Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Taustatiedote

Kysymyksiä ja vastauksia: Kansainvälinen päivä naisiin kohdistuvan väkivallan poistamiseksi

Bryssel 24. marraskuuta 2017

Mihin toimiin komissio on ryhtynyt seksuaalisen häirinnän torjumiseksi?

LAUSUMA/17/4848

 

Mihin toimiin komissio on ryhtynyt seksuaalisen häirinnän torjumiseksi?

Komissio on omistanut vuoden 2017 naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnalle koko EU:n alueella, ja se on käynnistänyt sosiaalisessa mediassa kampanjan tietoisuuden lisäämiseksi ja ottaakseen selkeästi kantaa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan.

Komissio rahoittaa konkreettisia hankkeita, joissa on kyse ennaltaehkäisystä, tietoisuuden lisäämisestä ja konkreettisista toimista. Sen avulla pyritään esimerkiksi varmistamaan, että kaikki väkivallan kohteeksi joutuneita naisia auttavat ammattihenkilöt ovat hyvin koulutettuja. Tämän rahoituksen määrä on 15 miljoonaa euroa. Naisten on voitava luottaa siihen, että heidät otetaan vakavasti, sillä tällöin he ilmoittavat häirinnästä tai seksuaalisesta väkivallasta todennäköisemmin.

Neuvosto hyväksyi toukokuussa 2017 päätöksen Euroopan neuvoston Istanbulin yleissopimuksen allekirjoittamisesta komission ehdotuksen perusteella (ks. lausuma). Istanbulin yleissopimus on oikeudellisesti sitova sopimus, jolla pyritään torjumaan ja ehkäisemään naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa, suojelemaan uhreja ja lopettamaan väkivaltaan syyllistyneiden rankaisematta jättäminen. Komissio on ottanut ensimmäisen tärkeän askeleen Euroopan unionin matkalla yleissopimuksen täysimääräiseksi sopimuspuoleksi kansainvälisen oikeuden mukaisesti. Parhaillaan käydään neuvotteluja päätöksestä, jonka nojalla EU voi ratifioida yleissopimuksen. Euroopan parlamentin on annettava hyväksyntä sopimuksen tekemiselle ennen kuin neuvosto antaa päätöksen yleissopimukseen liittymisestä.

Myös muilla aloilla on tarjolla rahoitusta. Erasmus+ ‑ohjelmasta tuetaan oppilaitosten välisiä hankkeita ja kumppanuuksia, joilla pyritään torjumaan sukupuoleen perustuvaa syrjintää, sekä hankkeita, joilla torjutaan sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa urheilussa, esim. VOICE-hanketta (Voices for truth and dignity).

Mitä komissio tekee suojellakseen omaa henkilöstöään?

Komissio soveltaa nollatoleranssia kaikenlaiseen häirintään. Komission sisäisten sääntöjen mukaan kaikkien henkilöstön jäsenten on osoitettava kunniallisuutta ja niissä kielletään kaikenlainen häirintä.

Euroopan komissiossa on vuodesta 2006 alkaen ollut käytössä toimenpiteitä, joilla estetään kaikenlainen häirintä. Äskettäin hyväksytyssä moninaisuutta ja osallistamista koskevassa strategiassa lujitetaan näitä toimenpiteitä ja esitetään muita ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä.

Käytössä on voimakkaat säännöt ja menettelyt, joilla rohkaistaan sopimatonta käytöstä kohdanneita henkilöitä puhumaan siitä joko epävirallisten tai virallisten kanavien kautta.

Henkilöstöosastossa on tiimi, jonka tehtävänä on tarkastella valituksia ja suorittaa tarvittaessa tutkimuksia.

Viimeaikaiset tapahtumat eri puolilla maailmaa ovat herättäneet kysymyksiä seksuaalisen häirinnän esiintymisestä myös Euroopassa – mukaan lukien Euroopan unionin toimielimissä. Ovatko komission toimet riittäviä?

Johdamme esimerkin voimalla, ja sen vuoksi olemme sitoutuneet lisäparannuksiin. Arvioimme sisäisiä sääntöjämme, erityisesti uuden oikeuskäytännön kodifioimiseksi. Tavoitteenamme on ottaa uusi, päivitetty häirinnän vastainen toimintalinja käyttöön vuoden 2018 aikana.

On selvää, että yksikin ahdistelutapaus on liikaa. Sen vuoksi komissio aikoo jatkaa ennalta ehkäiseviä toimiaan ja edistää edelleen kaikkia kunnioittavan työympäristön aikaansaamista. Virallisia tutkimuksia aloitetaan ja seuraamuksia määrätään jatkossakin aina kun se on tarpeen.

Miten väkivallan uhreja suojellaan ja tuetaan?

Marraskuusta 2015 lähtien uhrien oikeuksia koskevassa direktiivissä on vahvistettu sitovat oikeudet rikoksen uhreille ja selkeä velvollisuus EU:n jäsenvaltioille varmistaa näiden oikeuksien toteutuminen käytännössä. Näissä säännöissä tunnustetaan, että sukupuoleen perustuvan väkivallan ja perheväkivallan uhrit ovat erityisen haavoittuvia. Uhreilla on oikeus saada suojelua ja tarpeitaan vastaavia tukipalveluja. (ks. IP/15/6095 ja tietosivu).

Suojelumääräysten tunnustamista koskevien EU:n sääntöjen ansiosta perheväkivallan uhrit saavat lisäsuojaa myös matkustaessaan EU-maasta toiseen. Nämä säännöt muodostuvat direktiivistä ja asetuksesta.

Lisäksi on olemassa rikosten uhreille maksettavia korvauksia koskevat säännöt. Korvauksia koskevan direktiivin mukaan henkilöt, jotka joutuvat tahallisten väkivaltarikosten uhreiksi toisessa EU:n jäsenvaltiossa, voivat saada oikeudenmukaisen korvauksen maasta, jossa rikos tapahtui.

Mitä EU:n tasolla tehdään ihmiskaupan lopettamiseksi?

Suurin osa EU:ssa rekisteröidyistä ihmiskaupan uhreista on naisia ja tyttöjä (80 %). EU tunnustaa, että naiskauppa on yksi naisiin kohdistuvan väkivallan muoto, ja se on hyväksynyt kattavia oikeudellisia ja toimintapoliittisia kehyksiä sen kitkemiseksi. Ihmiskaupan vastaiseen direktiiviin sisältyy säännöksiä, joilla suojellaan ihmiskaupan uhreja ja estetään useampia ihmisiä joutumasta sen uhreiksi. Ihmiskaupan hävittämiseen tähtäävä EU:n strategia vuosiksi 2012–2016 täydentää tätä lainsäädäntöä erilaisilla toimilla, joihin sisältyy myös ihmiskaupan sukupuoliulottuvuuteen keskittyviä toimia. Osana tätä strategiaa komissio julkaisi maaliskuussa 2016 tutkimuksen ihmiskaupan sukupuoliulottuvuudesta. Lisäksi komissio antoi vuonna 2016 ensimmäisen kertomuksen edistymisestä ihmiskaupan torjunnassa. Siihen sisältyi myös naisia ja tyttöjä koskevia tuloksia.

Komissio julkaisee piakkoin ensisijaiset toimensa, joilla se puuttuu ihmiskauppaan. Nämä toimet perustuvat meneillään olevaan työhön, jossa arvioidaan vuosiksi 2012–2016 laaditun EU:n strategian saavutuksia. Niillä varmistetaan toiminnan jatkuvuus, muun muassa sukupuolinäkökohdan huomioon ottamisen, sidosryhmien kanssa koordinoinnin ja tietämyksen lisäämisen osalta.

Mitä tietoja kerätään, jotta ilmiötä voitaisiin ymmärtää paremmin?

Tehokas päätöksenteko edellyttää luotettavia ja vertailukelpoisia tietoja sukupuoleen perustuvasta väkivallasta.

Ensimmäinen EU:n laajuinen tutkimus naisten kokemista erilaisista väkivallan muodoista osoittaa, että ilmiö on edelleen laajalle levinnyt Euroopassa. Tutkimuksen teki Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA). Sen mukaan yksi kolmesta naisesta on joutunut fyysisen ja/tai seksuaalisen väkivallan uhriksi elämänsä aikana ja 55 prosenttia naisista on kokenut seksuaalista häirintää.

Komissio on ryhtynyt perusoikeusviraston tutkimuksen pohjalta kehittämään uutta sukupuoleen perustuvan väkivallan yleisyyttä kartoittavaa tutkimusta, jota koordinoi Eurostat kansallisten tilastolaitosten avustuksella. Tutkimus toteutetaan vuosina 2019–2020, ja sitä edeltää pilottivaihe vuonna 2018. Eurostat kerää myös rikostilastotietoja tahallisten henkirikosten, raiskausten ja seksuaalisen väkivallan raportoiduista määristä sekä miesten että naisten osalta. Tiedoista käy ilmi, että monissa jäsenvaltioissa yli puolet murhan uhreiksi joutuneista naisista kuolee kumppanin, sukulaisen tai perheenjäsenen surmaamina.

Euroopan tasa-arvoinstituutti on kehittänyt menetelmiä ja indikaattoreita, joilla arvioidaan naisten sukupuolielinten silpomisen riskiä. Se on myös kehittänyt tasa-arvoindeksinsä yhteydessä keinon mitata sukupuoleen perustuvan väkivallan ilmiötä.

Lisäksi Euroopan komissio on julkaissut tutkimuksen sukupuoleen perustuvasta väkivallasta urheilussa. Tutkimuksessa esitetään katsaus jäsenvaltioiden oikeudellisiin ja toimintapoliittisiin kehyksiin. Siinä tuodaan esiin useita parhaita käytäntöjä sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumiseksi urheilussa ja esitetään komissiolle, jäsenvaltioille ja urheilujärjestöille tulevia toimia koskevia suosituksia. Niihin sisältyy suositus, jonka mukaan henkilöitä, jotka ovat syyllistyneet rikoksiin, olisi Euroopan unionissa estettävä toimimasta urheilupiireissä missään roolissa.

Miten EU käsittelee sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa turvapaikkapolitiikassaan?

Euroopan komissio on ehdottanut osana meneillään olevaa Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamista säännösten vahvistamista haavoittuvassa asemassa olevien hakijoiden osalta. Tähän sisältyvät aiempaa kunnianhimoisemmat haavoittuvuuden arviointia koskevat säännökset ja jäsenvaltioiden velvollisuus ottaa huomioon sellaisten naispuolisten hakijoiden erityistarpeet, jotka ovat kokeneet sukupuoleen perustuvaa vahingontekoa. Tehostetuilla säännöksillä pyritään myös varmistamaan, että turvapaikanhakijoilla on mahdollisuus saada terveydenhoitoa, oikeudellista tukea, traumaneuvontaa ja psykososiaalista hoitoa. Ehdotuksessa uudeksi turvapaikkamenettelyasetukseksi edistetään sukupuolinäkökohdat huomioon ottavaa kansainvälistä suojelua. Esimerkiksi naisille olisi annettava tosiasiallinen mahdollisuus puhutteluun erillään puolisosta tai muista perheenjäsenistä. Heidän olisi mahdollisuuksien mukaan saatava avukseen naispuolinen tulkki ja naispuolinen lääkäri, erityisesti jos he ovat saattaneet joutua sukupuoleen perustuvan väkivallan uhreiksi.

Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto (EASO) on lisäksi kehittänyt useita välineitä, joilla varmistetaan sukupuolten tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä koskevien säännösten tehokas täytäntöönpano.

Mitä EU tekee sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi Euroopan unionin ulkopuolella?

Euroopan unioni on asettanut naisten ihmisoikeudet ja sukupuolten tasa-arvon keskeiselle sijalle kaikissa ulkoisissa toimissaan. Se pyrkii kaikin mahdollisin keinoin antamaan naisille ja tytöille vaikutusmahdollisuuksia ja tuomaan heidän äänensä paremmin kuuluviin sekä puolustamaan heidän poliittisia, sosiaalisia ja taloudellisia oikeuksiaan kaikkialla maailmassa.

EU:n toimintasuunnitelma sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi (2016–2020), strateginen toimintaohjelma sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi (2016–2019) ja EU:n globaalistrategia muodostavat ohjenuoran EU:n toimille ja yhteistyölle kumppanimaiden, kansainvälisten ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen sekä yksityisen sektorin kanssa. EU:n toimintasuunnitelmassa sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi on asetettu kunnianhimoinen tavoite sisällyttää sukupuolten tasa-arvoa koskevia toimia 85 prosenttiin kaikista EU:n uusista aloitteista vuoteen 2020 mennessä. Selvää edistymistä on tapahtunut: kaikista EU:n ulkopolitiikan alalla hyväksytyistä uusista aloitteista 92 prosentin ja kaikista EU:n kansainvälisen yhteistyön ja kehitystyön alalla hyväksytyistä uusista aloitteista noin 60 prosentin on ilmoitettu edistävän pääasiallisesti tai merkittävästi sukupuolten tasa-arvoa ja naisten voimaannuttamista. Vuonna 2016 Euroopan komissio osoitti 419 miljoonaa euroa erityisiin toimiin, jotka koskevat sukupuolten tasa-arvoa ja naisten voimaannuttamista.

Koska sukupuolten tasa-arvo on huomioitu kestävän kehityksen Agenda 2030-ohjelmassa kautta linjan ja on keskeinen tekijä kaikkien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi, EU tukee tätä merkittävää kehitystä edistävää tekijää keskittymällä myös konkreettisiin toimiin, joilla torjutaan ja ehkäistään kaikenlaista naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa, muuttamalla EU:n ja sen jäsenvaltioiden institutionaalista toimintakulttuuria suuntaan, jossa painopiste on annettujen sitoumusten lunastamisessa, ja tukemalla kumppanimaita suotuisamman ympäristön luomisessa kaikkien tyttöjen ja naisten oikeuksien kunnioittamiseksi. Äskettäin hyväksytty kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus liittyy Agenda 2030 -toimintaohjelmaan. Siinä toistetaan EU:n olevan sitoutunut edistämään sukupuolten tasa-arvoa, naisten ja tyttöjen oikeuksia sekä heidän voimaannuttamistaan ensisijaisena tavoitteena kaikilla toiminta-aloilla ja varmistetaan, että sukupuolinäkökulma otetaan huomioon kaikissa EU:n politiikoissa ja ohjelmissa.

Aiomme erityisesti panostaa naisiin ja tyttöihin, joiden oikeuksia loukataan eri puolilla maailmaa sulkemalla heidät koulutuksen, työmarkkinoiden ja poliittisen elämän ulkopuolelle ja joihin sovelletaan epätasa-arvoisia sääntöjä ja lakeja, kun on kyse perinnöstä, kansalaisuudesta tai maanomistuksesta. Tarjoamme vuonna 2017 tukea väkivallan uhreille erityisesti kaikkein syrjäisimmillä ja haavoittuvimmilla alueilla. Tätä tarkoitusta varten EU on käynnistänyt yhdessä Yhdistyneiden kansakuntien kanssa 500 miljoonan euron suuruisen ”Spotlight”-hankkeen, jolla pyritään lopettamaan kaikenlainen naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta.

EU myös edistää sukupuolten tasa-arvoa ja naisten voimaannuttamista konfliktitilanteissa osana naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevaa toimintaohjelmaa. Olemme toteuttamassa toimia YK:n turvallisuusneuvoston naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevan päätöslauselman 1325 ja sen pohjalta annettujen seitsemän päätöslauselman täytäntöönpanemiseksi.

Teemme YK:n ja kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa koko maailmassa tiivistä yhteistyötä, jotta naiset otettaisiin asianmukaisesti mukaan konfliktien ehkäisyyn ja konfliktien jälkeisiin tilanteisiin, mukaan lukien naisten osallistuminen rauhanprosesseihin, sekä kaikenlaisen naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseen, muun muassa sukupuoliperusteisen väkivallan ja konflikteissa esiintyvän seksuaalisen väkivallan.

EU osallistuu aktiivisesti kumppanimaiden kanssa monenvälisillä foorumeilla tasa-arvo-ohjelman johdonmukaiseen edistämiseen, etenkin naisten asemaa käsittelevän YK:n toimikunnan vuotuisissa istunnoissa ja YK:n ihmisoikeusneuvoston neljännesvuosittain järjestettävissä istunnoissa. Nämä ovat tärkeimmät päätöksiä tekevät YK:n foorumit.

Nostamme sukupuolikysymykset järjestelmällisesti esille poliittisessa vuoropuhelussa, ihmisoikeusvuoropuhelussa, ihmisoikeuksia käsittelevissä alakomiteoissa, epävirallisissa työryhmissä ja ihmisoikeuksiin liittyvissä keskusteluissa kumppanimaiden kanssa. Sukupuolten tasa-arvo on yksi ensisijaisista tavoitteista myös uusissa ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevissa maakohtaisissa strategioissa vuosiksi 2016–2020. Lisäksi EU tekee poliittisia yhteydenottoja, esittää poliittisia kannanottoja ja rahoittaa naisten ja tyttöjen eriarvoisuuden ja syrjinnän vastaisia toimia. Sukupuolikysymyksiä käsitellään laajasti vaalitarkkailua, siirtymäkauden oikeusjärjestelyjä, ihmisoikeuksien puolustajia ja kansainvälistä rikostuomioistuinta koskevissa EU:n politiikoissa ja ohjelmissa.

Mitä EU tekee naisten suojelemiseksi humanitaarisissa kriiseissä?

Konfliktit ja luonnonkatastrofit vaikuttavat eri tavalla naisiin, tyttöihin, poikiin ja miehiin. Tärkeä esimerkki ovat EU:n eri puolilla maailmaa rahoittamat humanitaarisen avun hankkeet, jotka on mukautettu poikien, miesten, naisten ja tyttöjen erilaisiin tarpeisiin. Kaikissa hankkeissa otetaan huomioon sukupuoli maksimaalisen vaikutuksen varmistamiseksi siten, että apu saavuttaa sitä eniten tarvitsevat. Jotta humanitaarisissa toimissa voitaisiin täyttää naisten ja tyttöjen erityistarpeet, heidän näkökulmansa pyritään ottamaan huomioon kaikissa EU:n rahoittamissa humanitaarisissa hankkeissa.

Euroopan komission lähestymistapa sukupuolikysymyksiin ja sukupuoliperusteiseen väkivaltaan humanitaarisen avun yhteydessä on esitetty asiakirjassa Gender in Humanitarian Aid – Different Needs, Adapted Assistance. Tätä lähestymistapaa on käsitelty tarkemmin asiakirjassa Humanitarian Protection: Improving Protection Outcomes to Reduce Risks for People in Humanitarian Crises. EU on myös ottanut käyttöön sukupuoli- ja ikänäkökohdat huomioon ottavan kriteerin (sukupuoli–ikä-indikaattorin), jonka avulla voidaan arvioida, missä määrin sukupuoli ja ikä otetaan huomioon EU:n rahoittamissa humanitaarisissa toimissa.

EU torjuu humanitaarisissa kriiseissä sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa kohdennettujen toimien ja valmiuksien kehittämisen kautta. Vuonna 2016 EU tuki 62:ta humanitaarisen avun hanketta, joilla torjutaan sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa. Kyseisiä hankkeita rahoitetaan yhteensä lähes 24,5 miljoonalla eurolla, ja ne tavoittavat 3,4 miljoonaa naista, tyttöä, poikaa ja miestä eri puolilla maailmaa. EU on käyttänyt vuodesta 2014 alkaen yli 1 miljoonaa euroa hankkeisiin, joilla kehitetään humanitaarisen järjestelmän valmiuksia käsitellä sukupuolikysymyksiä ja sukupuoliperusteista väkivaltaa. EU osallistuu aktiivisesti maailmanlaajuiseen sukupuoliperusteiselta väkivallalta suojelemisesta koskevaan aloitteeseen (Call to Action on Protection from Gender-Based Violence).

Lisäksi EU tukee kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen (CEDAW) ja Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman sekä kansainvälisen väestö- ja kehityskonferenssin (ICDP) toimintaohjelman täytäntöönpanoa.

EU:lle on erittäin tärkeää, että myös valtiosta riippumattomat toimijat ovat mukana toiminnassa. Teemme tiivistä yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa, erityisesti naisjärjestöjen, yksityisten säätiöiden, yksityisen sektorin ja asiaa ajavien tahojen kanssa. Tämä auttaa puuttumaan sukupuolten eriarvoisuuden perimmäisiin syihin: taloudellisten ja aineellisten resurssien puutteelliseen saatavuuteen, eriarvoisiin valtasuhteisiin, syrjintään, leimautumiseen, sukupuolistereotypioihin ja väkivaltaan.

 

 

 

MEMO/17/4849

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar