Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Taustatiedote

Kysymyksiä ja vastauksia: Komissio vastaa glyfosaattia koskevaan kansalaisaloitteeseen ja ilmoittaa tieteellisten arviointien avoimuuden lisäämisestä

Strasbourg 12. joulukuuta 2017

Miksi komissio ei kieltänyt glyfosaattia?

Glyfosaatin kieltämiselle ei tällä hetkellä ole tieteellisiä eikä oikeudellisia perusteita. Kattavan ja avoimen (yli 6 000 sivua asetettiin julkisesti saataville) tieteellisen prosessin jälkeen EU:n riskinarvioinnissa pääteltiin, että glyfosaatti ei aiheuta syöpää eikä kohtuutonta riskiä ympäristölle, kun sitä käytetään hyvän maatalouskäytännön mukaisesti. Kaikkien glyfosaattia koskevien saatavilla olevien tietojen perusteellisen tieteellisen arvioinnin ja jäsenvaltioiden edustajien 27. marraskuuta 2017[1] antaman puoltavan lausunnon perusteella komissio uusi tänään glyfosaatin hyväksynnän viideksi vuodeksi.

Samaan tulokseen ovat päätyneet myös Kanadan, Japanin, Australian ja Uuden-Seelannin viranomaiset sekä torjunta-ainejäämiä käsittelevä YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) ja Maailman terveysjärjestön (WHO) yhteinen kokous. Vain yhdellä elimellä – Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos (IARC ) – on eroava näkemys arvioinnissaan, joka koskee mahdollista yhteyttä glyfosaatin ja ihmisillä esiintyvän syövän välillä.

Ympäristöön kohdistuvien vaikutusten EU:n arvioinnissa ei myöskään saatu mitään näyttöä, joka osoittaisi glyfosaatin heikentävän ekosysteemiä, kun sitä käytetään lupaedellytysten ja hyvän maatalouskäytännön mukaisesti. Komissio kuitenkin edellyttää, että jäsenvaltiot kiinnittävät erityishuomiota biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuviin riskeihin sekä harrastekäyttäjien suojeluun arvioidessaan glyfosaattia sisältävien tuotteiden lupahakemuksia.

Euroopan komissiolla on oikeudellinen velvoite vastata hyväksyntää tai uusimista koskeviin hakemuksiin ottaen huomioon EU:n riskinarvioinnin tulokset.

Mikä glyfosaatin asema on nyt EU:ssa?

EU:n jäsenvaltiot puolsivat 27. marraskuuta 2017 järjestetyssä äänestyksessä komission ehdotusta glyfosaatin hyväksynnän uusimisesta viideksi vuodeksi. Komissio hyväksyi ehdotuksen tänään. Puheenjohtaja Junckerin aloitteesta asiasta on keskusteltu useaan otteeseen komission jäsenten kesken, ja tämän tuloksena uusiminen lyhennettiin 15:stä viiteen vuoteen, jotta voitiin ottaa huomioon Euroopan parlamentin tuorein päätöslauselma ja saada tukea mahdollisimman monelta jäsenvaltiolta. Nyt on jäsenvaltioiden tehtävänä arvioida uudelleen kaikki glyfosaattipohjaiset tuotteet, jotka ovat saatavilla niiden alueella.

Miksi viisi vuotta eikä 15 vuotta?

Yleensä kun kaikki hyväksyntäehdot täyttyvät, komissio ehdottaa tehoaineen hyväksymisen uusimista 15 vuodeksi, mutta glyfosaatti ei ole täysin tavanomainen tapaus.

Asianmukaista uusimiskautta vahvistettaessa otettiin huomioon glyfosaatista EU:n tasolla Elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) ja Kemikaaliviraston (ECHA) sekä jäsenvaltioiden tekemien arviointien lisäksi muitakin perusteltuja tekijöitä. Glyfosaatti-tehoaineesta on jo olemassa paljon tietoa, mutta siitä julkaistaan lisätietoja poikkeuksellisen paljon verrattuna muihin tehoaineisiin.

Sen vuoksi komissio on ottanut huomioon tieteen ja tekniikan alalla mahdollisesti tapahtuvan nopean kehityksen päätettäessä glyfosaatin hyväksynnän voimassaolon pituudesta. On myös muistettava, että glyfosaatti on laajimmin EU:ssa käytetty rikkakasvien torjunta-aine.

Komissio on ottanut huomioon myös Euroopan parlamentin tuoreimmat ei-sitovat päätöslauselmat. Tänään virallisesti hyväksytyssä päätöksessä tarkasteltiin huolellisesti myös neljättä eurooppalaista kansalaisaloitetta.

Mitä tapahtuu glyfosaattipohjaisille tuotteille (esim. Roundup)? Hyväksytäänkö nekin automaattisesti?

Ei. Hyväksyminen riippuu jäsenvaltioista. Jäsenvaltiot ovat vastuussa tehoaineita sisältäville kasvinsuojeluaineille myönnettävistä luvista ja niiden käytöstä alueellaan.

EU:n tasolla päätetään vain tehoaineiden hyväksynnästä. Tämä vastuun jako perustuu toissijaisuusperiaatteeseen, ja siinä otetaan huomioon erot jäsenvaltioiden ilmasto-, maatalous- ja ympäristöolosuhteissa.

Glyfosaatin hyväksynnän uusimisen jälkeen jäsenvaltioiden on arvioitava uudelleen kaikki luvan saaneet tuotteet, jotka sisältävät tätä tehoainetta (kuten Roundup). Jos luvanhaltija pyytää kansallisilta viranomaisilta aikaisempien lupien voimassa pitämistä, jäsenvaltiot voivat myös päättää ottaa käyttöön rajoituksia tai kieltoja joidenkin tai kaikkien niiden osalta, jos tämä on perusteltua niiden alueellisiin erityisolosuhteisiin liittyvän näytön perusteella.

Torjunta-aineiden hyväksyntä EU:ssa:

http://ec.europa.eu/assets/sante/food/plants/pesticides/lop/index.html

Mitä komissio tekee parantaakseen teollisuuden toimittamien tieteellisten tutkimusten julkista saatavuutta?

Komissio on täysin samaa mieltä siitä, että tieteellisten arviointien ja päätöksenteon avoimuus on olennaisen tärkeää, jotta taataan luottamus elintarvikkeiden turvallisuutta koskevaan sääntelyjärjestelmään. Sen vuoksi komissio esittää keväällä 2018 lainsäädäntöehdotuksen, jolla lisätään aineiden tieteellisessä arvioinnissa käytettyjen tutkimusten avoimuutta ja parannetaan niiden laatua. Ehdotus kattaa nämä ja muita näkökohtia, esimerkiksi Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen hallintotavan.

Erityisesti siinä tarkastellaan mahdollisuuksia lisätä teollisuuden teettämiin tutkimuksiin liittyvää avoimuutta ja vahvistaa tutkimusten tekemiseen liittyvää hallintotapaa. Siitä järjestetään ensin julkinen kuuleminen.

Merkittävä osa tutkimuksista ja muista teollisuuden toimittamista tiedoista tehoaineen arviointia varten asetetaan jo julkisesti saataville. Näihin sisältyvät asiakirja-aineiston tiivistelmä, raportoivan jäsenvaltion arviointiraportti, josta EFSA järjestää julkisen kuulemisen, kaikki jäsenvaltioiden asiantuntijoiden ja kansalaisten kommentit ja vastaukset niihin, vertaistarkastelun asiantuntijakokousten raportit sekä EFSAn päätelmät. Glyfosaattiin liittyen on jo julkaistu yli 6 000 sivua tieteellisiä arviointeja.

Onko glyfosaatin kaltaisista tuotteista mahdollista tehdä julkisesti rahoitettuja tieteellisiä tutkimuksia?

Yksittäiset tutkimukset maksavat useasta tuhannesta useaan miljoonaan euroon. Komission periaatteena on edelleen, että julkisia varoja ei pitäisi käyttää sellaisten tutkimusten teettämiseen, joilla autetaan teollisuutta saattamaan jokin tuote markkinoille. Komissio tarkastelee kuitenkin tulevina kuukausina, voitaisiinko harkita innovatiivisia ratkaisuja, kuten eurooppalaisten virastojen rahoittamia tapauskohtaisia tutkimuksia, jos yleisesti käytettyihin aineisiin liittyy vakavia epäilyksiä. Tällöin voitaisiin harkita myös kansallisten viranomaisten osallistumista ja tutkimusten vahvistettua auditointia.

Onko tämän hetkinen torjunta-aineiden käyttö EU:ssa kestävää?

EU:n politiikassa pyritään jo vähentämään riippuvuutta torjunta-aineista ja saavuttamaan torjunta-aineeton tulevaisuus, kuten kehotetaan eurooppalaisessa kansalaisaloitteessa ”Kielletään glyfosaatti ja suojellaan ihmisiä ja ympäristöä myrkyllisiltä torjunta-aineilta”. Kansalaisaloitteen järjestäjät kehottivat asettamaan ”EU:n laajuiset pakolliset tavoitteet torjunta-aineiden käytön vähentämiselle tähtäimenä torjunta-ainevapaa tulevaisuus”.

Jäsenvaltiolla on toimivalta ja vastuu torjunta-aineiden (kestävästä) käytöstä alueellaan. Samaan aikaan kestävää käyttöä koskevan direktiivin[2] täytäntöönpano on edelleen epätasaista. Kuten lokakuussa 2017 julkaistusta raportista käy ilmi, kaikissa jäsenvaltioissa on hyväksytty torjunta-aineita koskevat kansalliset toimintasuunnitelmat, mutta niihin liittyy monissa tapauksissa merkittäviä viiveitä ja suunnitelmien kattavuus ja laajuus vaihtelevat valtavasti. Vain viidessä jäsenvaltiossa[3] on asetettu korkeatasoiset mitattavat tavoitteet, joista neljä liittyy riskien vähentämiseen ja yksi käytön vähentämiseen.

Komissio kehottaa edelleen jäsenvaltioita tehostamaan pyrkimyksiään, joista esimerkkeinä ammattimaisille käyttäjille, jakelijoille ja neuvojille suunnattu koulutus ja sertifiointi, ammattikäyttöön tarkoitettujen torjunta-aineiden myynnin rajoittaminen niille, jotka on sertifioitu, käsittelyä ja varastointia koskevat tiukat ehdot, ruiskutuslaitteiden tarkastukset, lentolevityksen yleinen kieltäminen, torjunta-aineiden käytön vähentäminen tietyillä alueilla, kuten puistoissa, vesiympäristön suojelu sekä kansalaisille tarjottavat tiedot.

Komission hiljattain hyväksytyssä elintarvikkeiden ja maatalouden tulevaisuutta koskevassa tiedonannossa[4] tuodaan esiin tarve tukea kestävää käyttöä koskevan direktiivin tavoitteita.

Mikä on integroidun torjunnan tehtävä?

Kestävää käyttöä koskevassa direktiivissä edellytetään, että jäsenvaltiot edistävät vähän torjunta-aineita käyttävää tuholaistorjuntaa ja asettavat etusijalle muut kuin kemialliset menetelmät aina kun se on mahdollista. Integroitu tuholaisten torjunta on direktiivin kulmakivi, mutta jäsenvaltiot eivät järjestelmällisesti tarkista, noudatetaanko integroidun tuholaisten torjunnan periaatteita yksittäisen viljelijän tasolla. Vaikka jäsenvaltiot käyttävät useita toimenpiteitä, joilla integroidun torjunnan käyttöä voidaan edistää, tämä ei välttämättä varmista sitä, että käyttäjät toteuttavat asianmukaisia tekniikoita käytännössä. Raportissa pääteltiin, että integroitua torjuntaa ei hyödynnetä riittävästi jäsenvaltioissa.

Jäsenvaltiot eivät myöskään ole vielä vahvistaneet selkeitä kriteereitä sen varmistamiseksi, että kaikki ammattimaiset käyttäjät noudattavat integroidun tuholaisten torjunnan yleisiä periaatteita. Tällaisia kriteerejä tarvitaan sen varmistamiseksi, että saavutetaan direktiivissä määritelty integroidun torjunnan tavoite, joka on riippuvuuden vähentäminen torjunta-aineista. Jos näin ei tapahdu, jäsenvaltioiden on toteutettava noudattamisen valvontaa koskevia toimenpiteitä.

Miten komissio auttaa jäsenvaltioita vähentämään torjunta-aineiden vaikutuksia?

Komissio tukee jäsenvaltioita sellaisten menetelmien kehittämisessä, joilla voidaan arvioida integroidun torjunnan periaatteiden noudattamista ottaen huomioon EU:n maatalouden monimuotoisuuden ja toissijaisuusperiaatteen. Vähän torjunta-aineita käyttävään tuholaistorjuntaan sisältyy luonnonmukainen viljely, joka kattaa nyt 6,2 prosenttia EU:n maatalousalasta.

Komissio pyrkii myös mahdollisuuksiensa mukaan lisäämään vähäriskisten aineiden saatavuutta. Tämän konkreettisena tuloksena EU:ssa hyväksyttyjen vähäriskisten ja/tai muiden kuin kemiallisten torjunta-aineiden lukumäärä on kaksinkertaistunut vuodesta 2009. Jotta vähäriskisten tuotteiden saatavuutta voidaan edelleen parantaa, komissio on asettanut mahdollisten vähäriskisten aineiden arvioinnin ensisijaiseksi käynnissä olevassa arviointiohjelmassa. Hiljattaisen lainsäädännön hyväksymisen jälkeen komissio selvensi vähäriskisten aineiden tunnistamista ja hyväksymistä koskevia olemassa olevia kriteereitä.

Komissio työskentelee myös edelleen jäsenvaltioiden kanssa tiedottamalla täytäntöönpanon hyvistä käytännöistä työryhmien ja koulutuksen välityksellä. BTSF-ohjelmassa (Better Training for Safer Food – koulutuksen parantaminen elintarvikkeiden turvallisuuden lisäämiseksi) on etusijalla vahvistaa jäsenvaltioiden valmiuksia, jotta ne ymmärtävät ja panevat täytäntöön kestävän käytön periaatteita.

Kun tarkistetut kansalliset toimintasuunnitelmat on hyväksytty ja komissiolla on käytössään päivitetyt tiedot auditoinneista ja muista lähteistä, se laatii vuonna 2019 uuden raportin torjunta-aineiden käytöstä.

Miten mitataan edistymistä torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevan direktiivin täytäntöönpanossa?

Jotta voidaan seurata torjunta-aineiden käytöstä aiheutuvien riskien vähentämiseen liittyviä suuntauksia EU:n tasolla, komissio laatii yhdenmukaistetut riski-indikaattorit, joilla täydennetään kansallisia riski-indikaattoreita. Näiden perusteella komissio pystyy määrittämään toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioidessaan tulevia toimintavaihtoehtoja.

Lisätietoja:

Eurooppalainen kansalaisaloite: ”Kielletään glyfosaatti ja suojellaan ihmisiä ja ympäristöä myrkyllisiltä torjunta-aineilta

Lehdistötiedote: Glyfosaatti: Komissio vastaa kansalaisaloitteeseen ja ilmoittaa tieteellisten arviointien avoimuuden lisäämisestä

[1] Muutoksenhakukomitea, 27. marraskuuta 2017, jäsenvaltiot antoivat myönteisen lausunnon, 18 (65,71 % EU:n väestöstä) äänesti uusimisen puolesta, 9 (32,26 %) vastaan ja 1 (2,02 %) pidättäytyi äänestyksestä.

[2] https://ec.europa.eu/food/plant/pesticides/sustainable_use_pesticides_en

[3] Neljässä jäsenvaltiossa (Belgia, Tanska, Kreikka ja Saksa) on asetettu riskin vähentämistä koskevia tavoitteita ja yhdessä (Ranska) käytön vähentämistä koskeva tavoite.

[4] COM(2017) 713.

MEMO/17/5192

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar