Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Taustatiedote

EU näyttää kunnianhimoisilla toimillaan tietä puhtaampien ja turvallisempien merten puolesta

Malta 5. lokakuuta 2017

EU näyttää kunnianhimoisilla toimillaan tietä puhtaampien ja turvallisempien merten puolesta

Euroopan unioni on julkistanut Maltassa meneillään olevassa (5.–6. lokakuuta) EU:n isännöimässä Our Ocean -konferenssissa sitoutuvansa 36 konkreettiseen toimeen, joilla edistetään merten terveyttä, puhtautta ja turvallisuutta. Sitoumusten arvo on yli 550 miljoonaa euroa ja ne kattavat toimia kaikkialla maailmassa. Ne ovat merkki EU:n päättäväisyydestä parantaa merten tilaa ja kehotus muulle maailmalle – sekä hallituksille että yksityiselle sektorille – ryhtyä toimiin meriin liittyvien kasvavien haasteiden ratkaisemiseksi. Haasteita riittää muoviroskasta ja merieliöstön suojelemisesta ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja rikolliseen toimintaan merellä.

EU:n 36 sitoumusta yksityiskohtaisesti:

Merellinen turvallisuus on maailmankaupan ja vaurauden perusta, mutta sitä uhkaavat luonnonkatastrofit, merirosvous, laiton kauppa ja aseelliset konfliktit. EU ilmoitti seuraavista toimista merten turvallisuuden takaamiseksi:

  • 37,5 miljoonaa euroa merellisen turvallisuuden varmistamiseen ja merirosvouden torjumiseen Kaakkois-Afrikan rannikolla ja Intian valtamerellä. Neljän alueellisen järjestön (IGAD, COMESA, EAC ja IOC) on määrä käyttää varat yhteistyössä YK:n huume- ja rikosjärjestön (UNODC), Interpolin ja FAO:n kanssa. Ohjelmalla tuetaan merenkulkuun liittyvän tiedon alueellisen vaihto- ja koordinointijärjestelmän lisäksi vaihtoehtoisten elinkeinojen aloitteita Somalian rannikolla sijaitsevilla merirosvoalueilla, kansallisen ja aluetason tutkintavalmiuksia, vankilauudistuksia, syyttämis- ja lainkäyttövalmiuksia, laittomien rahavirtojen tyrehdyttämistä, rahanpesun torjumista ja monia muita mereen liittyviä tehtäviä.
  • 4 miljoonan euron investoinnit EU:n satelliittivalvontaohjelmaan (Copernicus) vuonna 2017. Tavoitteena on tukea EU:n virastoja ja EU:n jäsenvaltioita öljyvahinkojen ja mittavan ammattikalastuksen valvomisessa (laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen torjuminen mukaan lukien) Koillis-Atlantilla, Välimerellä, Itämerellä, Pohjanmerellä, Mustallamerellä, Tyynellä valtamerellä ja Kanariansaarten ympäristössä. Copernicuksessa otetaan käyttöön myös uusia palveluita, joilla tuetaan lainvalvontaa ja navigointiturvallisuutta alueilla, joilla jäätä esiintyy runsaasti.
  • Merellisen turvallisuuden tukeminen edelleen Guineanlahdella, muun muassa Guineanlahden alueidenvälisen verkoston kautta sekä käynnistämällä kaksi uutta ohjelmaa: Länsi-Afrikan yhdennetyn merellisen turvallisuuden tukemiseen tähtäävä ohjelma (Support to West Africa Integrated Maritime Security, SWAIMS), jolle myönnetään 29 miljoonaa euroa, sekä Länsi- ja Keski-Afrikan satamien turvallisuuden parantamiseen tähtäävä ohjelma, jolle myönnetään 8,5 miljoonaa euroa.
  • 1 miljoona euroa vuonna 2017 EU:n meriviranomaisten tieto- ja viestintäjärjestelmien parantamiseen ja näiden välisen yhteistyön helpottamiseen. Lisäksi Euroopan unioni ilmoitti, että se aikoo osoittaa 80 000 euroa rannikkovartioviranomaisten yhteistyön helpottamiseen Euroopassa.
  • Valvontavälineprototyypin käyttöönotto syyskuussa 2017. Väline havaitsee alukset ja paljastaa, missä määrin merellä on ihmisten toimintaa. Tunnistamattomien meriesineiden etsimiseen tarkoitettu väline eli lyhyesti SUMO (Search for Unidentified Maritime Objects) on ohjelmisto, joka automaattisesti analysoi satelliittien tutkakuvista välittyviä tietoja, joiden perusteella se pystyy löytämään vain metrin mittaisiakin aluksia jopa pilvisissä sääolosuhteissa tai yöllä. SUMO on avoin lähdekoodi, jota käyttäjien ja sovellusten kehittäjien hyödyntävän mahdollisimman paljon ja jolla helpotetaan kansainvälistä yhteistyötä laivaväylien kartoituksessa, alusten määrän seuraamisessa, saastuttavien alusten tunnistamisessa, kalastustoiminnan valvomisessa, merirosvouden ja salakuljetuksen torjumisessa sekä merirajojen valvomisessa.

Merten saastuminen on valtava ongelma. Meriin päätyy joka vuosi yli 10 miljoonaa tonnia roskaa. Vuonna 2050 merissämme saattaa olla enemmän muovia kuin kaloja. EU vastaa näihin haasteisiin seuraavilla toimilla:

  • Yhteisen vesitietojärjestelmän meriympäristöä käsittelevän osion WISE-Marine käyttöönotto. Se on väylä, jonka kautta suuri yleisö ja sidosryhmät voivat saada tietoa Euroopan vesiasioista. Tavoitteena on parantaa valtamerten hallinnointia ja ekosysteemiperusteista hallinnointia. Portaalin laajentamista ja yhtenäistämistä on tarkoitus jatkaa tulevina vuosina.
  • 2 miljoonaa euroa tukea jäsenvaltioille vuonna 2017 meristrategiapuitedirektiivin täytäntöönpanemiseksi sekä lisäksi 2,3 miljoonan euron tuki tätä koskevaan alueelliseen ja alueiden väliseen yhteistyöhön. EU:n lainsäädännöllä pyritään saavuttamaan EU:n jäsenvaltioiden vesistöjen suhteen hyvä ympäristön tila vuoteen 2020 mennessä ja suojelemaan meriin liittyvän taloudellisen ja sosiaalisen toiminnan kannalta välttämätöntä resurssipohjaa.
  • 2,85 miljoonaa euroa merten saastumisen ennaltaehkäisy- ja valmiushankkeisiin ja 2,5 miljoonaa euroa merten saastumisen ehkäisemiseen liittyviin harjoituksiin, joilla tuetaan ja täydennetään rajatylittäviä yhteistyötoimia EU:n jäsenvaltioiden ja EU:n läheisyydessä olevien valikoitujen maiden välillä.
  • Ehdotuksia vuoden 2017 loppuun mennessä toteutettavista toimenpiteistä, joilla pyritään vähentämään muovien joutumista luontoon, osana tulevaa muovistrategiaa.
  • Ehdotuksia vuonna 2017 toteutettavista toimista, joilla vähennetään alusten tuottaman jätteen ja lastijäämien joutumista mereen.

Kestävän sinisen talouden ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Se nykyarvoksi on arvioitu 1,3 biljoonaa euroa. EU lisäsi aiheen tämänvuotiseen Our Ocean -konferenssiin, koska se haluaa vahvistaa yhteisvaikutusta merien kannalta kestävien ratkaisujen sekä talouskasvun ja rannikkoyhteisöjen työllisyyden välillä eri puolilla maailmaa. Siksi EU ilmoitti seuraavista toimista:

  • Yli 250 miljoonaa euroa meriin ja merenkulkuun liittyvän tutkimuksen rahoittamiseen vuonna 2017. Tästä summasta 40 miljoonalla eurolla tuetaan vähäpäästöistä ja kehittynyttä vesiliikennettä ja yli 30 miljoonalla eurolla merienergiaa. Lisäksi EU ilmoitti, että se aikoo myöntää 12 miljoonaa euroa kahden uuden puhdistustoimiin liittyvän innovointihankkeen tukemiseen. Näiden hankkeiden tavoitteena on torjua merien roskaantumista ja muita epäpuhtauksia. Euroopan unioni ilmoitti aikovansa tukea yli 50 miljoonalla eurolla BlueMed-aloitetta, joka koskee tiede- ja tutkimusyhteistyön tekemistä terveen, tuottavan ja kestävän Välimeren hyväksi.
  • Atlantin valtameren tutkimusyhteenliittymään liittyvien toimien vahvistaminen entisestään edistämällä tehostettuja yhteistyöpuitteita Atlantin alueen kumppaneiden (mm. Brasilia ja Etelä-Afrikka) kanssa meritieteen, merentutkimuksen ja meri-innovoinnin alalla Belémin julkilausuman mukaisesti. Lisäksi EU aikoo vuosina 2018–2019 myöntää yli 60 miljoonaa euroa tämän tavoitteen saavuttamiseen. EU aikoo myös jatkaa uraauurtavan Galwayn julkilausuman soveltamista Atlantin valtamerta koskevassa tutkimusyhteistyössään Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa. Euroopan unioni ilmoitti, että Atlantin valtameriä koskevia haasteita käsittelevissä kansainvälisissä yhteenliittymissä työskentelevien tutkimusryhmien määrä nousee yli 500:aan vuoteen 2019 tultaessa.
  • 14,5 miljoonan euron investointialoite vuonna 2017 kestävän sinisen talouden edistämiseksi Euroopan unionissa. Noin 8 miljoonan euron osuus näistä määrärahoista on määrä myöntää käynnistysavustuksina kehittymässä olevien sinisen talouden alojen erittäin lupaaville hankkeille kaikkialla EU:ssa. Lisäksi osoitetaan 2 miljoonaa euroa innovatiivisten teknologioiden tukemiseen. Päämääränä on valvoa ja torjua tehokkaammin merten roskaantumista Euroopan unionia ympäröivillä vesillä. Välimeren alueen kumppanuushankkeiden edistämiseen osoitetaan 3 miljoonaa euroa. Tällaisia ovat muun muassa merialan koulutuksen ja koulutuslaitosten sekä sinisen talouden alalla toimivien yritysten ja paikallisten kalastajayhteisöjen väliset hankkeet. Lopuksi myönnetään 1,5 miljoonaa euroa Välimeren meri- ja rannikkoekosysteemien ennallistamiseen.
  • Tyynenmeren alueen ja EU:n välisen merikumppanuusohjelman käynnistäminen, johon käytetään 45 miljoonaa euroa. Ruotsi ilmoitti osallistuvansa ohjelmaan 10 miljoonalla eurolla. Ohjelman tavoitteena on tukea kalatalouden kestävää hoitoa ja kehittämistä elintarviketurvan ja talouskasvun hyväksi ja samalla toteuttaa toimia, joilla parannetaan kykyä sietää ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja edistetään merialueiden biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä.
  • Merten aluesuunnittelun jouduttaminen maailmanlaajuisesti yhteistyössä Unescon hallitusten välisen merentutkimustoimikunnan (IOC-UNESCO) kanssa. Kumpikin taho sitoutui tähän 24. maaliskuuta 2017. Merten aluesuunnittelua tehdään yli valtioiden ja toimialojen rajojen, jotta voidaan varmistaa, että ihmisen toiminta merellä on tehokasta, turvallista ja kestävää. Yhteisen etenemissuunnitelman mukaisesti EU aikoo myöntää tukea 1,4 miljoonaa euroa IOC-UNESCOlle merten aluesuunnittelun kansainvälisten suuntaviivojen laatimiseksi. Vuoden 2018 alkupuolella käynnistetään tähän liittyen kaksi merten aluesuunnittelun kokeiluhanketta: toinen Välimerellä ja toinen Eteläisellä Tyynellä merellä. Lisäksi perustetaan merten aluesuunnittelua käsittelevä kansainvälinen foorumi, jolla pyritään edistämään keskustelua siitä, miten merten aluesuunnittelua olisi toteutettava maailmanlaajuisesti, monialaiset toimet mukaan lukien. Ensimmäinen työpaja on määrä pitää keväällä 2018.
  • 23 miljoonan euron investoinnit EU:n satelliittivalvontaohjelman (Copernicus) meriympäristön seurantapalveluun vuosina 2017 ja 2018. Palvelu keskittyy ilmastonmuutokseen, kalastukseen ja mertensuojeluun. Lisäksi ilmoitettiin, että Copernicuksen puitteissa aiotaan luoda ensimmäistä kertaa valtamerten seurantaa koskevia, muun muassa biokemiallisia, indikaattoreita. Nämä indikaattorit, jotka ovat tärkeitä valtamerten terveyden mittaamisessa, julkistetaan valtamerten tilaa käsittelevässä raportissa, joka on saatavilla verkossa vuoden 2018 loppuun mennessä.
  • Sitoumus toimia edelleen rannikkovaltioiden kanssa tehtävien kestävää kalastusta koskevien kumppanuussopimuksien edistämiseksi. Näillä sopimuksilla avustetaan jo nyt maita kestävän kalastuksen kehittämisessä, seuranta- ja valvontajärjestelmien tehokkaassa hallinnoinnissa sekä laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen torjunnassa. Uuden sukupolven sopimuksissa on määrä omaksua yhdennetympi toimintatapa, johon kuuluu muun muassa kestävän sinisen talouden edistäminen samoin kuin kalatalousalaan kohdistuvien investointien edistäminen. Tämän uuden toimintatavan avulla kumppanimaiden on tarkoitus saada lisäarvoa meritaloudesta kestävällä tavalla.
  • 8,5 miljoonaa euroa Karibian alueen meriluonnon ja rannikoiden monimuotoisuuden säilyttämiseen näistä ekosysteemeistä riippuvaisten yhteisöjen hyväksi. Tämä toiminta kohdennetaan erityisesti luonnonalueisiin, joita uhkaavat väärinkäyttö, ylihyödyntäminen, saastuminen sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset.
  • Lähes 6 miljoonaa euroa tukea hankkeille, joilla luodaan merten aluesuunnitteluun liittyvää rajatylittävää yhteistyötä EU:n jäsenvaltioissa. Merten aluesuunnittelua tehdään yli valtioiden ja toimialojen rajojen, jotta voidaan varmistaa, että ihmisen toiminta merellä on tehokasta, turvallista ja kestävää.
  • Euroopan ensimmäisten aalto- ja vuorovesienergiayksikköjen testauksen rahoittaminen vuonna 2017 myöntämällä 1,5 miljoonaa euroa ympäristönseurantaan osallistuville viranomaisille ja hankkeiden kehittäjille.
  • Aikomus kehittää sinisen tieteen pilvipalvelukokeiluhanketta, jonka avulla on tarkoitus uudenaikaistaa mahdollisuuksia tutustua meritietoon sekä hallinnoida ja käyttää sitä. Tavoitteena on parantaa meriä ja merenkulkua koskevien suurten tietomäärien käsittelyä pilvipalveluteknologiaa käyttämällä. Lisäksi "sinisillä pilvipalveluilla" on tarkoitus edistää edelleen EU:n tutkijoiden ja heidän kansainvälisten kumppaniensa keskinäistä yhteistyötä. Pilvipalveluteknologialla voidaan parantaa maailmanlaajuista ja alueellista valtamerten havainnointia ja valtameriä koskevia ennusteita, kuten merten tulevaisuutta koskevassa G7- aloitteessa esitetään ja osana globaalia ponnistusta rakentaa maailmanlaajuinen maanhavainnointijärjestelmä (GEOSS).
  • Vähintään 1 miljoona euroa Maailmanpankin kalastusohjelman (PROFISH) tukemiseen. Ohjelman tavoitteena on parantaa ympäristön kestävyyttä, ihmisten hyvinvointia ja taloudellista suorituskykyä maailmanlaajuisesti kalastuksen ja vesiviljelyn alalla. Ohjelmassa keskitytään köyhien hyvinvointiin kehitysmaiden kalastus- ja kalanviljely-yhteisöissä.

Ilmastonmuutoksella on valtameriin hyvin suoria vaikutuksia, joista hälyttävimmät ovat merenpinnan nousu ja happamuuden lisääntyminen. Siksi EU ilmoitti seuraavista toimista:

  • Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) kanssa toteutettava 10 miljoonan euron hanke, joka koskee ilmastonmuutoksen hillitsemistä merenkulkualalla. Hankkeen tavoitteena on perustaa viisi meriteknologiaan liittyvää yhteistyökeskusta, yksi kullekin kohdealueelle – Afrikkaan, Aasiaan, Karibian alueelle, Latinalaiseen Amerikkaan ja Tyynenmeren alueelle – ja muodostaa näin maailmanlaajuinen verkosto. Verkoston tehtävänä on luoda alueen kehittyville maille mahdollisuudet kehittää meriliikennettä koskevia energiatehokkaita toimia.
  • 1,5 miljoonaa euroa mustan hiilen päästöjen vähentämiseen arktisella alueella. Hankkeella pyritään vahvistamaan kansainvälistä yhteistyötä arktisen ympäristön suojelemiseksi.
  • 600 000 euroa seuraavan kahden vuoden aikana integroituun arktiseen hankkeeseen, jossa keskitytään EU:n arktisen politiikan kolmeen ensisijaiseen tavoitteeseen, jotka ovat ilmastonmuutos ja arktisen ympäristön suojelu, kestävä kehitys arktisella alueella ja sen ympäristössä ja kansainvälinen yhteistyö arktisen alueen asioissa.

Merten suojelu: Huolimatta YK:n 10 prosentin suojelutavoitteesta alle 5 prosenttia maailman meri- ja rannikkoalueista on tällä hetkellä suojattu lailla ja vieläkin vähemmän on tosiasiallisesti suojeltua. Siksi EU ilmoitti seuraavista toimista:

  • Euroopan komissio ilmoitti, että kaikki kertakäyttöiset muovimukit poistetaan vuoden 2017 loppuun mennessä juomavesipisteistä ja juoma-automaateista komission rakennuksissa Brysselissä*. EU sitoutuu myös raportoimaan vuoden 2018 Our Ocean -konferenssissa kaikista toimistaan muiden kertakäyttömuovituotteiden käytön vähentämiseksi edelleen kaikissa rakennuksissaan ja tapahtumissaan. Tämän toteuttamiseksi EU parantaa ympäristöä säästäviä julkisia hankintojaan, vähentää kertakäyttöisten muovituotteiden käyttöä ruokaloissa ja kahviloissa, kannustaa käyttämään vesijohtovettä, käynnistää henkilöstöönsä kohdistuvan laajan valistuskampanjan jätteiden vähentämisestä, lajittelusta ja kierrätyksestä sekä ympäristöystävällisyyden lisäämisestä komission tapahtumissa.
  • 20 miljoonaa euroa Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden merellisten suojelualueiden hoidon tukemiseen BIOPAMA II -ohjelman kautta (biologinen monimuotoisuus ja suojelualueet AKT-maissa).
  • Yhdessä Saksan kanssa tuki monialaisen ja rajatylittävän valtamerten alueellista hallinnointia koskevan sidosryhmäfoorumin perustamiseen vuoteen 2020 mennessä. Foorumia kehitetään valtamerten alueellista hallinnointia käsittelevän kumppanuuden (Partnership for Regional Ocean Governance, PROG) yhteydessä, jonka YK:n ympäristöohjelma (UNEP), Institute for Advanced Sustainability Studies -tutkimuslaitos (IASS), kestävän kehityksen ja kansainvälisten suhteiden instituutti (Institut du Développement Durable et des Relations Internationales, IDDRI) ja Think Tank for Sustainability -ajatushautomo panivat alulle vuonna 2015. Saksa on ilmoittanut, että foorumin kehittäminen on vapaaehtoinen sitoumus, jonka se antaa YK:n valtamerikonferenssissa kestävän kehityksen tavoitteen 14 toteuttamiseksi (5.–9. kesäkuuta 2017). PROG-foorumin on määrä tarjota uutta tietoa valtamerten yhdennetystä hallinnoinnista kolmella eri tasolla: 1) alueiden sisällä; 2) alueiden välillä; ja 3) alueellisen tason ja maailmanlaajuisen tason välillä. Kansainvälisten kumppaneiden kanssa vuonna 2018 tehtävän yhteistyön pohjalta EU ja Saksa järjestävät ensimmäisen kokouksen vuonna 2019.
  • 1,5 miljoonaa euroa Atlantin keskiselänteen ja Rio Granden selänteen ekosysteemien ja taloudellisen toiminnan analysoimiseen. Tavoitteena on tukea ekologisesti erityisen merkittävien alueiden muodostamaa yhtenäistä kokonaisuutta.
  • Tuki Välimeren yleiselle kalastuskomissiolle vähintään 2 700 neliökilometrin kokoisen kalastusrajoitusalueen perustamisessa. Tavoitteena on suojella pohjakalakantoja elinpaikassa, jonka on todettu olevan monien meriympäristön lajien keskeistä kasvu- ja kutualuetta ja joka sijaitsee Italian ja Kroatian aluevesien ulkopuolella Jabukan/Pomon alueella Adrianmerellä. Jabukan/Pomon alueen kalastusrajoitusalueen perustamisesta päätetään Välimeren yleisen kalastuskomission vuosi-istunnossa 16.–19. lokakuuta 2017.

Kestävä kalastus on edellytys sille, että tulevillekin sukupolville riittää ravitsevaa kalaa ja mereneläviä. Kestävän kalastuksen turvaamiseksi kaikkialla maailmassa EU ilmoitti seuraavista toimista:

  • 15 miljoonaa euroa PESCAO-ohjelmasta Länsi-Afrikan alueellisen kalastuksen hallinnan parantamiseen. Tavoitteena on kehittää alueellinen kalastuspolitiikka, luoda alueellinen koordinointijärjestelmä, jolla torjutaan laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta, sekä parantaa kalakantojen hoitoa aluetasolla.
  • 5,7 miljoonaa euroa vuonna 2017 YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestön (FAO) sekä Välimeren yleisen kalastuskomission tukemiseen Välimeren kalavarojen kestävyyden parantamiseksi.Tämä on jatkotoimi 30. maaliskuuta 2017 allekirjoitetulle MedFish4Ever-julkilausumalle, joka sisältää 10 vuoden sitoumuksen Välimeren kalakantojen pelastamiseksi ja alueen ekologisen ja taloudellisen vaurauden suojelemiseksi.
  • Vähintään 1 miljoona euroa vuonna 2017 FAO:n maailmanlaajuiselle ohjelmalle, jolla tuetaan laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemiseksi, estämiseksi ja lopettamiseksi toteutettavan satamavaltion toimenpiteitä koskevan sopimuksen täytäntöönpanoa. Ohjelman kautta annetaan poliittista, oikeudellista ja teknistä apua ja kehitetään toimintaedellytyksiä, joiden avulla sopimuksen täytäntöönpanoa voidaan vahvistaa. Lisäksi EU ilmoitti, että se aikoo isännöidä kansainvälistä konferenssia satamavaltion toimenpiteitä käsittelevän sopimuksen arvioimiseksi ja tarkastelemiseksi vuonna 2020. Lopuksi EU ilmoitti, että se aikoo vuonna 2017 myöntää 225 000 euroa FAO:lle kalastusalusten, jäähdytettyjen kuljetusalusten ja huoltoalusten maailmanlaajuisen rekisterin luomiseen.
  • Uudet säännöt, joiden odotetaan tulevan voimaan vuoden 2017 loppuun mennessä ja joilla EU:n ulkoista kalastuslaivastoa voidaan hallinnoida paremmin ja kestävämmin. Uusien sääntöjen avulla Euroopan unioni voi paremmin seurata ja valvoa laivastoaan ja puuttua tehokkaasti lippuvaltion vaihtamista ja rahtausta koskeviin ongelmiin ja näin lisätä laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen torjuntaa.
  • Sitoumus saada aikaan kalastustukia koskeva monenvälinen sopimus Maailman kauppajärjestön (WTO) 11. ministerikokouksessa, joka on määrä pitää Buenos Airesissa joulukuussa 2017. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi EU esitti WTO:ssa heinäkuussa 2017 tarkistetun ehdotuksen, jonka tavoitteena oli tiettyjen ylikapasiteettia ja liikakalastusta lisäävien kalastustukimuotojen kieltäminen, laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta lisäävien tukien poistaminen sekä pidättäytyminen uusien tämäntyyppisten tukien käyttöönotosta. Kestävän kehityksen tavoitteen 14.6 toteuttamiseen tähtäävään ehdotukseen sisältyy myös avoimuuden lisäämistä koskevia säännöksiä sekä ohjeita kehittyvien ja vähiten kehittyneiden maiden erityis- ja erilliskohtelusta. Lisäksi EU tekee kaikkensa edistääkseen tätä sopimusta ja tukeakseen sen etenemistä kaikissa siihen liittyvissä neuvottelu- ja täytäntöönpanovaiheissa.

Lisätietoja

Our Ocean -verkkosivusto

Seuraa suoratoistolähetystä Our Ocean -konferenssista (saatavilla EN, FR, ES, CN, RU, AR)

Seuraa suoratoistolähetystä EU:n lehdistötilaisuudesta Maltassa (perjantaina 6. lokakuuta klo 13 Keski-Euroopan aikaa)

 

* Päivitetty 6.10.2017 klo 13.00 ja tarkennettu sitoumusta

MEMO/17/3588

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar