Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Taustatiedote

Euroopan solidaarisuusjoukkojen edistäminen: kysymyksiä ja vastauksia

Bryssel 30. toukokuuta 2017

Euroopan komissio hyväksyi tänään ehdotuksen Euroopan solidaarisuusjoukkojen oman oikeusperustan ja talousarvion vahvistamiseksi.

IP/17/1383

Mikä on Euroopan solidaarisuusjoukkojen tarkoitus?

Solidaarisuus on Euroopan unionin yhteinen arvo, joka toteutuu kansalaisten kesken, jäsenvaltioiden välillä ja EU:n sisäisessä ja ulkoisessa toiminnassa.

Puheenjohtaja Juncker ilmoitti solidaarisuusjoukkojen perustamisesta unionin tilaa käsittelevässä puheessaan vuonna 2016. Siinä hän totesi, että solidaarisuuden osoittaminen on meille usein helpointa hätätilanteissa. ”Kun Portugalin kukkulat olivat tulessa, italialaiset lentokoneet sammuttivat liekit. Kun tulvat katkaisivat Romaniasta sähköt, valot saatiin päälle ruotsalaisilla generaattoreilla. Kun Kreikan rannoille saapui tuhansia pakolaisia, slovakialaiset teltat antoivat suojaa. Samassa hengessä komissio ehdottaa tänään Euroopan solidaarisuusjoukkojen perustamista.”

Euroopan solidaarisuusjoukkojen tarkoituksena on tarjota nuorille mahdollisuus osallistua erilaisiin solidaarisuustoimiin, joilla tuodaan apua vaikeisiin tilanteisiin eri puolilla EU:ta. Toimintaan osallistuminen edistää nuorten henkilökohtaista kehitystä ja aktiivista osallistumista yhteiskunnan toimintaan ja parantaa heidän työllistettävyyttään. Samalla nuorten työpanos auttaa kansalaisjärjestöjä, julkisyhteisöjä ja yrityksiä, jotka pyrkivät ratkaisemaan yhteiskunnallisia ja muita haasteita.

Miksi Euroopan solidaarisuusjoukoille tarvitaan oikeusperusta?

Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimintaa toteutetaan nykyisin kahdeksan eri ohjelman puitteissa. Kullakin ohjelmalla on oma oikeusperustansa ja omat tavoitteensa ja talousarvionsa. Kyseessä ovat Erasmus+ -ohjelma, työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva EU:n ohjelma (EaSI), Life-ohjelma, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto , terveysalan toimintaohjelma, Kansalaisten Eurooppa -ohjelma, Euroopan aluekehitysrahasto ja Maaseudun kehittämisen maaseuturahasto. (Lisätietoja erillisessä tiedotteessa.)

Erillisen oikeusperustan myötä solidaarisuusjoukot saavat yhtenäisen, kattavan rahoitusvälineen ja selkeät tavoitteet. Tällä tavalla lujitetaan Euroopan solidaarisuusjoukkoja, kun niiden toiminnan johdonmukaisuus, vaikutukset ja kustannustehokkuus paranevat, ja voidaan tarjota entistä enemmän mahdollisuuksia nuorille. Kun Euroopan solidaarisuusjoukot käynnistettiin joulukuussa 2016, komissio sitoutui esittämään lainsäädäntöehdotuksen keväällä 2017.

Mikä on Euroopan solidaarisuusjoukkojen talousarvio?

Euroopan komissio ehdottaa, että Euroopan solidaarisuusjoukkojen täytäntöönpanoon osoitetaan yhteensä 341 500 000 euron määrärahat käypinä hintoina 1. tammikuuta 2018 ja 31. joulukuuta 2020 väliseksi ajaksi. Se on kirjattu oikeusperustaan ja takaa aloitteelle vakaan talousarvion seuraaviksi kolmeksi vuodeksi.

Palvelujaksojen kustannukset vaihtelevat sen mukaan, kuinka pitkiä ne ovat ja missä maassa ne suoritetaan. Esimerkiksi kuuden kuukauden vapaaehtoisjaksoa varten EU myöntää tukea 3 400–6 500 euroa.

HALLINNOINTI

Mikä organisaatiorakenne vastaa solidaarisuusjoukoista?

Nyt käynnissä olevassa ensimmäisessä vaiheessa Euroopan solidaarisuusjoukkoja rahoitetaan ja hallinnoidaan kahdeksan eri EU-ohjelman puitteissa. Uuden ehdotuksen mukaan Euroopan solidaarisuusjoukkojen täytäntöönpanosta huolehtivat Euroopan komissio, kansalliset Erasmus+ -toimistot jäsenvaltioissa ja koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto (EACEA).

Kansalliset Erasmus+ -toimistot vastaavat jo nyt Erasmus+ -ohjelman nuorisohankkeiden hallinnoinnista, ja niiden tehtäväksi annetaan myös Euroopan solidaarisuusjoukkojen useimpien toimien toteuttaminen. Ne arvioivat Euroopan solidaarisuusjoukkojen laatumerkkiä hakevien organisaatioiden pyynnöt, myöntävät EU:n apurahoja palvelujaksoja ja hankkeita varten, tarjoavat koulutusta ja tukea, järjestävät verkostoitumistoimintaa ja tiedottavat Euroopan solidaarisuusjoukoista omassa maassaan.

Euroopan komissio huolehtii koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston avustuksella Euroopan solidaarisuusjoukkoihin osallistujille tarjottavista horisontaalisista palveluista, kuten verkkokoulutuksesta, verkossa toimivasta kielivalmennuspalvelusta ja vakuutuksista. Kansallinen toimisto myös myöntää laatumerkin tietyn tyyppisille sidosryhmille (esim. Euroopan laajuiset verkostot, kansainväliset organisaatiot taikka kansallisten ohjelmien tai yhteisesti hallinnoitujen EU:n rahastojen toteuttamisesta vastaavat elimet), jotka voivat lisäksi hakea rahoitusta toimistolta.

Lisäksi hiljattain perustettu Euroopan solidaarisuusjoukkojen resurssikeskus tukee täytäntöönpanevia elimiä ja osallistuvia organisaatioita erityisesti, kun on kyse nuorten solidaarisuustoiminnan aikana hankkimien taitojen sertifioinnista ja siihen liittyvistä asiakirjoista.

Millainen rooli on työvoimapalveluilla?

Työmarkkinoiden toimijat, kuten julkiset ja yksityiset työvoimapalvelut taikka kauppakamarit, voivat osallistua Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimintaan helpottamalla työ- ja harjoittelupaikkojen täyttämistä eli sovittamalla yhteen vapaana olevia paikkoja ja niihin sopivia hakijoita. Ne tarjoavat tukea olemassa olevien rakenteiden pohjalta.

Erityisesti julkisilla työvoimapalveluilla on runsaasti tietoa työmarkkinoista, eli ne pystyvät löytämään tarjolla olevia työpaikkoja niin omassa maassaan (oman tietokantansa kautta) kuin kansainvälisesti (EURES-portaalin kautta). Lisäksi ne voisivat tukea Euroopan solidaarisuusjoukkoja tiedottamalla niistä työnantajille ja nuorille, mikä edistäisi nuorten rekisteröitymistä. Ne voivat myös tarjota Euroopan solidaarisuusjoukkoihin osallistuneille palvelujakson jälkeistä tukea sen varmistamiseksi, että palvelujakso toimii ponnahduslautana työmarkkinoille.

Työmarkkinoiden toimijat, myös julkiset ja yksityiset työvoimapalvelut, voivat hakea yksin tai yhteisesti avustuksia kansallisten Erasmus+ -toimistojen kautta.

TOIMET

Ovatko tuettavat toimet samat kuin aikaisemmin?

Nykyisin Euroopan solidaarisuusjoukot välittävät yksittäisille osallistujille vapaaehtoistyötä, harjoittelupaikkoja tai työpaikkoja. Euroopan solidaarisuusjoukot tukevat nuoria enintään 12 kuukauden pituisten vapaaehtoisjaksojen, 2–6 kuukauden harjoittelujaksojen ja 2–12 kuukauden pituisten, asiaankuuluvan kansallisen lainsäädännön mukaisten työjaksojen suorittamisessa. Uusi oikeusperusta tarjoaa lisäksi osallistujille mahdollisuuden perustaa omia solidaarisuushankkeitaan tai tehdä vapaaehtoistyötä ryhmänä. Erityistä huomioita kiinnitetään heikommista lähtökohdista tuleviin osallistujiin. Erilaisia tukitoimenpiteitä (esim. koulutusta, vakuutuksia, todistuksia) on käytettävissä kaikenlaisia palvelujaksoja ja hankkeita varten.

Mikä on vapaaehtoistiimi?

Uutta tässä ehdotuksessa on Euroopan solidaarisuusjoukkojen vapaaehtoistiimien toiminta. Eri osallistujamaista tulevat 10–40 nuorta voivat yhdessä tehdä vapaaehtoistyötä yhteisöjä hyödyttävissä hankkeissa kahdesta viikosta kahteen kuukauteen kestävän jakson ajan. Esimerkkejä ovat luonnonkatastrofeissa vaurioituneiden kulttuuriperintökohteiden restaurointi, uhanalaisten lajien suojelu, opetustoiminnan järjestäminen pakolaisleireillä jne. Lyhytkestoisuudestaan huolimatta tällaiset toimet ovat merkittäviä niin osallistujille kuin yhteisöillekin.

Mikä on solidaarisuushanke?

Solidaarisuushankkeet ovat paikallisia aloitteita, joita Euroopan solidaarisuusjoukkojen osallistujaryhmät perustavat ja toteuttavat ja joiden pituus on kahdesta kahteentoista kuukautta. Ne ovat nuorten vetämiä vapaaehtoistoimia, joissa Euroopan solidaarisuusjoukkojen osallistujat aktiivisesti kehittävät ja toteuttavat omia ideoitaan paikallisyhteisöjen hyödyttämiseksi jollakin solidaarisuuteen liittyvällä alalla.

Vapaaehtoisjaksoista poiketen toiminta on tyypillisesti hankepohjaista, ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen osallistujat määrittelevät itsenäisesti sen, kuinka paljon aikaa he käyttävät hankkeen tavoitteiden ja suunniteltujen tulosten edellyttämien tehtävien hoitamiseen.

Solidaarisuushankkeet toteutetaan tavanomaisesti Euroopan solidaarisuusjoukkojen osallistujien asuinmaassa. Ne kannustavat – kotimaan vapaaehtoisjaksojen tavoin – mukaan toimintaan vammaisia nuoria, joiden voi olla vaikea osallistua ulkomailla suoritettaviin palvelujaksoihin mutta jotka silti haluavat toimia yhteiskunnan hyväksi.

Mitä ovat verkostoitumistoimet?

Verkostoitumistoimien tavoitteena on kehittää tunnetta kuulumisesta Euroopan solidaarisuusjoukkoihin, tukea toiminnan toteuttamista ja lisätä sen tehokkuutta, vaikutuksia ja näkyvyyttä. Toimissa voidaan esimerkiksi tiedottaa uusille tulokkaille Euroopan solidaarisuusjoukoista tai niissä voi olla kyse erilaisista konsultointifoorumeista, hyvien käytäntöjen jakamisesta, palvelujakson jälkeisistä tukitapahtumista tai aiempien osallistujien verkostojen perustamisesta.

YHTEENSOVITTAMINEN JA PALVELUJAKSOT

Kuka voi rekisteröityä Euroopan solidaarisuusjoukkoihin?

Jokainen 17–30-vuotias osallistujamaan kansalainen tai niissä laillisesti asuva henkilö voi rekisteröityä Euroopan solidaarisuusjoukkoihin. Solidaarisuusprojektiin osallistumisen alaikäraja on 18 vuotta. Ehdotetun asetuksen mukaan toiminta kattaa EU:n jäsenvaltiot. Muiden maiden osallistuminen on mahdollista kahdenvälisten sopimusten perusteella.

Ensimmäisessä vaiheessa Euroopan solidaarisuusjoukkojen maantieteellisen toiminta-alueen muodostavat EU:n 28 jäsenvaltiota, ja riippuen siitä, mistä EU:n ohjelmasta kutakin tiettyä hanketta rahoitetaan, myös muita maita voi olla mukana (lisätietoja erillisessä tiedotteessa).

EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisilla ei välttämättä ole kaikkia oikeuksia tai lupia, joita tarvitaan toisessa EU-maassa asumiseen palvelujakson suorittamista varten. Osallistuvan organisaation tehtävänä on varmistaa, että nuorella, jonka he haluavat projektiin suorittamaan palvelujakson, on kaikki tarvittavat oikeudet ja luvat.

Euroopan solidaarisuusjoukkoihin rekisteröityvien nuorten on hyväksyttävä solidaarisuusjoukkojen toiminta-ajatus ja periaatteet. Solidaarisuusjoukkoihin rekisteröityminen on helppoa, ja sen voi tehdä Euroopan nuorisoportaalin kautta osoitteessa www.europa.eu/solidarity-corps.

Takaako rekisteröityminen palvelupaikkaan sijoittamisen?

Kaikki rekisteröityneet nuoret voivat osallistua yleisen verkkokoulutukseen sekä yhteisön kehittämistoimintaan, jota heidän paikallisyhteisöissään mahdollisesti toteutetaan. Rekisteröityminen ei kuitenkaan takaa paikan saamista jostakin hankkeesta. Se riippuu talousarviosta, tarjolla olevista hankkeista ja hakijoiden kiinnostuksen kohteista.

Rekisteröityneillä nuorilla on ehdotuksen mukaan mahdollisuus kehittää oma-aloitteisesti solidaarisuushankkeita ja toteuttaa ideoitaan paikallisen solidaarisuustoiminnan edistämiseksi sen sijaan, että he jäisivät odottamaan paikan tarjoamista.

Mitkä ovat organisaatioita koskevat vaatimukset?

Osallistuvat organisaatiot arvioidaan huolellisesti (sen tekevät joko kansalliset Erasmus+ -toimistot tai koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto organisaatioiden profiilin mukaan), ja niiden on sitouduttava noudattamaan Euroopan solidaarisuusjoukkojen peruskirjaa. Siten ne lupaavat edistää Euroopan solidaarisuusjoukkojen osallistujien henkilökohtaista ja ammatillista kehitystä, taata turvalliset ja asianmukaiset työolot sekä tarjota tarkoituksenmukaista koulutusta ja tukea, jotta osallistujat saavat palvelujakson suorittamiseen tarvitsemansa taidot. Uutta on Euroopan solidaarisuusjoukkojen palvelupaikkoja tarjoaville organisaatioille myönnettävä laatumerkki.

Miten yhteensovittaminen tapahtuu?

Kun nuoret rekisteröityvät Euroopan solidaarisuusjoukkoihin Euroopan nuorisoportaalin kautta, he voivat omaa koulutustaan, työkokemustaan ja mielenkiinnon kohteitaan koskevien tietojen lisäksi ilmoittaa myös, minkä tyyppisiin hankkeisiin he haluaisivat osallistua, mihin maihin he haluaisivat tulla sijoitetuiksi ja milloin heidän on mahdollista osallistua toimiin. He voivat valita eri palvelujaksotyyppien välillä ja ilmaista toiveensa jonkin tietyn alan solidaarisuustoimintaan osallistumisesta.

Rekisteröityessään nuoret voivat myös tuoda esiin erityistä kokemustaan ja tietämystään, jota heillä on annettavanaan Euroopan solidaarisuusjoukoille. Kyseessä voi olla esimerkiksi työskentely pakolaisten, lasten, vanhusten tai vammaisten parissa, opettaminen, ensiaputaidot, media-, musiikki- tai taidealan osaaminen, rakentaminen, tekniikka-asiantuntemus tai hankkeiden hallinnointi.

Organisaatiot voivat valita hakijoista ne, joiden vaikuttimet, mielenkiinnon kohteet ja taidot vastaavat parhaiten niiden tarpeita. Osallistujat voivat vapaasti joko hyväksyä organisaation esittämän tarjouksen tai kieltäytyä siitä.

Mitä eri tyyppisten palvelujaksojen kuluja katetaan?

Vapaaehtoisjakson suorittajille korvataan majoitus-, ruokailu-, matka- ja vakuutuskulut ja maksetaan taskurahaa enintään 155 euroa kuukaudessa.

Työjaksot perustuvat työsopimukseen, ja niiden palkka määräytyy sen maan, jossa työ suoritetaan, voimassa olevien kansallisten lakien, sääntöjen ja työehtosopimusten mukaisesti.

Harjoittelujaksot perustuvat kirjalliseen sopimukseen, ja vastaanottava organisaatio suorittaa niistä korvauksen. Harjoittelun laatupuitteissa kuvattuja periaatteita sovelletaan solidaarisuusjoukkojen kautta tarjottaviin harjoittelujaksoihin.

Sekä työ- että harjoittelujaksoja varten saa palkan lisäksi matkakorvauksen. Lisärahoitusta myönnetään epäedullisessa asemassa oleville nuorille mahdollisiin muihin välttämättömiin kuluihin. Solidaarisuusjoukot korvaavat myös tiettyjä osallistuville organisaatioille aiheutuvia kuluja. Siihen voi kuulua henkilöstökustannuksia tai erityisiä koulutustoimia ja mentorointia koskeva rahoitus.

Voivatko organisaatiot veloittaa osallistujia paikan saannista?

Eivät voi. Kukaan henkilö tai mikään yhteisö ei saa pyytää osallistujalta rahallista korvausta tai maksua siitä, että tämä valitaan osallistumaan hankkeeseen.

Entä sosiaaliturva ja vakuutukset?

Ehdotuksen mukaan osallistujat saavat täydentävän sairaus- ja tapaturmavakuutuksen sellaisia kustannuksia varten, joita eurooppalainen sairaanhoitokortti tai muut vakuutusjärjestelmät, joiden piiriin osallistujat mahdollisesti kuuluvat, eivät kata.

Työ- ja harjoittelupaikkoihin sekä niitä koskevaan sosiaaliturvaan sovelletaan tiettyjä erityisedellytyksiä sen maan kansallisten lakien, sääntöjen ja työehtosopimusten mukaisesti, jossa palvelujakso suoritetaan.

Onko saatavissa kielitukea?

Kyllä. Euroopan solidaarisuusjoukkojen osallistujat, jotka ottavat vastaan tarjouksen kansainvälisestä palvelupaikasta, saavat pääsyn verkkopohjaiseen kielikurssiin, jonka avulla he voivat arvioida ja parantaa osaamistaan siinä vieraassa kielessä, jota he käyttävät ulkomailla suoritettavalla palvelujaksolla.

Millaisen todistuksen osallistujat saavat?

Euroopan solidaarisuusjoukkojen osallistujat saavat palvelujakson suoritettuaan Euroopan solidaarisuusjoukkojen todistuksen. Todistuksessa yksilöidään palvelujakson aikana hankitut tiedot, taidot ja pätevyydet.

Milloin Euroopan solidaarisuusjoukoista annettavan asetuksen odotetaan tulevan voimaan?

Euroopan parlamentin ja neuvoston on seuraavaksi hyväksyttävä asetusluonnos, ennen kuin se voi tulla voimaan. Komissio ehdottaa, että voimaantulopäivä olisi 1. tammikuuta 2018. EU:n toimielimet ovat sitoutuneet yhteisessä julistuksessaan käsittelemään ehdotuksen tämän vuoden loppuun mennessä.

MEMO/17/1370

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar