Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Taustatiedote

rescEU: Euroopan komissio ehdottaa EU:n katastrofinhallinnan tehostamista – Kysymyksiä ja vastauksia

Bryssel 23. marraskuuta 2017

Euroopan komissio on esittänyt joukon ehdotuksia, joilla tehostetaan EU:n pelastuspalvelualan toimintaa ja parannetaan Euroopan kykyä selvitä luonnonkatastrofeista.

Ehdotuksella täydennetään jäsenvaltioiden katastrofiapujärjestelmiä perustamalla EU:n tasolla erityinen operatiivisten voimavarojen reservi – rescEU – ja vahvistamalla varautumis- ja ehkäisytoimenpiteitä. Ehdotuksessa on kaksi keskeistä teemaa: rescEU-järjestelmän perustaminen parantamaan EU:ssa tarjolla olevia katastrofiapuvoimavaroja sekä varautumis- ja ehkäisytoimenpiteisiin kohdistettavien investointien lisääminen.

Miksi komissio esittää uutta rescEU-aloitetta juuri nyt?

Euroopassa tapahtuu yhä useammin yhä monimutkaisempia katastrofeja. Ilmastonmuutoksella ja riskien muuttumisella on ollut viime vuosina vakavia vaikutuksia monissa maissa. Euroopan unionissa on tapahtunut suuri määrä katastrofeja, joissa on menetetty ihmishenkiä ja joilla on ollut haitallisia seurauksia niin kansalaisille, yrityksille, yhteisöille kuin ympäristöllekin. Pelkästään vuonna 2017 Euroopassa on tähän mennessä kuollut luonnonkatastrofien seurauksena 200 ihmistä. Myös taloudelliset kustannukset ovat valtavat: Euroopan mantereella kirjattiin vuonna 2016 lähes 10 miljardin euron vahingot. EU:n on vastattava tähän haasteeseen ja suojeltava kansalaisiaan paremmin näiltä katastrofeilta.

Unionin tämänhetkiset välineet katastrofeihin vastaamiseksi ovat rajalliset, ja niillä on monesti mahdoton vastata jäsenvaltioiden avunpyyntöihin tai tarjota kriisitilanteessa apua riittävän nopeasti. Tämä johtuu siitä, että EU:n nykyinen pelastuspalvelumekanismi perustuu vapaaehtoisuuteen ja siihen, mitä lisävoimavaroja jäsenvaltiot voivat tarjota apua tarvitsevalle toiselle maalle.

Miten rescEU toimii käytännössä?

RescEU on ensisijaisesti resurssireservi, jota käytetään, kun jäsenvaltiot eivät selviydy katastrofista yksinään vaan tarvitsevat EU:lta pikaisesti toimitettavaa apua. Kaikki rescEU:n kustannukset ja voimavarat katettaisiin täysin EU-rahoituksella, ja komissio vastaisi voimavarojen operatiivisesta valvonnasta ja päättäisi niiden käyttöönotosta.

Kriisitilanteessa rescEU toimisi seuraavasti:

1) Jäsenvaltio (tai muu maa tai kansainvälinen organisaatio) päättää aktivoida EU:n pelastuspalvelumekanismin ja pyytää apua, kun sen omat resurssit eivät riitä. Selvyyden vuoksi todettakoon, että Euroopan komissio ei voi itse aktivoida pelastuspalvelumekanismia.

2) Brysselissä sijaitseva, vuorokauden ympäri toimiva komission hätäavun koordinointikeskus valvoo ja hallinnoi tiedonjakojärjestelmää, jota kaikki EU:n jäsenvaltiot käyttävät avunpyyntöjen esittämiseen ja tarvittavan avun yksilöimiseen. Kaikki mekanismiin osallistuvat valtiot saavat tiedon avunpyynnöstä heti, kun se on vastaanotettu.

3) Jos Euroopan pelastuspalvelureservissä olevat resurssit eivät riitä katastrofiin reagoimiseen, komissio voi päättää käyttää omia rescEU-voimavarojaan jäsenvaltioiden toimien tukemiseksi. Nämä voimavarat voidaan jakaa neljään ryhmään: sammutustöissä käytettävät ilma-alukset, tulvissa käytettävät suurtehopumput, taajama-alueiden etsintä- ja pelastusresurssit sekä kenttäsairaala ja hätälääkintäryhmät.

4) Tarvittava apu yksilöidään ja lähetetään sitten apua pyytäneeseen maahan. Komissio vastaa rescEU:n resurssien operatiivisesta valvonnasta. Operaation aikana kyseinen maa huolehtii siitä, että toiminta, jossa on mukana rescEU:n resursseja, toteutetaan operatiivisesta käyttöönotosta komission kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Miten EU tukee jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuuta kansallisten voimavarojen käytössä eurooppalaisessa pelastuspalvelureservissä?

Ehdotuksessa on joukko uusia säännöksiä, jotka auttavat jäsenvaltioita kehittämään resurssejaan ja osallistumaan suuremmalla panoksella eurooppalaiseen pelastuspalvelureserviin:

  1. Jäsenvaltiot saavat EU:lta huomattavan 75 prosentin osarahoituksen kansallisten resurssiensa kehittämiseen. Näistä resursseista tulee sen jälkeen osa eurooppalaista pelastuspalvelureserviä, ja niitä käytetään katastrofien yhteydessä.
  2. Jos resursseja tarvitaan katastrofista selviämiseen jossain toisessa jäsenvaltiossa, EU osarahoittaa kustannuksia, joita aiheutuu pelastuspalvelureserviin kuuluvien resurssien lähettämisestä kyseiseen maahan. EU:n osarahoitus, joka koskee jäsenvaltioiden Euroopan pelastuspalvelureserviin luovuttamia resursseja, kattaisi 75 prosenttia käyttökustannuksista, kun resursseja käytetään EU:n tai pelastuspalvelujärjestelmään osallistuvien EU:n ulkopuolisten valtioiden alueella. Tällä hetkellä EU:n talousarviosta rahoitetaan ainoastaan osa kuljetuskustannuksista, mutta ei käyttökustannuksia. Useimmissa tapauksissa siirtyminen paikasta A paikkaan B ei ole kallein osuus, vaan käyttökustannukset ovat paljon kuljetuskustannuksia suuremmat. Esimerkiksi suuren kenttäsairaalan siirtokustannukset ovat vain murto-osa sen käyttökustannuksista, jotka ovat noin 6 miljoonaa euroa kuukaudessa. Myös lentokoneen lentäminen Ranskasta Portugaliin on halpaa verrattuna kustannuksiin, joita syntyy sen käyttämisestä siellä usean päivän ajan.
  3. Pelastuspalvelualan toimijoiden tukemiseksi kaikkialla Euroopassa perustetaan EU:n pelastuspalvelun osaamisverkosto. Sen ansiosta kaikki katastrofityöntekijät voivat pysyä ajan tasalla ja puhua samaa ”teknistä kieltä”.
  4. Komissio tekee jäsenvaltioiden kanssa yhteistyötä varmistaakseen, että rakennerahastojen varoilla tehdyt investoinnit ovat ”katastrofinkestäviä” eli niissä otetaan huomioon jäsenvaltioiden toteuttamat riskinarvioinnit. Lisäksi komissio voi pyytää kansallisia riskinhallinta- ja varautumissuunnitelmia, valvoa niiden täytäntöönpanoa ja antaa suosituksia kansallisista ennaltaehkäisy- ja varautumisinvestoinneista. Pitkällä aikavälillä tämä on tehokkain tapa auttaa jäsenvaltioita vähentämään tappioitaan ja lisäämään mahdollisuuksiaan ehkäistä katastrofeja sekä varautua ja reagoida niihin.

Euroopan pelastuspalvelureservi: kuinka paljon resursseja ja mistä maista?

Euroopan pelastuspalvelureservi pohjautuu lokakuussa 2014 perustettuihin eurooppalaisiin hätäapuvalmiuksiin, joista käytetään yleisesti nimitystä vapaaehtoinen reservi. Reservissä on tällä hetkellä yli 90 eri resurssia, jotka 20 eri osallistuvaa valtiota on luovuttanut sen käyttöön. Niistä on yhteenveto täällä. Niitä ovat esimerkiksi palomiehet ja sammutustöissä käytettävä ilma-alus sekä välineistöt tulvien torjumiseksi, veden puhdistamiseksi ja kemiallisten, biologisten, säteilyyn ja ydinaineisiin liittyvien uhkien havaitsemiseksi ja näytteiden ottamiseksi. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että nämä voimavarat eivät riitä, koska katastrofit ovat aiempaa monimutkaisempia ja niitä tapahtuu samanaikaisesti ja yhä useammin.

Komissio vahvistaa Euroopan pelastuspalvelureserviä kasvattamalla reservissä olevien resurssien mukauttamiseen, korjaamiseen ja käyttämiseen tarkoitettua unionin rahoitusta jäsenvaltioille. Tämä luo jäsenvaltioille lisäkannusteen kehittää resurssejaan ja osoittaa ne Euroopan pelastuspalvelureservin käyttöön.

Mahdollistaako tällainen rakenne pelastuspalvelumekanismin aktivoimisen myös EU:n ulkopuolella?

Ehdotus keskittyy suurelta osin vahvistamaan EU:n ja jäsenvaltioiden yhteistä kykyä vastata katastrofeihin kotirintamalla.

Kun EU:n pelastuspalvelumekanismi aktivoidaan EU:n ja osallistuvien valtioiden ulkopuolella, sillä varmistetaan, että unionin toimet ovat voimassa olevan lainsäädännön mukaisia. Tällöin myös osarahoitetaan 75 prosenttia Euroopan pelastuspalvelureservin resurssien kuljetuskustannuksista.

Myös EU:n pelastuspalvelumekanismiin osallistuvat valtiot (Islanti, Norja, Serbia, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Montenegro ja Turkki) hyötyvät rescEU:n tarjoamista uusista mahdollisuuksista.

Miten ehdotus parantaa varautumista ja ehkäisytoimia?

Varautuminen ja ehkäisytoimet ovat tehokkaan luonnonkatastrofeihin reagoimisen kulmakiviä. Investoimisesta katastrofien ehkäisyyn on selkeää hyötyä: se pelastaa henkiä ja suojelee toimeentulomahdollisuuksia sekä vähentää taloudellisia ja fyysisiä vahinkoja. Ehdotus asettaa katastrofien tehokkaamman ehkäisyn ja riskien vähentämisen kaiken suunnittelun ytimeen ja nivoo riskien arvioinnin ja vähentämisen EU:n varojen käyttöön.

EU ehdottaa, että asiassa edetään seuraavasti:

  • Otetaan jäsenvaltiot tiiviimmin mukaan riskien arviointiin ja tehokkaiden varautumis- ja ehkäisytoimien suunnitteluun. Jos esimerkiksi tiedetään, että tietty alue on altis tulville, olisi varmistettava, että alueen rakennukset, yritykset ja ympäristö on suojattu asianmukaisesti. Tai jos tiedetään, että metsäpaloalttiilla syrjäisillä maaseutualueilla asuu ikääntyneitä henkilöitä, heidän evakuoimistaan varten on laadittava varautumissuunnitelma.

  • Varmistetaan, että Euroopan parhaita asiantuntijoita koulutetaan yhdessä. Kaluston käytön ja tiimien toiminnan pitäisi olla raja-alueilla sujuvaa, ja ne olisi sijoitettava lähelle alueita, joilla katastrofit ovat tavanomaista todennäköisempiä. Tämä koskee myös osaamisen ja aiemmista katastrofeista saatujen kokemusten jakamista. Kaikkia näitä näkökohtia edistetään EU:n pelastuspalvelun osaamisverkoston kautta.

Jäsenvaltioiden on laadittava ehkäisy- ja varautumissuunnitelmia. Komissio tarkistaa suunnitelmat ja auttaa niitä jäsenvaltioita, jotka tarvitsevat lisätukea.

Kuinka monesti EU:n pelastuspalvelumekanismi on aktivoitu kahden viime vuoden aikana?

Kahden viime vuoden (2016 ja 2017) aikana mekanismi on aktivoitu EU:n sisä- ja ulkopuolella kaikkiaan 56 kertaa.

Mitkä ovat komission ehdotuksen kustannukset, jos parlamentti ja neuvosto hyväksyvät sen?

Arvioiden mukaan ehdotuksen talousarviovaikutus on 280 miljoonaa euroa monivuotisen rahoituskehyksen jäljellä olevalla kaudella (2018–2020).

 

MEMO/17/4732

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar