Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Taustatiedote

Kysymyksiä ja vastauksia uudesta sosiaalirahastosta ja globalisaatiorahastosta kaudella 2021–2027

Bryssel 30. toukokuuta 2018

Euroopan sosiaalirahasto plussa (ESR+)

IP/18/3923

Mitä uutta ESR+-asetuksessa on?

Euroopan sosiaalirahasto on viimeiset 60 vuotta ollut EU:n tärkein rahoitusväline ihmisiin investoimiseksi. Sillä on autettu heitä saamaan parempia työpaikkoja ja varmistettu oikeudenmukaisemmat työmahdollisuudet kaikille EU:n kansalaisille.

Euroopan sosiaalirahasto+ on nykyisen Euroopan sosiaalirahaston tavoin tärkein rahoitusväline ihmisiin investoimiseksi ja keskeinen väline sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden parantamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi kaikkialla Euroopassa. Tulevaisuudessa Euroopan sosiaalirahasto+:n prioriteetit saatetaan entistä paremmin talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa annettujen suositusten ja maa-analyysien mukaisiksi. Niillä on tarkoitus toteuttaa käytännössä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteet.

ESR+-asetus on seurausta olemassa olevien Euroopan sosiaalirahaston (ESR), nuorisotyöllisyysaloitteen, vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston (FEAD), työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevan ohjelman (EaSI) ja EU:n terveysalan toimintaohjelman yhdistämisestä. Tämä on merkittävä askel pyrittäessä selkiyttämään ja yksinkertaistamaan eri rahastojen nykyisiä sääntöjä, ja se auttaa lisäämään rahaston eri osa-alueiden välisiä synergiaetuja sen vaikutuksen tehostamiseksi.

Millaiset tulevan ESR+:n määrärahat ovat nykyisiin verrattuina?

Komissio ehdottaa, että kaudella 2021–2027 EU:n talousarviosta osoitetaan ESR+:lle 101,2 miljardia euroa käypinä hintoina. Euroopan sosiaalirahasto plussan osuus koheesiopolitiikan kokonaismäärärahoista kasvaisi näin ollen niiden nykyisestä tosiasiallisesta 23 prosentin osuudesta rakennerahastoista 27 prosenttiin.

Kuinka paljon rahoitusta kullekin ESR+:n osatekijälle osoitetaan?

Kokonaismäärärahoihin (101,2 miljardia euroa) sisältyy 100 miljardia euroa ESR+:lle käytettäviksi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tapahtuvan hallinnoinnin puitteissa. Vähintään 25 prosenttia tästä määrästä osoitetaan toimenpiteisiin, joilla edistetään sosiaalista osallisuutta, ja vähintään 4 prosenttia aineellisen puutteen torjuntaan, jotta voitaisiin pyrkiä toteuttamaan nykyisen FEAD:n prioriteetteja ja toimia. Lisäksi jäsenvaltioiden, joissa työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuus on vuonna 2019 unionin keskitasoa suurempi, on kohdennettava yhteistyössä hallinnoitavan ESR+:n toimintalohkon määrärahoistaan vähintään 10 prosenttia nuorisotyöllisyyden tukemiseen. Loput 1,2 miljardia euroa hallinnoidaan suoraan työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkosta (761 miljoonaa euroa) ja terveysalan toimintalohkosta (413 miljoonaa euroa). Nämä kaksi toimintalohkoa tarjoavat välineet, joilla voidaan testata innovatiivisia ratkaisuja valtioiden rajat ylittävästi, tukea työvoiman liikkuvuutta Euroopassa ja auttaa jäsenvaltioita toteuttamaan huomispäivän terveydenhuoltojärjestelmät.

Mitkä ovat ESR+:n tavoitteet?

ESR+:n päätavoitteena on edistää sosiaalisempaa Eurooppaa ja toteuttaa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria – myös keinona myötävaikuttaa ylöspäin suuntautuvaan taloudelliseen ja sosiaaliseen lähentymiseen kaikkialla Euroopassa. ESR+:n rahoituksella edistetään lisäksi talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa määriteltyjen työllisyyden suuntaviivojen toteuttamista sekä yleistä älykkään, osallistavan ja kestävän kasvun tavoitetta vuoden 2020 jälkeisellä kaudella (YK:n kestävän kehityksen tavoitteet), johon kuuluu ihmisten terveyden korkeatasoisen suojelun varmistaminen. Aloitteella autetaan parantamaan työllistymismahdollisuuksia, nostamaan elintasoa, helpottamaan työvoiman liikkuvuutta ja lisäämään taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta, kuten Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa (SEUT-sopimus) ja EU:n perusoikeuskirjassa määrätään.

ESR+:sta investoidaan kolmella pääalalla: 1) koulutus ja elinikäinen oppiminen, 2) työmarkkinoiden toimivuus ja yhtäläiset mahdollisuudet päästä laadukkaisiin työpaikkoihin, 3) sosiaalinen osallisuus, terveys ja köyhyyden torjunta.

Miten ESR+:lla tuetaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toteuttamista?

ESR+-asetuksessa kytketään suoraan toisiinsa ESR+:n tavoitteet ja pilarin kolme osa-aluetta: 1) yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille (myös laadukkaat ja osallistavat koulutusjärjestelmät), 2) oikeudenmukaiset työolot ja 3) sosiaalinen suojelu ja osallisuus. ESR+-ohjelmissa on otettava huomioon nämä prioriteetit pilarin periaatteiden mukaisesti. Maakohtaisista prioriteeteista keskustellaan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa esitettyjen suositusten ja analyysien pohjalta. Tällaiset prioriteetit olisi määriteltävä osallistavalla tavalla, koska ESR+-ehdotuksella pyritään vahvistamaan kumppanuuksia. Rahastolla edistetään kaikkien sidosryhmien osallistumista sen toteutuksen eri vaiheissa. Näitä sidosryhmiä ovat viranomaiset, talouselämän osapuolet ja työmarkkinaosapuolet, kansalaisyhteiskuntaa edustavat asiaan liittyvät tahot sekä sosiaalisen osallisuuden, perusoikeuksien, vammaisten henkilöiden oikeuksien, sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä vastaavat elimet. Jäsenvaltioiden odotetaan osoittavan asianmukainen määrä ESR+-määrärahoja kussakin ohjelmassa työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen valmiuksien kehittämiseen.

Miten ESR+:n ja talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjaksoprosessin välistä yhteyttä vahvistetaan?

Komission ehdotuksessa luodaan vieläkin suorempi yhteys eurooppalaisen ohjausjakson ja ESR+-investointien välille kuin nykyisessä Euroopan sosiaalirahastossa. Eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä hyväksytyt maakohtaiset suositukset ja muut komission ja jäsenvaltioiden yhdessä kartoittamat keskeiset poliittiset haasteet toimivat ESR+:n ohjelmasuunnittelun lähtökohtana. Jäsenvaltioiden on osoitettava riittävästi ESR+:n määrärahoja, jotta autetaan vastaamaan näihin haasteisiin ja suosituksiin.

Prioriteettien määrittelystä järjestetään kaksi kierrosta sen varmistamiseksi, että investoinneissa otetaan hyvin huomioon maakohtaiset poliittiset haasteet. Jäsenvaltiot tekevät tämän kerran ohjelmakauden alussa ja vielä toisen kerran toimenpideohjelmien väliarvioinnin yhteydessä. Seuranta tapahtuu eurooppalaisen ohjausjakson vuotuisen syklin osana.

Miten ESR+:lla yksinkertaistetaan varojen hallinnointia ja maksamista?

Yksi tärkeä uutuus on, että ehdotuksella helpotetaan kustannusten ilmoittamista ja mainitsemista kansallisten ESR-viranomaisten ja hankkeiden toteuttajien kannalta. Jotta yksinkertaistamisessa onnistuttaisiin ja jotta voitaisiin keskittyä tulosten saavuttamiseen, ESR+-asetuksella laajennetaan huomattavasti yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttöä korvausten maksamiseksi jäsenvaltioille kertakorvausten tai aiemmin jäsenvaltioiden kanssa sovittujen vakiokustannusten pohjalta. Joidenkin kansallisten viranomaisten on vaikeaa esittää keskimääräinen hinta esimerkiksi uuden koulutusohjelman osalta, joten komissio aikoo itse ehdottaa keskimääräistä hintaa joillekin koulutuksen kaltaisille vakiotoimenpiteille kaikilta jäsenvaltioilta saatujen tietojen pohjalta ottaen huomioon kansalliset olosuhteet. Komissio korvaa kullekin jäsenvaltiolle tietyn määrän, kun koulutustoimenpide on saatu menestyksekkäästi päätökseen.
Lisäksi ESR+-asetukseen sisältyy uusi vaihtoehto, jonka mukaan jäsenvaltioille voidaan maksaa korvaus tulosten saavuttamisen tai tiettyjen ehtojen pohjalta.

Seuranta- ja raportointivaatimuksia vähennetään huomattavasti ja tiedonkeruuvaatimuksia yksinkertaistetaan.

Miten ESR+:ssa varmistetaan tuki heikoimmassa asemassa oleville ryhmille kuten vähävaraisimmille?

Ehdotettujen sääntöjen mukaan vähintään 25 prosenttia ESR+:n määrärahoista osoitetaan sosiaalisen osallisuuden edistämiseen. Heikoimmassa asemassa olevat ryhmät, kuten työelämän ulkopuolella olevat ja pitkäaikaistyöttömät, lapset, marginalisoituneet yhteisöt (esim. romanit), vähävaraisimmat ja muiden kuin EU-maiden kansalaiset mainitaan nimenomaisesti ESR+:n osallisuutta edistävässä toimintalohkossa.

ESR+:aan integroidaan vähävaraisimmille kohdennettu tuki, jota nykyisin toteutetaan vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston (FEAD) kautta elintarvikeavun, perushyödykkeinä annettavan avun ja liitännäistoimenpiteiden avulla. Unionin tasolla vähintään 4 prosentilla yhteistyössä hallinnoitavan ESR+:n toimintalohkon resursseilla olisi tuettava vähäosaisimpia.

FEAD:n ja ESR:n hankkeita hallinnoidaan nykyisen sääntelyn puitteissa usein erikseen, ja hankkeiden vaatimukset vaihtelevat. Näyttö osoittaa kuitenkin, että näiden kahden rahaston yhdistäminen mahdollistaisi strategisemman toimintamallin, mikä vahvistaisi perushyödykkeinä annettavan avun (jota tuetaan FEAD:stä) ja kattavan sosiaalisen tuen ja ammatillisen aktivoinnin (jota tuetaan ESR:stä) välistä yhteyttä. FEAD:n sidosryhmät ovat itse korostaneet, että FEAD:n ja ESR:n hankkeiden välistä koordinointia on parannettava.

Tästä huolimatta rahastojen yhdistäminen ei vaikuta sääntöihin, joita sovelletaan vähäosaisimmille annettavan avun saantiin. FEAD-toimintalohkoon sovelletaan edelleen yksinkertaisempia sääntöjä sen varmistamiseksi, että rahastosta voidaan jatkossakin tukea entistä useammanlaisia edunsaajia, kuten pieniä kansalaisjärjestöjä.

Säilytetäänkö ESR+:ssa nuorten työllisyydelle myönnettävä kohdennettu tuki?

Komission ehdotus perustuu nuorisotakuualoitteessa vuosien 2014–2020 ohjelmakaudella saavutettuihin tuloksiin. Se on tärkein nuorisotakuun toteuttamisen rahoitusväline. Vuodesta 2013 lähtien noin 18 miljoonaa nuorta on rekisteröitynyt, ja 11 miljoonaa on saanut työtarjouksen tai päässyt jatkokoulutukseen tai oppisopimuskoulutukseen. Nykyisin on 2,2 miljoonaa nuorta työtöntä vähemmän. Työelämän tai koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria on lisäksi 1,4 miljoonaa vähemmän.

Jotta jatkettaisiin toimia nuorten saamiseksi mukaan työelämään, tällä ehdotuksella pyritään varmistamaan, että jäsenvaltioiden, joissa koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten (NEET-nuoret) osuus on suuri, edellytetään osoittavan vähintään 10 prosenttia ESR+-määrärahoistaan nuorisotoimiin. Nämä voivat olla kohdennettuja toimia, joilla tuetaan nuorisotyöllisyyttä erityisesti kansallisten nuorisotakuujärjestelyjen toteutuksen puitteissa. Näin yksinkertaistetaan joitakin ohjelmaa koskevia vaatimuksia ja helpotetaan toteutusta käytännössä niin viranomaisten kuin edunsaajien kannalta. Lisäksi kaikki jäsenvaltiot voivat ohjelmoida lisärahoitusta nuorisotyöllisyyden tukemiseen, jos tätä pidetään haasteena eurooppalaisen ohjausjakson ja asiaan liittyvien maakohtaisten suositusten puitteissa.

Mikä on ESR+:n rooli muiden kuin EU-maiden kansalaisten kotouttamisessa?

Komissio on sitoutunut tukemaan jäsenvaltioiden toimia laillisesti maassa oleskelevien muiden kuin EU-maiden kansalaisten pitkän aikavälin kotouttamiseksi. ESR+:sta tuetaan näiden muiden kuin EU-maiden kansalaisten pitkän aikavälin sosioekonomista integrointia toimenpiteillä, joilla vähennetään köyhyyttä, edistetään sosiaalista osallisuutta ja terveyttä ja torjutaan syrjintää ja eriarvoisuutta. ESF+:n toiminta täydentää turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, josta katetaan lyhyemmän aikavälin tarpeita.

EU:hun muuttavien muiden kuin EU-maiden kansalaisten ja erityisesti pakolaisten[1] määrä on vuodesta 2014 kasvanut. On näyttöä siitä, että muuttajilla on huomattavia vaikeuksia päästä työmarkkinoille EU:n kansalaisiin verrattuna. Muuttajien kotouttamiseen on tämän vuoksi investoitava lisää. ESR+ on unionin tärkein väline ihmisiin investoimiseksi heidän kansalaisuudestaan huolimatta, joten se on asianmukainen väline tähän tarpeeseen vastaamiseksi.

Asetusehdotukseen sisältyy erityistavoite, joka koskee muiden kuin EU-maiden kansalaisten kotouttamista, ja tähän liittyvä seurantaindikaattori.

Miten vastikään hyväksytty yhteisiä säännöksiä koskeva asetus vaikuttaa ESR+:aan?

Yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa vahvistetaan puitteet useimmille yhteistyössä hallinnoitaville rahastoille, mukaan luettuna ESR+.

Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen mukaiset sääntöjen muutokset, jotka vaikuttavat myönteisesti ESR+:aan, ovat seuraavat:

  • Lisääntynyt jousto: seitsenvuotiskaudella varat ohjelmoidaan vuoteen 2025 saakka. Viimeisten kahden vuoden määrärahat kohdennetaan väliarvioinnin pohjalta. Ohjelmien sisällöstä tulee virtaviivaisempi ja strategisempi esimerkiksi siten, että ESR+:lla, Euroopan aluekehitysrahastolla ja koheesiorahastolla on käytössä yhteinen ohjelmamalli.
  • Tietojen sähköistä toimittamista jatketaan, sillä sen on osoitettu vähentävän hallinnollista rasitusta huomattavasti.
  • Hallinnointi- ja valvontajärjestelmän eri elinten tehtävät ja vastuualueet esitetään selkeämmin.
  • Hallinnollinen rasitus vähenee, kun valvonnan ja tarkastusten määrää pienennetään huomattavasti. Samalla pidetään käytössä toimenpiteet, joilla estetään varojen mahdollinen väärinkäyttö.

Miten ESR+ ja muut ihmisiin investoivat EU:n rahoitusvälineet vaikuttavat toisiinsa?

Jotta Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari saataisiin toteutettua käytännössä, ESR+ toimii tiiviissä yhteistyössä muiden monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 koheesiota ja arvoja koskevaan otsakkeeseen kuuluvien rahastojen kanssa. Euroopan aluekehitysrahasto ja koheesiorahasto tukevat jatkossakin sosiaalista infrastruktuuria, ja Erasmus+ auttaa myös tukemaan osaamista, taitojen kehittämistä ja digitaalista osaamista. Euroopan solidaarisuusjoukoilla investoidaan edelleen ihmisten henkilökohtaiseen kehitykseen ja heidän taitojensa kehittämiseen tarjoamalla ammatillisia ja vapaaehtoistyömahdollisuuksia.

Lisäksi sosiaalisten oikeuksien pilarin toteuttamista tuetaan useilla muihin otsakkeisiin kuuluvilla välineillä ja ohjelmilla, kuten Euroopan horisontti -ohjelmalla, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastolla ja turvapaikka- ja maahanmuuttorahastolla, joilla täydennetään ESR+:n puitteissa toteutettuja toimia. ESR+:n toiminta täydentää myös muita EU:n välineitä, joilla tuetaan uudistuksia, ja eritoten rakenneuudistusten tukiohjelmaa.

Virtaviivaistettu InvestEU-rahasto tarjoaa 15,2 miljardia euroa rahoitusta, mukaan luettuina 4 miljardia euroa sosiaalisiin investointeihin ja osaamisen kehittämiseen, erityisestä yhteiskunnallisiin yrityksiin ja muita heikommassa asemassa olevien ihmisten mikroyrityksiin keskittyvästä rahoitusikkunasta. Sillä korvataan työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevan ohjelman (EaSI) nykyinen mikrorahoituksen ja sosiaalisen yrittäjyyden rahoitusväline.

ESR+ ja Euroopan globalisaatiorahasto täydentävät vastaisuudessakin toisiaan, koska ESR+ tukee edelleen ehkäiseviä ja ennakoivia toimenpiteitä ja EGR pysyy monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuolisena reaktiivisena hätäapurahastona merkittävien rakenneuudistusten yhteydessä.

Miten ESR+:lla tuetaan investointeja terveyteen?

EU:n terveysalan toimintaohjelma integroidaan ESR+:aan, ja sen prioriteetit mukautetaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin kansanterveyspolitiikkaa koskevaan periaatteeseen.

EU:n terveysalan toimintaohjelmalla parannetaan jo nykyisin jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuutta, saatavuutta ja sopeutumiskykyä, lisätään unionin kansalaisten kannalta paremman ja turvallisemman terveydenhuollon saatavuutta, tuetaan EU:n terveyslainsäädäntöä ja tehostetaan rajat ylittävää yhteistyötä. Terveysalan toimintaohjelman puitteissa on esimerkiksi perustettu 24 eurooppalaista osaamisverkostoa, jotka ovat auttaneet 27–36:ta miljoonaa harvinaisista sairauksista kärsivää.

Vähentämällä terveyteen liittyvää eriarvoisuutta jäsenvaltioiden sisällä ja niiden kesken, suojelemalla kansalaisia rajat ylittäviltä vakavilta terveysuhkilta, tukemalla terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä terveysalan toimintalohkolla parannetaan kansalaisten sopeutumiskykyä ja liikkuvuutta ja autetaan edistämään terveitä elämäntapoja ja täydennetään näin ESR+:n toimia.

Mitkä ovat terveysalan toimintalohkon päätavoitteet?

ESR+-ohjelmaan kuuluvalla terveysalan toimintalohkolla pyritään tukemaan ja täydentämään jäsenvaltioiden toimia seuraavien tavoitteiden saavuttamiseksi:

  • Vahvistetaan kriisivalmiutta, kriisinhallintaa ja kriisiin reagointia EU:ssa kansalaisten suojelemiseksi rajat ylittäviltä terveysuhkilta.
  • Lisätään terveydenhuoltojärjestelmien toimintamahdollisuuksia investoimalla terveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisyyn sekä tukemalla terveys- ja hoitoalan digitalisaatiokehitystä, kehitetään kestävä EU:n terveystietojärjestelmä ja kansalliset uudistusprosessit tehokkaampia, paremmin saatavilla olevia ja kestäviä terveydenhuoltojärjestelmiä varten.
  • Tuetaan EU:n terveyslainsäädäntöä seuraavilla aloilla: lääkkeet, lääkinnälliset laitteet, terveysteknologian arviointi, ihmisestä peräisin olevat aineet, tupakka ja rajat ylittävä terveydenhuolto ja tuetaan kuluttajien turvallisuutta samoin kuin terveys- ja ympäristöriskejä sekä kehittymässä olevia riskejä käsitteleviä komission tiedekomiteoita.
  • Tuetaan eurooppalaisiin osaamisverkostoihin tähtäävää integroitua työskentelyä, kehitetään terveysteknologian arviointia koskevaa yhteistyötä uusien yhdenmukaistettujen sääntöjen valmistelemiseksi ja pannaan täytäntöön parhaita käytänteitä rakenteellisten innovointien tukemiseksi erityisesti kansanterveyden alalla.

Mitkä ovat Euroopan globalisaatiorahaston tavoitteet vuoden 2020 jälkeisellä kaudella?

Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) on konkreettinen osoitus EU:n solidaarisuudesta työpaikkansa menettäneitä eurooppalaisia työntekijöitä kohtaan. Rahastosta on sen perustamisesta vuonna 2007 lähtien otettu käyttöön 611 miljoonaa euroa, joiden kohteena on ollut 147 000 irtisanottua työntekijä ja koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevaa nuorta (NEET-nuoret). Globalisaatiorahaston rahoituksella pyritään parantamaan näiden työntekijöiden osaamista ja työllistettävyyttä ja helpottamaan yleistä Euroopan työvoiman osaamisen kehittämistä. Tarkoituksena on varmistaa, että ketään ei hylätä ja auttaa irtisanottuja työntekijöitä löytämään uusi työpaikka.

Mikä on uutta seuraavassa EU:n talousarviossa EGR:n kannalta?

Työntekijävähennyksiin voidaan nykyisin myöntää EGR:n tukea ainoastaan, jos ne johtuvat maailmankaupan muutoksista tai rahoitus- ja talouskriisin seurauksista. Uutta EU:n talousarviota koskevan komission ehdotuksen mukaan useammantyyppiset rakenneuudistukset tulevat olemaan tukikelpoisia. Näin varmistettaisiin, että rahasto on riittävän joustava vastaamaan nykyisiin tai tuleviin talouden haasteisiin, kuten automaatioon ja digitalisaatioon, ja tulemaan näin osallistavammaksi.

Komissio ehdottaa myös tukikelpoisuuteen vaadittavien irtisanottujen työntekijöiden määrän alentamista 500:sta 250:een. Monilla alueilla ei yksinkertaisesti ole erittäin suuria yrityksiä. Sellaisilla rakenneuudistuksilla, joihin liittyy pienempi määrä vähennettyjä työntekijöitä, on kuitenkin erittäin merkittäviä vaikutuksia kyseisillä alueilla.

Lisäksi rahaston yhteisrahoitusosuus, joka on tällä hetkellä 60 prosenttia, mukautetaan ESR+:n korkeimpaan yhteisrahoitusosuuteen tietyssä jäsenvaltiossa. Tämä tarkoittaa useissa tapauksissa sitä, että EU yhteisrahoittaa suuremman osan kokonaiskustannuksista.

Kuinka paljon rahoitusta Euroopan globalisaatiorahastolle osoitetaan?

Euroopan globalisaatiorahasto on jatkossakin yksi erityisvälineistä, joiden avulla unioni voi reagoida ennakoimattomiin olosuhteisiin. Tämän vuoksi se toimii monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettujen määrärahojen enimmäismäärien ulkopuolella. Enimmäismäärä, jonka EGR voisi käyttää vuosina 2021–2027 on noin 1,6 miljardia euroa (käypinä hintoina) eli keskimäärin 225 miljoonaa euroa vuodessa verrattuna nykytilanteeseen eli 170 miljoonaan euroon vuodessa.

 

[1] Eurostatin mukaan vuosina 2015–2017 noin 3,1 miljoonaa kolmansien maiden kansalaista haki turvapaikkaa (ensimmäinen hakemus) Euroopan unionista. Näistä 1,4 miljoonaa (45 %) sai kansainvälistä suojelua. Tähän lukuun eivät sisälly ilman huoltajaa olevat alaikäiset. Lähde: http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Asylum_statistics

 

 

MEMO/18/3922

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar