Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Taustatiedote

Kysymyksiä ja vastauksia: Uskottavat laajentumisnäkymät ja EU:n vahvempi sitoutuminen Länsi-Balkanin maihin

Bryssel 6. helmikuuta 2018

Miksi Euroopan komission strategia on laadittu?

Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker vahvisti puheessaan unionin tilasta vuonna 2017, että Länsi-Balkanin maiden tulevaisuus on Euroopassa. ”Jos haluamme parantaa naapurustomme vakautta, meidän on pidettävä yllä Länsi-Balkanin maiden kannalta uskottavia jäsenyysnäkymiä. EU:ssa tulee olemaan jäseniä enemmän kuin 27. Ehdokasmaiden on annettava neuvotteluissa ehdoton etusija oikeusvaltioperiaatteen noudattamiselle, oikeuslaitokselle ja perusoikeuksille”, Juncker vaati. On unionin omien poliittisten, taloudellisten ja turvallisuusetujen mukaista, että Länsi-Balkanin mailla on niiden omiin saavutuksiin perustuvat EU-jäsenyysnäkymät. Kyseessä on geostrateginen investointi yhteisiin arvoihin perustuvaan vakaaseen, vahvaan ja yhtenäiseen Eurooppaan. Strategian tarkoituksena on innostaa Länsi-Balkanin maita ratkomaan alueen keskeisiä haasteita entistä tarmokkaammin. Siinä myös lisätään EU:n tukea Länsi-Balkanin maiden pyrkimyksille edetä kohti EU-jäsenyyttä myöntämällä niille lisää rahoitusta ja resursseja. Bulgarian pääkaupungissa Sofiassa järjestetään 17. toukokuuta Länsi-Balkanin huippukokous, jossa keskustelua jatketaan EU:n ja Länsi-Balkanin maiden johtajien kesken.

EU:n laajentumispolitiikan on oltava erottamaton osa laajempaa strategiaa, jonka avulla unionista tehdään vahvempi vuoteen 2025 mennessä. Tänään julkaistu strategia on osa laajempaa Etenemissuunnitelmaa kohti yhtenäisempää, vahvempaa ja demokraattisempaa unionia, jonka puitteissa komissio esittää aloitteita unionin demokraattisen, institutionaalisen ja poliittisen toimintakehyksen parantamiseksi vuoteen 2025 mennessä. Unionin on oltava vahvempi, yhtenäisempi ja tehokkaampi ennen kuin se voi laajentua.

Mikä strategiassa on uutta?

Strategiassa esitetään keskeiset haasteet, jotka Länsi-Balkanin maiden on voitettava edetessään kohti EU-jäsenyyttä. Uutta on se, että näitä kumppanimaita kannustetaan vahvasti uudistusten toteuttamiseen ja annetaan ohjeita toimenpiteistä, joiden avulla ne voivat edetä mahdollisimman nopeasti kohti EU-jäsenyyttä. Serbian ja Montenegron kanssa liittymisneuvottelut on jo aloitettu, ja strategiassa annetaan niille ohjeita toimenpiteistä, jotka niiden on toteutettava saadakseen liittymisprosessinsa päätökseen vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi strategiassa esitetään kuusi keskeisiin aloihin liittyvää lippulaiva-aloitetta, joiden myötä EU vahvistaa huomattavasti suhteita Länsi-Balkanin maihin. Strategiassa esitetään EU:n näkemys yhteisestä tulevaisuudestamme ja siitä, miten se voidaan toteuttaa.

Muuttuuko komission laajentumispolitiikka?

Strategiassa sanotaan selvästi, että EU:n ovi on avoinna uusille jäsenille sitten – ja vasta sitten – kun kukin maa täyttää jäsenyysehdot. Komissio ei aio muuttaa laajentumispolitiikkaansa. Liittymisprosessi perustuu myös jatkossa maan omaan edistymiseen. Jokaista maata arvioidaan sen omien saavutusten perusteella.

Miten strategia toteutetaan käytännössä?

Länsi-Balkanin maiden laajentumisnäkymien kehitys on ensisijaisesti niiden omissa käsissä. Niiden on nyt määrätietoisesti ja viipymättä toteutettava erityisesti oikeusvaltioon, oikeuslaitoksen riippumattomuuteen ja perusoikeuksiin liittyvät keskeiset uudistukset ja saatettava päätökseen poliittinen, taloudellinen ja sosiaalinen muutosprosessinsa. Myös EU tehostaa toimiaan voidakseen tukea alueen muutosprosessia paremmin. Strategiaan sisältyy toimintasuunnitelma, jonka kuusi konkreettista lippulaiva-aloitetta liittyvät seuraaviin kumpaakin osapuolta hyödyttäviin aloihin: oikeusvaltio, turvallisuus ja muuttoliike, sosioekonominen kehitys, liikenne- ja energiaverkkojen yhteenliittäminen, digitaalistrategia, sovinto ja hyvät naapuruussuhteet. Näillä aloilla on tarkoitus toteuttaa konkreettisia toimia vuosina 2018–2020.

Mihin kuudella lippulaiva-aloitteella pyritään?

Lippulaiva-aloitteilla tuetaan Länsi-Balkanin maiden muutosprosessia useilla aloilla, joilla yhteistyön lujittaminen on molempien osapuolten etujen mukaista. Kaikilla kuudella alalla toteutetaan vuosina 2018–2020 muun muassa seuraavat konkreettiset toimet: 

  • Oikeusvaltio: Laajennetaan yksityiskohtaisia toimintasuunnitelmia, joiden pohjalta oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen yhdenmukaistetaan kaikissa Länsi-Balkanin maissa EU:n normien mukaiseksi. Tehostetaan uudistusten arviointia muun muassa uusien neuvontaoperaatioiden avulla.
  • Turvallisuus ja muuttoliike: Tehostetaan yhteistyötä järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin sekä väkivaltaisten ääriliikkeiden torjunnassa ja parannetaan rajaturvallisuutta ja muuttoliikkeen hallintaa EU:n välineiden ja asiantuntemuksen avulla. Lisätään koordinointia rajaturvallisuudesta ja muuttoliikkeen hallinnasta vastaavien EU:n virastojen kanssa.
  • Sosioekonominen kehitys: Myönnetään enemmän takauksia yksityisiin investointeihin ja lisätukea startup- ja pk-yrityksille ja jatketaan toimia kaupan edistämiseksi. Painotetaan vahvemmin työllisyyttä ja sosiaalipolitiikkaa ja myönnetään lisärahoitusta sosiaalialalle, erityisesti koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Kaksinkertaistetaan Erasmus+ -ohjelman rahoitus.
  • Liikenne- ja energiaverkkojen yhteenliittäminen: Toteutetaan tähän liittyviä aloitteita sekä Länsi-Balkanin maissa että niiden ja EU:n välillä, muun muassa myöntämällä uutta tukea investointeihin. Laajennetaan EU:n energia-unioni kattamaan myös Länsi-Balkan.
  • Digitaalistrategia: Laaditaan etenemissuunnitelma verkkovierailumaksujen alentamiseksi ja tuetaan laajakaistan käyttöönottoa sekä sähköisen hallinnon, sähköisen hankintamenettelyn, sähköisen terveydenhuollon ja digiosaamisen kehittämistä.
  • Sovinto ja hyvät naapuruussuhteet: Tuetaan rankaisemattomuuden torjuntaa ja siirtymäkauden oikeusjärjestelyjä muun muassa perustamalla alueellinen totuuskomissio käsittelemään sotarikoksia. Lisätään yhteistyötä koulutuksen, kulttuurin, nuorisotoiminnan ja urheilun alalla; edistetään kulttuuriperintöä ja Luova Eurooppa -ohjelmaa.

Miten uudet lippulaiva-aloitteet toteutetaan? Saavatko Länsi-Balkanin maat lisää rahoitusta?

Komissio ehdottaa, että strategiaan sisältyvien lippulaiva-aloitteiden toteuttamista tuetaan myöntämällä Länsi-Balkanin maille liittymistä valmistelevasta tukivälineestä vuoteen 2020 asti lisärahoitusta vuodeksi 2018 jo myönnetyn 1,07 miljardin euron lisäksi. Lisärahoituksen turvin voidaan toteuttaa merkittäviä investointeja erityisesti liikenne-, energia- ja digitaali-infrastruktuuriin. Tänä keväänä perustetaan koordinointiryhmä huolehtimaan aloitteiden täytäntöönpanosta.

Mitä uudistuksia Länsi-Balkanin maissa olisi ensisijaisesti toteutettava uskottavien laajentumisnäkymien ylläpitämiseksi?

Kiireellisimmät uudistukset liittyvät oikeusvaltioon, perusoikeuksiin ja hyvään hallintotapaan sekä sovintoon ja hyviin naapuruussuhteisiin. EU:n perusarvot on omaksuttava alueella paljon voimakkaammin ja uskottavammin. Jos näitä arvoja ei kunnioiteta, myös investoinnit ja kauppa kärsivät. Toiseksi on tärkeää vahvistaa alueen talouksia. Niiden kilpailukyky on edelleen heikko ja aiheeton poliittinen ohjailu on liian yleistä. Yksityisen sektorin kehittymättömyys heikentää kasvua ja työllisyyttä, mistä kärsii erityisesti alueen nuoriso. Kolmanneksi Länsi-Balkanin maiden välillä on edelleen kahdenvälisiä kiistoja, joihin on löydettävä ratkaisu. EU ei halua tuoda näitä riitoja ja niiden mahdollisesti aiheuttamaa epävakautta alueelleen. Naapurikiistoihin on löydettävä lopulliset ja sitovat ratkaisut, jotka on pantava täytäntöön ennen kuin maa voi liittyä unioniin.

Lupaako EU ottaa uusia jäsenmaita vuonna 2025?

Uusien jäsenten liittyminen ei välttämättä tapahdu juuri vuonna 2025, eikä kyseessä ole myöskään tavoiteajankohta. Kyseessä on mahdollinen aikaperspektiivi, joka on osoitus EU:n vahvasta sitoutumisesta Länsi-Balkanin maiden uskottaviin laajentumisnäkymiin. Vuoteen 2025 mennessä EU:ssa saattaa olla enemmän kuin 27 jäsentä. Liittymisneuvottelut Montenegron ja Serbian kanssa ovat edenneet jo pitkälle. Nämä maat saattavat olla valmiit jäsenyyteen vuoteen 2025 mennessä edellyttäen, että ne osoittavat vahvaa poliittista tahtoa, toteuttavat tosiasiallisia ja pysyviä uudistuksia ja ratkaisevat riidat naapurimaidensa kanssa lopullisesti. Tämä aikataulu on erittäin kunnianhimoinen. Sen toteutuminen riippuu täysin kunkin maan objektiivisista saavutuksista ja tuloksista.

Koskeeko strategia vain edelläkävijämaita eli Serbiaa ja Montenegroa? Onko muut maat jätetty sen ulkopuolelle?

Strategia kattaa kaikki Länsi-Balkanin maat. Montenegro ja Serbia mainitaan nyt edelläkävijöinä, koska ne ovat ainoat maat, joiden kanssa liittymisneuvottelut on jo aloitettu. Strategiassa esitetään alustavasti, mitä Montenegron ja Serbian olisi tehtävä voidakseen saattaa liittymisprosessinsa päätökseen vuoteen 2025 mennessä. Strategiassa todetaan kuitenkin selvästi, että muut maat voivat kiriä ne kiinni tai jopa ohittaa ne objektiivisen edistymisensä perusteella.

Tuleeko Montenegrosta ja Serbiasta EU-maita vuonna 2025?

Liittymisen ajankohta riippuu ennen muuta niiden edistymisestä, jota arvioidaan objektiivisesti. Vuoden 2025 mahdollinen liittymisajankohta on kunnianhimoinen tavoite. Se edellyttää vahvaa poliittista tahtoa ja huomattavia konkreettisia tuloksia keskeisissä haasteissa. Montenegron on saatava aikaan konkreettisia tuloksia erityisesti oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa sekä korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa. Serbiassa tarvitaan vahvaa ja jatkuvaa poliittista tahtoa, jotta voidaan sopia keskeisistä uudistuksista oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa ja taloudessa ja edistää sovintoa. Kaiken tämän perustana on oltava suhteiden kokonaisvaltainen normalisointi Kosovon kanssa. Jotta vuoden 2025 kunnianhimoinen aikaperspektiivi voisi toteutua, suhteiden normalisoinnista on tehtävä kattava oikeudellisesti sitova sopimus, joka on myös pantava täytäntöön.

Onko suhteiden normalisointi Kosovon kanssa ehto, joka Serbian on täytettävä ennen kuin siitä voi tulla EU:n jäsen?

Sekä Serbian että Kosovon eteneminen kohti jäsenyyttä on tiukasti sidoksissa niiden keskinäisten suhteiden normalisointiin. Alueella ei voida saavuttaa kestävää vakautta ilman näiden kahden maan keskinäisen suhteen tuloksellista ja kokonaisvaltaista normalisointia EU:n johdolla tapahtuvan vuoropuhelun pohjalta. Kattava, oikeudellisesti sitova sopimus suhteiden normalisoinnista on saatava aikaan pian. Se on välttämätöntä, jotta Serbia ja Kosovo voivat edetä kohti EU-jäsenyyttä.

Mitä strategia tarjoaa niille maille, joita ei tässä vaiheessa pidetä edelläkävijöinä? Mitkä ovat niiden liittymisnäkymät? Kohteleeko komissio niitä eri tavalla kuin muita? Saavatko ne osakseen vähemmän huomiota?

Kaikilla Länsi-Balkanin mailla on mahdollisuus edetä kohti EU-jäsenyyttä. Komissio arvioi kaikkia maita tasapuolisesti ja objektiivisesti niiden omien ansioiden ja edistymisen perusteella. Montenegro ja Serbia ovat tässä prosessissa edelläkävijöitä, koska ne ovat ainoat Länsi-Balkanin maat, joiden kanssa liittymisneuvottelut on jo aloitettu. Muut maat voivat kuitenkin kiriä niiden rinnalle tai jopa ohittaa ne objektiivisen edistymisensä perusteella. Albania ja entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia ovat edenneet merkittävästi kohti EU-jäsenyyttä, ja komissio on valmis suosittamaan liittymisneuvottelujen aloittamista niiden kanssa, kun edellytykset täyttyvät. Komissio ryhtyy arvioimaan Bosnia ja Hertsegovinan jäsenyyshakemusta heti kun se on saanut kyselyynsä kattavat vastaukset. Bosnia ja Hertsegovinasta voi tulla ehdokasmaa, jos se sitoutuu toteuttamaan uudistuksia määrätietoisesti. Kosovo voi saavuttaa kestävää edistymistä panemalla vakautus- ja assosiaatiosopimuksen täytäntöön ja edetä näin kohti jäsenyyttä sitä mukaa kuin objektiiviset olosuhteet sen sallivat.

Entä jos uudet jäsenmaat haluavat estää muiden Länsi-Balkanin maiden liittymisen?

On edelläkävijämaiden strategisen edun mukaista tasoittaa tietä naapuriensa liittymispyrkimyksille eikä kasata sille esteitä. Länsi-Balkanin maat ovat toisistaan riippuvaisia, ja ne voivat edetä nopeammin auttamalla toisiaan. Niiden kaikkien on pidättäydyttävä käyttämästä ratkaisemattomia kiistakysymyksiä aseena liittymisprosessissa. Uuden strategian myötä komissio suosittaa erityisjärjestelyjen toteuttamista ja peruuttamattomien sitoumusten antamista sen varmistamiseksi, että uudet jäsenmaat eivät voi estää muiden Länsi-Balkanin ehdokasmaiden liittymistä.

MEMO/18/562

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar