Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Taustatiedote

Kohti Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria – Kysymyksiä ja vastauksia

Strasbourg 8. maaliskuuta 2016

Komissio on tänään käynnistänyt Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julkisen kuulemisen.

Mikä on tämän aloitteen tausta?

Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ilmoitti Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin perustamisesta unionin tilaa koskevassa puheessaan Euroopan parlamentille 9. syyskuuta 2015. Puheenjohtaja Juncker totesi puheessaan seuraavaa: ”Meidän on tehostettava työtä oikeudenmukaisten ja todella yleiseurooppalaisten työmarkkinoiden aikaansaamiseksi. (...) Tähän liittyen haluan kehittää EU:n sosiaalisten oikeuksien pilarin, jossa otetaan huomioon eurooppalaisten yhteiskuntien ja työelämän muuttuvat realiteetit ja joka antaa suuntaa euroalueen uudelle lähentymiselle. Tällä EU:n sosiaalisten oikeuksien pilarilla täydennettäisiin sitä, mitä olemme jo yhdessä saavuttaneet työntekijöiden suojelun suhteen. Odotan työmarkkinaosapuolilta keskeistä roolia tässä prosessissa. Uskon, että tämä aloite on hyvä käynnistää euroalueella ja antaa muiden EU:n jäsenvaltioiden tulla mukaan, jos ne niin haluavat.

Mikä on Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari?

Euroopan komissio on 8. maaliskuuta 2016 käynnistänyt laaja-alaisen kuulemisen ja esittänyt ensimmäisen alustavan luonnoksen tekstistä, josta pitäisi muotoutua Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari. Tämä aloite on osa komission toimia, joilla pyritään saamaan aikaan syvempi ja oikeudenmukaisempi talous- ja rahaliitto (EMU). Kuten puheenjohtaja Juncker totesi, aloite on suunnattu euroalueelle, ja muiden jäsenvaltioiden olisi voitava osallistua siihen, jos ne niin haluavat.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tulisi pohjautua EU:n sosiaalialan oikeudelliseen säännöstöön ja täydentää sitä, jotta politiikkaa voidaan ohjata useilla toimivien ja oikeudenmukaisten työmarkkinoiden ja sosiaaliturvajärjestelmien kannalta olennaisen tärkeillä aloilla pilariin osallistuvissa jäsenvaltioissa. Ehdotetut periaatteet eivät korvaa olemassa olevia oikeuksia, vaan ne tarjoavat keinon arvioida kansallisten työllisyys- ja sosiaalipolitiikkojen toimivuutta ja tulevaisuudessa lähentää niitä paremmin toisiinsa.

Komissio käy vuoden 2016 aikana vuoropuhelua muiden EU:n toimielinten, kansallisten viranomaisten ja parlamenttien, työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan, yliopistomaailman asiantuntijoiden ja kansalaisten kanssa. Tämän keskustelun tulokset otetaan huomioon, kun Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari perustetaan vuoden 2017 alussa.

Kun pilari saadaan perustettua, sen pitäisi toimia vertailukohtana, jonka pohjalta arvioidaan osallistuvien jäsenvaltioiden sosiaali- ja työllisyysasioita koskevaa tuloskuntoa ja edistetään kansallisen tason uudistusprosessia. Sen pitäisi etenkin antaa suuntaa euroalueen uudelle lähentymiselle.

Miksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria tarvitaan?

Viime vuosien talouskriisillä on ollut kauaskantoisia sosiaalisia seurauksia, jotka voivat heikentää tulevia kasvun ja taloudellisen suorituskyvyn mahdollisuuksia koko Euroopassa

Samaan aikaan työelämän muutoksen nykyinen nopeus ja laajuus yhdessä väestönmuutosten kanssa muuttaa työehtoja ja -olosuhteita entisestään.

Ajatellen erityisesti jäsenvaltioita, joilla on käytössä yhteinen valuutta, on selvää, että euroalueen tuleva menestys riippuu suurelta osin sekä kansallisten työmarkkinoiden ja sosiaaliturvajärjestelmien tehokkuudesta että talouden kyvystä selviytyä häiriöistä ja sopeutua niihin.

Mikä on EU:n rooli tällä alalla?

Jäsenvaltiot ovat toissijaisuusperiaatteen mukaisesti pääasiassa toimivaltaisia työllisyys- ja sosiaalipolitiikkansa määrittelyn suhteen. Tähän kuuluvat työlainsäädäntö ja sosiaaliturvajärjestelmien organisointi. Tämä toimivalta tunnustetaan EU:n perussopimuksissa, joissa on Euroopan talousyhteisön perustamisesta lähtien myös määrätty EU:n roolista jäsenvaltioiden toimien tukemisessa ja täydentämisessä.

EU:n tason toiminta vastaa unionin perusperiaatteita ja pohjautuu vakaumukseen, jonka mukaan taloudellisen kehityksen tulisi lisätä sosiaalista edistystä ja yhteenkuuluvuutta ja sosiaalipolitiikkaa olisi myös pidettävä tuotannontekijänä, joka vähentää eriarvoisuutta, lisää työpaikkoja ja mahdollistaa Euroopan inhimillisen pääoman kukoistamisen.

Tälle vakaumukselle antaa vahvistusta työllisyyttä ja sosiaalista tuloskuntoa koskeva näyttö, ja viime vuosien kriisi on entisestään lujittanut sitä. Taloudellisesti parhaiten suoriutuvissa jäsenvaltioissa on kehitetty entistä kunnianhimoisempaa ja tehokkaampaa sosiaalipolitiikkaa ei pelkästään taloudellisen kehityksen seurauksena vaan niiden kasvumallin olennaisena osana.

Mitkä ovat tällä hetkellä yhteiskunnallisen muutoksen ja työelämän tärkeimmät kehityssuunnat Euroopassa?

Työelämään ja yhteiskuntaan yleisemmin kohdistuvien haasteiden laajuus ja luonne on muuttunut. Eräät kehityssuunnat ovat uusia, toiset taas ovat jatkuneet jo pidemmän aikaa, mutta vaativat uusia toimia. Näitä ovat esimerkiksi muutokset yhteiskunnan rakenteissa ja perhe- ja työmalleissa, pidemmät ja vaihtelevammat työurat, työvoiman monimuotoistuminen ja uusien työn muotojen leviäminen, ristiriita koulutustason nousun ja osaamisen laajalle levinneen kohtaanto-ongelman välillä, elinajanodotteen noususta ja väestön ikääntymisestä johtuvat uudet tarpeet ja mahdollisuudet sekä teknologinen muutos ja yhteiskunnan ja talouden digitalisoituminen.

Mitä tarkoitetaan EU:n sosiaalialan säännöstöllä?

Sosiaalialan säännöstöllä tarkoitetaan EU:n oikeusjärjestykseen nykyisin sisältyvää sosiaalisten sääntöjen kokonaisuutta.

Se koostuu ensinnäkin EU:n primaarioikeudessa vahvistetuista sosiaalialan tavoitteista ja toimivaltuuksista. Primaarioikeus käsittää Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU-sopimus), Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) ja EU:n perusoikeuskirjan, siten kuin Euroopan unionin tuomioistuin on niitä tulkinnut. Nämä pannaan täytäntöön EU:n sekundaarilainsäädännöllä, etenkin direktiiveillä.

Esimerkkeinä voidaan mainita EU:n säännöt, joita on annettu työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelusta sekä työoloista ja -ehdoista, kuten nuorten työntekijöiden oikeuksista, vuokratyöstä, osa-aikatyöstä, määräaikaisesta työstä, työntekijöiden suojasta työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa ja työajasta. Sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumiseksi (SEUT-sopimuksen 19 artikla) on annettu direktiivit syrjimättömyydestä työhönotossa ja ammatissa sekä rodusta riippumattomasta yhdenvertaisesta kohtelusta.

Mikä on EU:n toimivalta sosiaalisten oikeuksien alalla?

EU toteuttaa yhteiskunnallista tehtäväänsä ja sosiaalisia tavoitteitaan SEUT-sopimuksen 153 artiklan perusteella. EU:n toimivalta rajoittuu siihen, että se "tukee ja täydentää jäsenvaltioiden toimia" useilla aloilla, jotka liittyvät sekä työmarkkinoilla että niiden ulkopuolella oleviin henkilöihin: työntekijöihin, työnhakijoihin ja työttömiin. Tavoitteena on parantaa työehtoja, sosiaaliturvaa ja sosiaalista suojelua, työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta, työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan sekä työmarkkinoilta syrjäytyneiden henkilöiden sijoittumista työelämään. Koska pilariin osallistuvia jäsenvaltioita kannustetaan toteuttamaan toimia aloilla, joilla päävastuu on jäsenvaltioilla, pilarin piiriin kuuluu myös aloja, joilla EU:lla ei ole valtuuksia eikä aikomusta antaa lainsäädäntöä, mutta joilla ohjaus ja käytäntöjen vaihto olisi suotavaa.

Mitä muita toimia komissio toteuttaa sosiaalialalla?

Komissio on jo toteuttanut useita aloitteita lujittaakseen toimia kiireellisten tavoitteiden toteuttamiseksi ja pitääkseen EU:n sosiaalialan säännöstön ajan tasalla, jotta uusiin haasteisiin voidaan vastata niiden periaatteiden hengessä, jotka tulevat olemaan osa pilaria. Esimerkiksi tämän toimikauden aikana komissio on kiinnittänyt enemmän huomiota sosiaalisiin näkökohtiin talouspolitiikan eurooppalaisessa ohjausjaksossa sekä sääntelyn parantamiseen tähtäävissä toimissaan; se on toteuttanut etupainotteisesti nuorisotyöllisyysaloitetta edistääkseen nuorisotyöttömyyden torjuntaa; se on antanut suosituksen pitkäaikaistyöttömien paluusta työmarkkinoille ohjatakseen jäsenvaltioita parhaiden käytäntöjen käyttöön ja se on antanut esteettömyyttä koskevan EU-säädöksen helpottaakseen vammaisille olennaisten tavaroiden ja palveluiden saatavuutta sisämarkkinoilla.

EU:n sosiaalialan säännöstöä täydennetään myös Euroopan rakenne- ja investointirahastoilla, erityisesti Euroopan sosiaalirahastolla, josta avustetaan joka vuosi yli 15:tä miljoonaa henkilöä auttamalla heitä parantamaan taitojaan, helpottamalla heidän sijoittumistaan työmarkkinoille, torjumalla sosiaalista syrjäytymistä ja köyhyyttä sekä parantamalla julkishallintojen tehokkuutta.

Euroopan sosiaalirahastosta annettiin vuosina 2014–2020 avustuksina 86,4 miljardia euroa ja nuorisotyöllisyysaloitteesta 3,2 miljardia euroa, minkä lisäksi kansallisista varoista saatiin yhteisrahoitusta 38,5 miljardia euroa. Euroopan sosiaalirahastolla onkin keskeinen asema jäsenvaltioiden inhimilliseen pääomaan tekemien investointien tukemisessa ja siten Euroopan talouden kilpailukyvyn lujittamisessa sen noustessa kriisistä.

Mikä on kuulemisen tavoite?

Kuulemismenettelyllä on kolme tavoitetta:

  • arvioida EU:n nykyistä sosiaalialan säännöstöä ja määrittää, missä määrin nykyisiä oikeuksia käytetään ja miten merkityksellisiä ne ovat nykypäivän ja huomisen haasteita ajatellen ja/tai miltä osin olisi harkittava uusia keinoja toteuttaa nämä oikeudet;
  • tarkastella työmalleihin ja yhteiskuntiin liittyviä uusia suuntauksia, jotka johtuvat uudesta teknologiasta, väestönmuutoksista tai muista työelämän ja sosiaaliolojen kannalta tärkeistä tekijöistä;
  • koota näkemyksiä ja saada palautetta Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin asemasta. Kuulemisen avulla olisi voitava keskustella sen soveltamisalasta ja sisällöstä samoin kuin sen roolista osana talous- ja rahaliiton sosiaalista ulottuvuutta ja pohtia euroalueen erityistarpeita. Kuulemismenettelyn pitäisi lisäksi auttaa euroalueeseen kuulumattomia jäsenvaltioita määrittämään, haluavatko ne osallistua pilariin.

Julkiseen kuulemiseen voi osallistua täällä.

Ketkä voivat osallistua pilaria koskevaan kuulemiseen?

Komissio on tulevina kuukausina aktiivisesti yhteydessä muihin EU:n toimielimiin, kaikkien jäsenvaltioiden kansallisiin viranomaisiin ja parlamentteihin, ammattiliittoihin ja elinkeinoelämän järjestöihin, kansalaisjärjestöihin, sosiaalipalvelujen tarjoajiin, yliopistomaailman asiantuntijoihin sekä kansalaisiin. Kansallisella tasolla komissio edistää keskusteluja jäsenvaltioissa olevien edustustojensa kautta. Myös Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa ja alueiden komiteaa pyydetään esittämään näkemyksensä.

Luettelo tämän vuoropuhelun helpottamiseksi jo järjestetyistä ja tulevista tapahtumista löytyy täältä.

Mikä on työmarkkinaosapuolten rooli pilarin rakentamisessa?

Työmarkkinaosapuolet – sekä EU:n tasolla että kansallisella tasolla – kutsutaan osallistumaan aktiivisesti pilarin luomiseen.

Ensimmäinen alustava luonnos pilarista esitellään seuraavassa sosiaalialan kolmikantahuippukokouksessa 16. maaliskuuta 2016. Työmarkkinaosapuolia kuullaan myös useaan otteeseen vuoden 2016 aikana. Luettelo tämän vuoropuhelun helpottamiseksi jo järjestetyistä ja tulevista tapahtumista löytyy täältä.

Kuinka kuulemisen tulokset jäsennellään?

Yleisölle suunnatun yleisen kuulemisen tueksi toteutetaan joitain kohdennettuja toimia palautteen saamiseksi kolmesta pääaiheesta:

  • Tilannekatsaus unionin sosiaalisesta säännöstöstä: onko se edelleen merkityksellinen ja ajan tasalla?
  • Työn ja sosiaaliturvajärjestelmien tulevaisuus: mitkä ovat tulevat haasteet ja mahdollisuudet?
  • Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin rooli osana syvempää ja oikeudenmukaisempaa talous- ja rahaliittoa: mitkä ovat keskeiset vaatimukset hyvin toimivan euroalueen kannalta?

Mitkä sosiaalisten oikeuksien alat pilarin luonnos kattaa?

Politiikan alat on ryhmitelty seuraaviin kolmeen pääotsakkeeseen:

  • yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, mukaan luettuina taitojen kehittäminen ja elinikäinen oppiminen ja työllisyyden aktiivinen tukeminen, jotta voidaan lisätä työllistymismahdollisuuksia, helpottaa siirtymistä työpaikasta tai ammatista toiseen sekä parantaa yksilöiden työllistettävyyttä;
  • oikeudenmukaiset työolot ja työehdot ja riittävä ja luotettava oikeuksien ja velvollisuuksien tasapaino työntekijöiden ja työnantajien välillä sekä joustavuuden ja turvallisuuden välillä, jotta voidaan helpottaa uusien työpaikkojen luomista, työpaikkojen vastaanottamista ja yritysten mukautumiskykyä sekä edistää työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua;
  • riittävä ja kestävä sosiaalinen suojelu ja laadukkaiden peruspalvelujen, kuten lastenhoidon, terveydenhoidon ja pitkäaikaishoidon, saatavuus, jotta voidaan varmistaa ihmisarvoinen elämä ja riskeiltä suojautuminen ja antaa ihmisille mahdollisuus osallistua täysimääräisesti työelämään ja yleisemmin yhteiskunnan toimintaan.

Näiden kolmen otsakkeen alla on yksilöity 20 politiikanalaa, joihin liittyy eri periaatteita. Näissä periaatteissa otetaan lähtökohdaksi tietyt oikeudet, jotka on jo mainittu EU:n ja muissa asiaan liittyvissä oikeuslähteissä, ja esitetään yksityiskohtaisesti mahdollisia keinoja niiden toteuttamiseksi. Näistä eri aloista voi lukea lisää ja niitä voi kommentoida suoraan täällä.

Miksi pilari on suunnattu euroalueen jäsenvaltioille?

Euroalueen jäsenvaltioiden tilanteet vaihtelevat edelleen suuresti, ja viimeksi kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana saatu kokemus on osoittanut, että jatkuva taloudellinen ja sosiaalinen epätasapainotila yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa voi vaarantaa koko euroalueen suorituskyvyn ja että seurauksena voi olla vielä kalliimmaksi käyviä eroja, jos epätasapainotiloja ei saada korjattua.

Euroalue on ottanut oppia viime vuosien kriisistä ja pyrkii etenemään yhdentymisen ja vakauttamisen tiellä. Tähän sisältyy väistämättä myös sosiaalinen ulottuvuus. EMUn viimeistelyä koskevassa viiden puheenjohtajan kertomuksessa korostetaan, että "Euroopan tavoitteena tulisi olla parhaaseen sosiaalisen tuloskuntoon pääseminen". Lisäksi siinä todetaan seuraavaa: "Jotta EMU voisi menestyä, työmarkkinoiden ja sosiaaliturvajärjestelmien on toimittava hyvin ja oikeudenmukaisesti kaikissa euroalueen jäsenvaltioissa".

Kertomuksessa toki muistutetaan, että ei ole olemassa yhtä kaikille sopivaa mallia, mutta samalla siinä korostetaan, että eri jäsenvaltioilla on usein samankaltaisia haasteita. Lisäksi siinä kehotetaan keskittymään painokkaammin työllisyyteen ja sosiaaliseen tuloskuntoon osana ylöspäin tapahtuvan lähentymisen prosessia, jossa pyritään kestävämpiin talouden rakenteisiin euroalueella.

Pilari on suunnattu euroalueelle, mutta siihen voivat osallistua kaikki jäsenvaltiot, jotka niin haluavat.

Mikä on pilarin oikeudellinen muoto?

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin oikeudellisessa luonteessa on otettava huomioon EU:n tason oikeudellinen kehys sekä aloitteen kohdistuminen euroalueeseen. Vaikka pilarin perustamisessa voitaisiinkin harkita erilaisia välineitä, komission mielestä on olennaisen tärkeää saada parlamentti ja neuvosto mukaan samoin kuin muut EU:n toimielimet ja koota pilarin täytäntöönpanon tueksi laaja kannatus.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Komissio on tulevina kuukausina aktiivisesti yhteydessä sidosryhmiin julkisen kuulemisen kautta. Kuulemisprosessi on tarkoitus saada päätökseen 31. joulukuuta 2016 mennessä, jotta komissio voi sen pohjalta esittää pilaria koskevan lopullisen ehdotuksen vuoden 2017 alussa.

Saatua palautetta hyödynnetään myös Euroopan talous- ja rahaliiton tulevaisuutta koskevan valkoisen kirjan laadinnassa. Valkoinen kirja on määrä julkaista keväällä 2017.

MEMO/16/545

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar