Navigation path

Left navigation

Additional tools

Bryssel, 10. joulukuuta 2012 Korkean edustajan Catherine Ashtonin Euroopan unionin puolesta antama julkilausuma ihmisoikeuksien päivänä 10. joulukuuta 2012

European Council - PESC/12/520   10/12/2012

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO

EUROOPAN UNIONIN
NEUVOSTO

FI

Bryssel, 10. joulukuuta 2012

(OR. en)

17549/1/12 REV 1

PRESSE 520

Korkean edustajan Catherine Ashtonin Euroopan unionin puolesta antama julkilausuma ihmisoikeuksien päivänä 10. joulukuuta 2012

Me vietämme tänään, 10. joulukuuta, ihmisoikeuksien päivää. Ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden puolustaminen on EU:n ulkosuhteita yhdistävä punainen lanka.

Tämä vuosi on ollut EU:lle tuloksekas ihmisoikeuksien alalla. EU hyväksyi ihmisoikeusstrategian EU:n ihmisoikeuspolitiikan tehostamiseksi ja sen johdonmukaisuuden lisäämiseksi kaikilla toiminta-aloillamme. Nimitimme ensimmäisen ihmisoikeuksista vastaavan EU:n erityisedustajan, Stavros Lambrinidisin, jonka tehtävänä on edistää ihmisoikeuksia kolmansien maiden sekä kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen kanssa käytävässä vuoropuhelussa. Lokakuussa 2012 EU:lle myönnettiin myös Nobelin rauhanpalkinto tunnustuksena sovinnon, demokratian ja ihmisoikeuksien hyväksi tehdystä työstä, jolla on edistetty rauhan ja vakauden alueen laajentumista koko maanosaan. Tähän yhteyteen sopii hyvin se, että tämä arvokas palkinto annetaan juuri ihmisoikeuksien päivänä.

Tämänvuotisen ihmisoikeuksien päivän teemana on osallisuus ja oikeus osallistua julkiseen elämään. Se on hyvin ajankohtainen aihe, kun eri puolilla maailmaa ollaan siirtymässä kohti demokratiaa. Monet lähialueillamme olevat maat, kuten Tunisia, Libya ja Egypti, järjestivät kuluneen vuoden aikana hyvin sujuneet demokraattiset vaalit, joissa monet kansalaiset saattoivat äänestää vapaasti ensimmäistä kertaa elämässään ja osallistua siten omaan tulevaisuuteensa vaikuttavaan päätöksentekoon. Pyrkimys demokratiaan on näkynyt myös kaukaisemmilla alueilla. Vuosikymmenien kansallisen sortotoiminnan jälkeen Burmassa/Myanmarissa tapahtuu vihdoin ratkaisevia muutoksia. Somaliassa on hyväksytty uusi väliaikainen perustuslaki, ja Sierra Leonen äskettäiset vaalit sujuivat rauhanomaisissa merkeissä.

Silti meidän on annettava vielä paljon tukea niille, jotka henkensä uhalla puolustavat perusarvoja, joihin he uskovat, ja pyrkivät luomaan paremman tulevaisuuden itselleen ja tuleville sukupolville. Vaalien järjestäminen voi olla vasta ensimmäinen askel demokratian juurruttamisessa ja maaperän luomisessa ihmisoikeuksien toteutumiselle. Oikeudet on vahvistettava yhteiskunnassa paitsi laeilla myös arkielämän tasolla. EU on tietoinen siitä, että monet hallitukset ovat pyrkineet toistuvasti kiristämään kansalaisjärjestöjen lailliselle toiminnalle asetettuja rajoituksia, jotka kohdistuvat erityisesti, vaikkakaan eivät yksinomaan, ulkoista rahoitusta saaviin kansalaisjärjestöihin. EU tukee sitoutuneesti kansalaisyhteiskunnan elintärkeää työtä. Vastikään perustettu eurooppalainen demokratiarahasto on eräs konkreettinen osoitus EU:n sitoutuneesta tuesta demokratiakehitykselle naapurialueilla ja muualla maailmassa.

Me uskomme, että kaikkien on voitava vapaasti käyttää oikeuttaan tasavertaiseen osallistumiseen. Naisilla ja nuorilla on ollut näkyvä asema monissa tänä vuonna esiintyneissä demokraattisissa liikkeissä, jotka ovat innoittaneet ihmisiä eri puolilla maailmaa. Vammaisten on edelleen vaikea käyttää oikeuttaan osallistua julkiseen elämään, ja nämä ongelmat on ratkaistava. EU on sitoutunut työskentelemään hallitusten kanssa ympäri maailmaa, monenvälisten ja kansainvälisten järjestöjen välityksellä sekä todellisen kumppanuuden hengessä kansalaisyhteiskunnan kanssa tukeakseen uusia demokratioita ja varmistaakseen, että kaikilla olisi käytännössä oikeus olla osallisena ja osallistua julkiseen elämään.

Liittyvä maa Kroatia*, jäsenehdokasmaat Turkki, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia*, Montenegro*, Islanti+ ja Serbia*, vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvat maat ja mahdolliset jäsenehdokkaat Albania sekä Bosnia ja Hertsegovina, Euroopan talousalueeseen kuuluvat EFTA-maat Liechtenstein ja Norja sekä Ukraina, Moldovan tasavalta, Armenia, Azerbaidžan ja Georgia yhtyvät tähän julkilausumaan.

* Kroatia, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Montenegro ja Serbia kuuluvat edelleen vakautus- ja assosiaatioprosessin piiriin.

+ Islanti on edelleen EFTAn ja Euroopan talousalueen jäsen.


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website