Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Taustatiedote

Oikeusalan tulostaulu – kysymyksiä ja vastauksia

Bryssel 26. huhtikuuta 2019

Euroopan komissio julkaisee tänään EU:n oikeusalan tulostaulun 2019. Siinä esitetään vertaileva yleiskatsaus EU:n jäsenvaltioiden oikeuslaitosten riippumattomuudesta, laadusta ja toimivuudesta. Tämän vuoden tulostaulu on järjestyksessä seitsemäs.

Mikä on EU:n oikeusalan tulostaulu?

EU:n oikeusalan tulostaulu on vertaileva tietoväline, jonka tarkoituksena on auttaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita parantamaan kansallisten oikeuslaitosten toimivuutta. Tavoitteeseen pyritään antamalla objektiivisia, luotettavia ja vertailukelpoisia tietoja kaikkien jäsenvaltioiden oikeuslaitosten laadusta, riippumattomuudesta ja toimivuudesta.

Tulostaulun avulla voidaan tuoda esiin hyviä käytänteitä sekä raportoida parannuksista ja mahdollisista puutteista. Tulostaulusta käy ilmi, miten EU-maiden oikeuslaitosten toiminta on ajan mittaan kehittynyt. Siinä ei esitetä yhtä kaikenkattavaa paremmuusjärjestystä vaan luodaan yleiskatsaus kaikkien oikeuslaitosten toimintaan. Tulostaulu perustuu joukkoon indikaattoreita, joilla on merkitystä kaikille jäsenvaltioille.

Tulostaulussa ei pyritä edistämään mitään tietyntyyppistä tuomioistuinjärjestelmää: olipa maan oikeudellinen järjestelmä tai oikeusperinne mikä tahansa, toimivan oikeuslaitoksen tunnusmerkkejä ovat riippumattomuus, asioiden käsittely kohtuullisessa ajassa ja kohtuullisin kustannuksin sekä oikeussuojan helppo saatavuus.

Miksi EU on kiinnostunut jäsenvaltioiden oikeuslaitoksista?

Oikeuslaitokset ovat keskeisen tärkeitä, sillä ne suojaavat oikeusvaltioperiaatetta ja unionin perusarvoja. Niiden avulla varmistetaan, että kansalaiset ja yritykset voivat käyttää oikeuksiaan täysimääräisesti. Tehokas oikeuslaitos vahvistaa keskinäistä luottamusta ja auttaa rakentamaan yritystoiminnalle ja investoinneille suotuisaa ympäristöä sisämarkkinoilla. Tästä syystä jäsenvaltioiden oikeuslaitosten toimivuuden parantaminen on yksi EU-ohjausjakson eli EU:n talouspolitiikkojen vuosittaisen koordinointijakson keskeisistä tavoitteista. EU:n oikeusalan tulostaulu auttaa jäsenvaltioita saavuttamaan tämän tavoitteen.

Mitä uutta seitsemännessä EU:n oikeusalan tulostaulussa on?

Vuoden 2019 tulostaulussa käsitellään aiempaa perusteellisemmin seuraavia näkökohtia, jotka liittyvät oikeuslaitoksen toimivuuteen:

  • Oikeuslaitoksen riippumattomuus: uudet indikaattorit, jotka koskevat tuomareiden kurinpitomenettelyihin, kansallisten syyttäjälaitosten pääasialliseen hallinnointiin ja kansallisten syyttäjien nimittämiseen ja erottamiseen osallistuvia viranomaisia;
  • Investoinnit oikeuslaitoksiin: uusi katsaus siihen, miten taloudellisia resursseja käytetään eri oikeuslaitoksissa;
  • Oikeudenkäytön laatu: uusi katsaus ylimpien tuomioistuinten tuomioiden laadun parantamiseksi käyttämiin standardeihin, laadittu yhteistyössä Euroopan oikeudellisten verkostojen (Euroopan unionin korkeimpien hallinto-oikeuksien yhdistys ja Euroopan unionin korkeimpien oikeuksien presidenttien verkoston) kanssa.

Tulostaulussa esitetään myös,

  • kuinka riippumattomina kansalaiset ja yritykset pitävät tuomareita aiempiin vuosiin verrattuna (ks. Eurobarometritutkimus 2019 suuren yleisön käsityksistä, jotka koskevat EU:n jäsenvaltioiden kansallisten oikeuslaitosten riippumattomuutta, sekä vastaava tutkimus yritysten käsityksistä)
  • kuinka oikeusavun saatavuus ja tuomioistuinmaksut vaikuttavat oikeussuojan saatavuuteen
  • kuinka hyvin oikeussuoja on haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, kuten lasten, kuulo- tai näkövammaisten, sukupuoleen perustuvan väkivallan uhrien ja muiden kuin syntyperäisten puhujien, saatavilla.

Mitkä ovat EU:n oikeusalan tulostaulun 2019 tärkeimmät havainnot?

  • Myönteinen kehitys toimivuudessa: toimivuutta koskevat tiedot kahdeksan vuoden ajalta (2010–2017) osoittavat, että useimmissa niistä jäsenvaltioista, joissa on todettu haasteita EU-ohjausjakson yhteydessä, on tapahtunut myönteistä kehitystä.
  • Investoinnit oikeuslaitoksiin pysyivät ennallaan: Kaiken kaikkiaan jäsenvaltioiden tuomioistuimia koskevat julkiset menot pysyivät vuonna 2017 pääosin vakaina. Näiden menojen jaottelu eri luokkiin, kuten palkat, tuomioistuinrakennukset, tietokoneohjelmistot ja oikeusapu, paljastaa kuitenkin huomattavia eroja jäsenvaltioiden välillä.
  • Käsityksiin oikeuslaitoksen riippumattomuudesta liittyy edelleen haasteita: Käsitys oikeuslaitoksen riippumattomuudesta on parantunut noin kahdessa kolmasosassa jäsenvaltioista vuoteen 2016 verrattuna. Viime vuoteen verrattuna yleisön käsitys oikeuslaitoksen riippumattomuudesta on kuitenkin heikentynyt useammassa kuin kahdessa kolmasosassa niistä jäsenvaltioista, joissa on todettu haasteita EU-ohjausjakson yhteydessä. Useimmiten mainittu syy siihen, että tuomioistuimia ja tuomareita ei pidetty riippumattomina, oli se, että hallitus ja poliitikot sekaantuivat oikeuslaitoksen toimintaan tai painostivat sitä.
  • Useimmat jäsenvaltiot varmistavat tuomioiden laadun tuomareiden koulutuksen avulla: Ylimmissä tuomioistuimissa tuomioiden laadun parantamiseksi käytössä olevien standardien osalta voidaan todeta, että useimmat tuomioistuimet järjestävät tuomareille erityiskoulutusta tuomioiden perustelujen ja rakenteen laatimisesta. Joissakin jäsenvaltioissa tuomioistuinlaitosten asiakkailla on mahdollisuus pyytää selvennyksiä tuomioistuinten ratkaisuihin. Tällä tavalla oikeuslaitosta voidaan tuoda lähemmäs kansalaisia.
  • Kansallisten syyttäjälaitosten ja kurinpitomenettelyjen takeet vaihtelevat: Tulostaulu osoittaa, että joissakin jäsenvaltioissa kansallisten syyttäjälaitosten pääasialliset hallinnointivaltuudet ovat tietyssä määrin keskittyneet yhdelle viranomaiselle. Lisäksi useimmissa maissa tuomarineuvosto/syyttäjäneuvosto tai syyttäjälaitos osallistuu kansallisten syyttäjien nimittämiseen ja erottamiseen. Tuomarien kurinpitomenettelyjen osalta kurinpitoseuraamuksia koskeva päätösvalta on useimmissa jäsenvaltioissa riippumattomalla viranomaisella, kuten tuomioistuimella tai tuomarineuvostolla. Joissakin jäsenvaltioissa kurinpitoseuraamuksista päättää erityistuomioistuin, jonka jäsenet valitaan tai nimitetään tuomarien, tuomarineuvoston tai (yhdessä jäsenvaltiossa) oikeusministerin päätöksellä.
  • Asioiden määrä kilpailun alalla vähenee: tuomioistuinten käsittelemien asioiden kokonaismäärä väheni huomattavasti kaikissa jäsenvaltioissa, mikä lyhensi oikeudellisiin uudelleentarkasteluihin kulunutta aikaa seitsemässä jäsenvaltiossa.
  • Tieto- ja viestintäteknisiä välineitä käytetään eräissä jäsenvaltioissa edelleen vähän: Useat jäsenvaltiot eivät ole vielä hyödyntäneet kaikkia tieto- ja viestintäteknisten asianhallintajärjestelmien tarjoamia mahdollisuuksia, eikä parannuksia ole saatu aikaan aiempiin vuosiin verrattuna. Joissain jäsenvaltioissa ei edelleenkään ole mahdollista kerätä koko maan kattavia tietoja kaikilta oikeudenaloilta.
  • Vähävaraisemmilla kansalaisilla on rajoitetut mahdollisuudet saada oikeussuojaa: Tulostaulu vahvistaa, että eräissä jäsenvaltioissa kansalaiset, jotka tulojensa perusteella ovat köyhyysrajan alapuolella, eivät saa tietynlaisissa riita-asioissa lainkaan oikeusapua. Näistä jäsenvaltioista kaksi on parantanut oikeusavun saatavuutta viime vuoteen verrattuna. Oikeusavun saamisen vaikeus sekä toisinaan huomattavan suuret oikeudenkäyntimaksut voivat heikentää vähävaraisten henkilöiden oikeussuojan saatavuutta eräissä jäsenvaltioissa.
  • Rahanpesua koskevien oikeudenkäyntien kesto on edelleen haaste: Tiedot osoittavat, että noin puolessa jäsenvaltioista rahanpesuasioita koskeva oikeudenkäynti ensimmäisessä oikeusasteessa kestää keskimäärin jopa vuoden. Eräissä jäsenvaltioissa, joissa on todettu haasteita, nämä oikeudenkäynnit saattavat kestää keskimäärin kaksi vuotta tai pidempään.

 

Miten EU:n oikeusalan tulostaulu liittyy EU:n oikeusvaltioperiaatteen noudattamista tukevaan välineistöön?

EU:n oikeusalan tulostaulu kuuluu EU:n oikeusvaltioperiaatteen noudattamista tukevaan välineistöön.

Vuotuisessa EU:n oikeusalan tulostaulussa tarkastellaan erilaisia indikaattoreita kansallisten oikeusjärjestelmien riippumattomuuden, laadun ja toimivuuden arvioimiseksi. Tätä vertailevaa välinettä täydennetään EU-ohjausjakson maaraporteissa esitetyillä maakohtaisilla arvioinneilla. Näin voidaan tehdä perusteellisempi kansalliseen oikeudelliseen ja institutionaaliseen tilanteeseen perustuva analyysi.

EU:n oikeusvaltioperiaatteen noudattamista tukeva välineistö muodostuu useista eri välineistä, joiden avulla voidaan seurata ja arvioida oikeusvaltiokehitystä jäsenvaltioissa ja reagoida esiin tuleviin ongelmiin. Tällaisia välineitä ovat muun muassa rikkomusmenettelyt, talouspolitiikan EU-ohjausjakso, EU:n oikeusalan tulostaulu, yhteistyö- ja seurantamekanismi, oikeusvaltiotoimintakehys ja SEU-sopimuksen 7 artiklaan perustuva menettely.

Komissio kehotti 3. huhtikuuta julkaisemassaan tiedonannossa oikeusvaltioperiaatteen lujittamisesta EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita sekä muita sidosryhmiä esittämään ajatuksia siitä, miten oikeusvaltioperiaatteen noudattamista tukevaa välineistöä voitaisiin kehittää.

Komissio ottaa pohdintaprosessin ja käynnissä olevan keskustelun tulokset huomioon ja esittää omat päätelmänsä ja ehdotuksensa kesäkuussa 2019.

Mikä on EU-ohjausjakso?

EU-ohjausjakso tarkoittaa EU:n talous-, finanssi- ja sosiaalipolitiikan vuosittaista koordinointijaksoa. Komissio tekee vuosittain perusteellisen analyysin EU:n jäsenvaltioiden suunnittelemista makrotalous-, talousarvio- ja rakenneuudistuksista ja ehdottaa toimenpidesuosituksia, jotka kattavat seuraavat 12–18 kuukautta. Suositusten antaminen kuuluu neuvostolle. EU-ohjausjakso käynnistyy marraskuussa, jolloin komissio julkaisee vuotuisen kasvuselvityksensä ja ehdotuksensa neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta. Vuotuisessa kasvuselvityksessä määritellään EU:n yleiset taloudelliset ja sosiaaliset painopisteet ja annetaan jäsenvaltioille yleistä politiikkaohjausta seuraavaksi vuodeksi. Euroaluetta koskevissa suosituksissa euroalueen jäsenvaltioille annetaan räätälöityä ohjausta koko euroalueen toiminnan kannalta tärkeissä kysymyksissä.

Vuoden 2019 kasvuselvityksessä komissio korostaa, että hyvin toimivat instituutiot lisäävät kasvua ja ovat edellytys muiden uudistusten onnistumiselle ja että tähän sisältyy oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen. Lisäksi se painottaa, että oikeusvaltioperiaate, toimiva oikeuslaitos ja vankka korruptiontorjuntajärjestelmä ovat keskeisiä, kun halutaan houkutella yritystoimintaa ja mahdollistaa talouskasvu. Tässä on kyse erityisesti tuomioistuinjärjestelmän riippumattomuudesta ja tehokkuudesta samoin kuin sellaisesta kokonaisvaltaisesta korruptionvastaisesta lähestymistavasta, jossa yhdistyy korruption ennaltaehkäisy, tehokas syyttäminen ja rangaistukset.

Euroopan neuvoston 21.–22. maaliskuuta 2019 hyväksymissä euroaluetta koskevissa vuoden 2019 suosituksissa korostetaan tarvetta parantaa instituutioiden laatua ja erityisesti oikeuslaitosten toimivuutta.

Miten EU:n oikeusalan tulostaulu tukee EU-ohjausjaksoa?

Tulostaulussa tarkastellaan erilaisia indikaattoreita kansallisten oikeusjärjestelmien riippumattomuuden, laadun ja toimivuuden arvioimiseksi, ja se auttaa arvioimaan oikeuslaitoksia koskevien uudistusten vaikutuksia jäsenvaltioissa. Jos tulostaulu paljastaa heikkouksia, niiden syyt edellyttävät aina kansallisen oikeudellisen ja institutionaalisen tilanteen perusteellisempaa tutkimista. Tämä maakohtainen arviointi toteutetaan EU-ohjausjakson puitteissa kahdenvälisenä vuoropuheluna, jonka komissio käy jäsenvaltion viranomaisten ja sidosryhmien kanssa.

Maakohtaisessa arvioinnissa otetaan huomioon tarkastelun kohteena olevan jäsenvaltion oikeusjärjestelmän ominaispiirteet ja niiden taustalla oleva maan tilanne. Komissio voi arviointinsa pohjalta ehdottaa, että neuvosto antaa maakohtaisia suosituksia jäsenvaltion oikeuslaitoksen parantamiseksi.

Miten toimivalla oikeuslaitoksella edistetään kasvua?

Toimivalla, oikeusvaltioperiaatetta noudattavalla oikeuslaitoksella on jo pitkään katsottu olevan myönteinen vaikutus talouteen. Kun oikeuslaitos takaa oikeuksien täytäntöönpanon, luotonantajat ovat halukkaampia antamaan lainaa, yritysten ei tarvitse toimia opportunistisesti, liiketoimintakustannukset vähenevät ja innovatiiviset yritykset tekevät todennäköisemmin investointeja.

Hyvin toimivien kansallisten oikeuslaitosten myönteistä vaikutusta talouteen on tuotu esiin useissa eri selvityksissä ja akateemisessa kirjallisuudessa. Tällaisia selvityksiä ovat julkaisseet muun muassa Euroopan keskuspankki (EKP) Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF), OECD, Maailman talousfoorumi ja Maailmanpankki.

Miten EU:n oikeusalan tulostaulu 2019 tarkastelee oikeuslaitoksen tehokkuutta?

Tulostaulun indikaattoreilla mitataan kolmea keskeistä oikeuslaitoksen tehokkuuden tunnusmerkkiä: toimivuutta, laatua ja riippumattomuutta.

  • Toimivuus

Oikeudenkäyntien toimivuutta koskevat indikaattorit ovat seuraavat: asioiden määrä ja oikeudenkäyntien kesto (asian käsittelyaika), asioiden selvitysaste (ratkaistujen asioiden määrä jaettuna uusien asioiden määrällä) ja vireillä olevien asioiden määrä. Lisäksi tulostaulussa esitetään oikeudenkäyntien keskimääräinen kesto sellaisilla erityisaloilla, joilla EU:n lainsäädännöllä on merkitystä.

  • Laatu

Oikeuslaitosten laatua parantavia tekijöitä ovat oikeussuojan saatavuus, riittävät resurssit, tehokkaat arviointivälineet ja asianmukaiset standardit. Tulostaulussa näitä tekijöitä mitataan useilla indikaattoreilla, joissa tarkastellaan esimerkiksi sähköisen kanteen hyödyntämistä, tuomioistuinten ja oikeudenkäyntien osapuolten viestintää, tuomareiden koulutusta, taloudellisia resursseja sekä tieto- ja viestintäteknisiä asianhallintajärjestelmiä ja standardeja.

  • Riippumattomuus

Tulostaulussa tutkitaan, miten riippumattomana kansalaiset ja yritykset pitävät oikeuslaitosta. Siinä annetaan myös tietoa jäsenvaltioiden oikeudellisista takeista tilanteissa, joissa oikeuslaitoksen riippumattomuus saattaa vaarantua, ja tarkastellaan kansallisten syyttäjälaitosten organisointia.

Miten EU:n oikeusalan tulostaulu laaditaan?

Tulostaulu perustuu useisiin tietolähteisiin. Valtaosa määriä koskevista tiedoista on peräisin oikeuslaitoksen toimivuutta tarkastelevalta Euroopan neuvoston pysyvältä komitealta (CEPEJ). Komissio on tehnyt CEPEJ:n kanssa sopimuksen vuotuisesta tutkimuksesta. Tiedot ovat ajanjaksolta 2010–2017, ja jäsenvaltiot ovat toimittaneet ne CEPEJ:n käyttämien menetelmien mukaisesti. CEPEJ:n tutkimukseen sisältyy myös yksityiskohtaisia kommentteja ja maakohtaisia tietosivuja, joissa annetaan enemmän taustatietoja. Niitä olisi tarkasteltava yhdessä kaavioiden kanssa.

Muita tietolähteitä ovat kansallisten oikeudenhoitojärjestelmien yhteyshenkilöiden ryhmät, Euroopan tuomarineuvostojen verkosto (ENCJ), Euroopan unionin korkeimpien oikeuksien presidenttien verkosto, Euroopan unionin korkeimpien hallinto-oikeuksien yhdistys (ACA), Euroopan kilpailuviranomaisten verkosto, viestintäkomitea, teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten eurooppalainen seurantakeskus, rahanpesun ja terrorismin rahoituksen asiantuntijaryhmä, Eurostat, Euroopan juridinen koulutusverkosto (EJTN) ja Maailman talousfoorumi.

Miksi jotkut tiedot puuttuvat?

Vaikka joistain jäsenvaltioista puuttuu edelleen tietoja, aukkoja on yhä vähemmän. Jäljellä olevat tiedonkeruun ongelmat johtuvat usein riittämättömästä tilastoinnista tai siitä, että jäsenvaltioiden tiedonkeruussa käyttämät luokitukset eivät täysin vastaa tulostaulussa käytettyjä luokituksia. Vain hyvin harvoissa tapauksissa tietojen puuttuminen johtuu kansallisten viranomaisten haluttomuudesta toimittaa tietoja. Komissio kannustaa jatkossakin jäsenvaltioita vähentämään tietopuutteita.

Lisätietoja

Lehdistötiedote

 

MEMO/19/2233

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar