Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Taustatiedote

Kysymyksiä ja vastauksia: Elintarvikkeita ja rehuja koskeva nopea hälytysjärjestelmä (RASFF)

Bryssel 10. elokuuta 2017

Mikä on elintarvikkeita ja rehuja koskeva nopea hälytysjärjestelmä (RASFF)?

Lähes neljä vuosikymmentä sitten vuonna 1979 käynnistetty elintarvikkeita ja rehuja koskeva nopea hälytysjärjestelmä (RASFF) on ensisijaisesti tietotekninen väline, jonka avulla kansalliset viranomaiset voivat nopeasti vaihtaa tietoa elintarvikkeisiin ja rehuihin liittyvistä terveysriskeistä.

Terveysvaaran todennut verkoston jäsenmaa ilmoittaa muille verkoston jäsenille kyseisestä tuotteesta ja riskin poistamiseksi toteutetuista toimenpiteistä. Näitä toimia ovat tuotteiden poistaminen markkinoilta, palautusmenettely, takavarikointi tai hylkääminen. Kaikki RASFF-verkoston jäsenet voivat tämän nopean tietojenvaihdon ansiosta tarkistaa reaaliaikaisesti, koskeeko asia myös niitä ja ovatko kiireelliset toimet tarpeen. Asianomaisten maiden viranomaisten vastuulla on toteuttaa tarpeelliset kiireelliset toimenpiteet, joihin kuuluvat julkinen tiedotus, tuotteiden poistaminen markkinoilta ja valvonnan suorittaminen paikan päällä.

Milloin jäsenmaan on lähetettävä ilmoitus?

RASFF-verkoston jäsenten (ks. seuraava kysymys) on välittömästi ilmoitettava komissiolle järjestelmän kautta, kun ne saavat tiedon elintarvikkeista tai rehuista johtuvasta vakavasta terveysriskistä. Lainsäädännössä on esitetty ne kriteerit, joiden täyttyessä ilmoitus on tehtävä[1].

Ketkä ovat RASFF-verkoston jäseniä?

- Kaikki EU:n jäsenvaltiot

- ETA-maat (Norja, Liechtenstein ja Islanti) ja EFTAn sihteeristö, joka koordinoi ETA-maiden osuutta

- Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) ja

- Euroopan komissio järjestelmän hallinnoijana

- Sveitsi on 1. tammikuuta 2009 voimaan tulleen sopimuksen myötä osittain järjestelmän jäsen siltä osin kuin on kyse eläinperäisten tuotteiden hylkäämisestä rajatarkastuksissa.

Miksi RASFF-verkostoa tarvitaan?

RASFF mahdollistaa nopean tietojenvaihdon kansanterveysviranomaisten välillä elintarvikkeisiin ja rehuihin liittyvistä riskeistä. Tämän välineen ansiosta kaikki verkoston jäsenet voivat toteuttaa koordinoituja, johdonmukaisia ja samanaikaisia toimia mahdollisimman korkean kuluttajansuojan tason varmistamiseksi.

Miten se toimii käytännössä?

Menettely käynnistyy jonkin RASFF-verkoston jäsenen ilmoitettua elintarvikkeisiin tai rehuun liittyvästä vakavasta – suorasta tai välillisestä – kansanterveysriskistä. Euroopan komission saadessa nämä tiedot se (järjestelmän hallinnoijana) todentaa ilmoituksen ja toimittaa sen välittömästi muille verkoston jäsenille.

Käytössä on yhteinen malli kaiken asiaan liittyvän ja hyödyllisen tiedon antamiseksi, mukaan luettuna tuotteen tunnistetiedot, todetut vaarat, toteutetut toimenpiteet sekä tuotteen jäljittämisen mahdollistavat tiedot.

Nämä tiedot saatuaan muut jäsenet tarkastavat, koskeeko asia niitä. Jos tuote on niiden markkinoilla, ne voivat jäljittää sen käyttämällä ilmoituksessa olevia tietoja. Ne raportoivat takaisin löydöksistään ja toteuttamistaan toimenpiteistä, jotta kaikki RASFF-verkoston jäsenet saisivat asiasta täyden käsityksen. Kun on kyse EU:sta peräisin olevista tuotteista, myös tuotteen alkuperäjäsenvaltio raportoi todetun ongelman alkuperää, laajuutta ja syytä koskevien tutkimustensa tuloksista. Muut jäsenet voivat näin ryhtyä nopeasti tarpeellisiin toimiin.

Lisäksi jäsenmaat voivat RASFF-verkoston jäsenen ilmoituksen saatuaan pyytää selvennystä ilmoituksen ajoitukseen, laajuuteen tai luonteeseen liittyen. Jos on esimerkiksi näyttöä siitä, että tapahtumasta olisi voitu ilmoittaa aikaisemmin, ilmoittavalta maalta voidaan pyytää selitystä.

Mistä RASFF-verkostossa ensisijaisesti ilmoitetaan?

Noin puolet ilmoituksista liittyy ETA-alueen ulkorajoilla maahantulopaikoissa tai rajatarkastusasemilla tehtäviin ilmoituksiin[2], kun lähetystä ei hyväksytä tuotavaksi (merkitty ”rajavalvonta – lähetys pysäytetty”) tai kun rajalla on otettu näyte analysoitavaksi (merkitty ”seulonta”) ja lähetys on luovutettu vapaaseen liikkeeseen (merkitty ”rajavalvonta – lähetys luovutettu vapaaseen liikkeeseen”).

Seuraavaksi eniten ilmoituksia synnyttää virallinen valvonta sisämarkkinoilla.

Ilmoituksia voidaan tehdä myös kuluttajien valitusten perusteella, yrityksen ilmoitettua omasta toimestaan tekemänsä tarkastuksen tuloksista tai ruokamyrkytystapauksen seurauksena.

Mihin toimiin komissio voi ryhtyä, jos EU:n jäsenvaltio ei tee ilmoitusta ajoissa?

Jos EU:n jäsenvaltio ei tee ilmoitusta hyvissä ajoin, komissio voi käynnistää rikkomusmenettelyn kyseistä jäsenvaltiota vastaan sen jätettyä noudattamatta EU:n lainsäädännön mukaisia velvoitteitaan.

Kenellä on valtuudet toimia, kun ongelma havaitaan?

Kun ongelma on havaittu, kansallisten elintarvike- ja rehuviranomaisten tehtävänä on ryhtyä toimiin. Näihin kuuluvat toimet, jotka ovat tarpeen riskiin puuttumiseksi välittömästi mutta myös samanlaisen riskin toistumisen estämiseksi. RASFF-verkoston kautta toteutetaan ja raportoidaan erityyppisiä toimia: tuotteiden poistaminen markkinoilta tai palauttaminen ja niiden mahdollinen hävittäminen, julkinen tiedottaminen, lähettäminen takaisin alkuperäpaikkaan jne. Jos tarvitaan EU:n tason kiireellisiä (suoja)toimenpiteitä, komissio ja EU:n jäsenvaltiot voivat päättää näistä toimenpiteistä käyttämällä nopeaa menettelyä[3]. Tällaiset toimenpiteet ovat sitovia ja niillä on välitön vaikutus.

Mitä tapahtuu, jos RASFF-verkoston kautta ilmoitettu elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvä ongelma on seurausta petoksesta?

Elintarvikepetoksia käsittelevältä EU:n yhteistyöverkostolta (FFN) voidaan rajat ylittävissä lainsäädännön rikkomistapauksissa pyytää apua nopean ja tehokkaan yhteistyön varmistamiseksi. Hevosenlihaskandaalin jälkeen heinäkuussa 2013 perustetussa yhteistyöverkostossa ovat osallisina EU:n jäsenvaltioiden sekä Islannin, Norjan ja Sveitsin kansalliset elintarvikepetosten yhteyspisteet ja Euroopan komission terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto.

Se käsittelee mahdollisia elintarvikealan petostapauksia, joista saadaan vihiä RASFF-verkoston kautta tehtyjen ilmoitusten tai verkoston jäsenmaassa toteutetun virallisen valvonnan kautta, kun on osviittaa siitä, että elintarvikelainsäädännön vaatimuksia ehkä rikotaan taloudellista hyötyä tavoitellen. Yhteistyöverkoston kansalliset yhteyspisteet ja Euroopan komissio ovat jatkuvasti yhteydessä toisiinsa.

Yhteistyöverkoston tukena on elokuusta 2016 lähtien ollut tietotekninen väline, jonka avulla jäsenmaat voivat nopeasti vahvistaa petosepäilyn. Vastuuviranomaiset voivat tämän välineen ansiosta olla yhteydessä toisiinsa kahden- tai monenvälisesti saadakseen tietoja toimiin ryhtymiseksi ja mahdollisesti hallinnollisten seuraamusten määräämiseksi tai oikeuskäsittelyn aloittamiseksi.

Miten RASFF ja elintarvikepetoksia käsittelevä yhteistyöverkosto eroavat toisistaan?

RASFF on keskeinen väline rajat ylittävän tietojenvaihdon varmistamiseksi, jotta elintarvikeketjussa todettuihin kansanterveysriskeihin voidaan reagoida nopeasti. Elintarvikepetoksia käsittelevä yhteistyöverkosto, jonka toimintaa helpottaa hallinnollisen avunannon ja yhteistyön järjestelmän (AAC) tietotekninen väline, puolestaan mahdollistaa jäsenmaiden kahden- tai monenvälisen yhteydenpidon petosepäilyn vahvistamiseksi nopeasti.

Komissio todentaa RASFF-verkoston RASFF-ilmoitukset ja informoi kolmansia maita, kun taas elintarvikepetoksia käsittelevä yhteistyöverkosto on ensisijaisesti foorumi, jolla jäsenmaat voivat vaihtaa tietoja ryhtyäkseen toimiin, jotka johtavat mahdollisesti hallinnollisiin seuraamuksiin tai oikeuskäsittelyyn.

Komissio ei elintarvikepetoksia käsittelevän yhteistyöverkoston puitteissa tavallisesti puutu AAC:n kautta tapahtuvaan kahdenväliseen tietojenvaihtoon. Sen tehtävänä on pikemminkin helpottaa tämän tietoteknisen välineen käyttöä tarjoamalla neuvontaa ja koulutusta, varmistamalla jäsenmaiden tiukat vastatoimet ja huolehtimalla tapausten asianmukaisesta päätökseen saamisesta erityisesti henkilötietojen suojaan liittyvien näkökohtien osalta. Petostapausten arvioiminen on lisäksi paljon vaikeampaa, ja jäsenvaltioiden viivästyneet vastatoimet saattavat johtua useista eri syistä.

Mikä on iRASFF?

iRASFF on uusi verkkosovellus, jonka kautta kaikki 32 RASFF-verkoston jäsenmaata voivat toimittaa uusia ilmoituksia riskin aiheuttavista tuotteista tai päivittää muiden jäsenten aiemmin toimittamia ilmoituksia. Se toimii interaktiivisena verkkofoorumina, jolla on määrätty työnkulku, jotta verkoston jäsenet voivat tehdä ilmoitusten osalta yhteistyötä avoimesti. Se on suunniteltu toimimaan sekä kansallisella että EU:n tasolla. Sen toinen hyöty on, että se yhdistää RASFF-ilmoitukset tehokkaammin muihin järjestelmiin, kuten yhdennettyyn eläinlääkinnälliseen tietojärjestelmään (Traces-järjestelmä) ja elintarvikepetosten tietotekniseen järjestelmään.

Mikä on RASFF-kuluttajaportaali ja mitä se tekee?

RASFF-kuluttajaportaali käynnistettiin 13. kesäkuuta 2014, ja se tarjoaa RASFF-järjestelmästä saatuja käytännön ja oikea-aikaisia tietoja tuotteiden palauttamista koskevista ilmoituksista ja elintarviketurvallisuusviranomaisten ja elintarvikealan toimijoiden antamista julkisista varoituksista. Sillä täydennetään RASFF-ilmoituksista julkistettuja tietoja – jotka ovat itse asiassa vain pieni osa verkostossa toimitetuista tiedoista.

Lisätietoja

Infografiikka

RASFF:n verkkosivusto

[1] Asetuksen (EY) N:o 178/2002 50 artikla, EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1.

[2]   Sveitsi on mukana vuodesta 2009 lähtien.

[3] Asetuksen (EY) N:o 178/2002 53 artikla, EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1.

MEMO/17/2461

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar