Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Taustatiedote

Kiertotalouspaketti: Kysymyksiä ja vastauksia

Bryssel 2. joulukuuta 2015

Komissio hyväksyi tänään uuden kunnianhimoisen kiertotalouspaketin edistääkseen Euroopan siirtymistä kiertotalouteen, joka tehostaa maailmanlaajuista kilpailukykyä, edistää kestävää talouskasvua ja auttaa luomaan uusia työpaikkoja.

Mitä on kiertotalous?

Kestävän kasvun turvaaminen EU:lle edellyttää resurssien älykkäämpää ja kestävämpää käyttöä. On selvää, että lineaarinen malli, johon talouskasvu on aikaisemmin perustunut, ei sovellu enää nykypäivän modernin yhteiskunnan tarpeisiin globaalistuneessa maailmassa. Tulevaisuus ei voi rakentua "ota, valmista, hävitä" -mallin varaan. Monet luonnonvarat ovat rajallisia, ja niiden käyttöön on löydettävä ympäristön ja talouden kannalta kestävä tapa. Resurssien paras mahdollinen käyttö on myös liikeyritysten taloudellisen edun mukaista.

Kiertotaloudessa tuotteiden ja materiaalien arvo säilytetään mahdollisimman pitkään, jätteet ja resurssien käyttö minimoidaan ja resurssit säilytetään taloudessa silloinkin, kun tuotteen käyttöikä on päättynyt, jotta ne voidaan käyttää yhä uudelleen ja siten saavuttaa uutta lisäarvoa. Tämä malli voi auttaa luomaan turvattuja työpaikkoja Euroopassa, edistää kilpailuetua tuovia investointeja ja tarjota sellaisen ihmisten ja ympäristön suojelun tason, josta Eurooppa voi olla ylpeä. Lisäksi se merkitsee kuluttajille kestävämpiä ja innovatiivisempia tuotteita, jotka voivat tuoda rahallisia säästöjä ja parantaa elämänlaatua.

Mikä on komission kiertotalouspaketti?

Helpottaakseen siirtymistä kiertävämpään talouteen komissio esittää kiertotalouspaketin, johon sisältyy tarkistettuja lainsäädäntöehdotuksia jätteistä sekä kattava toimintasuunnitelma, jossa annetaan konkreettinen valtuutus toimille tämän komission toimikauden aikana. Jätteitä koskevissa ehdotuksissa esitetään selkeä ja kunnianhimoinen pitkän aikavälin visio kierrätyksen lisäämiseksi ja kaatopaikkajätteen vähentämiseksi sekä ehdotetaan konkreettisia toimenpiteitä käytännön esteiden voittamiseksi, jotta voidaan parantaa jätehuoltoa ja ottaa huomioon eri jäsenvaltioiden erilaiset tilanteet.

Ehdotusta täydentää kiertotaloutta koskeva toimintasuunnitelma, johon sisältyy toimenpiteitä materiaalikierron sulkemiseksi ja tuotteen elinkaaren kaikkien vaiheiden käsittelemiseksi tuotannosta ja kulutuksesta jätehuoltoon ja uusioraaka-aineen markkinoihin. Toimintasuunnitelmaan sisältyy joukko toimia, jotka kohdistetaan tiettyjen alojen tai materiaalivirtojen markkinoilla oleviin esteisiin. Näitä aloja tai materiaalivirtoja ovat muovit, elintarvikejäte, kriittiset raaka-aineet, rakennus- ja purkujätteet, biomassa ja biopohjaiset tuotteet. Lisäksi suunnitelmassa esitetään horisontaalisia toimenpiteitä esimerkiksi innovaatioiden ja investointien aloille.

Toimintasuunnitelman tarkoituksena on keskittyä kysymyksiin, joissa EU-tason toimilla voidaan tuottaa todellista lisäarvoa ja saada aikaan merkitystä käytännön toiminnassa.

Miten siirtyminen kiertotalouteen vähentää kustannuksia ja synnyttää työpaikkoja?

Jätteen syntymisen ehkäiseminen, ekosuunnittelu, uudelleenkäyttö ja muut vastaavat toimenpiteet voivat tuottaa nettosäästöjä jopa 600 miljardia euroa tai 8 prosenttia EU:n yritysten vuosittaisesta liikevaihdosta sekä vähentää samalla vuosittaisia kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjä 2–4 prosentilla. Uudelleenkäytön, uudelleenvalmistuksen ja korjaamisen aloilla esimerkiksi matkapuhelimien uudelleenvalmistuksen kustannukset voitaisiin puolittaa, jos ne olisi helpompi purkaa osiin. Jos matkapuhelimista kerättäisiin 95 prosenttia, voitaisiin säästää yli miljardi euroa valmistusmateriaalien kustannuksissa.

Kevyiden hyötyajoneuvojen keräysaste on jo nyt hyvä, ja niiden osalta muutos kierrätyksestä kunnostamiseen voisi säästää vuoden aikana materiaalikustannuksissa 6,4 miljardia euroa (noin 15 % materiaalikustannuksista) ja energiakustannuksissa 140 miljoonaa euroa sekä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 6,3 miljoonaa tonnia.

Mitä toimenpiteitä on suunnitteilla tuotantovaiheeseen?

Parempi tuotesuunnittelu on avain kierrätyksen helpottamiseen ja se auttaa tuottamaan tuotteita, jotka ovat kestävämpiä tai helpompia korjata. Tämä auttaa säästämään arvokkaita resursseja, edistämään innovaatioita ja tuottamaan kuluttajille parempia tuotteita, joiden käyttö maksaa vähemmän. Markkinoiden nykyiset signaalit eivät kuitenkaan riitä tämän aikaan saamiseen, ja siksi tarvitaan kannustimia.

Komissio aikoo

  • edistää ekosuunnitteludirektiivin täytäntöönpanemiseksi tehtäviin työsuunnitelmiin sisältyvien tuotevaatimusten avulla tuotteiden korjattavuutta, kestävyyttä ja kierrätettävyyttä, ottaen huomioon erilaisten tuotteiden erityisvaatimukset;
  • laatia Horisontti 2020 -ohjelman puitteissa riippumattoman testausohjelman, jonka avulla voidaan tunnistaa mahdolliseen suunniteltuun vanhenemiseen liittyvät seikat;
  • ehdottaa vaatimuksia, jotka helpottavat sähköisten näyttöjen purkamista, uudelleenkäyttöä ja kierrätystä;
  • ehdottaa, että määrät, jotka tuottajat maksavat laajennetun tuottajavastuun mukaisesti, eriytetään tuotteiden käyttöiän päättymisestä aiheutuvien kustannusten perusteella. Tämä ehdotus sisältyy jätteitä koskevaan tarkistettuun lainsäädäntöehdotukseen, ja sitä koskeva säännös luo taloudellisia kannustimia suunnitella tuotteita, jotka on helpompi kierrättää tai käyttää uudelleen;
  • tutkia mahdollisuuksia yhdenmukaistaa EU:n alakohtaisten tuotepolitiikkojen toimintapuitteita ja niiden vaikutusta kiertotalouteen;
  • harkita ekosuunnitteluun liittyvän työnsä yhteydessä, olisiko syytä vahvistaa oikeasuhteisia vaatimuksia korjaamista koskevien tietojen ja varaosien saatavuudesta;
  • ehdottaa jätedirektiivin tarkistuksen yhteydessä, että kansallisella tasolla palkittaisiin uudelleenkäyttöön valmistautumisen edistämisestä;
  • pyrkiä parantamaan konkreettisten tuotteiden takuusääntöjen täytäntöönpanon valvontaa, tarkastella mahdollisia parannusvaihtoehtoja ja torjua vääriä ympäristöväittämiä;
  • toteuttaa ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevia toimia korostamalla uusissa tai tarkistetuissa kriteereissä kiertotalouden näkökohtia, tukemalla ympäristöä säästävien julkisten hankintojen yleistymistä ja näyttämällä esimerkkiä komission hankinnoissa ja EU-rahastojen käytössä.

Mitä komissio ehdottaa tuotantoprosessien osalta?

Tuotantoprosesseja voidaan parantaa resurssien käytön tehostamiseksi ja jätteiden syntymisen vähentämiseksi. Tämä luo liiketoimintamahdollisuuksia ja vauhdittaa innovointia ympäristöä säästävästi.

Komissio aikoo

  • sisällyttää parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskeviin vertailuasiakirjoihin ohjeita jätehuollon ja resurssitehokkuuden parhaista toimintatavoista teollisuuden aloilla;
  • antaa kaivosjätteitä koskevia ohjeita ja edistää parhaita toimintatapoja raaka-aineiden talteenoton parantamiseksi;
  • selkiyttää jätedirektiivin ehdotetussa tarkistuksessa sivutuotteita koskevia sääntöjä teollisen symbioosin helpottamiseksi ja luoda tasapuoliset toimintaedellytykset kaikkialle EU:ssa.

Miten komissio turvaa primaariraaka-aineiden vastuullisen hankinnan?

Raaka-aineiden vastuullinen hankinta – sekä Euroopassa että maailmanlaajuisesti – on hyvin tärkeää. Komissio on jo toteuttanut lainsäädäntötoimia, jotka koskevat esimerkiksi laittomia hakkuita, mineraalien hankintaa konfliktialueilta ja yritysten avoimuutta kaivos- ja metsäalan yritysten valtioille suorittamista maksuista. Tämän lisäksi komissio jatkaa kestävän hankinnan toimintalinjoja koskevan vuoropuhelun ja yhteistyökumppanuuksien edistämistä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa sekä EU:n kauppa- ja kehityspolitiikassa. Ratkaisevan tärkeää on myös saada toimiala sitoutumaan kestävään hankintaan ja yhteistyöhön arvoketjujen kesken.

Mitä komissio tekee tuotteiden korjattavuuden edistämiseksi ja suunnitellun vanhenemisen torjumiseksi?

Komissio tekee eri aloilla aloitteita, joiden tavoitteena on edistää tuotteiden korjattavuutta:

  • tarkistettujen tai uusien ekosuunnittelun täytäntöönpanotoimenpiteiden yhteydessä kiinnitetään tulevaisuudessa (vuodesta 2016 alkaen) järjestelmällisesti huomiota tuotteiden korjattavuuteen;
  • ekosuunnittelun yhteydessä esitettyyn materiaalitehokkuutta koskevaan standardointipyyntöön liittyy standardien valmistelua korjaamisen helpottamiseksi (vuoteen 2019 mennessä);
  • komissio tutkii myös mahdollisuutta laatia horisontaalisia vaatimuksia korjaustietojen antamisesta ekosuunnitteludirektiivin mukaisesti;
  • lisäksi komissio laatii mahdolliseen suunniteltuun vanhenemiseen liittyvien seikkojen riippumattoman testausohjelman.

Mitä toimenpiteitä suunnitellaan jätehuoltoa varten?

Euroopassa menetetään nykyisin joka vuosi jätteenä noin 600 miljoonaa tonnia materiaaleja, jotka voisi olla mahdollista kierrättää tai käyttää uudelleen. EU:n kotitalouksien jätteistä kierrätetään vain noin 40 prosenttia. Joillakin alueilla kierrätysaste on jopa 80 prosenttia ja joillakin toisilla taas alle 5 prosenttia. Jätteen muuntaminen resurssiksi on olennainen vaihe parannettaessa resurssitehokkuutta ja siirryttäessä kohti toimivampaa kiertotaloutta.

Komissio aikoo

  • asettaa EU:n yhteiseksi tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä yhdyskuntajätteestä kierrätetään 65 prosenttia;
  • asettaa EU:n yhteiseksi tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä pakkausjätteestä kierrätetään 75 prosenttia;
  • asettaa kaatopaikkajätettä koskevaksi sitovaksi tavoitteeksi sen vähentämisen vuoteen 2030 mennessä enintään 10 prosenttiin kaikesta jätteestä;
  • tehostaa työskentelyä jäsenvaltioiden kanssa jätehuollon parantamiseksi käytännössä;
  • yksinkertaistaa ja parantaa jätteiden määrittelyä ja yhdenmukaistaa laskentamenetelmiä;
  • varmistaa, että rakennerahastoja käytetään EU:n jätelainsäädännön tavoitteiden tukemiseen noudattaen EU:n jätehierarkiaa, jossa vahvistetaan ympäristön kannalta paras tärkeysjärjestys, joka etenee jätteen syntymisen ehkäisemisestä, uudelleenkäytöstä, uudelleenkäytön valmistelusta, kierrätyksestä ja energian talteenotosta hävittämiseen, jota on esimerkiksi kaatopaikalle vieminen;
  • ehdottaa laajennetun tuottajavastuun järjestelmille vähimmäiskriteerejä siten, että voidaan palkita tuottajia, jotka tuovat markkinoille ympäristöystävällisempiä tuotteita ja kannustaa talteenottoon ja kierrätykseen tuotteiden elinkaaren päättyessä.

Mitä tapahtuu jätteeksi luokittelun päättymistä koskeville perusteille?

Komissio muuttaa lainsäädäntöä siten, että kierrätetty materiaali voidaan luokitella uudelleen muuksi kuin jätteeksi, jos se täyttää tietyt yleiset edellytykset, jotka ovat samat kaikkialla EU:ssa. Muutoksen tarkoituksena on yksinkertaistaa lainsäädäntöä kierrätystoiminnan harjoittajien kannalta ja turvata tasapuoliset toimintaedellytykset. Aikaisemmat EU:n laajuiset jätteeksi luokittelun päättymistä koskevat perusteet (esim. lasin tai kupariromun osalta) jäävät voimaan.

Jätteistä annettava lainsäädäntöehdotus koskee vain yhdyskuntajätettä. Mihin toimiin ryhdytään muiden jätteiden osalta?

Jätteitä koskevassa tarkistetussa ehdotuksessa asetetaan myös pakkausmateriaaleille tiukempia kierrätystavoitteita, jotka tukevat yhdyskuntajätettä koskevien tavoitteiden saavuttamista. Teollisuusjätteen tapauksessa lainsäädäntö ei ole soveltuvin lähestymistapa tällaisten jätevirtojen moninaisuuden vuoksi. Sopivampi ratkaisu olisi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevia vertailuasiakirjoja hyödyntävä teollisuussuuntautunut lähestymistapa. Lisäksi teollisuuden ja kaupan pakkausjätteet sisältyvät direktiiveihin 94/62/EY 2008/98/EY.

Mitä komissio tekee lopettaakseen jätteiden laittomat kuljetukset EU:n ulkopuolisiin maihin?

EU:n jätteensiirtoasetusta on äskettäin vahvistettu siten, että siinä annetaan tarkastajille enemmän valtuuksia. Lisäksi jäsenvaltioita vaaditaan laatimaan tammikuuhun 2017 mennessä tarkastussuunnitelmat, joissa määritellään suoritettavien tarkastusten vähimmäismäärä. Komissio tekee yhteistyötä EU:n ympäristötarkastajien verkoston, Interpolin ja Europolin kanssa. Eräiden jätevirtojen, kuten sähkö- ja elektroniikkalaiteromun ja romuajoneuvojen, osalta on myös käynnissä muita aloitteita.

Mitä komissio tekee edistääkseen jätteiden muuntamista resursseiksi (uusioraaka-aineet)?

Uusioraaka-aineiden osuus EU:ssa käytettävistä tuotantomateriaaleista on edelleen pieni. Niiden yleistymiselle taloudessa on huomattavia esteitä, jotka voivat johtua esimerkiksi siitä, että niiden koostumuksesta on epävarmuutta. Luottamuksen rakentamiseen tarvitaan standardeja.

Komissio aikoo

  • aloittaa työt laatustandardien kehittämiseksi uusioraaka-aineille tarpeen mukaan ja erityisesti muoveille;
  • ryhtyä toimenpiteisiin jätteen laillisen kuljettamisen helpottamiseksi jäsenvaltioiden välillä ja lisätoimiin laittomien kuljetusten määrän vähentämiseksi;
  • tarkistaa EU:n lannoiteasetusta orgaanisten ja jätepohjaisten lannoitteiden tunnustamisen helpottamiseksi, jotta niille voidaan kehittää EU:n laajuiset markkinat;
  • ryhtyä toimiin veden uudelleenkäytön helpottamiseksi; tähän sisältyy lainsäädäntöehdotus uudelleenkäytetyn veden vähimmäisvaatimuksista, jos sitä käytetään esimerkiksi kasteluun tai pohjaveden muodostamiseen;
  • laatia analyyseja ja esittää vaihtoehtoja rajapinnaksi kemikaali-, tuote- ja jätelainsäädännön välillä, myös tuotteissa olevien huolta aiheuttavien kemikaalien jäljittämisen parantamiseksi. Tämä auttaa teollisuutta turvaamaan vakaan raaka-aineiden saannin käyttämällä kierrätettyjä materiaaleja.

Saisivatko jäsenvaltiot ehdotusten mukaan lähettää jätteitään toisten maiden kaatopaikoille?

Jätteiden siirtämistä rajojen yli koskevat nykyiset rajoitukset jäävät voimaan. Jäsenvaltioiden välisiä kuljetuksia ei sallita ilman ”ennakkoilmoitusta ja hyväksyntää”. Lisäksi komission esittämien kaatopaikkajätteen vähentämistavoitteiden mukaan kaikkien EU-maiden olisi vähennettävä merkittävästi kaatopaikkojen käyttöä vuoteen 2030 mennessä, jolloin vähenisi myös tarve siirtää kaatopaikkajätettä yli rajojen.

Onko jätteenpoltto uusien ehdotusten mukaan edelleen sallittua?

Jos jätteiden syntymistä ei voida ehkäistä eikä jäte ole kierrätettävissä, sen energiasisällön talteenotto on useimmissa tapauksissa sekä ympäristön kannalta että taloudellisesti kannatettavampaa kuin kaatopaikalle vieminen. Jätteen energiakäyttö voi siksi edistää EU:n energia- ja ilmastopolitiikkaa ja auttaa luomaan synergiaa niiden kanssa, mutta tällöinkin on noudatettava EU:n jätehierarkian periaatteita. Komissio tutkii, miten tämän vaikutus voidaan optimoida siten, että ei vaaranneta uudelleenkäyttö- ja kierrätysasteiden lisäämistä, ja miten vastaava energiapotentiaali voidaan parhaiten hyödyntää. Tätä varten komissio tekee energiaunionin yhteydessä jätteen energiakäyttöä koskevan aloitteen.

Mitä komissio tekee edistääkseen innovaatioita ja investointeja ja käsitelläkseen horisontaalisia kysymyksiä?

Kiertotalous tarvitsee enemmän tutkimusta ja innovointia EU:n teollisuuden kilpailukyvyn tukemiseksi. Tämän toteuttamiseen tarvitaan julkisia ja yksityisiä investointeja. Tärkeitä tukivälineitä ovat Horisontti 2020, COSME, rakenne- ja investointirahastot, strategisten investointien rahasto ja muut EU-ohjelmat. Erityisen aktiivisia esimerkiksi kierrätyksen, korjaamisen ja innovoinnin aloilla ovat pk-yritykset, yhteiskunnalliset yritykset mukaan luettuina. Niillä on tärkeä rooli toimivamman kiertotalouden kehittämisessä.

Komissio aikoo

  • auttaa pk-yrityksiä hyötymään lisääntyneen resurssitehokkuuden liiketoimintamahdollisuuksista perustamalla Euroopan resurssitehokkuuden osaamiskeskuksen;
  • käyttää täysimittaisesti Horisontti 2020 -työohjelmaa vuosille 2016–2017. Ohjelmaan sisältyy laaja aloite ”teollisuus 2020 kiertotaloudessa”, jonka rahoitus on yli 650 miljoonaa euroa;
  • kannustaa yhdessä Euroopan investointipankin ja Euroopan investointineuvontakeskuksen kanssa tekemään rahoitushakemuksia sekä tukea kiertotaloudelle merkittävien hankkeiden kehittämistä.

Mikä on yksityisen rahoituksen osuus investoinneissa kiertotalouteen? Voidaanko ESIRiä käyttää tehostamaan investointeja kiertotalouteen?

Kiertotalous luo liiketoimintamahdollisuuksia, jotka vetävät puoleensa yksityistä rahoitusta. Nyt on jo nähty, miten ympäristömerkintä on luonut kysyntää energiatehokkaammille tuotteille. Yleisen tietoisuuden lisääminen edessä olevista haasteista kannustaa valitsemaan vastuullisesti tuotettuja tuotteita. Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR) täydentää kiertotalouden hankkeiden nykyistä tukea Euroopan investointipankin (EIP) neuvonta- ja rahoitusvälineistä InnovFin-ohjelmassa. Komissio arvioi myös mahdollisuutta käynnistää yhdessä EIP:n ja kansallisten pankkien kanssa rahoitusjärjestely kiertotalouden rahoituksen tukemiseksi.

Mitä komissio tekee muoviteollisuuden eritysten haasteiden käsittelemiseksi?

Siirtyminen kiertotalouteen edellyttää muovin kierrätyksen lisäämistä. Muovin käyttö lisääntyy, mutta kierrätystehokkuus ei kasva samaa vauhtia: vain alle 25 prosenttia kerätystä muovijätteestä kierrätetään, ja noin 50 prosenttia siitä päätyy kaatopaikalle. Yksi tärkeä näkökohta tälläkin alalla on innovointi, jonka avulla voidaan edistää kiertotaloutta parantamalla elintarvikkeiden säilyvyyttä ja muovin kierrätettävyyttä tai vähentämällä ajoneuvoissa käytettävien materiaalien painoa.

Komissio aikoo

  • laatia strategian muovista kiertotaloudessa ja käsitellä siinä sellaisia kysymyksiä kuin kierrätettävyys, biohajoavuus, vaaralliset aineet eräissä muoveissa ja merten roskaantuminen.
  • ehdottaa jätteitä koskevassa tarkistetussa lainsäädäntöehdotuksessa muovipakkausten kierrätykselle entistä kunnianhimoisempaa tavoitetta.

Miten kiertotalouspaketissa käsitellään merten roskaantumista?

Komission tavoitteena on ehkäistä ja vähentää merkittävästi kaikenlaista meriympäristön pilaantumista, merten roskaantuminen mukaan luettuna. Jätelainsäädännön täytäntöönpanon arvioidaan vähentävän merten roskaantumista ainakin 25 prosentilla. Pakettiin sisältyy myös erityistoimia merten roskaantumisen vähentämiseksi sekä vuoteen 2030 ulottuvien kestävän kehityksen tavoitteiden ja merten roskaantumista koskevan EU:n nykyisen yleistavoitteen saavuttamiseksi. Lisäksi tätä kysymystä käsitellään strategiassa, joka koskee muovia kiertotaloudessa.

Mitä ehdotetaan tehtäväksi elintarvikejätteiden suhteen?

Elintarvikejäte on huomattava ongelma Euroopassa: EU:ssa arviolta 100 miljoonaa tonnia elintarvikkeita päätyy vuosittain jätteeksi. Ruokaa haaskataan tai heitetään pois elintarvikeketjun kaikissa vaiheissa: maatiloilla, jalostus- ja valmistusteollisuudessa, vähittäiskaupassa, ravintoloissa ja kotitalouksissa. Elintarvikejätteisiin liittyy taloudellisten ja ympäristövaikutusten lisäksi myös huomattava sosiaalinen ulottuvuus: ylijäämäruoan lahjoittamista olisi helpotettava niin, että turvalliset ja syömäkelpoiset elintarvikkeet voitaisiin toimittaa niitä eniten tarvitseville.

Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous hyväksyi syyskuussa 2015 kestävän kehityksen tavoitteet vuoteen 2030 asti. Yksi niihin sisältyvistä päämääristä on puolittaa ruokajätteen määrä jälleenmyyjä- ja kuluttajatasoilla sekä vähentää ruokahävikkiä tuotanto- ja jakeluketjuissa. EU ja sen jäsenvaltiot ovat sitoutuneet tämän tavoitteen saavuttamiseen. Uudessa jätteitä koskevassa lainsäädäntöehdotuksessa kehotetaan jäsenvaltioita vähentämään elintarvikejätettä ruoan tuotantoketjun jokaisessa vaiheessa, seuraamaan elintarvikejätteen määrää ja raportoimaan siitä, jotta eri toimijat voivat vaihtaa keskenään tietoa asian edistymisestä.

Komissio aikoo

  • kehittää EU:n yhteiset menetelmät elintarvikejätteen mittaamiseen sekä määritellä tätä varten indikaattorit;
  • luoda puitteet jäsenvaltioiden ja elintarvikeketjun toimijoiden yhteen saattamiselle, määritellä toimenpiteet elintarvikejätettä koskevien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi sekä jakaa parhaita toimintatapoja ja saavutettuja tuloksia;
  • toteuttaa toimenpiteitä jätteitä, elintarvikkeita ja rehuja koskevan EU-lainsäädännön selkiyttämiseksi sekä helpottaa ruokalahjoituksia ja entisten elintarvikkeiden ja sivutuotteiden turvallista käyttöä rehuntuotannossa;
  • etsiä tapoja, joilla elintarvikeketjun toimijat voisivat parantaa päiväysmerkintöjen käyttöä sekä merkintöjen – varsinkin ”parasta ennen” -merkinnän – merkityksen viestimistä kuluttajille.

Mitä komissio aikoo tehdä syömäkelpoisen ruoan hävittämisen välttämiseksi?

Komissio aikoo ryhtyä yhdessä jäsenvaltioiden kanssa toimenpiteisiin jätteitä, elintarvikkeita ja rehuja koskevan EU-lainsäädännön selkiyttämiseksi, jotta voidaan helpottaa turvallisen ja syömäkelpoisen ruoan jakelua vähäosaisille sekä – silloin kun se on turvallista – entisten elintarvikkeiden käyttöä rehun valmistuksessa. Jätteitä koskevassa lainsäädäntöehdotuksessa esimerkiksi suljetaan rehuaineet selkeästi pois sen soveltamisalalta. Näin varmistetaan, että entisiä elintarvikkeita (esimerkiksi rikkoutuneita keksejä tai kuivahtanutta leipää), jotka ovat turvallisia mutta eivät markkinointisyistä kelpaa elintarvikeketjuun, ei pidetä jätteenä missään osassa EU:ta, jolloin niitä voi käyttää rehuntuotantoon. Lisäksi komissio laatii yhteistyössä jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa elintarvikelahjoituksia koskevat EU:n ohjeet elintarvikkeiden lahjoittajia ja ruokapankkeja varten, jotta ne osaavat toimia asiaankuuluvan EU-lainsäädännön (elintarviketurvallisuus, jäljitettävyys, oikeudellinen vastuu, alv jne.) mukaisesti.

Miten käsitellään kriittisiä raaka-aineita?

Kriittisillä raaka-aineilla on EU:lle tärkeä taloudellinen merkitys, ja toisaalta niiden hankintaan liittyy korkeita riskejä. Niitä käytetään pääasiassa jokapäiväisissä elektronisissa laitteissa. Esimerkiksi älypuhelin voi sisältää jopa 50:tä erilaista metallia, joiden joukossa voi olla myös kriittisiä raaka-aineita. Tällaisten raaka-aineiden alhainen kierrätysaste merkitsee huomattavien taloudellisten tilaisuuksien käyttämättä jättämistä. Kriittisten raaka-aineiden talteenotto on kysymys, jota on käsiteltävä kiertävämpään talouteen siirtymisen yhteydessä.

Komissio aikoo

  • ryhtyä toimiin edistääkseen kriittisten raaka-aineiden talteenottoa sekä laatia raportin parhaista toimintatavoista ja vaihtoehdoista EU:n tason jatkotoimille;
  • kannustaa jätteitä koskevassa tarkistetussa ehdotuksessaan jäsenvaltioita ryhtymään toimiin tässä asiassa;
  • tarkastella ekosuunnitteludirektiivin mukaisia tuotevaatimuksia parantaakseen elektronisten laitteiden kierrätettävyyttä ja tehokkaiden kierrätysvaatimusten kehittämistä.

Mitä ehdotetaan rakennus- ja purkualalle?

Rakennus- ja purkujätteet ovat yksi Euroopan määrällisesti suurimmista jätelajeista. Niitä syntyy vuodessa tonni henkeä kohden, mikä tarkoittaa koko EU:ssa 500:aa miljoonaa tonnia rakennus- ja purkujätettä joka vuosi. Arvokkaita materiaaleja ei aina tunnisteta ja saada talteen. Tämän alan jätehuollon parantamisella voi vaikuttaa merkittävästi kiertotalouteen.

Komissio aikoo

  • ryhtyä toimiin varmistaakseen arvokkaiden materiaalien talteenoton ja asianmukaisen jätehuollon rakennus- ja purkualalla sekä helpottaa rakennusten ympäristötehokkuuden arvioimista;
  • laatia purkamista edeltäviä ohjeita vauhdittaakseen alalla tapahtuvaa arvokasta kierrättämistä sekä vapaaehtoisia kierrätyskäytänteitä, joiden tavoitteena on parantaa kierrätettyjen rakennusmateriaalien laatua ja rakentaa luottamusta niihin.

Mitä ehdotetaan biomassan ja biopohjaisten tuotteiden osalta?

Biopohjaisia tuotteita, kuten puuta, viljelykasveja tai kuituja, voidaan käyttää monenlaisissa tuotteissa ja energiantuotannossa. Sen lisäksi, että biopohjaiset materiaalit tarjoavat vaihtoehdon fossiilisille tuotteille, ne ovat myös uusiutuvia, biohajoavia ja kompostoitavia. Biologisten resurssien käyttö edellyttää kuitenkin, että otetaan huomioon niiden elinkaari, ympäristövaikutukset ja kestävä hankinta. Kiertotaloudessa olisi edistettävä uusiutuvien resurssien kaskadikäyttöä yhdessä uusiin materiaaleihin, kemikaaleihin ja prosesseihin liittyvien innovatiivisten mahdollisuuksien kanssa.

Komissio aikoo

  • edistää biopohjaisten resurssien tehokasta käyttöä toimenpiteillä, joihin sisältyy esimerkiksi biomassan kaskadikäytön ohjeita ja parhaiden toimintatapojen jakamista sekä innovaatioihin kannustamista biotaloudessa.
  • sisällyttää jätteitä koskevaan tarkistettuun lainsäädäntöehdotukseen puupakkausten kierrätystavoitteen sekä säännöksen, jolla varmistetaan biojätteen erilliskeräys.

Miten kiertotalouden toimintasuunnitelman toteuttamista seurataan?

Komissio esittää yksinkertaisia ja tehokkaita järjestelyjä kiertotalouden toimintasuunnitelman keskeisten osatekijöiden seuraamiseksi. Näihin järjestelyihin sisältyy indikaattoreita eri alueilla: avainasemassa olevien raaka-aineiden toimitusvarmuus, korjaaminen ja uudelleenkäyttö, jätteiden syntyminen, jätehuolto, uusioraaka-aineen kauppa EU:ssa ja EU:n ulkopuolisten maiden kanssa sekä kierrätysmateriaalien käyttö tuotteissa. Komissio aikoo myös kehittää EU:n yhteiset menetelmät elintarvikejätteen mittaamiseen sekä määritellä tätä varten indikaattorit.

Miten julkisen kuulemisen tulokset on otettu huomioon?

Kiertotaloutta koskevaan julkiseen kuulemiseen saatiin noin 1500 vastausta suurimmilta sidosryhmiltä seuraavasti: 45 prosenttia yksityiseltä sektorilta, 25 prosenttia yksityishenkilöiltä, 10 prosenttia kansalaisjärjestöiltä ja 6 prosenttia viranomaisilta. Vastauksia hyödynnettiin kiertotalouden toimintasuunnitelman valmistelussa ja ne otettiin huomioon esimerkiksi prioriteettialojen valinnassa.

Lisätietoja

Lehdistötiedote: Kierto kuntoon: Komissio hyväksyy uuden kunnianhimoisen kiertotalouspaketin, jolla edistetään kilpailukykyä, luodaan työpaikkoja ja tuetaan kestävää kasvua

Tiedote: Kierto kuntoon: Kunnianhimoinen EU:n kiertotalouspaketti

Tiedote: Kierto kuntoon: Autetaan kuluttajia valitsemaan kestäviä tuotteita ja palveluja

Tiedote: Kierto kuntoon: Tuotantovaihe kiertotaloudessa

Tiedote: Kierto kuntoon: Jätehuolto paremmaksi selkeillä tavoitteilla ja välineillä

Tiedote: Kierto kuntoon: Jätteestä voimavaraksi

Tiedonanto: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

Liite kiertotaloutta koskevaan tiedonantoon

Jätettä koskeva direktiiviehdotus

Pakkausjätettä koskeva direktiiviehdotus

Kaatopaikkoja koskeva direktiiviehdotus

Sähkö- ja elektroniikkaromua koskeva direktiiviehdotus

Julkisen kuulemisen tulokset

MEMO/15/6204

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar