan[32] neuvosto hyväksyi 10 päivänä huhtikuuta. Tuolloin neuvosto ilmoitti, että mahdollisista myöhemmistä erityistoimenpiteistä saatetaan päättää (ks. neuvoston 10.4. antamat päätelmät Valko-Venäjästä, ulkoasioita koskeva lehdistötiedote, asiak. 7939/06).

Neuvosto antoi myös asetuksen kyseisten toimenpiteiden täytäntöönpanosta yhteisön tasolla (8847/06).

Lisätietoja on lehdistötiedotteessa 9531/06).

Suhteet Monacoon

Neuvosto hyväksyi EY:n ja Monacon sekakomiteassa esitettävän komitean työjärjestystä koskevan yhteisön kannan.

KEHITYSYHTEISTYÖ

AKT–EY-ministerineuvoston 1. ja 2.6. Papua-Uudessa-Guineassa pidettävä kokous

Neuvosto hyväksyi Port Moresbyssä Papua-Uudessa-Guineassa 1. ja 2.6. pidettävän AKT–EY-ministerineuvoston 31. kokouksen esityslistaehdotuksen.

Ministerikokouksessa käsitellään yhteistä etua koskevia asioita, kuten taloudellisia kumppanuussopimuksia, kaupallista ja kehitysyhteistyötä, muuttoliikettä ja EU:n AKT-alueita koskevia strategioita.

Neuvosto hyväksyi myös ehdotuksen EU:n ja AKT-valtioiden ilmastonmuutosta ja kehitystä koskevaksi yhteiseksi julistukseksi, joka on määrä esittää kokouksessa.

KIRJALLISELLA MENETTELYLLÄ TEHTY PÄÄTÖS

Euroopan keskuspankki – Johtokunnan jäsenen nimittäminen

Euron käyttöön ottaneiden jäsenvaltioiden valtion- ja hallitusten päämiehet tekivät 19. toukokuuta päätöksen Jürgen Starkin nimittämisestä 1.6.2006 alkaen kahdeksan vuoden pituiseksi toimikaudeksi Euroopan keskuspankin johtokunnan jäseneksi Otmas Issingin tilalle tämän toimikauden päättyessä 31.5.2006.

AVOIMUUS

Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin

Neuvosto hyväksyi:

  • ehdotuksen vastaukseksi Euroopan unionin oikeusasiamiehen neuvostolle lähettämään kirjeeseen, joka koskee kantelun 2172/2005/MHZ jatkotoimia (8773/06)
  • vastauksen uudistettuun pyyntöön saada tutustua asiakirjoihin 22/c/01/06 (8729/06).


[1] Neuvosto pääsi 14. ja 15.11.2005 pidetyssä koulutus-, nuoriso- ja kulttuuriasioiden neuvostossa ehdotuksesta osittaiseen poliittiseen yhteisymmärrykseen.

[2] Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös 1419/1999/EY, tehty 25 päivänä toukokuuta 1999 (EYVL L 166, 1.7.1999, s. 1).

[3] Neuvoston päätös, tehty 17 päivänä joulukuuta 1999 (EYVL C 9, 13.1.2000, s. 1).

[4] EUVL L 30, 2.2.2004, s. 6.

[5] EYVL L 270, 7.10.1998, s. 48.

[6] Direktiivi 89/552/EY (EYVL L 298, 17.10.1989, s. 23) sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 97/36/EY (EUVL L 202, 30.7.1997, s. 60).

[7] Mediapalvelujen tarjoajan tunnistettavuus, alaikäisten suojelu, vihaan yllyttämisen kieltäminen, kulttuurisen monimuotoisuuden edistäminen, eräät kaupallista viestintää koskevat laadulliset rajoitukset sekä kaupallisen viestinnän tunnistettavuus.

[8] Säännökset, jotka koskevat televisiomainonnan ja teleostoslähetysten tunnistettavuutta, erottamista ja sijoittelua, aikarajoitusta sekä televisiolähetyksiä, jotka on tarkoitettu yksinomaan mainontaan ja teleostosesityksiin.

[9] Asiak. SN 100/1/00 REV 1, kohta 27.

[10] EYVL L 50, 23.2.2002, s. 1.

[11] Asiak. SN 100/1/02 REV 1.

[12] Hyväksyttiin koulutusneuvostossa 14.2.2002 (EYVL C 142, 14.6.2002, s. 1)

[13] EUVL C 141, 10.6.2005, s. 7.

[14] 11704/05 (KOM(2005)356 lopull.)

[15] 13425/05 (KOM(2005)548 lopull.)

[16] 14908/05 (KOM(2005)596 lopull.)

[17] "Common European Framework of Reference for Languages: Learning, teaching, assessment", sellaisena kuin Euroopan neuvosto on sen laatinut.

[18] Yhdistynyt kuningaskunta ei vielä voinut poistaa parlamentaarista tarkasteluvaraumaansa.
[19] Komission ehdotus oli 13 620 miljoonaa euroa (käteishintoina) (11587/04).

[20] Comenius: 13%, Erasmus: 40%, Leonardo: 25%, Grundtvig: 3%.

[21] 15796/05.

[22] 15796/05.

[23] Joulukuussa 2005 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien 13 kohta (15914/1/05).

[24] Neuvosto pääsi 14. ja 15.11.2005 pidetyssä koulutus-, nuoriso- ja kulttuuriasioiden neuvostossa ehdotuksesta osittaiseen poliittiseen yhteisymmärrykseen.

[25] Asiak. 14441/01 – KOM(2001) 681 lopullinen.

[26] EYVL C 163, 9.7.2002, s. 1.

[27] 9600/04.

[28] EUVL C 85, 7.4.2005, s. 5.

[29] EUVL C 292, 24.11.2005, s. 5.

[30] 11586/04 – KOM(2004) 471 lopull.

[31] EUVL C 79, 1.4.2006, s. 1.

[32] EUVL L 101, 11.4.2006, s. 5.


Side Bar