Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Taustatiedote

Uudet energiatehokkuusmerkinnät

Bryssel 11. maaliskuuta 2019

Uudet energiatehokkuusmerkinnät

  1. Mitä komissio on päättänyt? Koska muutos näkyy kuluttajille kaupoissa? Miltä uudet merkinnät näyttävät?

Komissio hyväksyi tänään uusien energiatehokkuusmerkintöjen lopullisen muodon ja visuaalisen ilmeen kuuden tuoteryhmän osalta:

  • Uudelleenskaalatut merkinnät viidelle kodinkoneiden tuoteryhmälle:

   1) astianpesukoneet

   2) pyykinpesukoneet ja kuivaavat pyykinpesukoneet

   3) jääkaapit, mukaan lukien viinikaapit

   4) valaisimet

   5) elektroniset näytöt, mukaan lukien televisiot, monitorit ja digitaaliset ilmoitusnäytöt

 

  • Uusi pakkausmerkintäryhmä kaupoissa ja myyntiautomaateissa käytettäville kylmäsäilytyslaitteille, joissa on suora myyntitoiminto.

 

Uudet merkinnät näkyvät eurooppalaisille kuluttajille myymälöissä ja verkkokaupoissa 1. maaliskuuta 2021 alkaen. Vuonna 2021 käynnistetään erityinen EU:n laajuinen tiedotuskampanja, joka on suunnattu EU:n kuluttajille.

 

Uutuutena merkinnöissä on QR-koodi. Lukemalla sen tavallisella älypuhelimella kuluttajat saavat lisää virallista (eli muuta kuin kaupallista) tietoa. Tiedot tulevat energiamerkintöjen eurooppalaisesta tuotetietokannasta (EPREL), jonne valmistajat ne lisäävät ja joka tuodaan kaikkien EU:n kansalaisten käyttöön lähikuukausina. Myös yksityinen sektori ja eri kansalaisjärjestöt kehittävät parhaillaan sovelluksia, jotka auttavat ostopäätöksen tekemisessä (niiden kautta voi esimerkiksi laskea, kuinka nopeasti kone maksaa itsensä takaisin energiansäästön kautta, tai vertailla tuotteita keskenään).

Joissain tuotteissa energiamerkinnästä käy ilmi sähkönkulutukseen ja energiaan liittyvien tietojen lisäksi muitakin tietoja esimerkiksi pesuohjelman vedenkulutuksesta tai koneen säilytyskapasiteetista ja melutasosta. Tiedot esitetään intuitiivisin kuvamerkein. Lisätiedot helpottavat tuotteiden vertailua ja auttavat tekemään tietoon perustuvia ostopäätöksiä.

 

 

Astianpesukoneet

astianpesukoneet 

 

Pyykinpesukoneet ja kuivaavat pyykinpesukoneet

 pyykinpesukoneet

 

kuivaavat pyykinpesukoneet

 

Jääkaapit

 refridgerators1

 

refridgerators2

 

Valaisimet

lighting1

lighting2

Elektroniset näytöt

elektroniset näytöt 

 

 

Suoran myyntitoiminnon jääkaapit

commercial fridges1

 

 commercial fridges2

 

 commercial fridges3

 

  1. Miksi yhtenäiseen A–G-energiamerkintään siirrytään?

Vuonna 1995 käyttöön otettu EU:n energiamerkintä on toiminut hyvin: 85 prosenttia eurooppalaisista kuluttajista tuntee sen ja ottaa sen huomioon tehdessään hankintoja. Se on myös edistänyt innovatiivista kehittämistä ja kilpailua teollisuuden alalla, sillä markkinoille saatetut uudet tuotteet ovat sijoittautuneet vähitellen edeltäjiään korkeammalle energialuokituksessa. Aluksi suurin osa malleista kuului alhaisiin luokkiin (kuten E, F ja G), mutta uudet mallit saivat parempia luokituksia. Nykyään useimmat tuotteet kuuluvat kärkiluokkiin (A+++, A++, A+), eikä alhaisimmissa luokissa (joidenkin tuoteryhmien tapauksessa edes A-luokassa) ole ainuttakaan tuotetta. Tämä myönteinen kehitys on kuitenkin johtanut siihen, että kuluttajien on vaikea erottaa kaikkein energiatehokkaimmat tuotteet muiden joukosta: ostaessaan A+-luokan tuotteen kuluttajat saattavat luulla ostavansa yhden tehokkaimmista markkinoilla olevista tuotteista, vaikka se voikin olla energiatehokkuudeltaan keskinkertainen tai jopa markkinoiden tehottomimpia tuotteita.

Jotta kuluttajien olisi helpompi ymmärtää ja vertailla tuotteita, EU on päättänyt, että tulevaisuudessa energiamerkinnöissä käytetään ainoastaan A–G-asteikkoa. EU hyväksyi vuonna 2017 tarkistetun energiamerkintäjärjestelmän, jossa

  • energiatehokkaiden tuotteiden merkinnässä palataan tunnettuun ja toimivaan A–G-energiamerkintäasteikkoon ja nykyiset merkit skaalataan uudelleen
  • uusien energiatehokkaiden tuotteiden digitaalista tietokantaa käytetään siten, että kaikki EU:n markkinoille saatetut uudet tuotteet rekisteröidään sähköiseen tietokantaan, jolloin avoimuus lisääntyy ja kansallisten viranomaisten on helpompi valvoa markkinoita.

Tämä parantaa ymmärrettävyyttä ja johdonmukaisuutta ja auttaa siten kuluttajia löytämään tehokkaimmat tuotteet.

 

  1. Miksi uusille tuotteille tarvitaan uusi tietokanta?

Arvion mukaan 10–25 prosenttia markkinoilla olevista tuotteista ei täytä energiatehokkuusmerkintää koskevia vaatimuksia kaikilta osin ja noin 10 prosenttia saavutettavissa olevista energiansäästöistä jää toteutumatta, koska vaatimuksia ei ole noudatettu. Tämä johtuu ainakin osittain siitä, että valvonta on hyvin aikaavievää, minkä takia kansallisten markkinavalvontaviranomaisten on vaikea valvoa vaatimusten noudattamista riittävän tehokkaasti.

Vaatimustenmukaisuuden valvonnan tehostamiseksi ja sen toimivuuden parantamiseksi on luotu tuotetietokanta (EPREL), johon valmistajien ja maahantuojien on rekisteröitävä tuotteensa ja liitettävä mukaan kaikki vaatimustenmukaisuuden valvonnan kannalta tarpeelliset yksityiskohtaiset tekniset asiakirjat. Näin olennaiset tiedot ovat keskitetysti saatavilla, mikä yksinkertaistaa markkinavalvontaa.

Tietokanta tuo energiamerkintätiedot ja keskeiset tuotetiedot myös kuluttajien ja vähittäiskauppiaiden saataville ja helpottaa energiamerkinnän digitalisointia.

 

  1. Mitä hyötyä energiamerkintä- ja ekosuunnittelupaketeista on?

Komission sisäisten arvioiden mukaan uusien energiamerkintöjen ansiosta syntyvä loppuenergian säästö on vuoteen 2030 mennessä 38 TWh vuodessa, mikä vastaa Unkarin vuotuista sähkönkulutusta. Energiamerkintäpaketti edistää merkittävästi EU:n energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Komissio aikoo hyväksyä heinäkuun 2019 alussa 11 ekosuunnittelua koskevaa asetusta (ekosuunnittelupaketti). Ne kattavat kuusi tuoteryhmää, joihin sovelletaan uusia merkintöjä, ja viisi muuta tuoteryhmää (joita varten ei ole suunnitteilla merkintöjä). Ekosuunnitteluasetuksilla täydennetään energiamerkintävaatimuksia esimerkiksi asettamalla vähimmäisvaatimukset laitteiden energiankulutukselle niiden ollessa lepotilassa sekä niiden korjattavuudelle, varaosien saatavuudelle ja tuotteen elinkaaren loppupäässä sen osiin purkamisen ja kierrättämisen helpottamiselle. Näin tuetaan kiertotalouden toteutumista. Tämän toimenpidepaketin odotetaan tuovan vuoteen 2030 mennessä 94 TWh:n vuosittaiset energiansäästöt, mikä on enemmän kuin Belgian ja Luxemburgin vuotuinen sähkönkulutus yhteensä.

 

  1. Entä korjattavuus?

Ekologista suunnittelua koskevassa työsuunnitelmassa 2016–2019[1] painotetaan, että ekosuunnittelu edistää kiertotalouden toimintasuunnitelman toteutumista: valmistellessaan tai tarkistaessaan täytäntöönpanotoimenpiteitä komissio kiinnittää entistä järjestelmällisemmin huomiota resurssitehokkuuteen, kuten kestävyyteen, korjattavuuteen ja päivitettävyyteen, kierrätettävyyteen ja kierrätysmateriaalin osuuteen.

Näin on toimittu myös tämän paketin kattamien tuoteryhmien tapauksessa, mutta se on tehty ekosuunnittelua koskevien asetusten nojalla. Ekosuunnittelutoimenpiteisiin on lisätty laitteisiin sovellettavia korjattavuus- ja kierrätettävyysvaatimuksia. Vaatimukset koskevat kylmäsäilytyslaitteiden, kotitalouksien astianpesukoneiden, pyykinpesukoneiden ja kuivaavien pyykinpesukoneiden, elektronisten näyttöjen ja suoran myyntitoiminnon sisältävien kylmäsäilytyslaitteiden varaosien saatavuutta ja korvattavuutta sekä kyseisten laitteiden korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saattamista ammattikorjaajien saataville.

Nämä vaatimukset eivät ole mukana tämän paketin puitteissa hyväksyttävissä energiamerkintäasetuksissa, mutta ne sisällytetään heinäkuun 2019 alussa hyväksyttäviin, samoja tuotteita koskeviin ekosuunnitteluasetuksiin. Eur-Lexissä ne on tarkoitus julkaista syyskuussa 2019.
 

 

  1. Aikovatko EU:n ulkopuoliset maat käyttää samoja merkintöjä?

Vuonna 2014 tarkasteltiin energiatehokkuutta koskevia voimassa olevia vähimmäisvaatimuksia ja energiamerkintäohjelmia useissa maissa. Kyseisessä tarkastelussa kävi ilmi, että jo tuolloin 59 EU:n ulkopuolista maata oli ottanut käyttöön energiamerkinnät energiaa käyttävissä laitteissa (ks. alla oleva kuva).

map 

 

Samaan aikaan myös Australian elinkeinoministeriö teki vastaavanlaisen tarkastelun, jossa niin ikään tuotiin esiin, että huomattava määrä kolmansia maita jäljitteli EU:n merkintöjä.

EU:n energiamerkinnästä on tullut energiatehokkuuden kansainvälinen symboli, jonka vaikutus ulottuu nykyään laajalti EU:n ulkopuolelle. Merkintä luotiin alun perin laitteissa käytettäväksi, mutta sen käyttö on levinnyt myös uusille aloille. EU:ssa käytettyä merkintää, jossa on päällekkäisiä värikkäitä nuolia A:sta (vihreä) G:hen (punainen), on käytetty EU:n ulkopuolella kertomaan rakennusten, renkaiden, autojen ja erilaisten kuluttajille tai kaupalliseen käyttöön tarkoitettujen laitteiden tehokkuudesta. Samantyyppisiä elementtejä on nähtävillä eri puolilla maailmaa käyttöön otetuissa energiamerkinnöissä. Ne voivat olla EU:n merkinnän suoria tai lähes suoria jäljennöksiä (esimerkiksi useimmissa Keski- ja Etelä-Amerikan maissa, Afrikassa, monissa Lähi-idän maissa, Venäjällä ja muissa entisen Neuvostoliiton maissa), hieman muokattuja versioita (esimerkiksi Kiinassa, Hongkongissa, Iranissa ja Tunisiassa) tai versioita, joissa ainoastaan värikoodit ovat samat (esimerkiksi Koreassa ja Taiwanissa). Jäljempänä on tästä muutamia esimerkkejä.

 

  1. Mikä on energiatehokkaisiin tuotteisiin sovellettava nykyinen lainsäädäntökehys?

Energiatehokkaisiin tuotteisiin sovellettavan lainsäädäntökehyksen muodostaa nykyisin seuraavat kaksi säädöstä, joista toinen on direktiivi ja toinen on asetus:

Näiden säädösten nojalla toteutetaan tuotekohtaisia toimenpiteitä, joiden avulla kuluttajille annetaan mahdollisuus ostaa kaikkein energiatehokkaimpia tuotteita ja taataan eurooppalaisille yrityksille tasapuoliset toimintaedellytykset.

Tällä hetkellä markkinoilla on energiatehokkaita tuotteita seuraavissa tuoteryhmissä (pois lukien heinäkuussa 2019 hyväksyttävän energiamerkintäpaketin ja ekosuunnittelupaketin kattamat uudet tuoteryhmät):

  • Neljätoista tuoteryhmää, jotka kuuluvat energiatehokkuus- ja energiamerkintäsääntöjen soveltamisalaan: astianpesukoneet, pyykinpesukoneet, kuivausrummut, jääkaapit, valaisimet, televisiot, ilmastointilaitteet, kotitalouskäyttöön tarkoitetut keittolaitteet, lämmittimet, vedenlämmittimet, asuinrakennuksiin tarkoitetut ilmanvaihtokoneet, ammattikäyttöön tarkoitetut kylmälaitteet, paikalliset tilalämmittimet ja kiinteän polttoaineen kattilat.
  • Yhdeksän tuoteryhmää, jotka kuuluvat tehokkuusvaatimusten (mutta eivät merkintävaatimusten) soveltamisalaan: perusdigisovittimet, ulkoiset tehonlähteet, sähkömoottorit, kiertovesipumput, teollisuustuulettimet, vesipumput, tietokoneet ja palvelimet, muuntajat ja ilmalämmitystuotteet.
  • Kaksi horisontaalista toimenpidettä, jotka koskevat sähkö- ja elektroniikkalaitteiden sähkönkulutusta laitteiden ollessa lepotilassa tai pois päältä ja verkkolaitteiden tehonkulutusta niiden ollessa lepotilassa.

 

  1. Miten tuotteiden energiatehokkuutta koskevat päätökset tehdään?

EU:ssa kaikki energiatehokkuutta koskevat toimenpiteet kehitetään noudattamalla tiukkaa ja täysin avointa menettelyä, jonka kaikissa vaiheissa sidosryhmät ja jäsenvaltiot ovat tiiviisti mukana. Tähän kuuluu seuraavaa:

  1. perusteellinen taustaselvitys, johon sidosryhmät osallistuvat ja jossa tarkastellaan tuoteryhmän teknisiä, taloudellisia, ympäristöön liittyviä ja sosiaalisia näkökohtia
  1. laaja sidosryhmien kuuleminen (jossa kuullaan muun muassa teollisuutta, kuluttajajärjestöjä, ympäristöalan kansalaisjärjestöjä ja jäsenvaltioiden edustajia) niin kutsutun kuulemisfoorumin välityksellä
  1. ympäristöön, teollisuuteen ja kuluttajiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, jonka jälkeen asiasta keskustellaan asiantuntijoiden kesken ja äänestetään komiteassa, jossa jäsenvaltiot ovat edustettuina
  1. lopuksi asian käsittely Euroopan parlamentissa ja neuvostossa, jotka voivat hylätä toimenpiteen (näin ei ole vielä tapahtunut kertaakaan, mikä osoittaa näiden toimenpiteiden saavan vahvaa poliittista tukea).

process_graph

 

 

 

  1.  Mitä seuraavaksi?

Kun komissio on tänään hyväksynyt delegoidut säädökset, joissa kuvaillaan uudet merkinnät, Euroopan parlamentilla ja neuvostolla on kaksi kuukautta aikaa esittää vastalause. Sen jälkeen, jos vastalausetta ei ole esitetty, tekstit julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Uudet merkinnät otetaan käyttöön myymälöissä ja verkkokaupoissa kaikkialla Euroopassa 1. maaliskuuta 2021 alkaen. Vuonna 2021 käynnistetään erityinen EU:n laajuinen tiedotuskampanja, joka on suunnattu EU:n kuluttajille.

Lisäksi komissio aikoo hyväksyä heinäkuun 2019 alussa 11 ekosuunnittelua koskevaa asetusta, jotka kattavat ne kuusi tuoteryhmää, joihin sovelletaan uudelleenskaalattuja tai uusia merkintöjä (astianpesukoneet, pyykinpesukoneet ja kuivaavat pyykinpesukoneet, jääkaapit, valaisimet, elektroniset näytöt ja suoran myyntitoiminnon jääkaapit), ja viisi muuta tuoteryhmää, joita varten ei ole suunnitteilla merkintöjä (sähkömoottorit, ulkoiset tehonlähteet, muuntajat, palvelimet ja tiedontallennustuotteet sekä hitsauslaitteet).

 

 

Lisätietoja

Komission tänään hyväksymät delegoidut säädökset:

1. KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) …/... kylmäsäilytyslaitteiden energiamerkinnän osalta

2. KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) …/... valonlähteiden energiamerkinnän osalta

3. KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) …/... elektronisten näyttöjen energiamerkintöjen osalta

4. KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) …/... kotitalouksien astianpesukoneiden energiamerkinnän osalta

5.  KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) …/... kotitalouksien pyykinpesukoneiden ja kotitalouksien kuivaavien pyykinpesukoneiden energiamerkinnän osalta

6. KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) …/... suoran myyntitoiminnon kylmäsäilytyslaitteiden energiamerkinnän osalta

 

[1] Katso ”Ekologista suunnittelua koskeva työsuunnitelma vuosiksi 2016–2019” (COM(2016) 773).

 

MEMO/19/1596

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar