Navigation path

Left navigation

Additional tools

Neuvoston 2632. istunto
Ympäristö
Bryssel, 20. joulukuuta 2004

European Council - PRES/04/357   20/12/2004

Other available languages: EN FR DE DA ES IT SV PT EL

[Graphic in PDF & Word format]


EUROOPAN UNIONIN
NEUVOSTO

FI

C/04/357

Bryssel, 20. joulukuuta 2004

15962/04 (Presse 357)

LEHDISTÖTIEDOTE

Neuvoston 2632. istunto
Ympäristö
Bryssel, 20. joulukuuta 2004

Puheenjohtaja Pieter VAN GEEL
Valtiosihteeri Alankomaiden asunto-, kaavoitus- ja ympäristöministeriössä

Neuvoston istunnon tärkeimmät tulokset
Neuvosto teki päätöksen Euroopan kehitysrahastolle (EKR) myönnettävien rahoitusosuuksien vahvistamisesta avustushankkeiden rahoittamiseksi Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maissa ja jäsenvaltioihin merentakaisissa maissa ja alueilla sekä päätöksen luonnonkatastrofien torjumista koskevan EU:n ohjelman pidentämisestä vuoden 2006 loppuun asti.
Neuvosto vahvisti lisäksi uimaveden laadusta tehtyä direktiiviä koskevan yhteisen kannan.
Neuvosto pääsi myös poliittiseen yhteisymmärrykseen seuraavista säädösehdotuksista:
– ehdotus direktiiviksi paristoista ja akuista sekä jäteparistoista ja -akuista
– ehdotus asetukseksi tiedon saantia, yleisön osallistumisoikeutta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ympäristöasioissa koskevan yleissopimuksen (Århusin yleissopimus) määräysten soveltamisesta EY:n toimielimiin ja elimiin
– ehdotus päätökseksi Århusin yleissopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta.

SISÄLLYSLUETTELO1

OSALLISTUJAT 5

ASIAT, JOISTA KÄYTIIN KESKUSTELUA

ÅRHUSIN YLEISSOPIMUS 7

PARISTOT JA AKUT 8

KEMIKAALIT (REACH) 9

MUUNTOGEENINEN RAPSI 10

ILMASTONMUUTOS 11

LISSABONIN STRATEGIA 15

KESTÄVÄN KEHITYKSEN STRATEGIA 15

YMPÄRISTÖALAN RAHOITUSVÄLINE (LIFE+) 16

UNEPin HALLINTONEUVOSTO 16

MERIYMPÄRISTÖ 17

MUUT ASIAT 18

MUUT HYVÄKSYTYT ASIAT

YMPÄRISTÖ

Uimavesi* 20

EUROOPAN TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLITIIKKA

Kriisinhallintaoperaatiot – Sopimus Bulgarian kanssa 20

Kriisinhallintaoperaatiot – Sopimus Sveitsin kanssa 20

KAUPPAPOLLITIIKKA

Terästuotteet – Kazakstan, Venäjä ja Ukraina 20

KEHITYSYHTEISTYÖPOLITIIKKA

Euroopan kehitysrahasto – Vuoden 2005 rahoitusosuudet 21

LAAJENTUMINEN

Kroatia – Liittymistä edeltävä strategia – Taloudellinen ja tekninen tuki 21

TURVALLISUUSSÄÄNNÖT

EU:n turvallisuustarkastusohjelma vuodelle 2005 21

PELASTUSPALEVELU

Luonnonmullistukset – Yhteisön pelastuspalvelun alan toimintaohjelman jatkaminen 21

KALASTUS

Syvänmeren lajit – Uudet jäsenvaltiot * 22

Itämeren ja Belttien kalastusta ja elollisten luonnonvarojen säilyttämistä koskeva yleissopimus – EU:n laajentuminen 22

OSALLISTUJAT

Jäsenvaltioiden hallitukset ja Euroopan komissio olivat edustettuina seuraavasti:

Belgia:

Evelyne HUYTEBROECK Brysselin pääkaupunkialueen hallituksen ministeri, vastuualueenaan ympäristö, energia ja vesipolitiikka

Bruno TOBBACK Ympäristö- ja eläkeministeri

Tšekki:

Libor AMBROZEK Ympäristöministeri

Tanska:

Connie HEDEGAARD Ympäristöministeri

Saksa:

Jürgen TRITTIN Ympäristö-, luonnonsuojelu- ja reaktoriturvallisuusministeri

Viro:

Olavi TAMMEMÄE Ympäristöministerin sijainen

Kreikka:

Stavros KALOGIANNIS Valtiosihteeri, ympäristö, aluesuunnittelu ja yleiset työt

Espanja:

Cristina NARBONA RUIZ Ympäristöministeri

Ranska:

Serge LEPELTIER Ympäristöasiain ja kestävän kehityksen ministeri

Irlanti:

Dick ROCHE Ympäristö-, luonnon- ja rakennusperintö- ja paikallishallintoministeri

Italia:

Roberto TORTOLI Valtiosihteeri ympäristö- ja luonnonsuojeluministeriössä

Kypros:

Efthymios EFTHYMIOU Valtiosihteeri maatalous-, luonnonvara- ja ympäristöministeriössä

Latvia:

Raimonds VEJONIS Ympäristöministeri

Liettua:

Arūnas KUNDROTAS Ympäristöministeri

Luxemburg:

Lucien LUX Ympäristöministeri, liikenneministeri

Unkari:

Miklós PERSÁNYI Ympäristö- ja vesiasiainministeri

Malta:

George PULLICINO Maaseutu- ja ympäristöministeri

Alankomaat:

Pieter VAN GEEL Valtiosihteeri asunto-, kaavoitus- ja ympäristöministeriössä

Itävalta:

Josef PRÖLL Maa- ja metsätalous-, ympäristö- ja vesihuoltoministeri

Puola:

Krysztof SZAMALEK Valtiosihteeri ympäristöministeriössä

Portugali:

Luís NOBRE GUEDES Ympäristö- ja kaavoitusministeri

Slovenia:

Janez PODOBNIK Ympäristö- ja maankäyttöministeri

Slovakia:

Peter STANKO Valtiosihteeri ympäristöministeriössä

Suomi:

Jan-Erik ENESTAM Ympäristöministeri

Ruotsi:

Lena SOMMESTAD Ympäristöministeri

Yhdistynyt kuningaskunta:

Elliot MORLEY Ympäristöasioiden varaministeri

Komissio

Stavros DIMAS Komission jäsen

ASIAT, JOISTA KÄYTIIN KESKUSTELUA

ÅRHUSIN YLEISSOPIMUS

Neuvosto pääsi yhteisymmärrykseen ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tiedon saantia, yleisön osallistumisoikeutta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja
vireillepano-oikeutta ympäristöasioissa koskevan yleissopimuksen (Århusin yleissopimuksen) säännösten soveltamisesta Euroopan yhteisön toimielimiin ja elimiin. Belgia ilmoitti aikovansa äänestää vastaan ja Saksa ilmoitti pidättäytyvänsä äänestämästä.

Neuvosto pääsi lisäksi yksimieliseen poliittiseen yhteisymmärrykseen ehdotuksesta päätökseksi Århusin yleissopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta.

Sen jälkeen, kun molemmat säädökset on viimeistelty kaikilla yhteisön kielillä, ne annetaan virallisesti jossakin neuvoston tulevassa istunnossa, ensimmäinen neuvoston yhteisenä kantana ja jälkimmäinen lopullisena tekstinä.

Tänään hyväksytyn asetusehdotuksen tarkoituksena on Århusin yleissopimuksen vaatimusten soveltaminen Euroopan yhteisön toimielimiin ja elimiin, erityisesti

  • takaamalla yleisölle oikeus saada yhteisön toimielinten tai elinten hallussa olevaa ympäristöä koskevaa tietoa,
  • varmistamalla, että ympäristöä koskeva tieto saatetaan vähitellen yleisön saataville sähköisissä tietokannoissa, joihin yleisöllä on helppo pääsy,
  • antamalla säännökset yleisön osallistumisesta ympäristöä koskevien suunnitelmien ja ohjelmien valmisteluun;
  • mahdollistamalla muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus ympäristöasioissa yhteisön tasolla tiettyjen ehtojen mukaisesti.

Neuvostolle tiedotettiin myös siitä, missä vaiheessa muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ympäristöasioissa koskevan direktiiviehdotuksen tarkastelu on.

Århusin yleissopimuksessa, jonka Euroopan yhteisö ja useimmat jäsenvaltiot allekirjoittivat vuonna 1998, on kolme pilaria:

  • tiedonsaanti ympäristöasioissa
  • yleisön osallistumisoikeus päätöksentekoon
  • muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus

Euroopan yhteisö sitoutui vuonna 1998 saattamaan yhteisön lainsäädännön yleissopimuksen vaatimusten mukaiseksi.

Direktiivi ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta[1] kattaa yleissopimuksen ensimmäisen pilarin, ja direktiivi yleisön osallistumisesta tiettyjen ympäristöä koskevien suunnitelmien ja ohjelmien laatimiseen[2] kattaa toisen pilarin.

PARISTOT JA AKUT

Neuvosto pääsi poliittiseen yhteisymmärrykseen ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi paristoista ja akuista sekä jäteparistoista ja -akuista[3]. Belgia, Kreikka ja Irlanti ilmoittivat, että ne aikovat pidättäytyä äänestämästä ja Italia totesi, ettei se voi äänestää puolesta.

Sen jälkeen kun teksti on viimeistelty kaikilla yhteisön kielillä, se hyväksytään keskustelutta yhteisen kannan muodossa jossain neuvoston tulevassa istunnossa.

Neuvostossa käsiteltyjen pääkysymysten (nikkelikadmiumparistot ja -akut sekä keräystavoitteet) osalta päästiin yhteisymmärrykseen seuraavasti:

  • kannettavat nikkeli-kadmiumparistot ja -akut kielletään osittain. Kielto ei koskisi paristoja ja akkuja, joita käytetään lääkinnällisissä laitteissa, hätä- tai hälytysjärjestelmissä tai johdottomissa työkaluissa. Komission olisi kuitenkin tarkasteltava johdottomia työkaluja koskevaa poikkeusta pian uudelleen (neljän vuoden kuluttua direktiivin voimaantulosta). Kiellon seurauksena jäsenvaltioille ei asetettaisi jätevirran seurantaa koskevat vaatimuksia.
  • kannettavia paristoja ja -akkuja koskevat keräystavoitteet toteutetaan kahdessa vaiheessa: 25 prosenttia keskimääräisestä vuosittaisesta myynnistä on saavutettava neljän vuoden kuluttua siitä, kun direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä. Tavoite nousee 45 prosenttiin kahdeksan vuoden kuluttua siitä, kuin direktiivi on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä.
  • jäsenvaltioilla on kaksi vuotta aikaa saattaa lakinsa, asetuksensa ja hallinnolliset määräyksensä direktiivin mukaisiksi.

Paristojen ja akkujen ympäristöhaitat aiheutuvat pääasiassa niiden sisältämistä materiaaleista. Suurimmat ympäristövaikutukset aiheutuvat tuotanto- ja jätehuoltovaiheessa. Vaarallisten aineiden määrän vähentäminen jätteessä on yksi yhteisön ympäristötavoitteita.

Edellä mainituista syistä direktiiviehdotuksen tavoitteena on terveyden ja ympäristönsuojelun korkea taso, johon pyritään:

  • kieltämällä tiettyjen paristojen ja akkujen markkinointi ja
  • määräämällä jäteparistot ja -akut kerättäviksi erikseen. Näin loppukäsittelyyn joutuvien jäteparistojen ja -akkujen määrät pienevät ja mahdollisimman suuri määrä metallijätteistä saadaan uudelleen teollisuuden käyttöön.

Koska direktiiviehdotuksella tasoitetaan jäsenvaltioiden lainsäädäntöjen välisiä eroja, sillä varmistetaan myös sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja poistetaan esteitä tavaroiden vapaalta liikkuvuudelta ja kilpailulta yhteisön sisällä.

Jotta paristoja ja akkuja ei joutuisi ympäristöön ja jotta kuluttajille ei aiheutuisi hämmennystä eri paristoja koskevista erilaisista jätehuoltovaatimuksista, direktiiviehdotusta sovellettaisiin kaikkiin yhteisössä markkinoille saatettuihin paristoihin ja akkuihin.

Direktiiviehdotuksella kumottaisiin direktiivit 91/157/ETY, 91/101/EY ja 93/86/ETY korvaamalla ne yhdellä ainoalla säädöksellä.

KEMIKAALIT (REACH)

Neuvosto kävi poliittisen keskustelun ehdotuksista asetukseksi ja direktiiviksi, jotka koskevat kemikaalien rekisteröintiä, arviointia, lupamenettelyjä ja rajoituksia (REACH) sekä Euroopan kemikaaliviraston perustamista.

Keskustelun tarkoituksena oli antaa yleistä ohjausta jatkotyöskentelylle. Keskustelun päätteeksi puheenjohtajavaltio esitti seuraavan yhteenvedon:

1. Haagissa 25–27.10.2004 pidetyn, REACH-järjestelmän vaikutuksia koskevia arvioita käsitelleen työkokouksen osalta puheenjohtaja totesi, että neuvosto oli tyytyväinen päätelmiin ja suosituksiin ja antoi valmistelevien elintensä tehtäväksi yhteistyössä komission kanssa ottaa ne huomioon tulevassa työskentelyssään. Neuvosto korosti, että on tärkeää välttää tarpeettomia eläimillä tehtäviä kokeita ja että ihmisten terveyden ja ympäristön suojelua on parannettava samalla kun varmistetaan eurooppalaisen kemianteollisuuden, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, kilpailukyky.

2. Rekisteröinnin priorisoinnin osalta korostettiin lisävaihtoehtojen tarkastelun merkitystä tällä alalla, varsinkin käsittelemällä erityistä huolta aiheuttavia aineita varhaisessa vaiheessa. Korostettiin, että on tarkasteltava toimivia, kustannustehokkaita ratkaisuja, jotka antavat riittävän jouston rekisteröintivaihetta ylikuormittamatta ja jotka tarjoavat teollisuudelle tietyn varmuuden. Tätä silmällä pitäen valtuuskunnat katsoivat aiheelliseksi tarkastella rekisteröintivaiheen priorisoinnin mahdollista laajentamista koskemaan mahdollisia PBT- ja vPvB -kemikaaleja.

Neuvosto totesi, että vaikka riskeihin perustuvaa lähestymistapaa onkin vaikea soveltaa rekisteröintiin, se saattaisi olla tarkoituksenmukainen REACH-järjestelmän myöhemmissä vaiheissa ja sitä olisi analysoitava edelleen. Joustavuuden tarve tunnustettiin yleisesti ja vakuutettiin, että tulevaisuudessa asianmukainen etusija annetaan ilmeneville tai uusille huolenaiheille.

3. Eräät valtuuskunnat tunnustivat lopullisissa tuotteissa olevien aineiden sääntelyn tarpeen, mutta epäilyksiä ilmaistiin komission ehdotuksen toimivuuden ja kilpailukykyyn liittyvien vaikutusten suhteen tällä alalla.

Joitakin huolenaiheita tuotiin esiin sellaisten vaarallisten aineiden rekisteröinnin osalta, joita on tarkoitus irrota tai joita todennäköisesti irtoaa tuotteista. Harkittiin keskittymistä REACH-järjestelmän alkuvaiheissa tuotteisiin, jotka sisältävät erityistä huolta aiheuttavia aineita.

Keskustelussa tuotiin esiin myös huolestuminen EU:ssa tuotettujen tuotteiden osalta, joille voisi aiheutua kilpailuhaittoja tuotteita EU:hun tuoviin yrittäjiin nähden. Neuvosto pani merkille ajatuksen ammattilaisasiakkaiden "oikeudesta tietää" tuotteissa olevista vaarallisista aineista sekä viraston mahdollisen tehtävän asettaa asiaankuuluvat tiedot saataville.

Neuvosto antoi valmistelevien elintensä tehtäväksi tarkastella yksityiskohtaisemmin näitä kysymyksiä ja ottaa kustannustehokkuusnäkökohtien lisäksi huomioon REACH-järjestelmästä ihmisten terveydelle ja ympäristölle koituvat hyödyt.

Ympäristöneuvosto kävi jo 28.6.2004 periaatekeskustelun keskeisistä kysymyksistä, jotka liittyvät a) lupamenettelyihin ja rajoituksiin, b) korvaavien aineiden merkitykseen sekä c) tietojen laadunvarmistukseen[4].

Tällä välin kemikaaleja käsittelevä ad hoc -työryhmä on edistynyt huomattavasti asetusehdotuksen I osaston (Yleiset seikat), II osaston (Aineiden rekisteröinti) ja III osaston (Tietojen yhteiskäyttö ja tarpeettomien testien välttäminen) tarkastelussa. Se on tähän mennessä yksilöinyt neuvoston käsiteltäväksi seuraavat keskeiset kysymykset:

  • REACH-järjestelmän vaikutusten arviointia käsitelleen työkokouksen päätelmät ja suositukset
  • Velvoite muiden kuin eläinkokeista saatujen tietojen yhteiskäyttöön, tärkeimmistä tiedoista sopiminen ja kustannusten jakaminen
  • Tietojenantovaatimukset määrältään vähäisten aineiden osalta
  • Rekisteröintiä koskeva priorisointi
  • Tuotteissa olevien aineiden rekisteröinti tai ilmoittaminen

Kilpailukykyneuvosto keskusteli pääasiassa ensimmäisistä kolmesta aiheesta istunnossaan 25. ja 26.11.2004[5].

Yhteisön kemikaalipolitiikan tavoitteena on ilman, veden, maaperän ja rakennusten suojelu kemikaalien aiheuttamalta saastumiselta biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja työntekijöiden ja väestön terveyden ja turvallisuuden suojaamiseksi. Tässä suhteessa hitaasti hajoavien, biokertyvien ja myrkyllisten aineiden valvonnan parantaminen on erityisen tärkeää.

Yhteisön kemikaalipolitiikan tarkoituksena on herkkä tasapaino toisaalta terveyden ja ympäristöllisten hyötyjen ja toisaalta kilpailukykyisen, innovatiivisen ja työpaikkoja luovan Euroopan teollisuuden tukemisen tarpeen sekä sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan välillä.

Yksityiskohtaisempia tietoja komission ehdotuksessa, asiak. 15409/03.

MUUNTOGEENINEN RAPSI

Neuvosto totesi, että määräenemmistön puuttuessa ei oltu voitu tehdä päätöstä komission ehdotuksesta, joka sallisi muuntogeenisen rapsituotteen (Brassica napus L., linja GT73), johon on jalostettu kyky sietää glyfosaatti-nimistä rikkakasvien torjunta-ainetta, markkinoille saattamisen (12343/04).

Jos neuvosto ei tee asiassa päätöstä, komissio voi hyväksyä oman ehdotuksensa.

Monsanto S.A. on toimittanut Alankomaiden viranomaisille markkinoillesaattamisilmoituksen, joka koskee rapsituotetta (Brassica napus L., linja GT73), johon on jalostettu kyky sietää glyfosaatti-nimistä rikkakasvien torjunta-ainetta.

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen antoi helmikuussa 2004 lausunnon, jonka mukaan Brassica napus L., linja GT73 on turvallinen ihmisille ja eläimille sekä, ehdotettuihin tarkoituksiin käytettynä, ympäristölle. Se totesi myös, että luvan haltijan toimittama seurantasuunnitelma on GT73-rapsin suunniteltujen käyttötarkoitusten mukainen.[6]

Komissio toimitti kesäkuussa 2004 sääntelykomitealle[7] ehdotuksen päätökseksi mainitun tuotteen yhteisön markkinoille saattamisen sallimisesta. Komitea ei voinut kuitenkaan antaa lausuntoa, koska määräenemmistöä ei saavutettu.

Komiteamenettelyn[8] mukaisesti komissio toimitti ehdotuksen neuvoston päätökseksi, jonka tekemiseen neuvostolla oli aikaa kolme kuukautta[9]. Komission ehdotuksen hyväksymiseen tai hylkäämiseen vaaditaan neuvoston määräenemmistö. Jollei neuvosto tee päätöstä, komission on annettava säädös.

ILMASTONMUUTOS

Neuvosto antoi seuraavat päätelmät: Ilmastonmuutos: Keskipitkän ja pitkän aikavälin päästövähennysstrategiat, tavoitteet mukaan luettuina:

"EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO

1. PITÄÄ MYÖNTEISINÄ ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen (jäljempänä 'sopimus') sopimuspuolten konferenssin Buenos Airesissa pidetyn kymmenennen istunnon tuloksia, mukaan lukien mukautumis- ja vastatoimia koskeva Buenos Airesin työohjelma, sekä tärkeää päätöstä aloittaa vuoropuhelu kaikkien sopimuspuolten kesken ensi vuonna sopeutumista ja lieventämistä koskevista nykyisistä ja tulevista toimista ilmastonmuutokseen reagoimiseksi; ODOTTAA, että kaikki tämän sopimuksen osapuolet sitoutuvat tähän vuoropuheluun vahvistaen samalla tukevansa edelleen ilmastonmuutoksen torjuntaa sopimuksen ja sen Kioton pöytäkirjan mukaisesti sopimuksen perimmäisen tavoitteen saavuttamiseksi.

2. TOTEAA, että ilmastonmuutos on yksi ihmiskunnan suurimmista haasteista, josta seuraa todennäköisesti maailmanlaajuisesti merkittäviä kielteisiä ympäristöllisiä, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia ja jonka odotetaan vaikuttavan negatiivisesti kestävään kehitykseen ja miljoonien ihmisten toimeentuloon kaikkialla maailmassa; VAHVISTAA, että sopimuksen perimmäisen tavoitteen saavuttamiseksi eli ilmastojärjestelmään kohdistuvien ihmisen toiminnan aiheuttamien vaarallisten vaikutusten estämiseksi maapallon keskimääräisen vuosittaisen pintalämpötilan kokonaisnousu saisi olla enintään 2°C suhteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon; KOROSTAA, että Kioton pöytäkirja on tärkeä ensimmäinen askel ilmastonmuutoksen maailmanlaajuisessa torjunnassa; PAINOTTAA IPCC:n kolmannen arviointikertomuksen tuloksia, joiden mukaan lisätoimet ovat tarpeen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen haitallisten vaikutusten rajoittamiseksi.

3. TOTEAA, että 2ºC:n lämpötilan nousun muuntamiseen kasvihuonekaasupitoisuuksiksi ja päästötavoitepoluiksi liittyy tieteellistä epävarmuutta; MYÖNTÄÄ kuitenkin, että viimeaikaisen tieteellisen tutkimuksen ja IPCC:n työn perusteella tiedetään olevan epätodennäköistä, että kasvihuonekaasupitoisuuksien vakauttaminen 550 tilavuusmiljoonasosan (ppmv:n) ylittävälle hiilidioksidiekvivalenttitasolle olisi yhdenmukaista pitkän aikavälin 2°C:n tavoitteen toteutumisen kanssa ja että ilmaston lämpenemisen rajoittamista enintään 2°C:een koskevien kohtuullisten mahdollisuuksien varmistamiseksi voi olla tarpeellista vakauttaa pitoisuudet 550 ppmv:n selvästi alittavalle hiilidioksidiekvivalenttitasolle; TOTEAA, että tämän lämpötilaa koskevan pitkän aikavälin tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt saavuttavat huippunsa seuraavien kahden vuosikymmenen aikana, minkä jälkeen päästöjä on vähennettävä merkittävästi niin, että vähennykset ovat vuoteen 2050 mennessä vähintään 15 prosentin luokkaa ja ehkä jopa 50 prosenttia vuoden 1990 tasoihin verrattuna.

4. KOROSTAA, että ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen haaste, joka edellyttää kattavia ja maailmanlaajuisia toimia; VAHVISTAA, että ilmastonmuutosta koskevan YK:n prosessin yhteydessä olisi aloitettava pikaisesti vuoden 2012 jälkeisten puitteiden tarkastelu; ODOTTAA voivansa aloittaa vuonna 2005 kaikkien sopimuksen osapuolten kanssa käytävän yhteisen ja avoimen lisätoimia koskevan vuoropuhelun; KOROSTAA olevansa kokonaisratkaisun puitteissa halukas osallistumaan kohtuullisella osuudellaan maailmanlaajuisiin lieventämispyrkimyksiin.

5. ON TIETOINEN siitä, että päätöksenteko yhteiskunnissamme, eikä vähiten yritysmaailmassa, edellyttää pitkän aikavälin maailmanlaajuista politiikkaa, jonka mukaisesti investointipäätökset voidaan tehdä, joka ohjaa asianmukaisen sääntelykehyksen kehittämistä ja kannustaa investoimaan teknologian kehittämiseen ja levittämiseen; TOTEAA, että vaaditut maailmanlaajuiset päästövähennykset huomioon ottaen ja jos kehitysmaiden kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen kasvu on kestävän kehityksen tavoitteiden mukaista, kaikkien kehittyneiden maiden on tehostettava merkittävästi päästövähennyspyrkimyksiään yhteisiä, mutta eriytettyjä vastuita ja kulloisiakin valmiuksia koskevan periaatteen mukaisesti keskipitkällä aikavälillä, jotta ne voisivat vastata pitkän aikavälin päästövähennyshaasteeseen; KOROSTAA tarvetta ehdottaa keskipitkän ja pitkän aikavälin päästövähennysstrategioita, tavoitteet mukaan luettuina, maaliskuussa 2005 kokoontuvalle neuvostolle (ympäristö) osana keskipitkän ja pitkän aikavälin päästövähennysstrategioiden, tavoitteet mukaan luettuina, tarkastelua kevään 2005 Eurooppa-neuvostossa, ottaen huomioon komission kustannus- ja hyötyselvityksen.

6. ON TIETOINEN siitä, että maailmanlaajuisessa lähestymistavassa olisi edellytettävä maiden laaja-alaista osallistumista, jotta vuoden 2012 jälkeen voitaisiin soveltaa järjestelmää, joka on ympäristön kannalta tehokas, taloudellisesti vaikuttava ja sosiaalisesti oikeudenmukainen ja jossa otetaan huomioon yhteiset, mutta eriytetyt vastuut ja kulloisetkin valmiudet; PAINOTTAA, että kehittyneiden maiden olisi johdettava edelleen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä; KOROSTAA, että Kioton pöytäkirjan täytäntöönpano on jo aloitettu EU:ssa ja KEHOTTAA kehittyneitä maita, jotka eivät aio ratifioida Kioton pöytäkirjaa, toteuttamaan siihen verrattavia toimia ensimmäisellä velvoitekaudella sekä osallistumaan rakentavasti yhteiseen pohdintaan vuoden 2012 jälkeisistä toimista.

7. ON TIETOINEN siitä, että kehitysmaissa toteutetaan jo toimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi; TOTEAA, että maailmanlaajuisten kasvihuonekaasupäästöjen vakauttamiseksi kahden vuosikymmenen kuluessa ja niiden vähentämiseksi sen jälkeen kehitysmaiden on tämän lisäksi tarpeen lisätä toimiaan vähentääkseen päästöjään, mukaan luettuina politiikat energiatehokkuuden parantamiseksi; ON TIETOINEN siitä, että näiden toimien olisi oltava yhteensopivia kehitysmaiden olennaisiin tavoitteisiin kuuluvien kestävän taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen sekä köyhyyden torjunnan kanssa ja että kehitysmaiden ja varsinkin vähiten kehittyneiden maiden erityistarpeet ja -olosuhteet olisi otettava täysin huomioon; KOROSTAA, että on tärkeää sisällyttää ilmastonmuutosnäkökohdat köyhyyden vähentämisstrategioihin ja kansallisiin kestävän kehityksen strategioihin.

8. KANNUSTAA osapuolia tarkastelemaan uusia lähestymistapoja osapuolten väliseen eriyttämiseen oikeudenmukaisen ja joustavan toimintakehyksen puitteissa, joissa on mahdollista monipuolistaa ja syventää ilmastonmuutoksen lieventämiseen suunnattavia osapuolten panoksia noudattaen yhteisiä, mutta eriytettyjä vastuita ja kulloisiakin valmiuksia koskevaa periaatetta; PAINOTTAA, että tällainen maailmanlaajuinen lähestymistapa voisi tukea kestävää kehitystä koskevan politiikan muiden tavoitteiden saavuttamista ja johtaa yhteistyön laajentumiseen muille aloille, joita ovat esimerkiksi teknologian siirto, energian toimitusvarmuus ja paikallisen ilman pilaantumisen vähentäminen.

9. VAHVISTAA UUDELLEEN tukevansa vastaisuudessakin ilmastonmuutoksen torjuntaa puitesopimuksen ja Kioton pöytäkirjan mukaisesti; PAINOTTAA toivovansa kaikkien osapuolten kanssa piakkoin käytävää keskustelua ilmastonmuutosta koskevasta tulevasta järjestelmästä, joka olisi kehitettävä kokonaisvaltaisesti ottaen huomioon kaikki tärkeät kasvihuonekaasut, alat ja lieventämistä koskevat vaihtoehdot, kansainvälisestä lento- ja meriliikenteestä aiheutuvat päästöt mukaan luettuina; PANEE MERKILLE, että maankäyttöä, maankäytön muutoksia ja metsätaloutta koskevien toimintojen (LULUCF) merkitys on tarpeen ottaa huomioon; KOROSTAA puitesopimuksen ja pöytäkirjan mukaisesti vahvistettujen menettelysääntöjen keskeistä asemaa; PAINOTTAA, että vuoden 2012 jälkeen on tärkeää käyttää maailmanlaajuisella tasolla päästökaupan ja hankemekanismien kaltaisia välineitä kustannustehokkaina päästöjen vähentämiskeinoina sekä tukea kestävää kehitystä kehitysmaissa varmistaen Kioton pöytäkirjan ensimmäisen velvoitekauden aikana täytäntöönpantujen hankkeiden jatkuvuus.

10. ON TIETOINEN siitä, että täydentävien politiikkojen avulla on tarpeen saada aikaan alhaisia kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttava talous, mikä parantaa kilpailukykyä lisäämällä kilpailuetua uusien teknologioiden alalla; TUNNUSTAA, että energiatehokkuutta on tarpeen lisätä entisestään, tarvittaessa vaatimuksia parantamalla; KOROSTAA tarvetta lisätä merkittävästi investointeja vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavia energiateknologioita koskevaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan muun muassa energiatehokkuuden, uusiutuvan energian sekä nykyisten ja uusien teknologioiden levittämisen alalla; KOROSTAA myös seuraavan, vuosina 2007–2013 sovellettavan EU:n tutkimuksen puiteohjelman merkitystä tässä yhteydessä; PANEE TYYTYVÄISENÄ MERKILLE marraskuun 2004 (energia)neuvoston päätelmiin sisältyvän prosessin uusiutuvan energian vuoden 2010 jälkeisten keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteiden vahvistamiseen tähtäävän strategian kehittämiseksi; TOTEAA, että Cardiffin prosessia on tarpeen jatkaa erityisesti ilmastonäkökohtien huomioon ottamiseksi muilla politiikan aloilla, sillä siten saavutetaan usein lisäetuja; PAINOTTAA olevansa huolissaan liikenteen aiheuttamien päästöjen lisääntymisestä;

ARVOSTAA neuvoston eri kokoonpanojen antamaa panosta ilmastonäkökohtien huomioon ottamiseksi muilla politiikan aloilla; KOROSTAA aikovansa jatkaa Euroopan unionin päästökauppajärjestelmän (EU ETS) kehittämistä ja ODOTTAA tältä osin EU ETS:n ensimmäistä tarkastelua vuonna 2006; PALAUTTAA MIELIIN aikovansa tarkastella yhteyksien luomista muihin päästökauppajärjestelmiin maailmanlaajuisten tehokkaiden päästökauppamarkkinoiden luomiseksi; PYYTÄÄ Euroopan komissiota kehittämään eurooppalaisessa ilmastonmuutosohjelmassa (ECCP) ilmastonmuutokseen liittyviä toimenpiteitä ja teknologioita varten strategisen toimintakehyksen (esteiden poistaminen), joka perustuisi kevään 2004 Eurooppa-neuvoston pyytämään komission kustannus- ja hyötyselvitykseen ja mahdollistaisi päätöksenteon keinoista EU:n tavoitteen saavuttamiseksi.

11. TOISTAA, että ilmastonmuutoksen lieventäminen on nykyisten ja tulevien ilmastonmuutosta koskevien politiikkojen kulmakivi ja koska ilmastonmuutosta ei enää voida välttää, siihen mukautuminen on kyseisten politiikkojen tarpeellinen täydentävä tekijä; TOISTAA, että vaikka päästöjä vähennettäisiin merkittävästi tulevina vuosikymmeninä, kehitys- kuin kehittyneisiin maihin kuuluvien yhteiskuntien on valmistauduttava ja mukauduttava jonkinasteisen väistämättä tapahtuvan ilmastonmuutoksen seurauksiin; TOTEAA, että lieventämisen lykkääminen lisää mukauttamisen tarvetta tai saattaa tehdä siitä jopa mahdotonta esimerkiksi nopeiden epälineaaristen muutosten tapauksessa; PAINOTTAA, että sopeutumisstrategioiden toteutettavuus riippuu suuressa määrin lieventämisen tasosta; TOISTAA, että ilmastoriskien tarkastelun sisällyttäminen köyhyyden vähentämisstrategioihin ja kansallisiin kestävän kehityksen strategioihin on välttämätöntä, jotta kehitysmaiden alttius ilmastonmuutokselle voidaan minimoida; KOROSTAA, että ilmastonmuutoksen vaikutuksia on tarpeen rajoittaa, jotta voidaan tukea kansallisia ja kansainvälisiä pyrkimyksiä vuosituhannen kehitystavoitteiden ja Johannesburgin toimintasuunnitelman tavoitteiden ja päämäärien saavuttamiseksi; PAINOTTAA neuvoston marraskuussa 2004 hyväksymän, ilmastonmuutosta ja kehitysyhteistyötä koskevan EU:n toimintasuunnitelman merkitystä näiden tavoitteiden saavuttamisessa; KOROSTAA tarvetta kehittää edelleen Rion yleissopimusten ja muiden monenvälisten ympäristösopimusten välisiä synergioita.

12. KOROSTAA, että ilmastonmuutokseen liittyvistä toimenpiteistä aiheutuu kustannuksia mutta ne tarjoavat myös mahdollisuuksia ja kannustimia innovointiin, jolla tuetaan Lissabonin toimintaohjelman tavoitteita eli talouskasvua, täystyöllisyyttä ja kestävää kehitystä; TOTEAA, että laajempi osallistuminen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistoimiin on tarpeen ympäristötavoitteen saavuttamiseksi, taloudellisesta sopeutumisesta aiheutuvien kustannusten vähentämiseksi ja kilpailun vääristymisen välttämiseksi; PAINOTTAA, että tulevien ilmastonmuutosta käsittelevien politiikkojen kustannusten ja hyötyjen arvioinnin yhteydessä on olennaisen tärkeää sisällyttää ilmastonmuutospolitiikkojen rahoitukselliset, muut kuin rahoitukselliset ja aineettomat näkökohdat toimien kustannuksiin (ottaen huomioon esimerkiksi teknologiseen kehitykseen, vähentämismahdollisuuksiin ja kulutusmalleihin liittyvät näkökohdat) sekä ottaa huomioon, mitä kustannuksia passiivisuudesta aiheutuisi (esimerkiksi useammin toistuvista vakavista sääilmiöistä aiheutuvat vahingot, äkilliseen ilmastonmuutokseen liittyvät riskit, luonnon monimuotoisuuden häviäminen, peruuttamattomat vaikutukset, sosiaaliset ja turvallisuusnäkökohdat ja muille alueille ulottuvat vaikutukset sekä myönteiset vaikutukset kuten lisäedut ja teknologisen innovoinnin vaikutus kilpailukykyyn ja taloudelliseen kasvuun); ODOTTAA komission kustannus- ja hyötyselvitystä, joka esitetään kevään 2005 Eurooppa-neuvostolle keskipitkän ja pitkän aikavälin päästövähennysstrategioiden, tavoitteet mukaan luettuina, tarkastelua varten."

Neuvoston päätelmät on tarkoitus toimittaa keväällä 2005 kokoontuvalle Eurooppa-neuvostolle.

LISSABONIN STRATEGIA

Neuvosto keskusteli perusteellisesti Lissabonin prosessin välitarkistuksen valmistelusta erityisesti ympäristönäkökohtien osalta korkean tason asiantuntijaryhmän raportin perusteella ('Kokin raportti'). Se totesi, että keskustelua asiasta on jatkettava seuraavalla puheenjohtajakaudella.

KESTÄVÄN KEHITYKSEN STRATEGIA

Neuvoston antoi seuraavat päätelmät Euroopan unionin kestävää kehitystä koskevan strategian tarkistuksesta:

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO

"PALAUTTAA MIELEEN Euroopan unionin kestävän kehitystä koskevan strategian, joka hyväksyttiin Göteborgin Eurooppa-neuvostossa vuonna 2001, ja TOISTAA pyrkivänsä niin nykyisten kuin tulevienkin sukupolvien osalta parantamaan kaikkien elämänlaatua varmistamalla, että taloudellinen kasvu, laadukas ympäristö ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus kulkevat käsi kädessä, KOROSTAA, että Euroopan unionin kestävää kehitystä koskeva strategia on edelleen voimassa ja siinä annetaan kaikkia EU:n politiikkoja ohjaavia periaatteita; KATSOO, että kestävää kehitystä koskevaa Euroopan unionin strategiaa olisi ajantasaistettava ja tarkistettava ottaen erityisesti huomioon viimeaikainen kehitys kestävän kehityksen alalla niin EU:ssa kuin maailmanlaajuisestikin ja yhdistämällä Euroopan unionin kestävän kehitystä koskevan strategian eri näkökohdat, jotta se tarjoaisi koko yhteiskunnan kannalta vakuuttavan ja houkuttelevan tulevaisuudennäkymän.

PALAUTTAA MIELEEN maaliskuussa 2004 kokoontuneen neuvoston (ympäristö) päätelmät, KOROSTAA, että tarkistetussa kestävää kehitystä koskevassa Euroopan unionin strategiassa olisi muun muassa esitettävä asianmukaiset tavoitteet, käsiteltävä sukupolvien välisiä näkökohtia, otettava huomioon kestävän kehityksen ulkoinen ulottuvuus ja vahvistettava kestävän kehityksen kolmen pilarin välistä synergiaa, tehostettava ympäristökysymysten huomioon ottamista muilla politiikan aloilla (Cardiff) ja lujitettava Lissabonin prosessin ja kestävän kehityksen strategian välistä synergiaa niin, että nämä strategiat tukevat aiempaa paremmin toisiaan, ja KOROSTAA, että tarkistetun kestävän kehityksen strategian olisi täytettävä tässä esitetyt odotukset.

PALAUTTAA MIELEEN Göteborgin Eurooppa-neuvoston päätelmät, joiden mukaan
Eurooppa-neuvosto tarkistaa joka kevät, miten strategian kehittämisessä ja toteuttamisessa on edistytty, ja antaa tarvittaessa kestävän kehityksen edistämistä koskevaa poliittista ohjausta.

PYYTÄÄ komissiota esittämään hyvissä ajoin ennen kevään 2005 Eurooppa-neuvostoa:

  • laajan tilannekatsauksen siitä, miten kestävää kehitystä koskevan Euroopan unionin strategian täytäntöönpanossa on edistytty Göteborgin Eurooppa-neuvoston jälkeen, sisällyttäen tähän myös ulkoisen ulottuvuuden,
  • analyysin kesäkuussa 2004 aloitetun yleisen lausuntokierroksen keskeisistä tuloksista,
  • toimintapoliittisia vaihtoehtoja tarkistetulle Euroopan unionin kestävän kehitystä koskevalle strategialle.

PYYTÄÄ kevään 2005 Eurooppa-neuvostoa antamaan poliittista ohjausta EU:n kestävän kehityksen strategian varsinaisessa tarkistuksessa, jotta tarkistettu strategia voitaisiin hyväksyä mahdollisimman pian jossakin myöhemmin vuonna 2005 kokoontuvassa Eurooppa-neuvostossa."

Neuvoston päätelmät on tarkoitus toimittaa Eurooppa-neuvostolle.

YMPÄRISTÖALAN RAHOITUSVÄLINE (LIFE+)

Neuvosto keskusteli alustavasti ympäristöalan rahoitusvälineestä (LIFE+) äskettäin tehdystä asetusehdotuksesta puheenjohtajavaltion keskusteluasiakirjan (15554/04) pohjalta.

Keskustelua käytiin pääasiassa seuraavista aiheista:

  • Uusi LIFE+ -ohjelma politiikan tukivälineenä.
  • Ehdotettu ohjelmasuunnittelu.
  • Aiheet ja toimet, jotka LIFE+-asetusehdotuksen mukaisesti voivat saada rahoitusta.
  • LIFE+:n talousarvio.

Näkemysten vaihto antaa suuntaa asiakokonaisuuden tarkastelulle vastaisuudessa. Se osoitti, että yhteisymmärrys vallitsee sellaisen ympäristöä koskevan rahoitusvälineen tarpeesta, jolla voidaan täydentää muiden yhteisön rahoitusvälineiden piiriin kuuluvien ympäristötoimien rahoitusta, mutta LIFE+ -välineen ensisijaisista tavoitteista ja siitä, miten sen pitäisi toimia, ollaan eri mieltä.

UNEPin HALLINTONEUVOSTO

Neuvosto keskusteli Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristöohjelman (UNEP) hallintoneuvoston helmikuussa 2005 pidettävän kokouksen valmistelusta yhdessä UNEPin pääjohtajan Klaus Töpferin kanssa.

Tämän näkemysten vaihdon oli tarkoitus antaa poliittista suuntaa EU:ssa käytäville keskusteluille tulevasta UNEPin hallintoneuvoston kokouksesta ja ensi vuonna järjestettävästä vuosituhatkokouksen tarkistuskokouksesta.

Keskustelua käytiin erityisesti seuraavista asioista:

  • Johannesburgin toimintasuunnitelman päämäärien ja tavoitteiden ja vuosituhannen kehitystavoitteiden välinen synergia (ks. jäljempänä);
  • kaikkien vuosituhannen kehitystavoitteiden ympäristöulottuvuuden vahvistaminen politiikkaa muotoiltaessa ja toteutettaessa YK-järjestelmässä ympäristön ja kehityksen välisen yhteyden lujittamiseksi;
  • maailmanlaajuisen yhteisvarannon (mm. ilma, vesivarat) tehokkaampi suojelu myös rauhan ja turvallisuuden edistämiseksi;
  • ympäristöhallinnon parantaminen maailmanlaajuisella tasolla, myös UNEPia vahvistamalla.

Vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisessa edistymistä arvioidaan vuosituhatkokouksen tarkistuskokouksessa, joka on korkean tason täysistunto ja avaa YK:n vuoden 2005 yleiskokouksen. UNEPin olisi toimitettava ympäristöä koskevaa aineistoa tähän vuonna 2005 järjestettävään tarkistuskokoukseen. EU pyysi UNEPin pääjohtajaa esittämään tätä asiaa koskevan raportin UNEPin hallintoneuvostolle.

Tehdessään yhteenvetoa keskusteluista neuvoston puheenjohtaja korosti voimien yhdistämisen merkitystä, jotta voitaisiin tukea ja edistää Johannesburgin kestävän kehityksen huippukokouksessa vuonna 2002 tehtyjen sitoumusten (esim. kestävä kulutus ja tuotanto, biodiversiteetti, vesi ja sanitaatiopalvelut, uusiutuva energia ja kemikaalit) sekä vuosituhatjulistuksesta johtuvien sitoumusten täytäntöönpanoa.

Yhteistyön pitäisi auttaa saavuttamaan ympäristöä koskeva YK:n vuosituhannen kehitystavoite 7 (ympäristön kestävyys) ja auttaa syventämään ympäristöulottuvuutta muiden vuosituhannen kehitystavoitteiden kuten köyhyyden ja pahimman nälänhädän poistamisen osalta.

MERIYMPÄRISTÖ

Neuvosto antoi seuraavat päätelmät meriympäristön suojelusta ja säilyttämisestä:

"EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO

1. PANEE MERKILLE 4. maaliskuuta 2004 annetut neuvoston päätelmät ja kestävän kehityksen huippukokouksen meriympäristön suojelua ja säilyttämistä koskevan täytäntöönpanosuunnitelman (2002) ja biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen meri- ja rannikkoalueiden biodiversiteettiä koskevan työohjelman,

2. KOROSTAA, että on tärkeää saada aikaan tasapaino meriympäristön kestävän käytön, suojelun ja säilyttämisen välille,

3. PANEE MERKILLE komission aikomuksen esittää vihreä kirja meriympäristöpolitiikasta ja KOROSTAA siksi, että meriympäristön suojelua ja säilyttämistä koskevan aihekohtaisen strategian ja vihreän kirjan välille on saatava syntymään synergiaa ja että on paneuduttava perusteellisemmin siihen, että meriympäristön kannalta merkityksellisten politiikkojen on tärkeää olla tiukasti yhdennettyjä ja johdonmukaisia; sitä edellytetään kaikilla hallinnoinnin tasoilla ja kaikissa ohjelmissa ja toimissa, joilla on vaikutusta meriympäristöön,

4. ON TYYTYVÄINEN sidosryhmien toisen konferenssin tuloksiin; Rotterdamissa
10.–12. marraskuuta 2004 pidetyn kokouksen järjestivät puheenjohtajavaltio Alankomaat ja komissio, ja tarkoituksena oli panna alulle ja vakiinnuttaa sidosryhmien laajamittainen osallistuminen strategian viimeistelyprosessiin ja antaa panos strategian alueelliseen edelleen kehittämiseen, ja TOTEAA, että prosessia ja kyseistä lähestymistapaa kannatettiin konferenssissa yleisesti ja että tulokset ovat vankka pohja strategian viimeistelylle,

5. KEHOTTAA komissiota käyttämään konferenssin tuloksia strategian viimeistelyn perustana ja korostaa, että esimerkiksi seuraavat (uudet) kysymykset ovat tärkeitä:

  • se, että käsitys ilmastonmuutoksen vaikutuksista kehittyy kaiken aikaa ja kysymyksestä saattaa tulla hallitseva,
  • tarve kiinnittää enemmän huomiota muun muassa maalla sijaitsevista lähteistä aiheutuvaan pilaantumiseen, erityisesti happamoitumiseen, rehevöitymiseen, vapaa-aikaan, matkailuun ja vedenalaiseen meluun liittyen,
  • tarve tukea tieteellistä tutkimusta ja rajoittamatonta pääsyä tieteellisiin tietoihin,
  • merenkulun vaikutus, myös myöhempi kehitys, joka kattaa useita eri näkökohtia (kuten painolastivesi, merten roskaantuminen ja ilman pilaantuminen),
  • saastuttamaton alusten romutus,
  • tarve soveltaa ekosysteemejä koskevaa lähestymistapaa ihmisten toimien hallintaan meriympäristössä,
  • tarve yhdentää meriympäristöä koskevan strategian täytäntöönpanoon sen nykyisiä ja tulevia sosioekonomisia ulottuvuuksia,

6. TOTEAA, että alueellisilla merensuojelu- ja kalastusjärjestöillä ja muilla asiaankuuluvilla toimijoilla on tärkeä asema strategian alueellisessa edelleen kehittämisessä ja että alueellisen lähestymistavan soveltaminen täytäntöönpanossa on olennaisen tärkeää alueellisten erojen huomioon ottamiseksi, ja PITÄÄ MYÖNTEISENÄ, että on luotu puitteet, joissa kehitetään alueellisia suunnitelmia strategian täytäntöönpanoa varten mukaan lukien prosessi, jossa määritetään suunnitelmien maantieteelliseksi perustaksi ekoalueita,

7. KOROSTAA, että strategian edelleen kehittämisen ja täytäntöönpanon kannalta tulee olennaisen tärkeäksi se,

  • että EU:n ulkopuolisilla mailla, jotka rajoittuvat Euroopan aluemeriin, on sama yhteinen näkemys strategiasta, sen periaatteista, päämääristä ja asiaan liittyvistä muista tavoitteista ja ne osallistuvat aktiivisesti strategian edelleen kehittämiseen ja jakavat vastuun sen täytäntöönpanosta,
  • että käytetään mahdollisuuksien mukaan hyväksi olemassa olevan EU:n lainsäädännön täytäntöönpanon eteen tehtyä työtä ja siitä saatuja tuloksia, esimerkkeinä mainittakoon vesipolitiikan puitteita koskeva direktiivi ja luontotyyppidirektiivi,
  • että asianmukainen tapa edetä strategian kehittämisessä ja täytäntöönpanossa on käyttää avoimuuteen perustuvaa prosessia, jollainen prosessi on tähänkin saakka ollut,
  • että on otettava huomioon kansalaisvalistuksen, viestinnän ja koulutuksen merkitys ja käytettävä niitä strategian kehittämisen ja täytäntöönpanon tärkeinä osina,
  • että on saatava omistajat ja poliittiset tahot sitoutumaan pitkällä aikavälillä strategian tavoitteisiin ja päämääriin,
  • että on määriteltävä painopisteet, jotta otettaisiin asianmukaisesti huomioon tarvittavat voimavarat,

8. SUHTAUTUU MYÖNTEISESTI komission aloitteeseen saattaa eteenpäin Euroopan meriympäristön suojelua ja säilyttämistä koskevaa aihekohtaista strategiaa kuudennessa ympäristöä koskevassa yhteisön toimintaohjelmassa asetetuissa aikarajoissa ja KEHOTTAA komissiota laatimaan – osana strategiaa – joustavan järjestelmän, jota voidaan käyttää meriympäristön suojelua ja kestävää käyttöä koskevan kasvavan tietomäärän ja kehityksen hyödyntämiseksi tulevaisuudessa."

MUUT ASIAT

Neuvostolle tiedotettiin lisäksi seuraavista asioista:

  • Elohopeaa koskeva strategia
  • Alankomaiden puheenjohtajakaudella järjestetyt konferenssit (16048/04):
  • Legionella Euroopassa
  • Teollisuuslaitosten sääntelyä koskevien uusien toimintatapojen tarkastelu (ENAP)
  • Korkean tason kokous: energia liikkeessä
  • Luonnonvaraisten lintujen suojelua koskeva direktiivi 71/409/ETY – 25 vuotta
  • Maaperästrategiaa käsittelevä konferenssi
  • Ympäristöä ja terveyttä koskevaa toimintasuunnitelmaa käsittelevä konferenssi (Budapest)
  • Tulevat teemakohtaiset strategiat
  • Lentoliikenteestä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt (15986/04)
  • YK:n Euroopan talouskomission ja Unescon järjestämä ympäristö- ja opetusministeriöiden korkean tason kokous (Vilna, 17. ja 18. maaliskuuta 2005) (16005/04)
  • Biojätteiden hallinta (16127/04)

MUUT HYVÄKSYTYT ASIAT

YMPÄRISTÖ

Uimavesi*

Neuvosto vahvisti yhteisen kannan direktiivin antamiseksi uimaveden laadun hallinnasta (12884/04). Yhteinen kanta toimitetaan yhteispäätösmenettelyn mukaisesti Euroopan parlamentille toista käsittelyä varten.

Direktiiviehdotuksen tarkoituksena on parantaa kansanterveyden suojelua tiukentamalla uimaveden laatuvaatimuksia ja säätämällä laajasta yleisölle tiedottamisesta sekä kattavista ja uudenaikaisista hallintamenettelyistä. Direktiiviehdotus korvaa direktiivin 76/160/ETY[10], jotta vuoden 1976 jälkeen saatu tieteellinen tieto voitaisiin ottaa huomioon. Lisäksi sillä on tarkoitus täydentää vesipolitiikan puitedirektiiviä 2000/60/EY[11].

Lisätietoja lehdistötiedotteesta 10746/04.

EUROOPAN TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLITIIKKA

Kriisinhallintaoperaatiot – Sopimus Bulgarian kanssa

Neuvosto teki päätöksen sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin ja Bulgarian välillä puitteiden luomisesta Bulgarian osallistumiselle Euroopan unionin sotilaallisiin ja siviilikriisinhallintaoperaatioihin (15449/04).

Kriisinhallintaoperaatiot – Sopimus Sveitsin kanssa

Neuvosto teki päätöksen sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välillä Sveitsin valaliiton osallistumisesta Euroopan unionin sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon Bosnia ja Hertsegovinassa (operaatio Althea) (15653/04).

KAUPPAPOLLITIIKKA

Terästuotteet – Kazakstan, Venäjä ja Ukraina

Neuvosto antoi asetukset, joilla vahvistetaan Euroopan yhteisön ja Kazakstanin, Venäjän ja Ukrainan välistä tiettyjen terästuotteiden kauppaa koskevat määrälliset rajoitukset vuoden 2005 osalta (14052/04, 14148/04, 14134/04).

Asetuksissa vahvistetaan vuoden 2005 määrälliset rajoitukset samalle tasolle kuin vuonna 2004 ja otetaan täysimääräisesti huomioon EU:n 1.5.2004 tapahtunut laajentuminen, kunnes kunkin kolmen maan kanssa parhaillaan neuvoteltavat kahdenväliset teräsalan sopimukset tulevat voimaan. Nämä asetukset kumotaan uusien sopimusten tultua voimaan.

KEHITYSYHTEISTYÖPOLITIIKKA

Euroopan kehitysrahasto – Vuoden 2005 rahoitusosuudet

Neuvosto teki päätöksen Euroopan kehitysrahaston rahoittamiseen osallistuvien jäsenvaltioiden rahoitusosuuksien vahvistamisesta vuodelle 2005 Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden sekä jäsenvaltioiden merentakaisten maiden ja alueiden tukihankkeiden rahoittamiseksi.

Neuvosto teki myös päätöksen vuoden 2005 ensimmäisen erän vahvistamisesta (15305/04).

Komissiolle ja Euroopan investointipankille (EIP) siirrettävien tukitoimiin tarkoitettujen rahoitusosuuksien kokonaismäärä vuonna 2005 on 2, 78 miljardia euroa, josta 1 420 miljoonaa euroa sisältyy ensimmäiseen erään.

Asiakirjan 15712/04 liitteenä on taulukko, joka koskee kolmen maksuerän kokonaismäärää, jonka ennen laajentumista EU:n jäseninä olleet 15 jäsenvaltiota maksavat.

LAAJENTUMINEN

Kroatia – Liittymistä edeltävä strategia – Taloudellinen ja tekninen tuki

Neuvosto antoi asetuksen, jonka tavoitteena on taloudellisen ja teknisen tuen ulottaminen koskemaan Kroatiaa osana liittymistä edeltävää strategiaa (15655/04).

Kroatiasta tuli EU:n ehdokasvaltio kesäkuussa 2004 sen esitettyä jäsenhakemuksensa maaliskuussa 2001. Jotta Kroatiaa avustettaisiin uudistuksissa, joita unioniin liittymiselle asetettujen vaatimusten täyttäminen edellyttää, asetuksessa vahvistetaan Kroatian sisällyttäminen edunsaajamaana seuraaviin EU:n ohjelmiin:

  • PHARE, jolla tuetaan pääasiassa yhteiskunnan rakenteiden perustamista (asetus 3906/1989)
  • ISPA, joka keskittyy ympäristö- ja liikenneinfrastruktuurin kehittämiseen (asetus 1267/1999)
  • SAPARD maaseudun ja maaseudun kehittämistä varten (asetus 1268/1999).

Asetuksella jatketaan vuoteen 2005 asti Kroatialle vuodesta 2000 lähtien CARD-ohjelman mukaisesti alueellisia projekteja varten myönnettyä tukea.

TURVALLISUUSSÄÄNNÖT

EU:n turvallisuustarkastusohjelma vuodelle 2005

Neuvosto hyväksyi pääsihteeristön turvallisuusyksikön vuodelle 2005 laatiman vuosittaisen EU:n tarkastusohjelma, joka perustuu suuntaviivoihin, joista neuvoston turvallisuuskomitea on sopinut turvallisuussääntöjen pohjalta.

PELASTUSPALEVELU

Luonnonmullistukset – Yhteisön pelastuspalvelun alan toimintaohjelman jatkaminen

Neuvosto teki päätöksen EU:n luonnonmullistusten vastaisen ohjelman jatkamisesta vuoden 2006 loppuun (15276/04).

Päätöksellä mahdollistetaan pelastuspalvelun alalla yhteisön tasolla toteutettujen toimien jatkuminen sellaisten tapahtumien osalta kuin Keski- ja Itä-Euroopan tulvat kesällä 2002, Prestigen onnettomuus Espanjassa marraskuussa 2002 ja lämpöaalto ja laajamittaiset metsäpalot
Etelä-Euroopassa kesällä 2003.

Ohjelman toteuttamista koskeva talousarvio on 4 miljoonaa euroa vuosina 2005 ja 2006. Menot ohjelman perustamisesta vuonna 2000 vuoden 2004 loppuun olivat 7,5 miljoonaa euroa.

KALASTUS

Syvänmeren lajit – Uudet jäsenvaltiot *

Neuvosto antoi asetuksen syvänmeren lajien kalastusmahdollisuuksien myöntämisestä EU:n uusille jäsenvaltioille näiden liittymisen Euroopan unioniin toukokuussa 2004 huomioon ottamiseksi (15233/04 ja 15502/04 ADD 1).

Asetuksella, jolla muutetaan neuvoston asetusta 2347/02, nostetaan saaliita seuraavasti:

  • mustahuotrakala: 243 tonnia 3353 tonnin kokonaismäärästä 3219 tonnin sijasta Virolle (32), Latvialle (207), Liettualle (2) ja Puolalle (2) (alueilla V, VI, VII ja XII)
  • lestikala: 230 tonnia 5336 tonnin kokonaismäärästä 5106 tonnin sijasta Virolle (78), Liettualle (101) ja Puolalle (51) (alueilla Vb, VI ja VII)
  • tylppäpyrstömolva: 9 tonnia 5336 tonnin kokonaismäärästä 5106 sijasta Virolle (6), Liettualle (2) ja Puolalle (1) (alueilla VI ja VII).

Itämeren ja Belttien kalastusta ja elollisten luonnonvarojen säilyttämistä koskeva yleissopimus – EU:n laajentuminen

Neuvosto teki päätöksen Euroopan yhteisön irtisanoutumisesta Itämeren ja Belttien kalastusta ja elollisten luonnonvarojen säilyttämistä koskevasta yleissopimuksesta (15287/04).

Irtisanoutuminen selitetään Baltian liittymisellä Euroopan unioniin, mistä seuraa se, että sopimuspuolia on kaksi Venäjä ja EU. Päätöksessä säädetään yleissopimuksen monenvälisten määräysten korvaamisesta EU:n ja Venäjän kahdenvälisillä suhteilla.


[1] Direktiivi 2003/4/EY (EYVL L 41, 14.2.2003, s. 26).
[2] Direktiivi 2003/35/EY (EYVL L 156, 25.6.2003, s. 17).

[3] Komissio toimitti ehdotuksensa marraskuussa 2003 (15494/03). Euroopan parlamentti antoi ensimmäisen käsittelyn lausuntonsa huhtikuussa 2004 (8504/04).
[4] Ks. lehdistötiedote 10746/04.
[5] Ks. asiak. 14226/1/04 ja lehdistötiedote 14687/04.
[6] Ks. http://efsa.europa.eu
[7] Perustettu direktiivin 2001/18/EY 30 artiklan nojalla.
[8] Ks. neuvoston päätöksen 1999/468/EY 5 artikla (EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23).
[9] Ehdotus oli päivätty 9.7.2004, mutta kaikki kielitoisinnot olivat saatavilla vasta 26.10.2004 lähtien.
[10] EYVL L 31, 5.2.1976, s. 1.
[11] EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1.


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website