Chemin de navigation

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Taustatiedote

Joulukuun kooste rikkomuspäätöksistä: tärkeimmät päätökset

Bryssel 7. joulukuuta 2017

Yleiskatsaus toimintalohkoittain

Rikkomusmenettelypäätösten kuukausikooste sisältää Euroopan komission oikeudelliset toimenpiteet niitä jäsenvaltioita vastaan, jotka eivät ole noudattaneet EU:n lainsäädännön mukaisia velvoitteitaan. Nämä päätökset kattavat monia aloja ja EU:n toimintalohkoja, ja niiden avulla pyritään varmistamaan EU:n lainsäädännön asianmukainen soveltaminen kansalaisten ja yritysten hyväksi.

Seuraavassa esitetään tärkeimmät komission tekemät päätökset ryhmiteltyinä toimintalohkoittain. Lisäksi komissio lopettaa 130 sellaisen tapauksen käsittelyn, joissa ongelmat jäsenvaltioiden kanssa on ratkaistu ilman, että komission tarvitsee jatkaa menettelyä pidemmälle.

Tarkempia tietoja EU:n rikkomusmenettelystä on asiakirjassa MEMO/12/12. Lisätietoja kaikista komission päätöksistä on rikkomuspäätösrekisterissä.

 

1. Digitaaliset sisämarkkinat

(Lisätietoja: Nathalie Vandystadt – puhelin: (+32-2) 296 70 83, Inga Höglund – Puhelin: (+32-2) 295 06 98)

Euroopan unionin tuomioistuimessa nostetut kanteet

Oikeuksien kollektiivinen hallinnointi: komissio haastaa BULGARIAN, ESPANJAN, LUXEMBURGIN ja ROMANIAN EU:n tuomioistuimeen

Euroopan komissio päätti tänään nostaa kanteen Bulgariaa, Espanjaa, Luxemburgia ja Romaniaa vastaan EU:n tuomioistuimessa, koska ne eivät ole ilmoittaneet tekijänoikeuden ja lähioikeuksien kollektiivisesta hallinnoinnista sekä usean valtion alueen kattavasta musiikkiteosten oikeuksien lisensioinnista verkkokäyttöä varten annettujen EU:n sääntöjen täydellisestä saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään 10. huhtikuuta 2016 (oikeuksien kollektiivista hallinnointia koskeva direktiivi direktiivi 2014/26/EU). Komissio pyytää Euroopan unionin tuomioistuinta määräämään sakot kyseisille 4 jäsenvaltiolle (Bulgaria – 19 121,60 euroa päivässä, Luxemburg – 12 920,00 euroa päivässä, Romania – 42 377,60 euroa päivässä ja Espanja – 123 928,64 euroa päivässä). Rikkomusmenettelyt kyseisiä maita vastaan aloitettiin toukokuussa 2016. Mainitut jäsenvaltiot eivät ole vielä ilmoittaneet komissiolle tarvittavista toimista direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä. Komissio on myös päättänyt lähettää Romaniaa koskevassa erillisessä rikkomusasiassa virallisen ilmoituksen, joka koskee musiikkiteosten pakollisen yhteishallinnointijärjestelmän toteuttamista toukokuussa 2016. Komissio katsoo, että Romanian lainsäädäntö ei ole tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa annetun direktiivin ja oikeuksien kollektiivista hallinnointia koskevan direktiivin mukainen. Oikeuksien kollektiivista hallinnointia koskevalla direktiivillä pyritään parantamaan tapaa, jolla kaikkia yhteishallinnointiorganisaatioita hallinnoidaan, vahvistamalla yhteiset hallintotapaa, avoimuutta ja taloushallintoa koskevat normit. Siinä vahvistetaan myös yhteiset normit usean valtion alueen kattavalle musiikkiteosten oikeuksien lisensoinnille verkkokäyttöä varten sisämarkkinoilla. Kyseinen direktiivi on olennainen osa Euroopan tekijänoikeuslainsäädäntöä. Kaikkien yhteishallinnointiorganisaatioiden on parannettava hallintoa ja avoimuutta koskevia standardejaan. Lisätietoja: ks. asiaa koskeva lehdistötiedote.

 

Virallinen ilmoitus

Komissio kehottaa ROMANIAA varmistamaan pakollisen yhteishallinnointijärjestelmän asianmukaisen soveltamisen

Komissio on päättänyt lähettää Romanialle virallisen ilmoituksen, koska se ei ole ilmoittanut musiikkiteosten pakollista yhteishallinnointijärjestelmää koskevien EU:n sääntöjen täysimääräisestä täytäntöönpanosta. Komissio katsoo, että Romanian lainsäädäntö ei ole tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa annetun direktiivin (direktiivi 2001/29/EY) ja oikeuksien kollektiivista hallinnointia koskevan direktiivin (direktiivi 2014/26/EU) mukainen. EU:n lainsäädännön mukaan teosten tekijät voivat sallia tai kieltää teostensa välittämisen yleisölle. Romanian lainsäädännön mukaan tekijöillä ei ole kuitenkaan muuta vaihtoehtoa kuin antaa musiikkiteosten välittämistä yleisölle koskevan oikeutensa hallinnointi yhteishallinnointiorganisaatiolle. Tämä johtaa siihen, että tekijällä ei ole yksinoikeutta teoksensa välittämiseen yleisölle, mikä komission mielestä ei ole perusteltua unionin oikeuden nojalla. Romanialla on nyt kaksi kuukautta aikaa vastata tähän ilmoitukseen.

 

2. Työllisyys, sosiaaliasiat ja osallisuus

(Lisätietoja: Christian Wigand – puhelin: (+32-2) 296 22 53, Sara Soumillion – puhelin: (+32-2) 296 70 94)

Perusteltu lausunto

Komissio kehottaa ITALIAA ilmoittamaan Kansainvälisen työjärjestön merityötä koskevasta yleissopimuksesta annettujen EU:n sääntöjen saattamisesta täysimääräisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään

Antamalla perustellun lausunnon komissio kehottaa Italiaa ilmoittamaan kaikista kansallisista toimenpiteistä, joilla saatetaan vuodelta 2006 olevan merityötä koskevan yleissopimuksen johdosta annetut EU:n säännöt (neuvoston direktiivi 2009/13/EY) osaksi kansallista lainsäädäntöä. Direktiivillä pannaan täytäntöön EU:n työmarkkinaosapuolten merenkulkualan sopimus merityötä koskevan yleissopimuksen täytäntöönpanosta. Direktiivi tuli voimaan 20. elokuuta 2013 eli samana päivänä kuin yleissopimus. Siinä on otettu huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 153 artiklan soveltamisalaan kuuluvat, kyseisen yleissopimuksen sitovat määräykset merenkulkijoiden elin- ja työoloista, erityisesti sen määräykset merenkulkijoiden työsopimuksesta, vähimmäisiästä, työajasta, terveydestä ja turvallisuudesta sekä merenkulkijoiden hyvinvoinnista. Italia oli ilmoittanut useista toimenpiteistä direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä, mutta monet säännökset olivat edelleen epäselviä. Komissio pyysi Italian viranomaisilta selvitystä, jonka ne antoivat. Vastaus selvensi joitakin epäilyksiä, mutta kansallisista toimenpiteistä tiettyjen direktiivin velvoitteiden saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä ei edelleenkään ole tietoja. Tämän vuoksi komissio katsoo, että Italia on osittain jättänyt ilmoittamatta toimenpiteet direktiivin täytäntöönpanemiseksi 20. elokuuta 2014 mennessä. Komissio kehottaa nyt Italiaa ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin direktiivin noudattamiseksi kaikilta osin. Jos Italia ei yhdenmukaista kansallista lainsäädäntöään EU:n lainsäädännön kanssa kahden kuukauden kuluessa, komissio voi nostaa sitä vastaan kanteen EU:n tuomioistuimessa.http://www.ilo.org/global/standards/maritime-labour-convention

 

3. Energia

(Lisätietoja: Anna-Kaisa Itkonen – Puhelin: (+32-2) 295 61 86, Nicole Bockstaller – Puhelin: (+32-2) 295 25 89)

Viralliset ilmoitukset

Energian sisämarkkinat: komissio kehottaa KYPROSTA ja TŠEKKIÄ panemaan täytäntöön EU:n kolmannen energiapaketin

Komissio on päättänyt lähettää Kyprokselle ja Tšekille viralliset ilmoitukset, joissa se kehottaa virallisesti näitä jäsenvaltioita varmistamaan sähködirektiivin (direktiivi 2009/72/EY) ja kaasudirektiivin (direktiivi 2009/73/EY) asianmukaisen täytäntöönpanon ja soveltamisen. Nämä kolmanteen energiapakettiin kuuluvat direktiivit sisältävät energiamarkkinoiden toimivuuden kannalta keskeiset säännökset.

Energiatehokkuus: komissio kehottaa KREIKKAA ja MALTAA panemaan rakennusten energiatehokkuutta koskevat EU:n säännöt täytäntöön asianmukaisesti

Komissio on lähettänyt Kreikalle ja Maltalle viralliset ilmoitukset, joissa se kehottaa niitä varmistamaan rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin (direktiivi 2010/31/EU) asianmukaisen täytäntöönpanon. Direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on vahvistettava ja otettava käyttöön uusia ja vanhoja rakennuksia koskevat energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset, varmistettava rakennusten energiatehokkuuden sertifiointi ja vaadittava, että lämmitys- ja ilmastointijärjestelmät tarkastetaan säännöllisesti. Lisäksi direktiivissä edellytetään EU:n jäsenvaltioiden varmistavan, että kaikki uudet rakennukset ovat lähes nollaenergiarakennuksia vuodesta 2021 alkaen (julkiset rakennukset vuodesta 2019 alkaen).

 

4. Ympäristö

(Lisätietoja: Enrico Brivio – Puhelin: (+32-2) 295 61 72, Iris Petsa – Puhelin: (+32-2) 299 33 21)

Perustellut lausunnot

Ympäristövaikutukset: komissio kehottaa TŠEKKIÄ noudattamaan EU:n sääntöjä täysimääräisesti

Euroopan komissio kehottaa Tšekkiä ratkaisemaan jäljellä olevat vaatimustenvastaisuutta koskevat kysymykset, jotka liittyvät ympäristövaikutusten arviointia (YVA) koskevaan EU:n lainsäädäntöön (direktiivi 2011/92/EU). Direktiivin tavoitteena on varmistaa, että hankkeet, joilla todennäköisesti on merkittäviä vaikutuksia ympäristöön, arvioidaan riittävästi ennen kuin ne hyväksytään. Komissio aloitti muodollisen rikkomusmenettelyn asiassa huhtikuussa 2013. Tšekin viranomaiset ratkaisivat useimmat komission esille tuomat ongelmat vuonna 2015. Ratkaisemattomia kysymyksiä on kuitenkin useita. Tšekin lainsäädännössä ei säädetä hankkeista, joita ei ole vielä pantu täytäntöön, joiden osalta ympäristötarkastelu on suoritettu ennen 1. huhtikuuta 2015 tai joihin on tehty muutoksia ennen luvan myöntämistä. Näiden hankkeiden kohdalla ei ole myöskään varmistettu oikeussuojan saatavuutta direktiivin vaatimusten mukaisesti. Tšekin viranomaisilla on nyt kaksi kuukautta aikaa ilmoittaa tarvittavista toimenpiteistä. Muussa tapauksessa komissio voi päättää viedä Tšekin EU:n tuomioistuimeen.

Vesi: komissio kehottaa UNKARIA noudattamaan EU:n sääntöjä yhdyskuntajätevesien käsittelystä

Komissio on päättänyt lähettää Unkarille perustellun lausunnon, koska se ei ole noudattanut yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun direktiivin vaatimuksia (neuvoston direktiivi 91/271/ETY) yhteensä 22 taajamassa. Käsittelemätön jätevesi voi vaarantaa ihmisten terveyden ja saastuttaa järviä, jokia, maaperää sekä rannikko- ja pohjavesiä. Kaikkien kyseisten taajamien olisi pitänyt noudattaa vaatimuksia viimeistään 31. joulukuuta 2008 (herkillä alueilla, joiden asukasvastineluku on yli 10 000) ja 31. joulukuuta 2010 (tavanomaisilla alueilla, joiden asukasvastineluku on yli 15 000), kuten Unkarin liittymisasiakirjassa on vahvistettu. Komissio aloitti muodollisen rikkomusmenettelyn asiassa helmikuussa 2017. Unkarin viranomaisten toimittamien viimeisten tietojen mukaan vaatimustenmukaisuutta ei ole saavutettu, ja Unkarin vastauksen perusteella on epäselvää, milloin EU:n lainsäädännön vaatimuksia noudatetaan. Unkarin viranomaisilla on kaksi kuukautta aikaa ilmoittaa tarvittavista toimenpiteistä. Muussa tapauksessa komissio voi haastaa sen EU:n tuomioistuimeen. Tämä tapaus on osa 12 jäsenvaltiota koskevaa horisontaalista menettelyä. Kukin näistä jäsenvaltioista hyötyi väliaikaisista poikkeuksista liittymisasiakirjansa nojalla.

Ilmanlaatu: komissio kehottaa PUOLAA saattamaan ilmanlaadun parantamista koskevan EU:n uuden lainsäädännön osaksi kansallista lainsäädäntöä

Komissio kehottaa Puolaa saattamaan ilmanlaadun arvioinnissa käytettäviä vertailumenetelmiä, tietojen validointia ja näytteenottopaikkojen sijaintia koskevat EU:n säännöt (komission direktiivi (EU) 2015/1480) osaksi kansallista lainsäädäntöään. Direktiivillä saatetaan ajan tasalle erinäiset tietojen laatua koskevat tavoitteet ja vertailumenetelmät tiettyjen ilman epäpuhtauksien mittaamista varten. Sillä täydennetään myös ilmanlaadun arviointia ja näytteenottopaikkojen sijoitusperusteita koskevia kriteerejä. Jäsenvaltioiden piti saattaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään viimeistään 31. joulukuuta 2016. Koska Puola ei ole tehnyt näin, komissio lähettää perustellun lausunnon ja antaa Puolan viranomaisille kaksi kuukautta aikaa vastata siihen. Jos komissiota tyydyttävää vastausta ei saada, komissio voi nostaa EU:n tuomioistuimessa kanteen Puolaa vastaan.

Muovikassit: komissio kehottaa PORTUGALIA panemaan täytäntöön kevyitä muovisia kantokasseja koskevat EU:n säännöt

Komissio kehottaa Portugalia viemään päätökseen toimenpiteet jätteitä koskevan EU:n lainsäädännön (muovikassidirektiivi, direktiivi (EU) 2015/720) saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöään. Resurssihävikin ja roskaamisen vähentämiseksi jäsenvaltioiden olisi pitänyt direktiivin mukaisesti hyväksyä viimeistään 27. marraskuuta 2016 toimenpiteitä kevyiden muovisten kantokassien kulutuksen vähentämiseksi. Jäsenvaltioiden hallitukset voivat valita toimenpideluettelosta haluamansa keinot pyrkiä saavuttamaan yhteisesti sovitut tavoitteet. Keinovalikoimaan sisältyy muun muassa taloudellisia välineitä, kuten erilaisia maksuja. Toisen vaihtoehdon muodostavat kansalliset vähennystavoitteet: jäsenvaltioiden on varmistettava, että vuoden 2019 loppuun mennessä käytetään vuosittain enintään 90 muovikassia henkeä kohti. Vuoden 2025 loppuun mennessä määrä saisi olla enintään 40 muovikassia henkeä kohti. Kumpikin vaihtoehto voidaan toteuttaa joko pakollisin toimenpitein tai taloudellisten toimijoiden kanssa tehtävien sopimusten avulla. Muovikassit voidaan myös kieltää, kunhan noudatetaan direktiivissä määriteltyjä rajoituksia, joiden tarkoituksena on turvata tavaroiden vapaa liikkuvuus EU:n sisämarkkinoilla. Komissio tarkistaa ensisijaisesti sen, että jäsenvaltiot ovat täyttäneet velvoitteen saattaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään. Komissio lähettää tänään Portugalille perustellun lausunnon, koska se on edelleen laiminlyönyt velvollisuutensa ilmoittaa komissiolle kansallisista toimenpiteistä. Portugalin viranomaisilla on nyt kaksi kuukautta aikaa vastata. Muussa tapauksessa komissio voi päättää viedä Portugalin Euroopan unionin tuomioistuimeen.

 

Viralliset ilmoitukset

Vesi: komissio kehottaa UNKARIA panemaan täytäntöön EU:n juomavesisäännöt

Komissio kehottaa Unkaria noudattamaan juomavesidirektiivissä (neuvoston direktiivi 98/83/EY) vahvistettuja arseenin, boorin ja fluoridin enimmäisarvoja kaikilla maan alueilla. Unkarissa sovellettiin 365 alueeseen tilapäistä poikkeusta, jonka voimassaolo päättyi 25. joulukuuta 2012. Unkarin viranomaisten huhtikuussa 2016 antamasta raportista ilmeni, että monet näistä alueista eivät edelleenkään noudattaneet direktiivin vaatimuksia. Tämän vuoksi komissio käynnisti toukokuussa 2016 rikkomusmenettelyn lähettämällä virallisen ilmoituksen. Se koski 66 aluetta, joilla vaatimuksia ei ollut noudatettu. Unkarin jokin aika sitten toimittamasta raportista kuitenkin selviää, että aikaisempi raportti sisälsi virheellisiä tietoja usean alueen osalta. Tämän vuoksi komissio on tänään päättänyt lähettää täydentävän virallisen huomautuksen 28:sta Unkarin alueesta, joilla vaatimuksia ei ole noudatettu. Unkarilla on kaksi kuukautta aikaa vastata komission esittämiin väitteisiin. Muussa tapauksessa komissio voi päättää lähettää sille perustellun lausunnon.

Eläinten hyvinvointi: komissio kehottaa UNKARIA saattamaan asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä toimenpiteet laboratorioeläinten suojelemiseksi

Euroopan komissio on päättänyt lähettää Unkarille virallisen ilmoituksen sen saatettua virheellisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä eräät EU:n säännöt, jotka koskevat tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelua (direktiivi 2010/63/EU). Direktiivillä, joka oli saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään 10. marraskuuta 2012, varmistetaan eläinten hyvinvoinnin korkea taso ja turvataan samalla sisämarkkinoiden moitteeton toiminta. Sen tavoitteena on myös minimoida eläinkokeissa käytettyjen eläinten määrä, ja siinä edellytetään muiden vaihtoehtojen käyttämistä aina kun se on mahdollista. Unkarin viranomaiset ovat saattaneet direktiivin virheellisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen vuoksi niiden on ratkaistava useita vaatimustenvastaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Vaikka Unkarin viranomaiset ovat ilmaisseet halukkuutensa ratkaista useimmat näistä kysymyksistä, tarvittavia lainsäädäntömuutoksia ei kuitenkaan ole vielä hyväksytty. Unkarilla on kaksi kuukautta aikaa vastata komission esittämiin väitteisiin. Muussa tapauksessa komissio voi päättää lähettää sille perustellun lausunnon.

Melu: komissio kehottaa RANSKAA ja KREIKKAA laatimaan ympäristömelua koskevat toimintasuunnitelmat

Komissio kehottaa Ranskaa ja Kreikkaa noudattamaan meludirektiivin (direktiivi 2002/49/EY) tärkeimpiä säännöksiä. Tie-, raide- ja lentoliikenteen aiheuttama ympäristömelu on ilmansaasteiden jälkeen toiseksi yleisin ennenaikaisten kuolemien aiheuttaja. Meludirektiivissä vaaditaan jäsenvaltioita laatimaan melukarttoja, joista käy ilmi melualtistus suuremmissa taajamissa sekä raide- ja tieliikenteen pääväylien ja suurten lentokenttien läheisyydessä. Näiden karttojen perusteella määritellään meluntorjunnan toimintasuunnitelmiin sisältyvät toimenpiteet. Ranskassa toimintasuunnitelmat puuttuvat 58 taajamalta sekä useilta tieliikenteen pääväyliltä, raideliikenteen pääväyliltä tai suurilta lentoasemilta. Kreikka ei ole vieläkään hyväksynyt kaikkia melukarttoja ja toimintasuunnitelmia taajamien ja tieliikenteen pääväylien osalta eikä se ole tarkistanut yhden suuren lentoaseman nykyistä toimintasuunnitelmaa. Ranska ja Kreikka eivät ole myöskään yksilöineet asianmukaisesti kaikkia alueillaan olevia suuria infrastruktuureja. Komissio on tämän vuoksi päättänyt lähettää virallisen ilmoituksen molemmille jäsenvaltioille ja antaa niille kaksi kuukautta aikaa korjata tilanne. Muussa tapauksessa komissio voi päättää lähettää niille perustellut lausunnot. Komissio on vuodesta 2016 lähtien käynnistänyt horisontaalisen rikkomusmenettelyn 13 jäsenvaltiota vastaan ympäristömelun vuoksi.

Ympäristövaikutukset: komissio kehottaa ESPANJAA soveltamaan EU:n sääntöjä asianmukaisesti tiettyjen hankkeiden laillistamisessa

Komissio on tänään päättänyt aloittaa rikkomusmenettelyn Espanjaa vastaan saatuaan kanteluja, jotka koskevat eräässä Fuerteventuran saarella sijaitsevassa turistikohteessa suunnitteilla olevan kaupunkikehityshankkeen vaikutuksia. Komissio katsoo, että hanke oli hyväksytty määrittämättä asianmukaisesti etukäteen tehtävän ympäristövaikutusten arvioinnin tarvetta ympäristövaikutusten arvioinnista annetun direktiivin (direktiivi 2011/92/EU) mukaisesti ja arvioimatta asianmukaisesti hankkeen vaikutuksia erityiseen suojelualueeseen, kuten luontotyyppidirektiivissä (neuvoston direktiivi 92/43/ETY) vaaditaan. Lisäksi hanke oli julistettu mitättömäksi Espanjan tuomioistuimissa, mutta rakennustöitä ei keskeytetty vaan niitä jatkettiin muutetun hankkeen muodossa. Tämän vuoksi komissio lähettää virallisen huomautuksen, jossa se kehottaa Espanjaa varmistamaan, että ympäristövaikutusten arvioinnista ja luontotyyppien suojelusta annettuja direktiivejä noudatetaan, kun laittomalle rakennuskohteelle myönnetään lupa Kanariansaarten alueellisen lainsäädännön mukaisesti. Espanjan on vastattava kahden kuukauden kuluessa. Muussa tapauksessa komissio voi päättää lähettää sille perustellun lausunnon.

 

5. Sisämarkkinat, teollisuus, yrittäjyys ja pk-yritykset

(Lisätietoja: Lucia Caudet – Puhelin: (+32-2) 295 61 82, Maud Noyon – Puhelin: (+32-2) 298 03 79)

Euroopan unionin tuomioistuimessa nostetut kanteet

Maksuviivästykset: komissio nostaa EU:n tuomioistuimessa kanteen ITALIAA vastaan, koska se ei ole varmistanut, että tavarantoimittajille maksetaan ajallaan

Euroopan komissio on tänään päättänyt nostaa EU:n tuomioistuimessa kanteen Italiaa vastaan, koska Italian viranomaisilla on kaupallisiin toimiin liittyviä systeemisiä maksuviivästyksiä, mikä rikkoo maksujärjestelyjä koskevia EU:n sääntöjä (maksuviivästysdirektiivi, direktiivi 2011/7/EU). Maksuviivästysdirektiivin mukaan viranomaisten on maksettava hankkimansa tavarat ja palvelut 30 päivän kuluessa tai erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa 60 päivän kuluessa laskun vastaanottamisesta. Komissio pitää hyvin tärkeänä puuttua viranomaisten maksujen viivästymisen ongelmaan, jota on havaittu useissa muissakin jäsenvaltioissa, ja noudattaa tiukkaa maksuviivästysdirektiivin täytäntöönpanopolitiikkaa. Maksujen saapuminen ajallaan on erityisen tärkeää pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yritykset), joiden taloushallinto, kilpailukyky ja monissa tapauksissa toiminnan jatkuvuus ovat positiivisen kassavirran varassa. Komissio panee merkille Italian hallituksen pyrkimykset tilanteen parantamiseksi sen jälkeen, kun rikkomusmenettely käynnistettiin virallisella ilmoituksella kesäkuussa 2014 ja perusteltu lausunto lähetettiin helmikuussa 2017. Vielä yli kolme vuotta rikkomusmenettelyn käynnistämisen jälkeen Italian viranomaisilla kestää kuitenkin edelleen keskimäärin 100 päivää maksaa laskunsa, ja joissakin tapauksissa aika saattaa olla huomattavasti tätäkin pidempi. Sen vuoksi komissio on päättänyt nostaa EU:n tuomioistuimessa kanteen Italiaa vastaan. Lisätietoja: ks. asiaa koskeva lehdistötiedote.

Komissio haastaa UNKARIN EU:n tuomioistuimeen korkeakoulutuslain vuoksi

Euroopan komissio on tänään päättänyt nostaa Unkaria vastaan kanteen Euroopan unionin tuomioistuimessa sillä perusteella, että maan 4. huhtikuuta 2017 muutettu korkeakoulutuslaki rajoittaa suhteettomasti EU:n ja sen ulkopuolisten maiden korkeakoulujen toimintaa ja laki on palautettava EU:n lainsäädännön mukaiseksi. Komissio nostaa kanteen, koska se katsoo, että Unkarin laki ei muutettuna ole yhteensopiva sen vapauden kanssa, jonka mukaan korkea-asteen oppilaitokset voivat tarjota palveluja missä tahansa ja sijoittautua minne tahansa EU:n alueella. Komissio on lisäksi edelleen sitä mieltä, että uusi laki on vastoin oikeutta akateemiseen vapauteen ja koulutukseen sekä vastoin elinkeinovapautta, sellaisina kuin ne vahvistetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja kansainvälisen kauppaoikeuden mukaisissa unionin oikeudellisissa velvoitteissa (Maailman kauppajärjestön (WTO) yhteydessä tehty palvelukaupan yleissopimus GATS). Komissio käynnisti rikkomusmenettelyn Unkaria vastaan huhtikuussa 2017. Koska Unkari piti viralliseen ilmoitukseen, perusteltuun lausuntoon ja täydentävään perusteltuun lausuntoon antamissaan vastauksissa kiinni kannastaan eikä ole saattanut korkeakoulutuslakiaan EU:n lainsäädännön mukaiseksi, komissio on päättänyt nostaa Unkaria vastaan kanteen EU:n tuomioistuimessa. Lisätietoja: ks. asiaa koskeva lehdistötiedote.

 

Euroopan unionin tuomioistuimessa nostetut kanteet, virallinen ilmoitus ja perusteltu lausunto

Ammatillinen pätevyys: komissio haastaa BELGIAN, RANSKAN ja SAKSAN EU:n tuomioistuimeen ja käynnistää rikkomusmenettelyn KYPROSTA vastaan

Komissio on päättänyt haastaa Belgian, Ranskan ja Saksan EU:n tuomioistuimeen, koska ne eivät ole ilmoittaneet ammattipätevyyden tunnustamista koskevan EU:n lainsäädännön (direktiivi 2013/55/EU) saattamisesta kokonaan osaksi kansallista lainsäädäntöä. Tarkistettu direktiivi piti saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään 18. tammikuuta 2016. Komissio lähetti perustellut lausunnot Belgian, Ranskan ja Saksan viranomaisille syyskuussa 2016. Tämänkään jälkeen kyseiset jäsenvaltiot eivät ole ilmoittaneet komissiolle direktiivin täysimääräisestä saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä. Vaikka erityisesti Saksa ja Ranska ovat edistyneet asiassa merkittävästi, komissio on päättänyt haastaa kyseiset 3 maata EU:n tuomioistuimeen. Komissio aikoo pyytää EU:n tuomioistuinta määräämään Belgialle 22 260,48 euron, Ranskalle 53 287,52 euron ja Saksalle 62 203,68 euron päiväkohtaisen uhkasakon tuomion antamispäivästä siihen asti, kun direktiivi on saatettu kokonaisuudessaan osaksi kansallista lainsäädäntöä ja säännökset ovat voimassa. Samalla komissio kehottaa Kyprosta poistamaan ammatteja koskevissa säännöksissä olevat rajoitukset, jotka ovat ristiriidassa EU:n lainsäädännön kanssa. Komissio antaa Kyprokselle virallisen ilmoituksen, koska Kypros ei tunnusta kansalaistensa muissa jäsenvaltioissa hankkimaa insinööri- tai arkkitehtikoulutusta, mikä näyttää olevan ristiriidassa direktiivin 2005/36/EY kanssa. Kansallisissa säännöissä ei myöskään noudateta täysimääräisesti arkkitehtien ulkomailla hankitun ammattipätevyyden automaattisen tunnustamisen periaatetta, josta säädetään direktiivin 2005/36/EY 49 artiklassa. Kyproksella on nyt kaksi kuukautta aikaa korjata tilanne. Muussa tapauksessa komissio voi päättää antaa sille perustellun lausunnon. Lisätietoja: ks. asiaa koskeva lehdistötiedote.http://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=celex%3A32005L0036

 

Euroopan unionin tuomioistuimessa nostetut kanteet ja virallinen ilmoitus

Julkiset hankinnat: komissio haastaa 4 jäsenvaltiota EU:n tuomioistuimeen ja aloittaa uuden tapauksen käsittelyn

Euroopan komissio on päättänyt nostaa EU:n tuomioistuimessa kanteen Espanjaa, Itävaltaa, Luxemburgia ja Sloveniaa vastaan, koska ne eivät ole ilmoittaneet julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia koskevien EU:n sääntöjen (direktiivit 2014/23/EU, 2014/24/EU ja 2014/25/EU) täysimääräisestä saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä. Kaikkien jäsenvaltioiden velvollisuutena oli ilmoittaa uusimpien julkisia hankintoja koskevien sääntöjen saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään 18. huhtikuuta 2016. Komissio antoi toukokuussa 2016 viralliset ilmoitukset 21 jäsenvaltiolle, jotka eivät olleet saattaneet näitä sääntöjä osaksi kansallista lainsäädäntöään. Jatkotoimenpiteenä se antoi joulukuussa 2016 perustellut lausunnot 15:lle näistä jäsenvaltioista. Mainitut 4 jäsenvaltiota eivät ole edelleenkään ilmoittaneet seuraavien säädösten saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöään: Itävalta ja Luxemburg – direktiivit 2014/23/EU, 2014/24/EU ja 2014/25/EU; Espanja – direktiivit 2014/23/EU ja 2014/25/EU; Slovenia – direktiivi 2014/23/EU. Sen vuoksi komissio on päättänyt haastaa nämä 4 maata EU:n tuomioistuimeen. Komissio aikoo pyytää tuomioistuinta määräämään direktiivistä riippuen Itävallalle 52 972 euron, 42 377,6 euron ja 42 377,6 euron, Luxemburgille 12 920 euron, 11 628 euron ja 11 628 euron, Slovenialle 8 992,32 euron ja Espanjalle 61 964,32 euron ja 123 928,64 euron päiväkohtaisen uhkasakon tuomion antamispäivästä siihen asti, kun direktiivit on saatettu kokonaisuudessaan osaksi kansallista lainsäädäntöä ja säännökset ovat voimassa. Samaan aikaan komissio antaa virallisen ilmoituksen Alankomaille, koska se ei ole hyväksynyt alankomaalaisia asunto-osakeyhtiöitä hankintaviranomaisiksi, vaikka ne osallistuvat hankintasopimuksiin. Komissio katsoo, että Alankomaat on rikkonut direktiiviin 2014/23/EU ja direktiiviin 2014/24/EU sisältyvää avoimuusvelvoitetta. Alankomailla on kaksi kuukautta aikaa vastata komission esittämiin väitteisiin. Muussa tapauksessa komissio voi päättää lähettää sille perustellun lausunnon. Lisätietoja: ks. asiaa koskeva lehdistötiedote.

 

Euroopan unionin tuomioistuimessa nostettu kanne ja menettelyn lopettaminen

Palvelut: komissio haastaa ITÄVALLAN EU:n tuomioistuimeen ja lopettaa menettelyn KYPROSTA vastaan

Komissio on tänään päättänyt nostaa EU:n tuomioistuimessa kanteen Itävaltaa vastaan, koska se soveltaa liian rajoittavia sääntöjä arkkitehtien, insinöörien, patenttiasiamiesten ja eläinlääkäreiden tarjoamiin palveluihin. Samalla komissio lopettaa menettelyn Kyprosta vastaan, koska se on ratkaissut komission esiin ottamat ongelmakysymykset ja poistanut teknisen alan yrityksiin kohdistuneet rajoitukset. Itävallan lainsäädännössä asetetaan useita vaatimuksia, jotka koskevat säänneltyjä ammatteja: arkkitehtien, insinöörien ja patenttiasiamiesten päätoimipaikkaa koskevat vaatimukset; arkkitehdeille, insinööreille, patenttiasiamiehille ja eläinlääkäreille asetetut oikeudellista muotoa koskevat vaatimukset ja kohtuuttomat osakkeenomistusta koskevat vaatimukset; arkkitehdeille, insinööreille ja patenttiasiamiehille asetetut monialayrityksiä koskevat rajoitukset. Komissio katsoo, että nämä vaatimukset muodostavat perusteettomia esteitä näiden ammattien piiriin kuuluvien palvelujen tarjoamiselle ja ovat ristiriidassa palvelujen tarjoamisen vapauden periaatteen kanssa (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 49 ja 56 artikla) ja palveludirektiivin (direktiivin 2006/123/EY 14, 15 ja 25 artikla) kanssa. Itävaltaa on kehotettu lopettamaan EU:n oikeuden rikkominen kesäkuussa 2015 annetulla virallisella ilmoituksella, sen jälkeen helmikuussa 2016 annetulla perustellulla lausunnolla ja Itävallan viranomaisten kanssa käydyn yhteydenpidon jälkeen marraskuussa 2016 annetulla täydentävällä perustellulla lausunnolla. Koska Itävallan viranomaiset pitävät kiinni kannastaan, komissio on päättänyt nostaa maata vastaan kanteen EU:n tuomioistuimessa. Lisäksi komissio on päättänyt lopettaa Kyprosta vastaan vireillä olleen menettelyn, joka koski Kyproksen oikeuden mukaan perustetuille teknisen alan yrityksille asetettua vaatimusta 100-prosenttisesta omistusosuudesta. Kyproksen lainsäädäntöön sisältynyt säännös merkitsi sitä, että tällaisten yhtiöiden kaikkien osakkeenomistajien oli oltava päteviä ammattihenkilöitä ja kaikkien äänioikeuksien oli oltava heidän hallussaan. Komissio katsoi, että tällaiset rajoitukset ovat suhteettomia ja ristiriidassa sijoittautumisvapauden ja palveludirektiivin (direktiivi 2006/123/EY) kanssa. Sen jälkeen kun komissio oli marraskuussa 2016 päättänyt viedä asian EU:n tuomioistuimeen, Kypros muutti lainsäädäntöään siten, että ammattihenkilöt voivat pitää hallussaan yksinkertaista enemmistöä osakepääoman osuuksista ja äänioikeuksista. Tämän perusteella komissio on päättänyt lopettaa menettelyn tänään. Lisätietoja: ks. asiaa koskeva lehdistötiedote.

 

Virallinen ilmoitus

Tavaroiden vapaa liikkuvuus: komissio kehottaa ESPANJAA poistamaan homeopaattisten lääkkeiden tuontia koskevat rajoitukset

Euroopan komissio on tänään päättänyt lähettää Espanjalle virallisen ilmoituksen, joka koskee homeopaattisten lääkkeiden rinnakkaistuonnille asetettuja rajoituksia. Nykyisten käytäntöjen mukaan on käytännössä mahdotonta tuoda Espanjan markkinoille homeopaattisia lääkkeitä, joita pidetään laillisesti kaupan muissa EU:n jäsenvaltioissa. Komissio katsoo, että tämä käytäntö rikkoo tavaroiden vapaata liikkuvuutta koskevia EU:n sääntöjä (SEUT-sopimuksen 34 artikla) ja ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevaa direktiiviä (direktiivin 2001/83 6 artikla ja 13 artiklan 1 kohta). Espanjalla on nyt kaksi kuukautta aikaa vastata komission esittämiin väitteisiin. Muussa tapauksessa komissio voi päättää lähettää sille perustellun lausunnon.

 

Menettelyn lopettaminen

Komissio lopettaa rahapelialaa koskevat rikkomusmenettelyt ja kantelujen käsittelyn

Euroopan komissio on antanut poliittisen sitoumuksen valvoa EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoa strategisemmalla tavalla. Sen mukaisesti komissio on tänään päättänyt lopettaa rahapelialaa koskevat rikkomusmenettelyt ja kantelujen käsittelyn. Junckerin komissio on toimikautensa alusta alkaen keskittynyt poliittisten painopisteidensä tarmokkaaseen toteuttamiseen. Tämä poliittinen lähestymistapa näkyy myös komission tavassa käsitellä rikkomustapauksia. Tiedonannossa ”EU:n lainsäädäntö: parempiin tuloksiin soveltamista parantamalla” esitetään komission käytäntö asettaa tapaukset strategiseen ensisijaisuusjärjestykseen siten, että punnitaan huolellisesti asiaan liittyvät julkiset ja yksityiset edut. Näin ollen komissio on tänään päättänyt lopettaa sähköisten rahapelien alalla useita jäsenvaltioita vastaan käynnissä olleiden rikkomusmenettelyjen ja kantelujen käsittelyn. Euroopan unionin tuomioistuin on useaan otteeseen tunnustanut jäsenvaltioiden oikeudet rajoittaa rahapelipalveluja, jos se on tarpeen yleisen edun mukaisten tavoitteiden suojaamiseksi, kuten alaikäisten suojelemiseksi, peliriippuvuuden taikka sääntöjenvastaisuuksien ja petosten torjumiseksi. Komissio tunnustaa, että yleisen edun mukaisilla tavoitteilla, joihin jäsenvaltiot pyrkivät säännellessään rahapelipalveluja, on laajempi poliittinen legitimiteetti. Komissio panee merkille myös jäsenvaltioiden pyrkimykset uudenaikaistaa sähköisiä rahapelejä koskevia säädöskehyksiään, kanavoida kansalaisten pelaamiseen kohdistamaa kysyntää suuntautumaan sääntelemättömän tarjonnan sijasta hyväksyttyihin ja valvottuihin verkkosivustoihin sekä varmistaa, että operaattorit maksavat veroja. Tämä huomioon ottaen komission prioriteettina ei ole käyttää rikkomusmenettelyyn liittyvää toimivaltaansa EU:n sisämarkkinoiden edistämiseen sähköisten rahapelien alalla. Komissio aikoo jatkossakin tukea jäsenvaltioita niiden pyrkimyksissä uudenaikaistaa sähköisten rahapelien kansallisia säädöskehyksiä ja helpottaa yhteistyötä rahapelien kansallisten sääntelyviranomaisten välillä. Lisätietoja: ks. asiaa koskeva lehdistötiedote.

 

6. Oikeusasiat, kuluttaja-asiat ja sukupuolten tasa-arvo

(Lisätietoja: Christian Wigand – Puhelin: (+32-2) 296 22 53, Melanie Voin – Puhelin: (+32-2) 295 86 59)

Euroopan unionin tuomioistuimessa nostettu kanne

Euroopan komissio haastaa UNKARIN EU:n tuomioistuimeen sen kansalaisjärjestöjä koskevan lain vuoksi

Euroopan komissio on tänään nostanut EU:n tuomioistuimessa kanteen Unkaria vastaan asiassa, joka koskee maan ulkomailta rahoitettuja kansalaisjärjestöjä koskevaa lakia. Tämä on rikkomusmenettelyn kolmas vaihe. Sitä ennen komissio on tämän vuoden aikana antanut virallisen ilmoituksen 14. heinäkuuta ja perustellun lausunnon 4. lokakuuta. Komissio päätti aloittaa oikeudellisen menettelyn Unkaria vastaan, koska se ei ollut noudattanut perussopimuksiin perustuvia velvoitteitaan pääoman vapaan liikkuvuuden alalla. Kansalaisjärjestöjä koskevan lain säännökset nimittäin johtavat kansalaisjärjestöjen välilliseen syrjintään ja rajoittavat kohtuuttomasti niille osoitettuja ulkomaisia lahjoituksia. Näiden ongelmien lisäksi komissio katsoo myös, että Unkari loukkaa yhdistymisvapautta ja oikeutta yksityiselämän ja henkilötietojen suojaan. Nämä oikeudet on kirjattu EU:n perusoikeuskirjaan, jota on luettava yhdessä pääoman vapaata liikkuvuutta koskevien EU:n perussopimusten määräysten kanssa. Unkari vastasi komission viralliseen ilmoitukseen 14. elokuuta ja 7. syyskuuta. Tutkittuaan huolellisesti Unkarin selvityksen komissio katsoi, ettei sen vakaviin huolenaiheisiin ollut vastattu, ja antoi näin ollen perustellun lausunnon. Unkarille annettiin kuukausi aikaa toteuttaa tarvittavat toimenpiteet perustellun lausunnon noudattamiseksi. Unkarin viranomaiset eivät vastanneet perusteltuun lausuntoon annetussa määräajassa. Unkari ei tähän päivään mennessä ole myöskään muuttanut kansalaisjärjestöjä koskevan lain kiistanalaisia säännöksiä unionin oikeuden mukaisiksi tai kumonnut niitä. Sen vuoksi komissio on päättänyt viedä asian unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 258 artiklan nojalla. Lisätietoja: ks. asiaa koskeva lehdistötiedote.

 

Perustellut lausunnot ja viralliset ilmoitukset

Komissio kehottaa 8:aa jäsenvaltiota saattamaan neljännen rahanpesun vastaisen direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöään

Komissio on tänään kehottanut Alankomaita, Bulgariaa, Kreikkaa, Kyprosta, Luxemburgia, Maltaa, Puolaa ja Romaniaa saattamaan neljännen rahanpesun vastaisen direktiivin (direktiivi (EU) 2015/849) osaksi kansallista lainsäädäntöään. Uusissa EU:n säännöissä vahvistetaan nykyisiä rahanpesun estämistä koskevia vaatimuksia ja tehostetaan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa. Kaikkien jäsenvaltioiden oli määrä saattaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään 26. kesäkuuta 2017 mennessä. Mainitut 8 jäsenvaltiota eivät ole ilmoittaneet mistään täytäntöönpanotoimenpiteistä, ja lainsäädäntöluonnokset ovat edelleen kansallisessa käsittelyssä. Komissio on jo antanut näille 8 jäsenvaltiolle mahdollisuuden esittää huomautuksia vastauksena komission heinäkuussa 2017 antamiin virallisiin ilmoituksiin. Nyt komissio kehottaa niitä ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin direktiivin noudattamiseksi kaikilta osin. Jos nämä jäsenvaltiot eivät yhdenmukaista kansallista lainsäädäntöään EU:n lainsäädännön kanssa kahden kuukauden kuluessa, komissio voi nostaa niitä vastaan kanteen EU:n tuomioistuimessa. Niiden rikkomusmenettelyjen lisäksi, jotka komissio käynnisti useita jäsenvaltioita vastaan viime heinäkuussa, se on käynnistänyt 23. marraskuuta 2017 uuden rikkomusmenettelyn ja lähettänyt viralliset ilmoitukset Belgialle ja Espanjalle, sillä komission arvion mukaan ilmoitetut toimenpiteet eivät vastaa rahanpesun vastaiseen direktiiviin sisältyvien EU:n sääntöjen täysimääräistä saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä. Belgialla ja Espanjalla on kaksi kuukautta aikaa vastata viralliseen ilmoitukseen. Muussa tapauksessa komissio voi päättää lähettää niille perustellun lausunnon.

 

Menettelyn lopettaminen

Komissio ja ITALIA ovat ratkaisseet matkapaketteja koskevan asian, minkä myötä varmistetaan kuluttajien suojaaminen matkanjärjestäjän mennessä konkurssiin

Komissio on tänään lopettanut rikkomusmenettelyn Italiaa vastaan, koska maa on nyt saattanut matkapaketteja koskevat kansalliset sääntönsä EU:n matkapakettidirektiivin (neuvoston direktiivi 90/314/ETY) mukaisiksi. EU:n lainsäädännössä edellytetään, että pakettikiertomatkojen järjestäjillä on maksukyvyttömyyssuoja, joka takaa, että kuluttajat saavat hyvitystä ja että heidät tuodaan takaisin kotiin, jos matkanjärjestäjä menee konkurssiin. Italialaisen kuluttajajärjestön vuonna 2011 tekemän kantelun ansiosta komissio sai tietää ongelmasta, joka liittyi Italian kansalliseen takuurahastoon (Fondo nazionale di Garanzia). Matkanjärjestäjä Todomondon tehtyä konkurssin vuonna 2009 rahasto oli saanut yli 4 000 korvaushakemusta, joiden yhteismäärä oli lähes 7 miljoonaa euroa. Rahastossa ei kuitenkaan ollut riittävästi varoja niiden maksamiseen. Tämän seurauksena komissio aloitti asiaa koskevan rikkomusmenettelyn vuonna 2012. Italian lainsäädännön heinäkuussa 2016 voimaan tulleiden muutosten myötä Italian viranomaiset ovat nyt korvanneet alirahoitetun kansallisen takuurahaston käytön matkanjärjestäjille ja matkatoimistoille asetetulla velvoitteella ottaa vakuutus tai asettaa pankkitakaus kaikille kuluttajilta saaduille maksuille. Tämä suoja voidaan järjestää myös yksityisten tahojen hoitamien kollektiivisten rahastojen välityksellä. Italialaisia matkanjärjestäjiä käyttävillä matkailijoilla on nyt täysi suoja sen varalta, että yritys tekee konkurssin. Italia on myös järjestänyt korvausten maksamisen kaikille matkustajille, jotka olivat menettäneet rahaa aiempien maksukyvyttömyystilanteiden vuoksi.

 

7. Meri- ja kalastusasiat

(Lisätietoja: Enrico Brivio – Puhelin: (+32-2) 295 61 72, Iris Petsa – Puhelin: (+32-2) 299 33 21)

Euroopan unionin tuomioistuimessa nostetut kanteet

EU:n yhdennetty meripolitiikka: komissio vie SUOMEN, BULGARIAN ja KREIKAN EU:n tuomioistuimeen

Euroopan komissio päätti tänään nostaa kanteen Suomea, Bulgariaa ja Kreikkaa vastaan EU:n tuomioistuimessa, koska ne eivät ole ilmoittaneet tai ovat ilmoittaneet vain osittain toimenpiteistä, joilla merten aluesuunnittelun puitteista annetut EU:n säännöt (direktiivi 2014/89/EU) saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä. Jäsenvaltioiden piti saattaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään viimeistään 18. syyskuuta 2016. Komissio pyytää EU:n tuomioistuinta määräämään Suomelle 14 089,60 euron, Bulgarialle 7 739,76 euron ja Kreikalle 31 416,00 euron päiväkohtaisen uhkasakon tuomion antamispäivästä siihen asti, kun direktiivi on saatettu kokonaisuudessaan osaksi kansallista lainsäädäntöä ja säännökset ovat voimassa. Rikkomusmenettelyt Suomea, Bulgariaa ja Kreikkaa vastaan aloitettiin marraskuussa 2016, ja menettelyihin kuuluvat perustellut lausunnot lähetettiin heinäkuussa 2017. Bulgaria ja Kreikka eivät ole ilmoittaneet komissiolle hyväksyneensä toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä. Suomi on ilmoittanut komissiolle tarvittavien toimenpiteiden hyväksymisestä, mutta kyseiset toimenpiteet koskevat vain Manner-Suomea, eivät Ahvenanmaan maakuntaa, joka sekin kuuluu direktiivin soveltamisalaan. Kilpailu merialueista – uusiutuvan energian tuotantoa, merenkulkua, kalastusta, vesiviljelyä ja muita tarkoituksia varten – on paljastanut, että Euroopan vesiä on tarpeen hallinnoida yhdessä ja entistä johdonmukaisemmin. Merten aluesuunnittelua tehdään yli valtioiden ja toimialojen rajojen, jotta voidaan varmistaa, että ihmisen toiminta merellä on tehokasta, turvallista ja kestävää. Merten aluesuunnittelu tukee ja helpottaa suoraan Eurooppa 2020 ‑strategian toteuttamista. Kyseisellä strategialla pyritään edistämään älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua. Sen keskeisiä tavoitteita ovat muun muassa korkea työllisyys- ja tuottavuusaste sekä sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja osallisuus. Lisätietoja: ks. asiaa koskeva lehdistötiedote.

 

8. Muuttoliike-, sisä- ja kansalaisasiat

(Lisätietoja: Tove Ernst – Puhelin: (+32-2) 298 67 64, Katarzyna Kolanko – Puhelin: (+32-2) 295 63444)

Euroopan unionin tuomioistuimessa nostetut kanteet

Sisäiset siirrot: komissio haastaa PUOLAN, TŠEKIN ja UNKARIN EU:n tuomioistuimeen

Euroopan komissio on tänään päättänyt nostaa kanteet Puolaa, Tšekkiä ja Unkaria vastaan EU:n tuomioistuimessa, koska ne eivät ole noudattaneet sisäisiin siirtoihin liittyviä oikeudellisia velvoitteitaan. Komissio käynnisti 15. kesäkuuta 2017 rikkomusmenettelyt Puolaa, Tšekkiä ja Unkaria vastaan. Koska jäsenvaltioiden vastaukset eivät olleet tyydyttäviä, komissio päätti edetä rikkomusmenettelyn seuraavaan vaiheeseen, ja se lähetti maille perustellut lausunnot 26. heinäkuuta 2017. Huolimatta siitä, että EU:n tuomioistuin vahvisti sisäisten siirtojen järjestelmän pätevyyden 6. syyskuuta antamassaan tuomiossa, kyseiset kolme maata eivät edelleenkään noudata oikeudellisia velvoitteitaan. Saadut vastaukset eivät edelleenkään olleet tyydyttäviä, ja kyseiset kolme jäsenvaltiota eivät antaneet viitteitä siitä, että ne aikoisivat osallistua hätätilanteessa sovellettavan siirtojärjestelmän täytäntöönpanoon. Komissio on tämän vuoksi päättänyt vahvistaa, että sen perustelluissa lausunnoissaan esittämiä rikkomuksia ei ole lopetettu, ja se siirtyy nyt rikkomusmenettelyn seuraavaan vaiheeseen. Lisätietoja: ks. asiaa koskeva lehdistötiedote.

 

Perustellut lausunnot

Muuttoliike: komissio jatkaa UNKARIN turvapaikkalainsäädäntöä koskevaa rikkomusmenettelyä

Euroopan komissio on tänään päättänyt jatkaa Unkaria vastaan aloitettua rikkomusmenettelyä, joka koskee sen turvapaikkalainsäädäntöä, lähettämällä maalle perustellun lausunnon. Komissio käynnisti rikkomusmenettelyn Unkaria vastaan joulukuussa 2015. Käytyään Unkarin viranomaisten kanssa sekä poliittisia että teknisiä neuvotteluja ja ottaen huomioon tämän vuoden maaliskuussa Unkarin turvapaikkalainsäädäntöön tehtyjen muutosten esiin nostamat huolet komissio päätti 17. toukokuuta 2017 lähettää maalle täydentävän virallisen ilmoituksen. Analysoituaan Unkarin viranomaisten antaman vastauksen ja ottaen huomioon Unkarin parlamentin lokakuussa hyväksymän uuden lainsäädännön komissio ei jatka täydentävässä virallisessa ilmoituksessa mainituista yhdestätoista ongelmasta neljän käsittelyä. Unkarin viranomaisten vastaus oli kuitenkin edelleen epätyydyttävä, sillä useimmat ongelmakohdat jäivät ratkaisematta. Komissio katsoo edelleen, että Unkarin lainsäädäntö rikkoo EU:n oikeutta ja erityisesti turvapaikkamenettelyjä koskevaa direktiiviä 2013/32/EU, palauttamista koskevaa direktiiviä 2008/115/EY ja vastaanotto-olosuhteita koskevaa direktiiviä 2013/33/EU sekä useita perusoikeuskirjan säännöksiä. Lisätietoja: ks. asiaa koskeva lehdistötiedote.

 

Viralliset ilmoitukset:

Laillinen maahanmuutto: komissio kehottaa ALANKOMAITA, KREIKKAA ja PORTUGALIA harkitsemaan uudelleen kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvista perittäviä maksuja ja kehottaa ROMANIAA panemaan laillista maahanmuuttoa koskevat direktiivit asianmukaisesti täytäntöön

Komissio on tänään päättänyt lähettää viralliset ilmoitukset Alankomaille, Kreikalle ja Portugalille, koska ne perivät liiallisia ja suhteettomia maksuja laillista maahanmuuttoa koskevien EU:n direktiivien mukaisista oleskeluluvista, samoin kuin Romanialle, koska se on saattanut laillista maahanmuuttoa koskevien EU:n direktiivien tietyt säännökset virheellisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään. Näissä direktiiveissä säädetään tiettyjen maahanmuuttajaryhmien, kuten opiskelijoiden, tutkijoiden ja korkeasti koulutettujen työntekijöiden, mutta myös maassa pitkään oleskelleiden ja perheen yhdistämistä koskevien sääntöjen piiriin kuuluvien henkilöiden maahantulon ja oleskelun edellytyksistä. Vaikka jäsenvaltiot saavat periä hallinnollisia maksuja hakemusten käsittelystä, liialliset ja suhteettomat maksut loukkaavat hakijoiden oikeuksia. Kaikkien 4 jäsenvaltion osalta kyse on opiskelijadirektiivin (neuvoston direktiivi 2004/114/EY), tutkijadirektiivin (neuvoston direktiivi 2005/71/EY), sinistä korttia koskevan direktiivin (neuvoston direktiivi 2009/50/EY) ja yhdistelmälupadirektiivin (direktiivi 2011/98/EU) täytäntöönpanosta. Kreikan, Portugalin ja Romanian osalta kyse on myös pitkään oleskelleita henkilöitä koskevan direktiivin (neuvoston direktiivi 2003/109/EY) ja perheenyhdistämisdirektiivin (neuvoston direktiivi 2003/86/EY) täytäntöönpanosta. Lisäksi komissio katsoo, että Kreikka ei noudata pitkään oleskelleita henkilöitä koskevan direktiivin mukaisia velvoitteitaan, sillä se on asettanut edellytyksiä pitkäaikaisen oleskeluluvan uusimiselle sen sijaan, että oleskelulupa uusittaisiin automaattisesti. Lisäksi komissio on tänään käynnistänyt rikkomusmenettelyn Romaniaa vastaan, koska se on saattanut laillista maahanmuuttoa koskevien EU:n direktiivien säännökset oleskelulupahakemuksen hylkäämisestä ja velvollisuudesta perustella hylkäämisen syyt virheellisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä ja pannut ne täytäntöön virheellisesti. Kyseiset direktiivit ovat perheenyhdistämisdirektiivi (direktiivi 2003/86/EY), opiskelijadirektiivi (direktiivi 2004/114/EY), tutkijadirektiivi (direktiivi 2005/71/EY), sinistä korttia koskeva direktiivi (direktiivi 2009/50/EY) ja yhdistelmälupadirektiivi (direktiivi 2011/98/EU). Alankomailla, Kreikalla, Portugalilla ja Romanialla on nyt kaksi kuukautta aikaa vastata komission esittämiin väitteisiin.

 

9. Liikenne ja liikkuminen

(Lisätietoja: Enrico Brivio – Puhelin: (+32-2) 295 61 72, Alexis Perier – Puhelin: (+32-2) 295 69143)

Perusteltu lausunto

Kestävä liikenne: komissio kehottaa ITÄVALTAA saattamaan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoa koskevat säännöt osaksi kansallista lainsäädäntöä

Komissio on kehottanut Itävaltaa saattamaan EU:n säännöt, jotka koskevat vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoa (direktiivi 2014/94/EU), kokonaisuudessaan osaksi kansallista lainsäädäntöä. Direktiivin pääasiallisena tavoitteena on luoda yhteiset puitteet vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin laajamittaiselle käyttöönotolle Euroopassa. Tämä on välttämätöntä, jotta voidaan vähentää liikenteen öljyriippuvuutta, lieventää sen ympäristövaikutuksia ja näin saavuttaa komission 20. kesäkuuta 2016 hyväksymässä vähäpäästöistä liikkuvuutta koskevassa eurooppalaisessa strategiassa asetetut tavoitteet. Direktiivissä vahvistetaan vähimmäisvaatimukset, jotka koskevat vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin kehittämistä, muun muassa sähkökäyttöisten ajoneuvojen latauspisteitä sekä maakaasun ja vedyn tankkauspisteitä. Sen täytäntöönpanon määräaika oli 18. marraskuuta 2016. Itävalta ei kuitenkaan ole vielä ilmoittanut komissiolle kaikista direktiivin kansallisista täytäntöönpanotoimista. Itävallalla on nyt kaksi kuukautta aikaa ilmoittaa komissiolle tällaisista toimenpiteistä. Muussa tapauksessa komissio voi päättää viedä asian EU:n tuomioistuimeen.

 

Viralliset ilmoitukset

Tieliikenneturvallisuus: komissio kehottaa KYPROSTA saattamaan katsastuksia koskevat säännöt kokonaisuudessaan osaksi kansallista lainsäädäntöä

Euroopan komissio on päättänyt lähettää Kyprokselle virallisen ilmoituksen, jossa se kehottaa Kyprosta saattamaan moottoriajoneuvojen ja perävaunujen määräaikaisia katsastuksia koskevan EU:n lainsäädännön (direktiivi 2014/45/EU) kokonaisuudessaan osaksi kansallista lainsäädäntöä ja panemaan sen täytäntöön. Direktiivi kattaa kaikki ajoneuvotyypit, ja siinä vahvistetaan yhdenmukaistetut vaatimukset katsastuksessa tarkastettaville kohteille, menetelmille, puutteille ja puutteiden arvioinnille. Jos direktiiviä ei saateta osaksi kansallista lainsäädäntöä ja panna täytäntöön, seurauksena on sääntöjen epäjohdonmukainen soveltaminen EU:ssa, millä on haitallisia vaikutuksia tieliikenneturvallisuuteen. Kyproksella on kaksi kuukautta aikaa ryhtyä noudattamaan EU:n lainsäädäntöä. Muussa tapauksessa komissio voi lähettää sille asiasta perustellun lausunnon.

Merenkulkijat: komissio kehottaa IRLANTIA noudattamaan EU:n sääntöjä merenkulkijoiden pätevyyskirjojen keskinäisestä tunnustamisesta

Euroopan komissio on päättänyt lähettää Irlannille virallisen ilmoituksen, koska se ei noudata EU:n lainsäädäntöä merenkulkijoiden pätevyyskirjojen keskinäisestä tunnustamisesta (direktiivi 2005/45/EY). Irlannin viranomaiset antoivat helmikuussa 2017 merenkulkua koskevan tiedonannon, jonka mukaan muun muassa muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten hyväksymien koulutuksen järjestäjien todistuksia ei hyväksytä Irlannissa järjestettävää koulutusta varten. Irlannilla on nyt kaksi kuukautta aikaa ryhtyä noudattamaan EU:n lainsäädäntöä. Muussa tapauksessa komissio voi lähettää sille asiasta perustellun lausunnon.

Merenkulkijat: komissio kehottaa ITALIAA noudattamaan merenkulkijoiden vähimmäiskoulutusta koskevia EU:n sääntöjä

Komissio on päättänyt lähettää Italialle virallisen ilmoituksen, koska se ei noudata merenkulkijoiden vähimmäiskoulutusta koskevia EU:n sääntöjä (direktiivi 2008/106/EY, sellaisena kuin se on muutettuna). Komissio kehottaa Italiaa toteuttamaan korjaavia toimia, jotka koskevat erityisesti merenkulkualan koulutusohjelmia sekä opinto-ohjelmien suunnittelua, tarkastelua ja hyväksyntää, pätevyyskirjojen tunnustamista, pätevyyskirjan ja kelpoisuustodistuksen myöntämistä konemestareille ja pätevyyskirjan myöntämistä koskevia vaatimuksia. Italialla on nyt kaksi kuukautta aikaa ryhtyä noudattamaan EU:n lainsäädäntöä. Muussa tapauksessa komissio voi päättää lähettää sille perustellun lausunnon.

Komissio kehottaa ROMANIAA saattamaan yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen perustamista koskevan EU:n lainsäädännön asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä

Euroopan komissio on tänään päättänyt lähettää Romanialle virallisen ilmoituksen yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen perustamista koskevien EU:n sääntöjen (direktiivi 2012/34/EU) puutteellisen soveltamisen vuoksi. Virallinen ilmoitus koskee rautateiden uusia kansainvälisiä matkustajaliikennepalveluja, rautatieyritysten toimilupia sekä tietoja, jotka koskevat terminaaleihin, asemille ja korjaamoihin pääsyn edellytyksiä ja palvelumaksuja. Kansallisessa lainsäädännössä ei ole velvollisuutta kuulla rautatiesektoria uusista sopimuksista ja voimassa olevien sopimusten mukauttamisesta vastaamaan uusia sääntöjä. Kansallisessa lainsäädännössä olisi myös vaadittava, että rautateiden sääntelyelimen päätöksentekoon osallistuva henkilöstö valitaan läpinäkyvällä menettelyllä. Romanialla on nyt kaksi kuukautta aikaa noudattaa EU:n lainsäädäntöä. Muussa tapauksessa komissio voi lähettää sille asiasta perustellun lausunnon.

 

10. Verotus ja tulliliitto

(Lisätietoja: Vanessa Mock – Puhelin: (+32-2) 295 61 94, Patrick Mc Cullough – Puhelin: (+32-2) 295 87183)

Euroopan unionin tuomioistuimessa nostettu kanne

Verotus: komissio haastaa ITÄVALLAN EU:n tuomioistuimeen taideteosten jälleenmyyntioikeuksien arvonlisäverokohtelun vuoksi

Euroopan komissio on päättänyt nostaa Itävaltaa vastaan kanteen EU:n tuomioistuimessa, koska se soveltaa virheellisesti arvonlisäveroa (alv) rojaltimaksuihin, joita maksetaan taiteilijoille taideteosten jälleenmyynnistä. Jälleenmyyntioikeus, jonka tuloksena niin sanotut ”rojaltit” syntyvät, on alkuperäisen kuvataideteoksen tekijän luovuttamaton oikeus saada taloudellista hyötyä kyseisen teoksen toistuvasta jälleenmyynnistä. Taiteilijalla on tämän oikeuden perusteella mahdollisuus saada tietyin edellytyksin prosenttiosuus taideteoksen myyntihinnasta, kun teos jälleenmyydään. Itävallan lainsäädännön mukaan taiteilijalle tai muille rojalteihin oikeutetuille alkuperäisen taideteoksen jälleenmyynnistä suoritettavat rojaltimaksut ovat tällä hetkellä arvonlisäveron alaisia. Tämä rikkoo EU:n lainsäädäntöä, jonka mukaan arvonlisäveroa on maksettava vain vastikkeellisesta, eli maksua vastaan tapahtuvasta, tavaroiden luovutuksesta tai palvelujen suorittamisesta (arvonlisäverodirektiivi, neuvoston direktiivi 2006/112/EY). EU:n tuomioistuin päätti jo eräässä aiemmassa tuomiossa, että kun henkilö tarjoaa palveluja saamatta välitöntä vastiketta, ei ole olemassa veron perustetta tai määrää, jonka perusteella arvonlisäveroa voidaan soveltaa. Tuomioistuimen mukaan tällaisista palveluista ei näin ollen kanneta arvonlisäveroa (C-16/93, 3. maaliskuuta 1994, R.J. Tolsma). Koska jälleenmyyntioikeuksista maksettavat rojaltimaksut suoritetaan taiteilijan luovuttamista tavaroista tai suorittamista palveluista, niistä ei pitäisi kantaa arvonlisäveroa. Euroopan komissio päätti heinäkuussa 2016 lähettää Itävallan viranomaisille perustellun lausunnon. Koska Itävalta ei ole saattanut lainsäädäntöään EU:n oikeuden mukaiseksi, komissio on päättänyt haastaa maan EU:n tuomioistuimeen. Lisätietoja: ks. asiaa koskeva lehdistötiedote.

 

Perusteltu lausunto

Verotus: komissio kehottaa LATVIAA yhdenmukaistamaan EU:n lainsäädännön kanssa kansalliset verotussääntönsä, jotka koskevat kiinteistön muodossa yhtiöihin sijoitettavia pääomapanoksia

Komissio on tänään päättänyt lähettää Latvialle perustellun lausunnon, koska se rikkoo pääoman hankinnasta suoritettavia välillisiä veroja koskevia EU:n sääntöjä (neuvoston direktiivi 2008/7/EY). Tällä hetkellä Latvian lainsäädännössä asetetaan enimmäismäärä rekisteröintimaksuille, kun muun kuin asuinkiinteistön omistusoikeus siirtyy osto- tai vaihtosopimuksella tai huutokaupassa. Tällaisesta enimmäismäärästä ei ole kuitenkaan säädetty, kun omistus siirretään pääomapanoksen muodossa. Joissakin tapauksissa tämä johtaa pääomapanoksen epäedulliseen kohteluun, mikä on ristiriidassa EU:n lainsäädännön kanssa. Komission kehotus annetaan perustellun lausunnon muodossa. Jos komissiota tyydyttävää vastausta ei saada kahden kuukauden kuluessa, komissio voi nostaa EU:n tuomioistuimessa kanteen Latviaa vastaan.

 

Perustellut lausunnot ja menettelyn lopettaminen

Verotus: komissio kehottaa BELGIAA saattamaan veropäätöksiin liittyvien tietojen vaihtoa koskevat uudet avoimuussäännöt osaksi kansallista lainsäädäntöään ja lopettaa BULGARIAA, KYPROSTA ja PORTUGALIA vastaan aloitetut menettelyt

Komissio on päättänyt lähettää perustellun lausunnon Belgialle, koska se ei ole ilmoittanut saattaneensa osaksi kansallista lainsäädäntöään uusia sääntöjä, jotka koskevat veropäätöksiin liittyvien tietojen automaattista vaihtoa EU:n veroviranomaisten välillä (neuvoston direktiivi (EU) 2015/2376). Jäsenvaltioiden olisi pitänyt saattaa nämä säännöt osaksi kansallista lainsäädäntöään viimeistään 31. joulukuuta 2016. Uusien sääntöjen tarkoituksena on auttaa panemaan rajatylittävä veronkierto, aggressiivinen verosuunnittelu ja vahingollinen verokilpailu kuriin. Komission kehotus annetaan perustellun lausunnon muodossa. Jos komissiota tyydyttävää vastausta ei saada kahden kuukauden kuluessa, komissio voi nostaa EU:n tuomioistuimessa kanteen Belgiaa vastaan. Komissio on tyytyväinen siihen, että Bulgaria, Kypros ja Portugali ovat saattaneet nämä uudet säännöt osaksi kansallista lainsäädäntöään. Sen vuoksi komissio on päättänyt tänään lopettaa niitä vastaan vireillä olleet rikkomusmenettelyt.

Verotus: komissio kehottaa KYPROSTA saattamaan maakohtaisten verotietojen automaattista vaihtoa koskevat uudet säännöt osaksi kansallista lainsäädäntöään ja lopettaa 6 jäsenvaltiota vastaan aloitetut menettelyt

Euroopan komissio on päättänyt lähettää perustellun lausunnon Kyprokselle, koska se ei ole ilmoittanut saattaneensa osaksi kansallista lainsäädäntöään uusia sääntöjä, jotka koskevat tietojen pakollista automaattista vaihtoa verotuksen alalla (neuvoston direktiivi (EU) 2016/881). Jäsenvaltioiden olisi pitänyt saattaa nämä säännöt osaksi kansallista lainsäädäntöään viimeistään 4. kesäkuuta 2017. Uusien sääntöjen tarkoituksena on auttaa panemaan rajatylittävä veronkierto, aggressiivinen verosuunnittelu ja vahingollinen verokilpailu kuriin. Komission kehotus annetaan perustellun lausunnon muodossa. Jos komissiota tyydyttävää vastausta ei saada kahden kuukauden kuluessa, komissio voi nostaa EU:n tuomioistuimessa kanteen Kyprosta vastaan. Komissio on tyytyväinen, että Belgia, Bulgaria, Kreikka, Portugali, Tšekki ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat saattaneet nämä säännöt osaksi kansallista lainsäädäntöään. Sen vuoksi komissio on päättänyt tänään lopettaa niitä vastaan vireillä olleet rikkomusmenettelyt.

 

Viralliset ilmoitukset

Verotus: komissio kehottaa RANSKAA yhdenmukaistamaan joukkovelkakirjojen verotusta ja osuusmaksujen vähennyskelpoisuutta koskevat sääntönsä EU:n sääntöjen kanssa

Komissio on tänään päättänyt lähettää Ranskalle virallisen ilmoituksen, koska se rajaa pääomanmenetyksen vähennyskelpoisuuden koskemaan ainoastaan kotimaisten talousyksiköiden liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjojen merkitsijöitä. Komissio lähettää Ranskalle virallisen ilmoituksen myös ulkomaisten verovelvollisten epäedullisesta kohtelusta. Ranskan sääntöjen mukaan kotimaiset verovelvolliset voivat vähentää kaikki osuusmaksukustannukset veropohjasta, kun ulkomaiset verovelvolliset voivat vähentää tällaiset kustannukset ainoastaan osittain. Nämä rajoitukset loukkaavat sijoittautumisvapautta (SEUT-sopimuksen 49 artikla) ja pääomien vapaata liikkuvuutta (SEUT-sopimuksen 63 artikla) koskevaa EU:n oikeutta sekä Euroopan talousalueesta (ETA) tehdyn sopimuksen 31 ja 40 artiklaa, joissa taataan sijoittautumisvapaus ja pääoman vapaa liikkuvuus Euroopan unionissa ja Euroopan talousalueella. Jos Ranska ei toteuta tarvittavia toimia kahden kuukauden kuluessa, komissio voi lähettää Ranskan viranomaisille asiasta perustellun lausunnon.

 

Menettelyn lopettaminen

Verotus: komissio lopettaa 4 tapauksen käsittelyn, koska jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet pakollista automaattista tietojenvaihtoa koskevien sääntöjen saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä

Euroopan komissio on tyytyväinen, että Kroatia, Kypros, Malta ja Slovakia ovat saattaneet pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla annetut säännöt (neuvoston direktiivi 2014/107/EU) osaksi kansallista lainsäädäntöä. Näiden sääntöjen nojalla taloudellisiin tuloihin, mukaan lukien osingot ja pääomavoitot sekä tilisaldot, sovelletaan automaattista tietojenvaihtoa EU:n sisällä. Komissio on tänään päättänyt lopettaa näitä jäsenvaltiota vastaan tammikuussa 2016 käynnistetyt rikkomusmenettelyt.

MEMO/17/4767

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar