Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Taustatiedote

Heinäkuun kooste rikkomuspäätöksistä: – osa 1: tärkeimmät päätökset

Bryssel 13. heinäkuuta 2017

Tilanne toimintalohkoittain

Rikkomusmenettelypäätösten kuukausikooste sisältää Euroopan komission oikeudelliset toimenpiteet niitä jäsenvaltioita vastaan, jotka eivät ole noudattaneet EU:n lainsäädännön mukaisia velvoitteitaan. Nämä päätökset kattavat monia aloja ja EU:n toimintalohkoja, ja niiden avulla pyritään varmistamaan EU:n lainsäädännön asianmukainen soveltaminen kansalaisten ja yritysten hyväksi.

Seuraavassa esitetään tärkeimmät komission tekemät päätökset ryhmiteltyinä toimintalohkoittain. Lisäksi komissio lopettaa 122 sellaisen tapauksen käsittelyn, joissa ongelmat jäsenvaltioiden kanssa on ratkaistu ilman, että komission tarvitsee jatkaa menettelyä pidemmälle.

Komissio päätti tänään myös lähettää joukon virallisia ilmoituksia. Tarkempia tietoja on osassa 2: TAUSTATIEDOTE/17/1936.

Tarkempia tietoja EU:n rikkomusmenettelystä on asiakirjassa MEMO/12/12. Lisätietoja kaikista komission päätöksistä on rikkomuspäätösrekisterissä.

1. Maatalous ja maaseudun kehittäminen

(Lisätietoja: Daniel Rosario – puhelin: (+32-2) 295 61 85, Clémence Robin – puhelin: (+32-2) 295 25 09)

Perustellut lausunnot

Komissio kehottaa ITALIAA, KYPROSTA ja YHDISTYNYTTÄ KUNINGASKUNTAA saattamaan osaksi kansallista lainsäädäntöään toimenpiteet, jotka koskevat eräiden maitotuotteiden kaupan pitämiseen liittyviä vaatimuksia

Komissio päätti lähettää Italialle, Kyprokselle ja Yhdistyneelle kuningaskunnalle perustellut lausunnot, koska kyseiset jäsenvaltiot eivät ole ilmoittaneet kansallisista täytäntöönpanotoimenpiteistään komissiolle. Nämä täytäntöönpanotoimenpiteet koskevat maitotuotteisiin kuuluvien kaseiinien ja kaseinaattien kaupan pitämiseen liittyviä vaatimuksia (direktiivi (EU) 2015/2203). Direktiiviin sisältyvillä merkitsemistä koskevilla säännöillä pyritään varmistamaan korkeatasoinen terveyden suojelu lähentämällä EU:n elintarvikelainsäädäntöä kansainvälisiin normeihin sekä parantamaan elintarvikealan yrittäjien mahdollisuuksia hyödyntää direktiivin alaan kuuluvien tuotteiden vapaata liikkuvuutta. Jäsenvaltioiden piti saattaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään ja ilmoittaa komissiolle täytäntöönpanotoimenpiteistään viimeistään 22. joulukuuta 2016. Maidossa olevia kaseiineja voidaan käyttää sidonta-aineena monilla aloilla. Niillä on useita erilaisia käyttötarkoituksia. Ne ovat muun muassa tärkeä juuston valmistusaine ja elintarvikelisäaine. Kaseinaateilla on merkittäviä ravitsemuksellisia ominaisuuksia, sillä ne sisältävät kaikki välttämättömät aminohapot. Niitä käytetään etenkin juuston valmistuksessa, proteiinilisissä ja kuivakermoissa. Komissio esittää kehotuksensa perustellun lausunnon muodossa, sillä se on jo lähettänyt näille jäsenvaltioille viralliset ilmoitukset tammikuussa 2017. Näillä jäsenvaltioilla on nyt kaksi kuukautta aikaa täyttää direktiivin mukaiset velvoitteensa. Muussa tapauksessa komissio voi päättää nostaa niitä vastaan kanteet EU:n tuomioistuimessa.

 

2. Kilpailu

(Lisätietoja: Ricardo Cardoso – puhelin: (+32-2) 298 01 00, Yizhou Ren – puhelin: (+32-2) 299  48 89)

Perustellut lausunnot

Komissio kehottaa BULGARIAA, KREIKKAA, KYPROSTA, LATVIAA, MALTAA, PORTUGALIA ja TŠEKKIÄ panemaan täytäntöön direktiivin kilpailuoikeuden säännösten rikkomisesta johtuvista vahingonkorvauskanteista

Euroopan komissio on kehottanut Bulgariaa, Kreikkaa, Kyprosta, Latviaa, Maltaa, Portugalia ja Tšekkiä saattamaan kilpailuoikeuden säännösten rikkomisesta johtuvista vahingonkorvauskanteista annetun direktiivin (direktiivi 2014/104/EU) täysimääräisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään. Kyseisellä direktiivillä autetaan kansalaisia ja yrityksiä vaatimaan korvausta silloin, kun ne ovat joutuneet kärsimään EU:n kilpailusääntöjen rikkomisesta esimerkiksi kartellien tai määräävän markkina-aseman väärinkäytön vuoksi. Direktiivin säännöksillä varmistetaan muun muassa, että rikkomisen kohteeksi joutuneet saavat kärsimänsä vahingon osoittamiseksi tarvittavat todisteet helpommin käyttöönsä ja aiempaa enemmän aikaa korvausvaatimusten esittämistä varten. Direktiivi on sen vuoksi olennainen osa EU:n kilpailulainsäädännön täytäntöönpanoa. Jäsenvaltioiden piti saattaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään viimeistään 27. joulukuuta 2016. Komissio lähettää tänään perustellut lausunnot Bulgarialle, Kreikalle, Kyprokselle, Latvialle, Maltalle, Portugalille ja Tšekille, koska kyseiset jäsenvaltiot eivät ole ilmoittaneet komissiolle kansallisista täytäntöönpanotoimenpiteistään. Näillä seitsemällä jäsenvaltiolla on nyt kaksi kuukautta aikaa ilmoittaa komissiolle näistä toimenpiteistä. Jos komissio ei saa jäsenvaltioilta tyydyttävää vastausta, se voi päättää nostaa niitä vastaan kanteen EU:n tuomioistuimessa.

 

3. Talous- ja rahoitusasiat

(Lisätietoja: Vanessa Mock – puhelin: (+32-2) 295 61 94, Barbara Ochotnicka – puhelin: (+32-2) 291 37 54)

Euroopan unionin tuomioistuimessa nostettu kanne

Komissio haastaa SLOVENIAN EU:n tuomioistuimeen julkista taloutta koskevien sääntöjen täytäntöönpanon laiminlyönnin vuoksi

Euroopan komissio on päättänyt haastaa Slovenian EU:n tuomioistuimeen, koska Slovenia ei ole ilmoittanut komissiolle jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista annetun direktiivin täytäntöönpanotoimenpiteistä. Jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista annetussa direktiivissä (neuvoston direktiivi 2011/85/EU) säädetään, että jäsenvaltioiden on saatettava direktiivin säännökset osaksi kansallista lainsäädäntöään viimeistään 31. joulukuuta 2013 ja toimitettava kyseiset kansallisen lainsäädännön säännökset kirjallisina komissiolle. Slovenian tähän mennessä ilmoittamat täytäntöönpanotoimenpiteet koskevat vain osaa direktiivin säännöksistä. Komissio onkin tänään päättänyt haastaa Slovenian EU:n tuomioistuimeen, koska Slovenia ei ole ilmoittanut direktiivin kaikkia säännöksiä koskevista täytäntöönpanotoimenpiteistä. Direktiivi on osa kuuden säädöksen lainsäädäntöpakettia, joka hyväksyttiin vuonna 2011 EU:n talouden ohjauksen ja hallinnan parantamiseksi. Tarkoituksena on varmistaa, että jäsenvaltiot noudattavat tervettä ja entistä vakaampaa finanssipolitiikkaa. Sen vuoksi direktiivissä vaaditaan, että jäsenvaltiot hyväksyvät muun muassa seuraavat toimenpiteet: julkista taloutta koskevien luotettavien ja yksityiskohtaisten tietojen oikea-aikainen julkaiseminen, jäsenvaltiokohtaisten numeeristen finanssipoliittisten sääntöjen käyttöön ottaminen, keskipitkän aikavälin talousarviosuunnitelmien parantaminen sekä makrotalouden ja julkisen talouden ennusteiden luottavuuden ja avoimuuden lisääminen. Lisätietoja: ks. asiaa koskeva lehdistötiedote.

 

4. Digitaaliset sisämarkkinat

(Lisätietoja: Nathalie Vandystadt – puhelin: (+32-2) 296 70 83, Johannes Bahrke (+32-2) 295 86 15)

Euroopan unionin tuomioistuimessa nostetut kanteet

Laajakaistayhteyksien kustannusten vähentäminen: komissio haastaa kolme jäsenvaltiota EU:n tuomioistuimeen

Euroopan komissio on tänään hyväksynyt päätöksen kanteen nostamisesta EU:n tuomioistuimessa Belgiaa, Kroatiaa ja Slovakiaa vastaan laajakaistayhteyksien kustannusten vähentämisestä annetun direktiivin (direktiivi 2014/61/EU) täytäntöönpanoviiveiden vuoksi. Jäsenvaltioiden piti saattaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään viimeistään 1. tammikuuta 2016. Komissio pyytää EU:n tuomioistuinta määräämään edellä mainituille kolmelle jäsenvaltiolle päiväkohtaisen uhkasakon tuomion antamispäivästä siihen asti, kun ne ovat saattaneet direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöään. Rikkomusmenettelyt Belgiaa, Kroatiaa ja Slovakiaa vastaan aloitettiin maaliskuussa 2016 ja menettelyihin kuuluvat perustellut lausunnot lähetettiin syyskuussa 2016. Nämä jäsenvaltiot eivät ole vieläkään ilmoittaneet komissiolle kaikkia direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavia toimenpiteitä. Tällä välin Kroatia on vakuuttanut komissiolle, että se hyväksyy perjantaina virallisesti viimeisenkin täytäntöönpanotoimenpiteen. Laajakaistayhteyksien kustannusten vähentämisestä annetulla direktiivillä voidaan supistaa nopeiden internetyhteyksien käyttöönottokustannuksia jopa 30 prosenttia. Siinä annetaan sääntöjä muun muassa infrastruktuurista, kuten liikelaitosten omistuksessa olevan nykyisen fyysisen infrastruktuurin käyttämisestä nopeita internetyhteyksiä varten. Direktiivi kattaa lisäksi rakennusteknisten töiden koordinoinnin eri alojen, kuten televiestintäalan, energia-alan, jätevesialan, liikenteen ja muiden infrastruktuurialojen, välillä. Siinä säädetyillä toimenpiteillä luodaan edellytykset uusien fyysisten infrastruktuurien entistä tehokkaammalle hyödyntämiselle, jotta verkkojen käyttöönottokustannuksia voidaan vähentää. Rakennustekniset työt, kuten katujen kaivuutyöt nopeiden laajakaistayhteyksien edellyttämien kaapeleiden asentamiseksi, muodostavat jopa 80 prosenttia laajakaistaverkkoihin siirtymisen kustannuksista. Uudet säännöt annettiin, jotta yhä useammalle kansalaiselle EU:ssa voitaisiin tarjota nopea internet. Direktiivin täytäntöönpano on hyvin tärkeää myös yleisemmällä tasolla EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden loppuun saattamiselle ja yhteyksien lisäämiselle. Lisätietoja: ks. asiaa koskeva lehdistötiedote.

 

5. Työllisyys, sosiaaliasiat ja osallisuus

(Lisätietoja: Christian Wigand – puhelin: (+32-2) 296 22 53, Sara Soumillion – puhelin: (+32-2) 296 70 94)

Euroopan unionin tuomioistuimessa nostetut kanteet

Komissio nostaa EU:n tuomioistuimessa kanteen KROATIAA vastaan, koska Kroatia ei ole ilmoittanut komissiolle kansallisista toimenpiteistä, joilla se saattaa lähetetyistä työntekijöistä annetun direktiivin sisältämät EU:n säännöt osaksi kansallista lainsäädäntöään

Euroopan komissio nostaa EU:n tuomioistuimessa kanteen Kroatiaa vastaan, koska Kroatia ei ole ilmoittanut komissiolle toimenpiteistä, joilla se saattaa lähetetyistä työntekijöistä annetun direktiivin (direktiivi 2014/67/EU) säännökset osaksi kansallista lainsäädäntöään, vaikka direktiivin täytäntöönpanolle asetetun määräajan päättymisestä on kulunut jo melkein vuosi. Direktiivi 2014/67/EU, jota kutsutaan myös täytäntöönpanodirektiiviksi, tarjoaa tärkeitä keinoja, joilla voidaan ehkäistä työntekijöiden lähettämiseen sovellettavien EU:n sääntöjen kiertämistä ja väärinkäyttöä sekä parantaa tähän tavoitteeseen liittyvää jäsenvaltioiden välistä hallintoyhteistyötä ja tiedonvaihtoa. Täytäntöönpanodirektiivin asianmukainen saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä määräajassa on sen vuoksi erittäin tärkeää, jotta työntekijöiden lähettämiseen liittyviä petoksia ja väärinkäytöksiä voitaisiin ehkäistä. Direktiivin täytäntöönpano onkin kaikkien jäsenvaltioiden, yritysten ja työntekijöiden edun mukaista. Täytäntöönpanodirektiivi piti saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään 18. heinäkuuta 2016. Kroatiaa lukuun ottamatta kaikki jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet komissiolle täytäntöönpanotoimenpiteistään. Komissio arvioi parhaillaan jäsenvaltioilta saamiensa tietojen perusteella, onko täytäntöönpanodirektiivi pantu asianmukaisesti täytäntöön. Komissio lähetti Kroatialle virallisen ilmoituksen syyskuussa 2016 ja perustellun lausunnon helmikuussa 2017. Se kehotti molemmissa Kroatiaa ilmoittamaan sille kansallisista täytäntöönpanotoimenpiteistään, mutta Kroatian viranomaiset eivät ole vielä toimittaneet ilmoitustaan. Tämän vuoksi komissio pyytää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 260 artiklan 3 kohdassa vahvistetun menettelyn perusteella EU:n tuomioistuinta määräämään Kroatialle päiväkohtaisen uhkasakon siihen asti, kun direktiivi on saatettu täysimääräisesti osaksi sen kansallista lainsäädäntöä. Komissio kohdistaa toimenpiteensä ensisijaisesti niihin jäsenvaltioihin, jotka eivät ole ilmoittaneet sille täytäntöönpanotoimenpiteistään. Tämä ilmoitus on ratkaisevan tärkeä, jotta komissio voi arvioida, ovatko täytäntöönpanotoimenpiteet niille asetettujen vaatimusten mukaisia. Komissio pystyy tämän arvioinnin ansiosta varmistamaan, että täytäntöönpanodirektiiviä sovelletaan oikein ja yhdenmukaisesti. Lisätietoja: ks. asiaa koskeva lehdistötiedote.

 

6. Energia

(Lisätietoja: Anna-Kaisa Itkonen – puhelin: (+32-2) 295 61 86, Nicole Bockstaller – puhelin: +32-2) 295 25 89)

Perustellut lausunnot

Ydinenergia: komissio kehottaa ITALIAA, ITÄVALTAA, KROATIAA, PORTUGALIA ja TŠEKKIÄ noudattamaan radioaktiivisesta jätteestä annettua direktiiviä täysimääräisesti

Komissio on kehottanut Italiaa, Itävaltaa, Kroatiaa, Portugalia ja Tšekkiä varmistamaan, että ne noudattavat radioaktiivisesta jätteestä annettua direktiiviä (neuvoston direktiivi 2011/70/Euratom) täysimääräisesti, ja ilmoittamaan komissiolle käytettyä polttoainetta ja radioaktiivisen jätteen huoltoa koskevista kansallisista ohjelmistaan. Direktiivillä luodaan lainsäädäntökehys käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen vastuullisen ja turvallisen huollon varmistamiseksi, jotta vältetään kohtuuttomien rasitteiden jättäminen tuleville sukupolville. Siinä edellytetään, että jäsenvaltiot huolehtivat asianmukaisista kansallisista järjestelyistä, joilla varmistetaan käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon turvallisuuden korkea taso. Säännöksillä pyritään suojelemaan työntekijöitä ja väestöä ionisoivan säteilyn aiheuttamilta vaaroilta. Radioaktiivista jätettä syntyy, kun sähköä tuotetaan ydinvoimaloissa tai kun radioaktiivista ainetta käytetään muuhun kuin energian tuottamiseen. Tällaiset muut käyttötarkoitukset voivat liittyä lääketieteeseen tai tutkimukseen tai teollisuus- tai maatalousprosesseihin. Tämä tarkoittaa, että kaikki EU:n jäsenvaltiot tuottavat radioaktiivista jätettä. Jäsenvaltioiden piti ilmoittaa kansalliset ohjelmansa viimeistään 23. elokuuta 2015. Asianomaisilla jäsenvaltioilla on nyt kaksi kuukautta aikaa täyttää direktiivin mukaiset velvoitteensa. Muussa tapauksessa komissio voi päättää haastaa ne EU:n tuomioistuimeen.

 

7. Ympäristö

(Lisätietoja: Enrico Brivio – puhelin: (+32-2) 295 61 72, Iris Petsa – puhelin: (+32-2) 299 33 21)

Euroopan unionin tuomioistuimessa nostettu kanne

Komissio vaatii PUOLAA lopettamaan välittömästä Białowieżan metsän hakkuut

Euroopan komissio on päättänyt nostaa EU:n tuomioistuimessa kanteen Puolaa vastaan, koska Puola on lisännyt hakkuita Białowieżan metsässä, joka on Natura 2000 -suojelualue. Koska metsässä on aloitettu laajamittaiset hakkuut, komissio pyytää tuomioistuinta antamaan päätöksen välitoimista, joilla Puola velvoitetaan keskeyttämään hakkuut välittömästi. Puolan viranomaiset hyväksyivät 25. maaliskuuta 2016 päätöksen, jolla sallittiin hakkuiden kolminkertaistaminen Białowieżan metsässä sekä hakkuut alueilla, jotka ovat tähän saakka olleet täysin koskemattomia. Nämä toimenpiteet, joihin kuuluu muun muassa sata vuotta vanhojen puiden kaataminen, aiheuttavat vakavan uhan Białowieżan Natura 2000 -alueelle. Białowieżan Natura 2000 -alue suojelee lajeja ja luontotyyppejä, jotka ovat riippuvaisia vanhoista metsistä ja niissä olevasta kuolleesta puuaineksesta. Joillekin lajeille Białowieżan metsä on tärkein tai viimeinen Puolassa jäljellä oleva tällainen alue. Saatavilla olevat tiedot osoittavat, etteivät edellä mainitut toimenpiteet sovi yhteen alueen suojelutavoitteiden kanssa ja menevät metsän kestävän käytön varmistamisen kannalta tarpeellisia toimenpiteitä pidemmälle. Lisäksi viranomaisten päätöstä edeltänyt arvio toimenpiteiden vaikutuksesta Białowieżan Natura 2000 ‑alueeseen ei ollut asianmukainen. Komission antoi huhtikuussa 2017 perustellun lausunnon, jossa se kehotti Puolaa pidättäytymään laajamittaisista hakkuista ja antoi sille kuukauden määräajan päätöksen noudattamiseksi. Puola on tästä huolimatta alkanut toteuttaa suunnitelmaansa. Lisätietoja: ks. asiaa koskeva lehdistötiedote.

 

Perustellut lausunnot

Muovikassit: komissio kehottaa ESPANJAA panemaan täytäntöön kevyitä muovisia kantokasseja koskevat EU:n säännöt

Komissio kehottaa Espanjaa viemään päätökseen toimenpiteet, joilla saatetaan jätteitä koskeva EU:n lainsäädäntö osaksi sen kansallista lainsäädäntöä. Muovikassidirektiivissä (direktiivi (EU) 2015/720) edellytetään resurssihävikin ja roskaamisen vähentämiseksi, että jäsenvaltioiden hallitukset hyväksyvät viimeistään 27. marraskuuta 2016 toimenpiteitä kevyiden muovisten kantokassien kulutuksen vähentämiseksi. Ne voivat valita toimenpideluettelosta haluamansa keinot, joilla ne pyrkivät saavuttamaan yhteisesti sovitut tavoitteet. Näihin sisältyy muun muassa taloudellisia keinoja, kuten erillisen maksun veloittaminen muovikasseista. Toisen vaihtoehdon muodostavat kansalliset vähennystavoitteet: jäsenvaltioiden on varmistettava, että vuoden 2019 loppuun mennessä käytetään vuosittain enintään 90 muovikassia henkeä kohti. Vuoden 2025 loppuun mennessä määrä saisi olla enää enintään 40 muovikassia henkeä kohti. Kumpikin vaihtoehto voidaan toteuttaa joko pakollisin toimenpitein tai tekemällä sopimuksia talouden toimijoiden kanssa. Muovikassit voidaan myös kieltää, kunhan noudatetaan direktiivissä asetettuja rajoituksia, joiden tarkoituksena on turvata tavaroiden vapaa liikkuvuus EU:n sisämarkkinoilla. Komissio tarkistaa ensisijaisesti sen, että jäsenvaltiot ovat täyttäneet velvoitteensa saattaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään. Espanjalla on perustellun lausunnon vastaanottamisesta kaksi kuukautta aikaa täyttää velvoitteensa, minkä jälkeen komissio voi päättää nostaa sitä vastaan kanteen EU:n tuomioistuimessa.

Jätteet: komissio lähettää ESPANJALLE viimeisen varoituksen, koska Espanja ei ole laatinut eikä tarkistanut useiden alueidensa jätehuoltosuunnitelmia

Komissio kehottaa Espanjaa laatimaan koko alueensa kattavat jätehuoltosuunnitelmat jätteitä (direktiivi 2008/98/EY) ja kiertotaloutta koskevassa EU:n lainsäädännössä asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Jätehuoltosuunnitelmat ovat tärkeitä välineitä, joilla vähennetään jätteen ja jätehuollon haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja ympäristöön sekä parannetaan resurssitehokkuutta. Jäsenvaltioiden on arvioitava uudelleen jätehuoltosuunnitelmansa vähintään kuuden vuoden välein ja tarkistettava niitä tarvittaessa. Koska jätehuoltosuunnitelmilla on tärkeä merkitys, komissio on käynnistänyt rikkomusmenettelyt seitsemää jäsenvaltiota vastaan, joista yksi on Espanja. Espanja tarkisti kansallista jätehuoltosuunnitelmaansa vuonna 2015 mukauttaakseen sitä jätepuitedirektiivissä asetettuihin uusiin vaatimuksiin. Koska jätehuoltoon liittyvä toimivalta on Espanjassa ensisijaisesti alueilla (itsehallintoalueet ja autonomiset erillisalueet), niiden on hyväksyttävä omat jätehuoltosuunnitelmansa Espanjan lainsäädännön mukaisesti. Koska kaikki alueet eivät olleet hyväksyneet asianmukaista jätehuoltosuunnitelmaa, komissio lähetti marraskuussa 2016 Espanjalle virallisen ilmoituksen, jossa se kehotti Espanjaa hyväksymään kyseiset suunnitelmat. Seuraavat alueet eivät edelleenkään ole toimittaneet jätehuoltosuunnitelmaansa: Baleaarien, Kanariansaarten ja Madridin itsehallintoalueet ja Ceutan autonominen erillisalue. Lisäksi Aragonian ja Katalonian itsehallintoalueiden olisi tarkistettava jätehuoltosuunnitelmiaan, koska ne on hyväksytty yli kuusi vuotta sitten. Tämän vuoksi komissio lähettää Espanjalle perustellun lausunnon. Jos Espanja ei toimi kahden kuukauden kuluessa, komissio voi viedä asian EU:n tuomioistuimeen.

 

8. Rahoitusvakaus, rahoituspalvelut ja pääomamarkkinaunioni

(Lisätietoja: Vanessa Mock – puhelin: (+32-2) 295 61 94, Letizia Lupini – puhelin: (+32-2) 295 19 58)

Euroopan unionin tuomioistuimessa nostetut kanteet

Komissio haastaa Kroatian EU:n tuomioistuimeen, koska Kroatia ei ole muuttanut lakia energiayhtiön INA-Industrija Nafte d.d. (INA) yksityistämisestä

Euroopan komissio on päättänyt haastaa KROATIAN EU:n tuomioistuimeen, koska Kroatia ei ole mukauttanut vuonna 2002 annettua lakia INA-Industrija Nafte d.d:n (INA) yksityistämisestä (INA-laki) pääomien vapaata liikkuvuutta ja sijoittautumisvapautta koskeviin EU:n sääntöihin. INA-Industrija Nafte d.d (INA) on Kroatian tärkein energiayhtiö, ja se on osittain Kroatian hallituksen omistuksessa. INA-laissa annetaan valtiolle erityisiä valtuuksia INAssa, mukaan lukien veto-oikeus INAn päätöksissä, jotka koskevat sellaisten osakkeiden tai omaisuuserien myyntiä, joiden arvo ylittää tietyn kynnysarvon. Valtio voi myös vastustaa tärkeitä johdon päätöksiä, jotka koskevat esimerkiksi yhtiön liiketoiminnan muuttamista, käyttöoikeussopimusten tai lupien myöntämistä tai yhtiön päätoimipaikan sijaintia. Sen lisäksi se seikka, että Kroatian valtio voi kieltäytyä hyväksymästä yhtiön edun mukaisia tärkeitä päätöksiä, voi heikentää yhtiön osakkeiden arvoa ja vähentää INAn houkuttelevuutta sijoittajien silmissä. Komissio katsoo, että INA-laissa valtiolle annetut erityisvaltuudet rajoittavat perusteettomasti pääomien vapaata liikkuvuutta ja sijoittautumisvapautta. Se katsoo, että energian toimitusvarmuuden takaaminen on perusteltu yleisen edun mukainen tavoite, joka on jäsenvaltioille ja EU:lle yhteinen ja jolla voitaisiin perustella SEUT-sopimuksessa lueteltujen vapauksien rajoittamista. Tällaisten rajoitusten on kuitenkin oltava oikeasuhteisia. Tarkasteltavana olevassa tapauksessa INA-laki antaa Kroatian valtiolle valtuudet vastustaa yhtiön tärkeitä päätöksiä ilman, että sen tarvitsee perustella veto-oikeutensa käyttämistä esimerkiksi energian toimitusvarmuuteen kohdistuvilla uhkilla tai muilla yleiseen järjestykseen tai yleiseen etuun liittyvillä näkökohdilla. Komissio katsoo, että tällaisella veto-oikeudella, johon ei ole liitetty ehtoja, ylitetään se, mikä on välttämätöntä energian toimitusvarmuuden turvaamiseksi. Kyseinen veto-oikeus ei sen vuoksi ole oikeasuhteinen. Tänään tekemästään päätöksestä huolimatta komissio on valmis ottamaan huomioon Kroatian viranomaisten pyrkimykset ratkaisun löytämiseksi. Lisätietoja: ks. asiaa koskeva lehdistötiedote.

Komissio haastaa ESPANJAN EU:n tuomioistuimeen rikkomisten paljastamista koskevien EU:n sääntöjen täytäntöönpanon laiminlyömisen vuoksi

Komissio on tänään päättänyt nostaa EU:n tuomioistuimessa kanteen Espanjaa vastaan, koska Espanja ei ole ilmoittanut komissiolle toimenpiteistä, joilla se saattaa (rikkomisten paljastamista koskevat EU:n säännöt) täysimääräisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään. Komissio antoi vuonna 2015 täytäntöönpanodirektiivin (komission täytäntöönpanodirektiivi (EU) 2015/2392, joka koskee markkinoiden väärinkäyttöasetuksen tosiasiallisesta tai mahdollisesta rikkomisesta ilmoittamista toimivaltaisille viranomaisille. Direktiivi on osa markkinoiden väärinkäyttöä koskevaa säännöstöä, ja siinä edellytetään, että jäsenvaltiot ottavat käyttöön tehokkaita mekanismeja, joiden avulla on mahdollista ilmoittaa markkinoiden väärinkäyttöä koskevan asetuksen rikkomisesta. Se sisältää säännöksiä, joilla pyritään suojelemaan rikkomisista ilmoittavia henkilöitä. Siinä täsmennetään myös menettelyt rikkomisten paljastajien ja rikkomisesta syytettyjen henkilöiden suojaamiseksi. Näihin menettelyihin kuuluvat muun muassa ilmiantajien tekemiin ilmoituksiin liittyvät jatkotoimet ja henkilötietojen suojelu. Jäsenvaltioiden piti saattaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään viimeistään 3. heinäkuuta 2016. Useat jäsenvaltiot, joiden joukossa on myös Espanja, eivät noudattaneet tätä alkuperäistä määräaikaa. Näitä jäsenvaltioita pyydettiin syyskuussa 2016 toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet, joilla varmistetaan rikkomisten paljastamista koskevien uusien säännösten täysimääräinen noudattaminen. Komissio ei tämän jälkeen ole saanut Espanjalta ilmoitusta kyseisten säännösten saattamisesta täysimääräisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä. Se nostaa sen vuoksi Espanjaa vastaan kanteen EU:n tuomioistuimessa. Lisätietoja: ks. asiaa koskeva lehdistötiedote.

 

Viralliset ilmoitukset ja perustellut lausunnot

Rahoituspalvelut: komissio kehottaa ALANKOMAITA, IRLANTIA, KROATIAA ja TŠEKKIÄ panemaan täytäntöön vakuutuksia koskevat EU:n säännöt

Komissio on päättänyt lähettää Alankomaille, Irlannille ja Tšekille perustellut lausunnot, joissa se kehottaa niitä panemaan Solvenssi II -direktiivin (direktiivi 2009/138/EY) ja Omnibus II -direktiivin (direktiivi 2014/51/EU) täysimääräisesti täytäntöön. Näillä direktiiveillä korvataan 14 vakuutus- ja jälleenvakuutusdirektiiviä, joista käytettiin aiemmin yhteisnimeä Solvenssi I. Niillä pyritään varmistamaan vakuutusyhtiöiden taloudellinen vakaus vaikeinakin aikoina. Direktiivien täysimääräinen soveltaminen alkoi 1. tammikuuta 2016, ja määräaika niiden saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä oli 31. maaliskuuta 2015. Alankomaat, Irlanti ja Tšekki eivät kuitenkaan ole ilmoittaneet komissiolle kaikista toimenpiteistä, jotka tarvitaan näiden sääntöjen saattamiseksi täysimääräisesti osaksi niiden kansallista lainsäädäntöä. Komissio esittää kehotuksensa perustellun lausunnon muodossa, sillä se on jo lähettänyt näille jäsenvaltioille viralliset ilmoitukset toukokuussa 2015. Jäsenvaltioiden vastausten perusteella komissio katsoo yhä, että direktiivejä ei näissä jäsenvaltioissa ole vielä saatettu täysimääräisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä. Elleivät Alankomaat, Irlanti ja Tšekki toimi seuraavien kahden kuukauden kuluessa, komissio voi nostaa niitä vastaan kanteet EU:n tuomioistuimessa. Lisäksi komissio on päättänyt lähettää Kroatialle virallisen ilmoituksen, jossa se kehottaa Kroatian viranomaisia saattamaan Solvenssi II -direktiivin (direktiivi 2009/138/EY) ja Omnibus II -direktiivin (direktiivi 2014/51/EU) täysimääräisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään. Jos Kroatia ei toteuta tarvittavia toimia kahden kuukauden kuluessa, komissio voi lähettää sille asiasta perustellun lausunnon.

 

9. Sisämarkkinat, teollisuus, yrittäjyys ja pk-yritykset

(Lisätietoja: Lucia Caudet – puhelin: (+32-2) 295 61 82, Mirna Talko – puhelin: (+32-2) 298 72 78)

Euroopan unionin tuomioistuimessa nostettu kanne

Palvelut: komissio haastaa BELGIAN EU:n tuomioistuimeen monialatoimintaa koskevien rajoitusten vuoksi

Euroopan komissio on päättänyt haastaa Belgian EU:n tuomioistuimeen sellaisten monialatoimintaa koskevien rajoitusten vuoksi, jotka ovat ristiriidassa palveludirektiivin (direktiivi 2006/123/EY) kanssa. Belgian lainsäädännössä ei sallita tilintarkastajan toimia kiinteistönvälittäjänä tai vakuutusedustajana. Tilintarkastaja ei myöskään saa harjoittaa rahoitustoimintaa. Komissio katsoo, että nämä kiellot ovat ristiriidassa palveludirektiivin monialatoimintaa koskevan 25 artiklan kanssa. Sen mielestä tilintarkastajien riippumattomuuden, puolueettomuuden ja ammattietiikan voi taata vähemmän rajoittavilla toimenpiteillä. Komissio on esittänyt kantansa jo aiemmin marraskuussa 2016 antamallaan perustellulla lausunnolla, jossa se kehotti Belgiaa lopettamaan EU:n oikeuden rikkomisen. Koska Belgian viranomaiset pitivät kiinni kannastaan, komissio päätti nostaa sitä vastaan kanteen EU:n tuomioistuimessa. Lisätietoja: ks. asiaa koskeva lehdistötiedote.

 

Viralliset ilmoitukset:

Ajoneuvojen päästöt: komissio pyytää viideltä jäsenvaltiolta oikeudellisia lisäselvityksiä

Komissio päätti tänään lähettää täydentävän virallisen ilmoituksen Espanjalle, Kreikalle, Luxemburgille, Saksalle ja Yhdistyneelle kuningaskunnalle. Kussakin ilmoituksessa pyydetään lisätietoja siitä, miten kyseinen maa soveltaa ajoneuvojen tyyppihyväksyntää koskevia EU:n sääntöjä (direktiivi 2007/46/EY). Arvioituaan Espanjan, Luxemburgin, Saksan ja Yhdistyneen kuningaskunnan vastaukset niille joulukuussa 2016 lähetettyihin virallisiin ilmoituksiin komissio haluaa selvittää tarkemmin, miksi nämä jäsenvaltiot eivät ole soveltaneet seuraamusjärjestelmää EU:n lainsäädännössä kiellettyjä estolaitteita käyttäviin autonvalmistajiin. Komissio pyytää myös Kreikalta lisätietoja sen seuraamusjärjestelmästä, joka on otettu käyttöön EU:n tyyppihyväksyntälainsäädännön mukaisesti. Lisäksi komissio on lopettanut tänään Liettuaa vastaan vireillä olleen tapauksen käsittelyn, koska se katsoo, että maassa käyttöönotettu seuraamusjärjestelmä on yhteensopiva EU:n lainsäädännön kanssa.

 

Perustellut lausunnot:

UNKARI: komissio siirtyy korkea-asteen koulutusta koskevan rikkomusmenettelyn toiseen vaiheeseen

Euroopan komissio on tänään päättänyt lähettää Unkarille perustellun lausunnon, joka koskee Unkarin 4. huhtikuuta 2017 muuttaman korkea-asteen koulutusta koskevan lain yhteensopivuutta EU:n lainsäädännön kanssa. Komissio on päättänyt lähettää Unkarille perustellun lausunnon, koska se katsoo, että Unkarin laki ei muutettuna ole yhteensopiva sen vapauden kanssa, jonka mukaan korkea-asteen oppilaitokset voivat tarjota palveluja missä tahansa ja sijoittautua minne tahansa EU:n alueella. Komissio on lisäksi edelleen sitä mieltä, että Unkarin uusi laki on vastoin oikeutta akateemiseen vapauteen ja koulutukseen sekä vastoin elinkeinovapautta, sellaisina kuin ne vahvistetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja kansainvälisen kauppaoikeuden mukaisissa unionin oikeudellisissa velvoitteissa. Arvioituaan perusteellisesti Unkarin vastausta 27. huhtikuuta lähetettyyn komission viralliseen ilmoitukseen komissio pitää kiinni päätelmästään. Tämä rikkomusmenettelyn aloittamiseen johtanut päätelmä on perinpohjaisen oikeudellisen arvioinnin sekä kollegion 12. huhtikuuta ja 26. huhtikuuta 2017 käymien keskustelujen tulos. Unkarilla on nyt kuukausi aikaa ilmoittaa komissiolle tilanteen korjaamiseksi toteutetuista toimenpiteistä. Muussa tapauksessa komissio voi päättää viedä asian EU:n tuomioistuimeen. Lisätietoja: ks. asiaa koskeva lehdistötiedote.

Vähittäiskauppa: komissio kehottaa UNKARIA poistamaan vähittäismyyjiä koskevat rajoitukset

Komissio on tänään päättänyt lähettää Unkarille perustellun lausunnon, jossa sitä kehotetaan poistamaan tappiollisia vähittäiskauppa-alan yrityksiä koskevat rajoitukset. Unkarin lainsäädännössä kielletään vähittäismyyjiä, jotka myyvät nopeakiertoisia tuotteita, kuten elintarvikkeita, jatkamasta toimintaansa Unkarissa, jos heidän toimintansa on ollut tappiollista kahden peräkkäisen vuoden ajan. Komissio katsoo, että tällainen toimenpide on sijoittautumisvapauden ja syrjimättömyysperiaatteen (SEUT-sopimuksen 49 artikla) sekä pääomien vapaan liikkuvuuden (SEUT-sopimuksen 63 artikla) vastainen eikä sitä voida perustella yleiseen etuun liittyvillä pakottavilla syillä. Unkarilla on nyt kaksi kuukautta aikaa ilmoittaa komissiolle tilanteen korjaamiseksi toteutetuista toimenpiteistä. Muussa tapauksessa komissio voi päättää viedä asian EU:n tuomioistuimeen.

Tavaroiden vapaa liikkuvuus: komissio kehottaa ESPANJAA varmistamaan ravintolisien vapaan liikkuvuuden

Komissio on tänään päättänyt lähettää Espanjalle perustellun lausunnon, jossa se kehottaa sitä poistamaan ravintolisien kaupan pitämiseen vaikuttavat syrjivät käytännöt. Espanjan lainsäädännön mukaan Espanjaan sijoittautuneiden yritysten on ilmoitettava paikallisviranomaisille ravintolisän saattamisesta ensimmäisen kerran Espanjan markkinoille. Sen sijaan muihin EU-maihin sijoittautuneiden yritysten on haettava lupaa Espanjan elintarviketurva- ja ravitsemuskysymyksiä käsittelevältä virastolta (AECOSAN), mikä johtaa suurempiin kustannuksiin. Tästä syystä komissio katsoo, että Espanjan vaatimus rajoittaa tavaroiden vapaata liikkuvuutta SEUT-sopimuksen 34 artikla), koska se syrjii muihin EU-maihin sijoittautuneita yrityksiä. Espanjalla on nyt kaksi kuukautta aikaa ilmoittaa komissiolle tilanteen korjaamiseksi toteutetuista toimenpiteistä. Muussa tapauksessa komissio voi päättää viedä asian EU:n tuomioistuimeen.

Radiolaitteet: komissio vaatii kolmea jäsenvaltiota saattamaan radiolaitteita koskevat säännöt osaksi kansallista lainsäädäntöään

Komissio on tänään päättänyt lähettää Kreikalle, Kyprokselle ja Yhdistyneelle kuningaskunnalle perustellut lausunnot, joissa se kehottaa niitä saattamaan radiolaitteita koskevan direktiivin (direktiivi 2014/53/EU) osaksi kansallista lainsäädäntöään. Radiolaitteita koskevassa direktiivissä asetetaan terveyden suojelua ja turvallisuutta, elektromagneettista yhteensopivuutta ja radiotaajuuksien tehokasta käyttöä koskevat olennaiset vaatimukset. Direktiivi toimii myös perustana hätäpuheluja ja yhteentoimivuutta koskevaa lisäsääntelyä varten sekä turvaa yksityisyyden ja henkilötietojen suojan. Lisäksi siinä vahvistetaan menettelyt ja velvollisuudet, joita on noudatettava, ennen kuin radiolaite voidaan saattaa EU:n sisämarkkinoille. Direktiivillä parannetaan myös markkinavalvontaa. Jäsenvaltioiden olisi pitänyt saattaa direktiivi kaikilta osin osaksi kansallista lainsäädäntöään viimeistään 12. kesäkuuta 2016. Kreikka ja Yhdistynyt kuningaskunta eivät kuitenkaan ole vielä ilmoittaneet komissiolle direktiivin saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöään, ja Kypros on ilmoittanut ainoastaan direktiivin osittaisesta saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöään. Näillä kolmella jäsenvaltiolla on nyt kaksi kuukautta aikaa ilmoittaa komissiolle direktiivin saattamisesta täysimääräisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään. Muussa tapauksessa Euroopan komissio voi haastaa ne EU:n tuomioistuimeen.

 

10. Oikeusasiat, kuluttaja-asiat ja sukupuolten tasa-arvo

(Lisätietoja: Christian Wigand – puhelin: (+32-2) 296 22 53, Melanie Voin – puhelin: (+32-2) 295 86 59)

Virallinen ilmoitus

UNKARI: komissio käynnistää rikkomusmenettelyn ulkomailta rahoitusta saavia kansalaisjärjestöjä koskevasta laista

Komissio on tänään päättänyt lähettää Unkarille virallisen ilmoituksen, koska se hyväksyi 13. kesäkuuta uuden lain, joka koskee ulkomailta rahoitusta saavia kansalaisjärjestöjä. Lailla asetetaan uusia velvoitteita tietyille kansalaisjärjestöille, jotka saavat vuosittain rahoitusta ulkomailta enemmän kuin 7,2 miljoonaa Unkarin forinttia (noin 24 000 euroa). Niiden pitää rekisteröityä ja mainita kaikissa julkaisuissaan, verkkosivuillaan ja lehdistöaineistossaan, että ne saavat tukea ulkomailta. Niiden pitää myös raportoida yksityiskohtaisesti Unkarin viranomaisille, millaista tukea ne saavat ulkomailta. Jos ne eivät noudata uusia raportointi- ja läpinäkyvyysvelvoitteita, niille voidaan määrätä seuraamuksia. Euroopan komissio totesi, että kyseinen laki ei ole EU:n lainsäädännön mukainen seuraavista syistä: 1) Laki kajoaa kohtuuttomasti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuihin perusoikeuksiin, varsinkin yhdistymisvapauteen. Uudella lailla voitaisiin estää kansalaisjärjestöjä keräämästä varoja, mikä rajoittaisi niiden mahdollisuuksia tehdä työtään. 2) Lailla otetaan käyttöön myös perusteettomia ja suhteettomia rajoituksia, jotka koskevat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaista pääomien vapaata liikkuvuutta. Laissa säädetyt rekisteröintiä, raportointia ja julkistamista koskevat vaatimukset ovat syrjiviä ja aiheuttavat näille kansalaisjärjestöille hallinnollista rasitusta ja heikentävät niiden mainetta. Tällaisilla toimenpiteillä saattaa olla ennaltaehkäisevä vaikutus ulkomailta tulevan rahoituksen myöntämiseen. Ne voivat myös vaikeuttaa kansalaisjärjestöjen mahdollisuuksia ottaa rahoitus vastaan. 3) Laki herättää huolta myös yksityisyyttä ja henkilötietojen suojaa koskevan oikeuden noudattamisen suhteen. Se ei luo oikeudenmukaista tasapainoa avoimuutta koskevien etujen ja rahoituksen antajien ja saajien henkilötietojen suojaa koskevan oikeuden välillä. Tämä koskee erityisesti vaatimusta toimittaa Unkarin viranomaisille siirtojen tarkat määrät sekä yksityiskohtaiset tiedot rahoittajista. Sen jälkeen viranomaiset julkaisevat nämä tiedot. Näistä syistä komissio on tullut siihen tulokseen, että Unkari on laiminlyönyt EU:n perussopimusten ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaisia velvoitteitaan. Sen vuoksi komissio on tänään päättänyt lähettää Unkarille virallisen ilmoituksen, johon niiden on vastattava kuukauden kuluessa. Komissio on valmis auttamaan Unkarin viranomaisia tämän ongelman ratkaisemisessa. Lisätietoja: ks. asiaa koskeva lehdistötiedote.

 

11. Meri- ja kalastusasiat

(Lisätietoja: Enrico Brivio – puhelin: (+32-2) 295 61 72, Iris Petsa – puhelin: (+32-2) 299 33 21)

Perustellut lausunnot

Merten aluesuunnittelu: komissio vaatii viittä jäsenvaltiota ilmoittamaan kansallisista toimenpiteistä, joilla ne ovat saattaneet merten aluesuunnittelua koskevan direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöään

Komissio on tänään päättänyt lähettää perustellut lausunnot Suomelle, Bulgarialle, Kreikalle, Kroatialle ja Kyprokselle, koska ne eivät ole ilmoittaneet merten aluesuunnittelun puitteita koskevien EU:n sääntöjen (direktiivi 2014/89/EU) täysimääräisestä saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöään. Jäsenvaltioiden piti saattaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään ja ilmoittaa komissiolle täytäntöönpanotoimenpiteistään viimeistään 18. syyskuuta 2016. Kilpailu merialueista – esimerkiksi uusiutuvan energian tuotantoa, kalastusta ja vesiviljelyä, matkailua, raaka-aineiden hankintaa, meriliikennereittejä ja muita tarkoituksia varten – on paljastanut, että Euroopan vesiä on tarpeen hallinnoida johdonmukaisemmin. Merten aluesuunnittelua toteutetaan maiden ja toimialojen rajojen yli sen varmistamiseksi, että ihmisten toiminta merellä olisi tehokasta, turvallista ja kestävää. Merten aluesuunnittelun on myös täytettävä tietyt ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset tavoitteet. Direktiivissä vahvistetaan EU-maiden yhteinen lähestymistapa merten aluesuunnitteluun ja sitä koskevat vähimmäisvaatimukset. Asianomaisilla jäsenvaltioilla on nyt kaksi kuukautta aikaa täyttää velvollisuutensa, minkä jälkeen komissio voi päättää nostaa niitä vastaan kanteen EU:n tuomioistuimessa.

 

12. Muuttoliike-, sisä- ja kansalaisasiat

(Lisätietoja: Natasha Bertaud – puhelin: (+32-2) 296 74 56, Tove Ernst – puhelin: (+32-2) 298 67 64, Markus Lammert – puhelin: (+32-2) 295 86 02)

 

Euroopan unionin tuomioistuimessa nostettu kanne

Laillinen muuttoliike: komissio nostaa BELGIAA vastaan kanteen EU:n tuomioistuimessa, koska se ei ole antanut EU:n ulkopuolelta tulleita työntekijöitä koskevia sääntöjä

Komissio on tänään päättänyt nostaa EU:n tuomioistuimessa kanteen Belgiaa vastaan, koska se ei ole saattanut yhdistelmälupadirektiiviä (direktiivi 2011/98/EU) täysimääräisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään. Direktiivin tarkoituksena on helpottaa laillista maahanmuuttoa ottamalla käyttöön sekä yksinkertaistettuja menettelyjä että EU:n ulkopuolelta tulleiden työntekijöiden yhtäläiset oikeudet. Belgia ei saattanut direktiiviä osaksi kansallista lainsäädäntöään alkuperäisessä määräajassa eli 25. joulukuuta 2013 mennessä eikä ole vieläkään pannut sitä täysimääräisesti täytäntöön. Tästä syystä komissio on tänään päättänyt nostaa Belgiaa vastaan kanteen EU:n tuomioistuimessa. Jäsenvaltioiden oli saatettava direktiivi kaikilta osin osaksi kansallista lainsäädäntöään viimeistään 25. joulukuuta 2013. Siihen mennessä Belgia oli saattanut direktiivin vain osittain osaksi kansallista lainsäädäntöään. Sen vuoksi komissio lähetti Belgialle virallisen ilmoituksen maaliskuussa 2014 ja perustellun lausunnon huhtikuussa 2015. Marraskuussa 2015 komissio nosti Belgiaa vastaan kanteen EU:n tuomioistuimessa. Asian käsittely keskeytettiin väliaikaisesti huhtikuussa 2016 sen jälkeen kun Belgian viranomaiset olivat toimittaneet lisätietoja. Belgia ei kuitenkaan ole vieläkään ilmoittanut komissiolle saattaneensa direktiivin kaikilta osin osaksi kansallista lainsäädäntöään. Sen vuoksi komissio päätti viedä asian uudelleen EU:n tuomioistuimeen. Komissio ehdottaa tuomioistuinta määräämään Belgialle 70 828,80 euron päiväkohtaisen uhkasakon. Ehdotetussa määrässä on otettu huomioon asian vakavuus, rikkomuksen kesto ja se, että sakko on oikeasuhteinen suhteessa jäsenvaltion maksukykyyn ja että sillä on samanaikaisesti ehkäisevä vaikutus. Lisätietoja: ks. asiaa koskeva lehdistötiedote.

 

Perustellut lausunnot ja menettelyn lopettaminen

Laillinen muuttoliike: komissio kehottaa SUOMEA, RUOTSIA, BELGIAA ja KROATIAA varmistamaan kausityöntekijöitä koskevan direktiivin täysimääräisen täytäntöönpanon ja lopettaa menettelyt LUXEMBURGIA, ROMANIAA ja VIROA vastaan

Komissio on tänään puuttunut niihin ongelmiin, joita on havaittu kausityöntekijöitä koskevan direktiivin (direktiivi 2014/36/EU) saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä. Kausityöntekijöitä koskevassa direktiivissä, joka annettiin 26. helmikuuta 2014, vahvistetaan EU:n ulkopuolelta tulevien kausityöntekijöiden maahantulon ja oleskelun edellytykset ja määritellään heidän oikeutensa. Jäsenvaltioiden olisi pitänyt saattaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään viimeistään 30. syyskuuta 2016. Euroopan komissio on tänään lähettänyt Suomelle ja Kroatialle perustellut lausunnot, koska ne eivät ole ilmoittaneet kansallisista toimenpiteistä, joilla direktiivi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijänä työskentelyä varten saatetaan osaksi niiden kansallista lainsäädäntöä. Komissio on lähettänyt myös Belgialle ja Ruotsille perustellut lausunnot, koska ne ovat ilmoittaneet tämän direktiivin täytäntöönpanotoimenpiteistä vain osittain. Komissio lähetti 24. marraskuuta 2016 viralliset ilmoitukset Suomelle, Ruotsille, Belgialle, Kroatialle, Luxemburgille, Romanialle ja Virolle, koska ne eivät ole saattaneet kausityöntekijöitä koskevaa direktiiviä täysimääräisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään. Suomi ja Kroatia eivät vieläkään ole ilmoittaneet minkäänlaisista täytäntöönpanotoimenpiteistä. Komissio katsoo myös, että Ruotsi ja Belgia eivät ole saattaneet kaikkia direktiivin säännöksiä täysimääräisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään. Suomella, Ruotsilla, Belgialla ja Kroatialla on nyt kaksi kuukautta aikaa ilmoittaa komissiolle kaikista toimenpiteistä, joilla varmistetaan direktiivin täysimääräinen täytäntöönpano. Muussa tapauksessa komissio voi nostaa niitä vastaan kanteen EU:n tuomioistuimessa. Tarkasteltuaan Luxemburgin, Romanian ja Viron ilmoittamia toimenpiteitä komissio on päättänyt lopettaa näitä jäsenvaltioita vastaan aloitetut rikkomusmenettelyt.

 

13. Liikenne ja liikkuminen

(Lisätietoja: Enrico Brivio – puhelin: (+32-2) 295 61 72, Alexis Perier – puhelin: (+32-2) 296 91 43)

Virallinen ilmoitus ja perustellut lausunnot

Kestävä liikenne: komissio kehottaa seitsemää jäsenvaltiota saattamaan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoa koskevat säännöt täysimääräisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään*

Komissio on tänään lähettänyt Irlannille, Kreikalle, Maltalle, Romanialle, Slovenialle ja Yhdistyneelle kuningaskunnalle perustellut lausunnot, joissa se kehottaa niitä ilmoittamaan, että niiden kansalliset toimintakehykset ovat vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoa koskevien EU-sääntöjen (direktiivi 2014/94/EU) mukaiset. Kansallinen toimintakehys on tärkein direktiivissä säädetty väline, jolla varmistetaan riittävän suuren vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin rakentaminen ja vältetään sisämarkkinoiden pirstaloituminen. Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri kattaa muun muassa sähkökäyttöisten ajoneuvojen latauspisteet sekä maakaasun ja vedyn tankkauspisteet. On olennaisen tärkeää nopeuttaa sen käyttöönottoa, jotta kaikki eurooppalaiset voisivat käyttää puhdasta ja kilpailukykyistä liikennettä, kuten komissio toteaa toukokuussa 2017 hyväksytyssä ”Eurooppa liikkeellä” ‑paketissa. Näillä seitsemällä jäsenvaltiolla on nyt kaksi kuukautta aikaa täyttää direktiivin mukaiset velvoitteensa. Muussa tapauksessa komissio voi päättää viedä asian EU:n tuomioistuimeen. Lisäksi komissio on tänään päättänyt lähettää Ruotsille virallisen ilmoituksen, koska sen ilmoittamassa kansallisessa toimintakehyksessä ei ole direktiivissä vaadittuja vähimmäisvaatimuksia.

* Päivitetty 14.7.2017 (poistettu virheellinen viittaus Puolaan).

 

Perusteltu lausunto

Matkustajan oikeudet: komissio kehottaa KREIKKAA soveltamaan täysimääräisesti meri- ja sisävesiliikenteen matkustajia koskevia sääntöjä

Komissio on tänään kehottanut Kreikkaa soveltamaan täysimääräisesti EU-sääntöjä, jotka koskevat matkustajien oikeuksia meri- ja sisävesiliikenteessä EU:n alueella (asetus (EU) N:o 1177/2010). Kreikan nykylainsäädäntö estää matkustajia hyötymästä täysimääräisesti asetuksella annetuista oikeuksista tilanteissa, joissa meriliikenteen matkustajan matka keskeytyy tai peruutetaan. Kreikalla on nyt kaksi kuukautta aikaa ilmoittaa komissiolle asetuksen noudattamiseksi toteutetuista toimenpiteistä. Muussa tapauksessa komissio voi viedä asian EU:n tuomioistuimeen.

 

14. Terveys ja elintarviketurvallisuus

(Lisätietoja: Anca Paduraru – puhelin: (+32-2) 299 12 69, Aikaterini Apostola – puhelin: (+32-2) 298 76 24)

Perusteltu lausunto

Komissio kehottaa Italiaa panemaan täytäntöön toimet, joilla estetään Xylella fastidiosan leviäminen

Komissio on tänään lähettänyt Italialle perustellun lausunnon, koska Italian viranomaiset eivät ole pystyneet estämään haitallisen Xylella fastidiosa -organismin leviämistä. Apulian alueella puhkesi Xylella fastidiosan aiheuttama epidemia, minkä vuoksi Italian viranomaisten oli sovellettava täysimääräisesti EU:n sääntöjä, jotka koskevat kasveille ja kasvituotteille haitallisia organismeja ja niiden leviämisen estämistä EU:ssa (komission täytäntöönpanodirektiivi (EU) 2015/789 ja neuvoston direktiivi 2000/29/EY). Näiden sääntöjen mukaan Italian oli muun muassa poistettava kaikki alueellaan olevat tartunnan saaneet kasvit heti xylella fastidiosa -tartunnan varmistuttua. Italia ilmoitti kuitenkin uusista epidemioista, eikä sen ilmoittamalla aikataululla voitu varmistaa EU:n lainsäädännössä edellytettyä tartunnan saaneiden puiden välitöntä poistamista. Xylella fastidiosa on yksi maailman vaarallisimpiin kuuluvista kasvibakteereista. Se aiheuttaa monia erilaisia sairauksia, ja sillä on valtavia taloudellisia vaikutuksia maatalouteen. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet xylella fastidiosan hävittämiseksi sen leviämisen estämiseksi jäsenvaltioissa. Komission esittää kehotuksensa perustellun lausunnon muodossa, koska se on jo lähettänyt Italialle virallisen ilmoituksen joulukuussa 2015. Komissio lähetti Italian viranomaisille lisäksi täydentävän virallisen ilmoituksen heinäkuussa 2016. Italialla on nyt kaksi kuukautta aikaa täyttää direktiivien mukaiset velvoitteensa. Muussa tapauksessa komissio voi päättää viedä asian EU:n tuomioistuimeen.

 

15. Verotus ja tulliliitto

(Lisätietoja: Vanessa Mock – puhelin: (+32-2) 295 61 94, Patrick Mc Cullough – puhelin: (+32-2) 298 71 83)

Perusteltu lausunto

Verotus: komissio kehottaa RANSKAA lopettamaan ulkomaisista lähteistä tuloja saavien veronmaksajien epäedullisen kohtelun

Komissio on kehottanut Ranskaa muuttamaan tiettyjä sääntöjä, jotka koskevat tuloveron laskemista. Ranskan nykyisten sääntöjen mukaan Ranskassa asuvat verovelvolliset, jotka saavat osan tuloistaan toisesta Euroopan talousalueen (ETA) jäsenvaltiosta, eivät saa hyödyntää samoja henkilö- tai perhekohtaisia veroetuuksia kuin henkilöt, jotka saavat kaikki tulonsa Ranskasta. Ranskan sääntöjen mukaan tällaisilla verovelvollisilla ei myöskään ole oikeutta veron palautukseen eikä käyttämättömän verohyvityksen jaksottamiseen tuleville verovuosille ulkomaisista lähteistä saadun tulon osalta. Pitämällä nykysäännöt voimassa Ranska rikkoo SEUT-sopimuksen ja ETA-sopimuksen mukaisia, työntekijöiden vapaaseen liikkuvuuteen, sijoittautumisoikeuteen ja pääomien vapaaseen liikkuvuuteen liittyviä velvoitteitaan. Jos Ranskan viranomaiset eivät toimi kahden kuukauden kuluessa, asia voidaan viedä EU:n tuomioistuimeen.

 

Perustellut lausunnot ja menettelyn lopettaminen

Verotus: komissio kehottaa BULGARIAA, KYPROSTA JA PORTUGALIA saattamaan veropäätöksiin liittyvien tietojen vaihtoa koskevat uudet säännöt osaksi kansallista lainsäädäntöään

Komissio on päättänyt lähettää perustellut lausunnot Bulgarialle, Kyprokselle ja Portugalille, koska ne eivät ole ilmoittaneet saattaneensa osaksi kansallista lainsäädäntöään uusia sääntöjä, jotka koskevat veropäätöksiin liittyvien tietojen automaatista vaihtoa EU:n veroviranomaisten välillä (neuvoston direktiivi (EU) 2015/2376). Jäsenvaltioiden olisi pitänyt saattaa nämä säännöt osaksi kansallista lainsäädäntöään viimeistään 31. joulukuuta 2016. Uusien sääntöjen tarkoituksena on auttaa panemaan rajatylittävä veronkierto, aggressiivinen verosuunnittelu ja vahingollinen verokilpailu kuriin. Kaikkien EU:n veroviranomaisten on lisäksi tarkoitus vaihtaa tietoja ensimmäisen kerran viimeistään syyskuussa. Komissio on asettanut näille kolmelle maalle kahden kuukauden määräajan perusteltuihin lausuntoihin vastaamiseksi. Jos komissio ei saa niiltä tyydyttäviä vastauksia, se voi päättää nostaa niitä vastaan kanteen EU:n tuomioistuimessa. Tällä välin komissio on tyytyväinen siihen, että Kreikka, Puola, Tšekki ja Unkari ovat saattaneet nämä uudet säännöt osaksi kansallista lainsäädäntöään. Sen vuoksi komissio on päättänyt tänään lopettaa niitä vastaan vireillä olleet rikkomusmenettelyt. Seuraavassa vaiheessa komissio arvioi, täyttääkö jokaisen jäsenvaltion lainsäädäntö uusien sääntöjen kaikki vaatimukset.

 

MEMO/17/1935

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar