Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Taustatiedote

Kysymyksiä ja vastauksia Euroopan syyttäjänvirastosta

Bryssel 7. elokuuta 2018

Kysymyksiä ja vastauksia

Kesäkuun 8. päivänä 2017 pidetyssä ministerineuvoston kokouksessa 20 EU:n jäsenvaltiota pääsi poliittiseen yhteisymmärrykseen Euroopan syyttäjänviraston perustamisesta tiiviimmän yhteistyön menettelyllä. Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamista koskeva asetus hyväksyttiin oikeus- ja sisäasioiden neuvoston istunnossa 12. lokakuuta 2017, ja se tuli voimaan 20. marraskuuta 2017.

Komissio vahvisti 1. elokuuta 2018, että Alankomaat on liittynyt mukaan EPPOn toimintaan.

Komissio on tänään (7. elokuuta 2018) vahvistanut, että Malta on 22. EU:n jäsenvaltio, joka liittyy mukaan EPPOn toimintaan.*

Mikä on Euroopan syyttäjänvirasto?

Euroopan syyttäjänvirasto on EU:n riippumaton ja hajautettu syyttäjäviranomainen, jolla on toimivalta tutkia EU:n talousarvioon kohdistuvia rikoksia, asettaa niiden tekijät syytteeseen ja viedä heidät oikeuteen. Toimivalta koskee petoksia, korruptiota ja yli 10 miljoonan euron arvoisia rajat ylittäviä alv-petoksia.

Euroopan syyttäjänvirasto toimii yhtenä yksikkönä kaikissa osallistuvissa jäsenvaltioissa. Se yhdistää Euroopan ja kansallisen tason lainvalvonnan yhtenäiseksi, saumattomaksi ja tehokkaaksi kokonaisuudeksi.

Mihin Euroopan syyttäjänvirastoa tarvitaan?

EU:n taloudelliset intressit eivät ole nykyisin riittävän hyvin suojattuja, ja jäsenvaltiot menettävät paljon arvonlisäverotuloja rajat ylittävien petosten vuoksi.

EU:n nykyiset elimet (petostentorjuntavirasto OLAF, rikosoikeuden alalla tehtävästä yhteistyöstä vastaava Eurojust ja poliisivirasto Europol) eivät voi suorittaa rikostutkintaa tai nostaa petossyytteitä. OLAF voi tehdä vain hallinnollisia tutkimuksia ja toimittaa niiden tulokset toimivaltaisille kansallisille viranomaisille, jotka päättävät tulosten perusteella itsenäisesti rikossyytteiden nostamisesta.

Kansalliset lainvalvontatoimet ovat myös hajaantuneet eri jäsenvaltioihin, eivätkä kaikki jäsenvaltiot aina ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin EU:n talousarvioon kohdistuvien rikosten selvittämiseksi. Nykyisin vain noin puolet OLAFin kansallisille syyttäjäviranomaisille antamista oikeudellisista suosituksista johtaa tuomioon. Tuomioon johtavien tapausten osuus myös vaihtelee suuresti jäsenvaltioittain.

Syytteiden pieni määrä taas johtaa siihen, että vain pieni osuus petosten vuoksi menetetyistä varoista saadaan perittyä takaisin. EU:n talousarvioon tai arvonlisäverotukseen liittyviä petoksia suunnittelevat rikolliset tietävät, että heillä on hyvät mahdollisuudet säilyttää rikoksen tuottama hyöty, koska EU:lla ei ole yhdenmukaista lainvalvontalinjaa. EU:n jäsenvaltiot menettävät tällaisten rikosten vuoksi ainakin 50 miljardin euron tulot vuosittain.

Mitkä ovat Euroopan syyttäjänviraston keskeiset periaatteet?

Euroopan syyttäjänvirasto on riippumaton ja pitkälle erikoistunut syyttäjäviranomainen. Viraston syyttäjät tekevät tutkimuksia kaikissa osallistuvissa jäsenvaltioissa koordinoidusti, vaihtavat nopeasti keskenään tietoja ja yhdistävät voimansa koordinoiduissa tutkimuksissa, varojen nopeassa jäädyttämisessä tai takavarikoinnissa ja tarpeen mukaan pidätysmääräysten antamisessa. Kaikki toiminta perustuu yhteiseurooppalaiseen tutkinta- ja syytestrategiaan.

Euroopan syyttäjänvirasto pohjaa jäsenvaltioiden resursseihin ja yhdistää niiden asiantuntemusta esimerkiksi rikollisuuden analysoinnissa, verotuksessa, kirjanpidossa ja tietotekniikassa. Se varmistaa toimivat viestintäkanavat ilman kielirajoja. Viraston tutkijat työskentelevät yhteisenä yksikkönä soveltaen yksinkertaisia menettelyjä, toisin kuin tapauskohtaisessa yhteistyössä kansallisten viranomaisten välillä, mikä on usein aikaa vievää ja monimutkaista.

Euroopan syyttäjänvirastolle muodostuu myös hyvä kokonaiskuva tilanteesta, minkä ansiosta se pystyy tehokkaammin havaitsemaan ja jäljittämään vero- ja muita petoksia.

Minkälainen on Euroopan syyttäjänviraston rakenne?

Euroopan syyttäjänvirastossa on kaksi tasoa: keskustaso ja kansallinen taso. Keskustasolla toimivat Euroopan pääsyyttäjä, 21 Euroopan syyttäjää (yksi jokaisesta osallistuvasta jäsenvaltiosta), joista kaksi nimitetään Euroopan varapääsyyttäjiksi, hallintojohtaja sekä tekninen ja tutkintahenkilöstö. Hajautetun tason muodostavat osallistuvissa jäsenvaltioissa toimivat valtuutetut Euroopan syyttäjät. Keskustaso valvoo viraston kansallisella tasolla suorittamaa tutkintaa ja syytteeseenpanoa.

Miten valtuutetut Euroopan syyttäjät toimivat?

Valtuutetut Euroopan syyttäjät ovat osa Euroopan syyttäjänvirastoa. He tutkivat rikoksia ja ajavat syytteitä omassa jäsenvaltiossaan yhteistyössä kansallisten lainvalvontaviranomaisten kanssa ja oman maansa lakia soveltaen. Valtuutettujen Euroopan syyttäjien toimintaa koordinoi Euroopan pääsyyttäjän johtama keskusvirasto, joka varmistaa osallistuvissa jäsenvaltioissa toteutettavien toimien johdonmukaisuuden ja tehokkuuden.

Hajautetun rakenteensa ansiosta Euroopan syyttäjänvirastolla on suora yhteys kansallisiin asiantuntijoihin, jotka ovat syvällisesti perehtyneitä oman maansa tuomioistuinlaitokseen, osaavat maan kieltä, ovat osa kansallista syyttäjälaitosta ja tuntevat hyvin maansa oikeudenkäyntimenettelyt.

Valtuutetut Euroopan syyttäjät voivat toimia kaksoisroolissa eli jatkaa toimintaansa kansallisina syyttäjinä. Toimiessaan Euroopan syyttäjänviraston valtuuttamina he ovat kuitenkin täysin riippumattomia maansa syyttäjäviranomaisista.

Miten Euroopan syyttäjänviraston syyttäjät valitaan?

Euroopan pääsyyttäjän ja Euroopan syyttäjien valinnasta vastaa valintalautakunta. Komissio esitti tämän vuoksi 31. heinäkuuta 2018 ehdotuksen neuvoston täytäntöönpanopäätökseksi valintalautakunnan jäsenten nimittämisestä. Valintalautakunnan päätehtävänä on laatia Euroopan pääsyyttäjän virkaa hakeneista esivalintaluettelo ja arvioida Euroopan syyttäjiksi hakeneiden pätevyys ennen kuin neuvosto nimittää heidät.

Valintalautakunnassa tulee olemaan 12 jäsentä. Kaikilla jäsenillä on asianmukainen pätevyys. He ovat unionin tuomioistuimen tai tilintarkastustuomioistuimen entisiä jäseniä, entisiä Eurojustin kansallisia jäseniä, jäsenvaltioiden korkeimpien oikeuksien jäseniä, korkea-arvoisia syyttäjiä tai tunnustetusti päteviä lainoppineita. Valintalautakunnan koostumusta määrittäessään komissio on ottanut huomioon, että on tarpeen varmistaa maantieteellinen tasapaino, sukupuolten tasapuolinen edustus sekä se, että Euroopan syyttäjänviraston toimintaan osallistuvien jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmät ovat asianmukaisesti edustettuina.

Seuraavaksi on tarkoitus, että neuvosto keskustelee valintalautakunnan jäsenten nimittämistä koskevasta neuvoston täytäntöönpanopäätöksestä ja hyväksyy sen. Valintalautakunnan odotetaan aloittavan toimintansa lokakuussa 2018. Tarkoituksena on, että valintalautakunta valitsee Euroopan pääsyyttäjän ja Euroopan syyttäjät vuoden 2019 loppupuolella.

Mikä on Euroopan syyttäjänviraston oikeusperusta?

Lissabonin sopimuksessa korostetaan nimenomaisesti vakavien, valtioiden rajat ylittävien talous- ja finanssirikosten torjunnan tärkeyttä. Euroopan syyttäjänviraston perustana olevat määräykset sisältyvät Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 86 artiklaan:

”Unionin taloudellisia etuja vahingoittavien rikosten torjumiseksi neuvosto voi erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetuilla asetuksilla perustaa Eurojustin pohjalta Euroopan syyttäjänviraston.”

Sopimuksen 86 artiklassa määrätään myös mahdollisuudesta perustaa Euroopan syyttäjänvirasto tiiviimmän yhteistyön menettelyä noudattaen, jos vähintään 9 jäsenvaltiota haluaa niin.

Euroopan syyttäjänvirasto on toimivaltainen EU:n talousarvioon kohdistuvissa rikoksissa. Tällaiset rikokset määritellään 5. heinäkuuta 2017 annetussa direktiivissä unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin.

Mitä tarkoittaa tiiviimpi yhteistyö ja onko Euroopan syyttäjänviraston perustaminen tiiviimmän yhteistyön menettelyllä järkevää?

Tiiviimpi yhteistyö tarkoittaa menettelyä, jossa vähintään yhdeksän jäsenvaltion ryhmä voi sopia läheisemmän yhteistyön tekemisestä tietyllä alalla. Tätä menettelyä on jo sovellettu avioeroa, patentteja ja aviovarallisuussuhteita koskevassa EU:n sääntelyssä.

Euroopan syyttäjänviraston perustaminen on osoitus 22 jäsenvaltion halusta yhdistää voimansa ja lujittaa unionin taloudellisten intressien suojaamista.

Euroopan syyttäjänvirastosta tulee keskeinen toimija EU:n talousarvioon kohdistuvan rikollisuuden torjunnassa. Tämä on merkittävä virstanpylväs EU:n taloudellisten intressien suojaamisessa.

Ne jäsenvaltiot, jotka eivät nyt ole perustamassa syyttäjänvirastoa, voivat liittyä mukaan myöhemmin.

Mitkä jäsenvaltiot kuuluvat Euroopan syyttäjänvirastoon?

Ministerineuvostossa 8. kesäkuuta 2017 pidetyssä kokouksessa 20 EU:n jäsenvaltiota hyväksyi yleisnäkemyksen Euroopan syyttäjänviraston perustamisesta tiiviimmän yhteistyön menettelyllä. Euroopan syyttäjänviraston perustamisesta tiiviimmän yhteistyön menettelyllä säädetään neuvoston asetuksessa (EU) 2017/1939. Asetus hyväksyttiin oikeus- ja sisäasioiden neuvoston kokouksessa 12. lokakuuta 2017, ja se tuli voimaan 20. marraskuuta 2017. Euroopan syyttäjänviraston toimintaan osallistuivat heti asetuksen voimaantulosta alkaen seuraavat jäsenvaltiot: Belgia, Bulgaria, Espanja, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Portugali, Ranska, Romania, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tšekki ja Viro.

Elokuun 1. päivänä 2018 Alankomaista tuli 21. Euroopan syyttäjänviraston toimintaan osallistuva jäsenvaltio. Komissio on tänään vahvistanut, että Malta on 22. EU:n jäsenvaltio, joka liittyy mukaan Euroopan syyttäjänviraston toimintaan.*

Kaikki jäsenvaltiot eivät tässä vaiheessa halua osallistua viraston toimintaan, mutta ne voivat liittyä mukaan milloin tahansa asetuksen antamisen jälkeen.

Eikö jäsenvaltioiden pitäisi torjua petoksia suoraan?

Nykytilanteessa ainoastaan kansalliset viranomaiset voivat tehdä rikostutkintaa ja nostaa petossyytteitä EU:n taloudellisten intressien loukkaamisesta. Niiden toimivaltuudet ulottuvat kuitenkin vain oman maan rajoille asti. EU:n talousarvioon kohdistuvat rikokset ovat usein mutkikkaita. Niihin voi sisältyä monisäikeisiä petosvyyhtejä, joilla on useita tekijöitä eri maissa ja usean maan tuomioistuinten toimivallan alaisuudessa. Tällaisten petosten tutkinta edellyttää myös tapauksiin liittyvien maiden oikeus- ja hallintojärjestelmien syvällistä tuntemusta.

Jäsenvaltioiden tehokasta yhteistyötä vaikeuttavat rikoslakien erilaisuus, epäselvät toimivaltarajat, aikaa vievät oikeusapumenettelyt, kieliongelmat, resurssien puute ja prioriteettien erilaisuus.

Näistä syistä jäsenvaltioissa saatetaan katsoa, että EU:n talousarvioon kohdistuvien petosten tutkiminen vaatii liikaa aikaa ja henkilöresursseja. Sen vuoksi voi käydä niin, että petostapauksia joko ei tutkita lainkaan tai tutkinta jätetään kesken heti, kun vaikeudet alkavat. Joskus kansalliset viranomaiset saattavat päättää tutkia ainoastaan ”omaa” kansallista osuuttaan petoksesta ja jättää petosketjun laajemmat ulottuvuudet huomiotta.

Mikä muuttuu, kun Euroopan syyttäjänvirasto perustetaan?

Euroopan syyttäjänvirasto toimii yhtenä yksikkönä kaikissa osallistuvissa jäsenvaltioissa. Sen ei tarvitse tukeutua EU:n oikeuden perinteisiin välineisiin jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten välisessä yhteistyössä.

Se tuo yhteen asiantuntemusta ja kokemusta yhdessä toimivaan kokonaisuuteen. Virasto pystyy toimimaan nopeasti valtioiden rajojen yli ilman oikeudelliseen yhteistyöhön liittyviä hitaita menettelyjä. Se mahdollistaa myös yhteisen syytetoimia koskevan politiikan, mikä merkitsee nykyisen hajautuneen tilanteen päättymistä.

Euroopan syyttäjänvirasto korjaa toiminnan nykyiset puutteet. Se tutkii EU-rahoitusta koskevia petoksia, joiden arvo on yli 10 000 euroa, ja monimutkaisia rajat ylittäviä arvonlisäveropetoksia, joiden arvo on yli 10 miljoonaa euroa.

Viraston odotetaan parantavan syytetoimien tuloksellisuutta ja petoksen kautta menetettyjen varojen saamista takaisin.

Miten taataan Euroopan syyttäjänviraston riippumattomuus?

Asetuksessa säädetään, että Euroopan syyttäjänviraston henkilöstö toimii koko unionin edun mukaisesti eikä pyydä eikä ota ohjeita miltään ulkopuoliselta taholta. Näin varmistetaan, että unionin toimielimet, virastot ja laitokset sekä jäsenvaltiot kunnioittavat Euroopan syyttäjänviraston riippumattomuutta eivätkä pyri vaikuttamaan siihen, miten se hoitaa tehtäviään.

Euroopan syyttäjänvirasto on rakenteellisesti itsenäinen, koska sitä ei sulauteta mihinkään muuhun EU:n toimielimeen tai yksikköön.

Lisäksi Euroopan pääsyyttäjä nimitetään avoimen ehdokashaun perusteella, ja nimityksestä vastaavat neuvosto ja Euroopan parlamentti. Unionin tuomioistuimen entiset jäsenet, jäsenvaltioiden korkeimpien oikeuksien jäsenet, kansallisten syyttäjäviranomaisten edustajat ja/tai tunnetusti pätevät oikeusoppineet laativat yhdessä lopullisen ehdokasluettelon. Euroopan pääsyyttäjän toimikauden kestoksi rajataan seitsemän vuotta, eikä häntä voida nimittää uudelleen. Näin varmistetaan, että mahdollisuus toimikauden uusimiseen ei voi vaikuttaa hänen toimintaansa. Euroopan pääsyyttäjän voi erottaa vain unionin tuomioistuimen päätöksellä Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä.

Jäsenvaltioissa toimivien valtuutettujen Euroopan syyttäjien osalta asetuksessa varmistetaan, että he ovat Euroopan syyttäjävirastolle työskennellessään täysin riippumattomia kansallisista syyttäjäviranomaisista.

Mitkä ovat epäillyn prosessuaaliset oikeudet?

On tärkeää vahvistaa niitä oikeudellisia takeita, jotka suojaavat EU:n tutkinta- tai syytetoimien kohteeksi joutuvia henkilöitä ja yrityksiä. Asetukseen sisältyy kattava valikoima vahvoja menettelytakeita, joilla suojataan rikoksesta epäiltyjen ja muiden Euroopan syyttäjänviraston tutkimusten kohteeksi joutuvien henkilöiden oikeudet EU:n lainsäädännön ja puolustautumisoikeutta koskevan kansallisen lainsäädännön turvin.

Asetuksessa varmistetaan, että rikoksesta epäillyllä on kaikki EU:n lainsäädäntöön sekä unionin perusoikeuskirjaan perustuvat oikeudet. Niistä asetuksessa luetellaan seuraavat:

  • oikeus tulkkaukseen ja käännöksiin
  • oikeus saada tietoa ja tutustua oikeudenkäyntiasiakirjoihin
  • oikeus asianajajaan ja oikeus olla yhteydessä kolmansiin henkilöihin pidätyksen yhteydessä tai välittää heille tieto pidätyksestä
  • oikeus vaieta ja oikeus tulla pidetyksi syyttömänä, kunnes syyllisyys on toteen näytetty
  • oikeus oikeusapuun
  • oikeus esittää todisteita, nimittää asiantuntijoita ja kuulla todistajia.

Näiden lisäksi epäillyllä on muut menettelyyn sovellettavan kansallisen lain mukaiset puolustautumisoikeudet.

Mikä on Eurojustin rooli sen jälkeen, kun Euroopan syyttäjänvirasto on perustettu?

Eurojust avustaa kansallisia rikostutkinta- ja syyttäjäviranomaisia vuosittain noin 1 500:aa valtioiden rajat ylittävää tapausta koskevassa yhteistyössä ja koordinoinnissa. Se on työllään lisännyt keskinäistä luottamusta ja ymmärrystä EU:n varsin erilaisten oikeusjärjestelmien ja –perinteiden välillä. Eurojustilla ei kuitenkaan ole toimivaltaa tehdä omaa rikostutkintaa tai ajaa syytteitä petosasioissa. Vuonna 2013 komissio ehdotti Eurojustin uudistamista ja sen yleisen toimivuuden parantamista, jotta sen kollegio ja kansalliset jäsenet voivat keskittyä operatiivisiin tehtäviinsä eli kansallisten lainvalvontaviranomaisten yhteistyön koordinoimiseen ja edistämiseen vakavien rajat ylittävien rikosten torjunnassa.

Uudistettu Eurojust tukee Euroopan syyttäjänvirastoa EU:n talousarvioon kohdistuvien petosten torjunnassa. Se auttaa koordinoimaan Euroopan syyttäjänviraston tutkintatoimet niiden jäsenvaltioiden tutkintaviranomaisten työn kanssa, jotka eivät osallistu syyttäjänviraston toimintaan. Eurojust voi tarjota Euroopan syyttäjänvirastolle hallinnollista tukea ja resursseja. Järjestelyn yksityiskohdista sovitaan Euroopan syyttäjänviraston ja Eurojustin välillä tehtävässä sopimuksessa.

Mikä on OLAFin rooli sen jälkeen, kun Euroopan syyttäjänvirasto on perustettu?

OLAF vastaa edelleen hallinnollisista tutkimuksista, jotka liittyvät unionin taloudellisia intressejä vahingoittaviin sääntöjenvastaisuuksiin, kuten petoksiin, ja EU:n henkilöstön vakaviin väärinkäytöksiin.

Koska kaikki jäsenvaltiot eivät ole mukana Euroopan syyttäjänviraston toiminnassa, OLAF vastaa edelleen tällaisiin viraston toimintaan osallistumattomiin jäsenvaltioihin liittyvistä hallinnollisista tutkimuksista.

Kun on kyse Euroopan syyttäjänviraston toimivaltaan kuuluvista aloista sen toimintaan osallistuvissa jäsenvaltioissa, viraston ja OLAFin on aloitettava tiivis yhteistyö, jotta varmistetaan näiden virastojen mandaattien keskinäinen täydentävyys ja vältetään päällekkäisyydet. Siksi OLAF ei aloita mitään hallinnollisia tutkimuksia asioissa, joissa Euroopan syyttäjänvirasto tekee jo tutkimuksia. Tällaisissa tapauksissa syyttäjänvirasto voi pyytää OLAFia tukemaan tai täydentämään toimintaansa. Tapauksissa, joissa Euroopan syyttäjänvirasto ei suorita tutkintaa, OLAF säilyttää oikeutensa aloittaa hallinnollinen tutkimus omasta aloitteestaan syyttäjänvirastoa kuullen. Syyttäjänvirasto voi antaa OLAFille tietoja hallinnollisten toimien suunnittelua varten.

Toukokuun 23. päivänä 2018 komissio esitti OLAFin tutkimuksista annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 muuttamista. Muutoksilla on tarkoitus varmistaa, että OLAFista tulee Euroopan syyttäjänviraston läheinen ja luotettava kumppani ja että se täydentää hallinnollisilla tutkimuksillaan viraston työtä.

Euroopan syyttäjänviraston ja OLAFin tiivis yhteistyö – ja OLAFin toiminnan jatkuminen oman mandaattinsa puitteissa – parantavat merkittävästi unionin taloudellisten intressien suojaamista.

Voiko Euroopan syyttäjänvirasto pidättää ihmisiä omin poliisivoimin?

Ei. Ainoastaan kansallisilla viranomaisilla on valtuudet pidättää ihmisiä, joita epäillään Euroopan syyttäjänviraston toimivaltaan kuuluvista rikoksista. Valtuutetut Euroopan syyttäjät tutkivat rikoksia ja ajavat syytteitä osallistuvissa jäsenvaltioissa tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltion oikeusviranomaisten kanssa. Virasto voi pyytää lainvalvontaviranomaisia pidättämään rikoksesta epäillyn ainoastaan silloin, kun se on ehdottoman välttämätöntä tutkinnallisista syistä eikä samaan tavoitteeseen päästäisi lievemmillä keinoilla. Toimivaltaiset kansalliset lainvalvontaviranomaiset käsittelevät tällaiset pyynnöt maansa lainsäädännön mukaisesti.

Mikä on Euroopan syyttäjänviraston kotipaikka?

Viraston toimipaikaksi tulee Luxemburg.

Milloin Euroopan syyttäjänvirasto aloittaa toimintansa?

Euroopan syyttäjänviraston perustamista koskeva asetus tuli voimaan 20. marraskuuta 2017, ja työ viraston perustamiseksi aloitettiin tämän jälkeen. Tavoitteena on, että Euroopan syyttäjänvirasto aloittaa toimintansa kolmivuotisen käynnistysvaiheen päättyessä vuoden 2020 lopussa.

 

*Päivitetty 7.8.2018 klo 12.00.

MEMO/18/4767

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar