Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Taustatiedote

Unionin tila vuonna 2018: Kysymyksiä ja vastauksia – komission ehdotus kellonajan siirrosta luopumiseksi

Strasbourg 12. syyskuuta 2018

Kysymyksiä ja vastauksia – komission ehdotus kellonajan siirrosta luopumiseksi.

Miksi kesä-/talviaika yhdenmukaistetaan EU:n tasolla?

Useimmissa EU-maissa kellonajan siirto on ollut käytössä jo pitkään, jopa ensimmäisestä ja toisesta maailmansodasta tai 1970-luvun öljykriisistä lähtien. Alun perin jäsenmaat ottivat kellonajan siirron käyttöön energian (lähinnä sähköntuotantoon tarkoitetun hiilen) säästämiseksi ja ollakseen samassa ajassa naapurimaidensa kanssa. Päivä, jona kellonaikaa siirrettiin, vaihteli kuitenkin maittain. Tästä aiheutui ongelmia sisämarkkinoilla, erityisesti liikenne- ja energia-alalla, koska kellonajan siirtoa ei koordinoitu (eri päivämäärät) vuoden aikana. Siirtopäivän yhtenäistämiseksi otettiin asteittain käyttöön EU-toimenpiteitä, jotka johtivat direktiivin 2000/84/EY antamiseen. Kyseinen direktiivi on edelleen voimassa.

Mikä on tilanne muualla maailmassa?

Kesäaikajärjestelyjä noudatetaan maailmanlaajuisesti noin 60 maassa, myös Pohjois-Amerikassa ja Oseaniassa. Yhä useampi EU:n naapurimaa tai kauppakumppani on kuitenkin päättänyt olla ottamatta kellonajan siirtoa käyttöön tai luopua siitä. Näitä ovat esimerkiksi Islanti, Kiina (vuodesta 1991), Venäjä ja Valko-Venäjä (vuodesta 2011) ja Turkki (vuodesta 2016).

Miksi komissio esittää tämän ehdotuksen?

Euroopan komissio asetti kellonajan siirron poliittiselle asialistalle, koska Junckerin komissio oli luvannut olla ”suurissa asioissa suuri” ja jättää jäsenmaiden päätettäväksi asiat, joista ne voivat päättää paremmin itse. Nykyisestä EU:n sääntelemästä kahdesti vuodessa tapahtuvasta kellonajan siirrosta tehdyn arvioinnin perusteella komissio katsoo, että jäsenmaat voivat päättää paremmin itse siitä, haluavatko ne säilyttää pysyvän kesä- vai talviajan. Samalla vältetään sisämarkkinoiden hajanaisuus.

Komission arvioinnissa otettiin huomioon useita tekijöitä, kuten Euroopan parlamentin äänestys tätä aihetta koskevasta päätöslauselmasta helmikuussa 2018, joidenkin EU-maiden asiaa koskevat pyynnöt, analyysi saatavilla olevasta näytöstä sekä komission 4. heinäkuuta–16. elokuuta 2018 järjestämä julkinen kuuleminen. Kuulemiseen saatiin 4,6 miljoonaa vastausta kaikista 28 EU-maasta. Yhteenkään komission julkiseen kuulemiseen ei ole tähän mennessä saatu yhtä runsaasti vastauksia. Lopullisten tulosten mukaan 84 % vastaajista haluaa luopua kaksi kertaa vuodessa tapahtuvasta kellonajan siirrosta. Kaiken edellä mainitun perusteella komissio ehdottaa tänään, että luovutaan kaksi kertaa vuodessa tapahtuvasta kellonajan siirrosta mutta säilytetään koordinoitu lähestymistapa sisämarkkinoiden toiminnan turvaamiseksi.

Mitä komissio ehdottaa?

Komissio ehdottaa, että kahdesti vuodessa tapahtuvasta kellonajan siirrosta luovuttaisiin EU:ssa vuonna 2019. Toisin sanoen kellonaikaa ei enää siirrettäisi tunnilla eteenpäin maaliskuussa eikä tunnilla taaksepäin lokakuussa. Sisämarkkinoiden hajanaisuuden välttämiseksi jäsenmaat päättävät, haluavatko ne noudattaa pysyvästi kesä- vai talviaikaa. Niiden on annettava päätöksensä tiedoksi Euroopan komissiolle. Tämän jälkeen ne eivät voi enää siirtää kelloa vuodenajoittaisesti. EU-maat voivat kuitenkin edelleenkin valita itse, mitä aikavyöhykettä niiden alueeseen tai sen osiin sovelletaan.

Ehdottaako komissio pysyvää kesä- tai talviaikaa kaikkialla Euroopan unionissa?

Ei. Euroopan komissio ehdottaa ainoastaan vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta luopumista koordinoidusti. Päätöksen pysyvästä kesä- tai talviajasta tekee kukin jäsenmaa itse. On toivottavaa, että EU-maat tekevät normaaliaikaa koskevat päätöksensä siten, että niitä voidaan alkaa soveltaa yhdessä vuodesta 2019 alkaen.

Miksi yksikään EU-maa ei voi jatkaa nykyistä kellonajan siirron järjestelmää?

Komission ehdotuksen mukaan kaksi kertaa vuodessa tapahtuvasta kellonajan siirrosta luovutaan kaikkialla Euroopan unionissa. Toisin sanoen EU-maiden ei ole mahdollista säilyttää omia vuodenajoittaisia järjestelyjään. Näin voidaan turvata sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja välttää häiriöt, joita saattaisi aiheutua koordinoimattomista EU-maiden toimista. Mahdollisia ongelmia voisivat olla liikenteen aikataulutuksen sekä tieto- ja viestintäjärjestelmien toiminnan häiriöt, rajat ylittävän kaupan kustannusten nousu sekä tavaroiden ja palvelujen tuottavuuden lasku. Sen vuoksi on olennaisen tärkeää varmistaa jatkuva yhdenmukaistettu järjestelmä, jossa kaikki EU-maat luopuvat kaksi kertaa vuodessa tapahtuvasta kellonajan siirrosta.

Miten ja milloin ehdotettu muutos pantaisiin täytäntöön?

Jotta siirtyminen uuteen järjestelmään sujuisi saumattomasti, komissio ehdottaa, että kukin jäsenmaa antaa viimeistään huhtikuussa 2019 tiedoksi, aikooko se noudattaa pysyvästi kesä- vai talviaikaa. Tätä varten olisi koordinoitava toimia EU-maiden välillä sekä toteutettava mahdollisia kuulemisia ja arviointeja kansallisella ja Euroopan tasolla.

Viimeinen pakollinen siirtyminen kesäaikaan tapahtuisi sunnuntaina 31. maaliskuuta 2019. Sen jälkeen EU-maat, jotka haluavat siirtyä pysyvästi talviaikaan, voisivat vielä kerran siirtää kellonaikaa sunnuntaina 27. lokakuuta 2019. Tämän päivämäärän jälkeen vuodenajoittaiset muutokset eivät enää olisi mahdollisia.

Tämä aikataulu edellyttää, että Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät komission ehdotuksen viimeistään maaliskuussa 2019.

Mitkä ovat kellonajan siirrosta luopumisen hyödyt?

Kenenkään ei tarvitse enää siirtää kellonaikaa. Kellonajan siirto aiheuttaa sekaannusta, koska ei ole itsestään selvää, milloin ja mihin suuntaan kellonaikaa siirretään. Julkiseen kuulemiseen annetuissa vastauksissa kellonajan siirrosta luopumista perusteltiin haitallisilla terveysvaikutuksilla, liikenneonnettomuuksien lisääntymisellä ja sillä, että kellonajan siirto tuo vain vähän energiansäästöjä. Jos kellonajan siirrosta luovutaan, myöskään ihmiskehon ei tarvitse enää sopeutua aikamuutoksiin.

Lisäksi liike-elämä hyötyy siitä, ettei sen tarvitse mukautua kellonajan muutoksiin. Uudet järjestelyt helpottavat suunnittelua energia- ja liikennealalla (esimerkiksi yöjunien osalta) ja yksinkertaistavat aikaperusteisia sovelluksia. Vaikka energian säästäminen onkin ollut yksi tärkeimmistä nykyjärjestelyjen perusteluista, on näyttöä siitä, että kellonajan siirrosta saatavat kokonaisenergiansäästöt jäävät vähäisiksi.

Montako aikavyöhykettä EU:ssa on?

Tällä hetkellä EU:ssa on kolme normaaliaikaa tai aikavyöhykettä: Länsi-Euroopan aika (Irlanti, Portugali ja Yhdistynyt kuningaskunta), Keski-Euroopan aika (17 EU-maata) ja Itä-Euroopan aika (Suomi, Bulgaria, Kypros, Viro, Kreikka, Latvia, Liettua ja Romania). EU-maat, jotka päättävät noudattaa pysyvästi kesäaikaa, siirtyvät automaattisesti seuraavaan aikavyöhykkeeseen (normaaliaika + 1 tunti). Lisäksi EU-maat saavat edelleen tehdä normaaliaikaansa muita kuin vuodenajoittaisia muutoksia. Ehdotuksen mukaan komissiolle annetaan tiedoksi mahdolliset aikavyöhykemuutokset 6 kuukautta etukäteen. Näin voidaan mukauttaa aikaperusteisia järjestelmiä ajoissa.

Mistä julkisessa kuulemisessa oli kyse?

Vastaajia pyydettiin kertomaan kokemuksistaan kellonajan siirrosta, valitsemaan toinen kahdesta vaihtoehdosta (säilytetäänkö nykyjärjestelmä vai luovutaanko siitä koko EU:ssa) ja ilmoittamaan, pitävätkö he parempana talvi- vai kesäaikaa siinä tapauksessa, että kellonajan siirrosta luovutaan. Kansalaisia ja sidosryhmiä pyydettiin esittämään näkemyksensä täyttämällä kyselylomake (saatavilla kaikilla EU-kielillä) 4. heinäkuuta–16. elokuuta.

Missä kuulemisen lopulliset tulokset ovat nähtävillä?

Kuulemiseen saatiin 4,6 miljoonaa vastausta kaikista 28 EU-maasta. Yhteenkään komission julkiseen kuulemiseen ei ole tähän mennessä vastattu yhtä runsaasti. Vastaajista 84 prosenttia haluaa luopua kaksi kertaa vuodessa tapahtuvasta kellonajan siirrosta. Tuloksista on laadittu yksityiskohtainen yhteenvetoraportti, joka on käännetty kaikille EU-kielille. Se on nähtävissä täällä.

Lisätietoja

Euroopan unionin tilaa vuonna 2018 koskeva verkkosivu

Vuodenajoittaista kellonajan siirtoa koskeva alasivu

Lehdistötiedote: Unionin tila vuonna 2018: Komission ehdotus vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta luopumiseksi

Julkisen kuulemisen loppuraportti

MEMO/18/5641

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar