Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Taustatiedote

Kysymyksiä ja vastauksia: vuoden 2016 työohjelma

Strasbourgin 27. lokakuuta 2015

Kysymyksiä ja vastauksia: vuoden 2016 työohjelma

Mikä on komission työohjelma?

Euroopan komissio hyväksyy joka vuosi toimintasuunnitelman seuraaviksi 12 kuukaudeksi. Työohjelman avulla esitellään kansalaisille, institutionaalisille kumppaneille ja komission henkilöstölle, miten poliittiset prioriteetit muutetaan konkreettisiksi toimiksi.

Työohjelma hyväksytään yleensä lokakuussa. Tämä on toinen puheenjohtaja Junckerin johtaman, 1. marraskuuta 2014 työnsä aloittaneen komission esittämä työohjelma. Siinä muunnetaan konkreettisiksi toimiksi ne poliittiset suuntaviivat, joiden perusteella Euroopan parlamentti nimitti jäsentensä suurella enemmistöllä Jean-Claude Junckerin komission puheenjohtajaksi. Työohjelma kuvastaa edelleen komission Euroopan kansalaisille antamaa selvää viestiä, jonka mukaan komissio on iso isoissa asioissa, pieni pienissä asioissa ja tehokkaampi tulosten aikaansaamisessa.

Komission työohjelmassa keskitytään ensisijaisiin tavoitteisiin ja tuloksiin. Aikaa ja energiaa käytetään niihin asioihin, joissa Euroopan kansalaiset haluavat eurooppalaisen ratkaisun.

Mitkä ovat komission ensisijaiset tavoitteet vuonna 2016?

Komission vuoden 2016 työohjelmassa luetellaan 23 keskeistä aloitetta kymmenen poliittisen painopisteen alalla, 20 peruutettavaa tai muutettavaa ehdotusta ja 40 REFIT-toimenpidettä voimassa olevien EU-säädösten laadun tarkistamiseksi.

Vuosi 2015 oli uuden komission toimikauden ensimmäinen vuosi. Komissio valitsi tuolloin työohjelmaansa aloitteita, jotka edellyttivät kiireellisiä toimia ja jotka toteuttamalla komissio pystyi lunastamaan mahdollisimman nopeasti Euroopan kansalaisille antamansa lupaukset. Komissio on nyt päivittämässä työlistaansa vuodeksi 2016: siinä todetaan, mitä komissio tekee ensi vuoden aikana vuonna 2015 luodun perustan pohjalta.

Keskeiset aloitteet vuonna 2016 ovat:

  1. Uuden osaamisen ohjelma Euroopalle

  2. Uusi alku työssäkäyville vanhemmille

  3. Kiertotalouspaketti

  4. Vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen tarkistaminen

  5. Seuraavat toimet Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi

  6. Digitaalisia sisämarkkinoita koskevan strategian täytäntöönpano

  7. Energiaunionipaketti

  8. Työvoiman liikkuvuutta koskeva paketti

  9. Sisämarkkinastrategian jatkotoimet

  10. Euroopan puolustusalaa koskeva toimintasuunnitelma

  11. Arvonlisäveroa koskeva toimintasuunnitelma

  12. Yhtiöverotusta koskeva paketti

  13. Euroopan avaruusstrategia

  14. Sosiaalisia oikeuksia koskeva pilari

  15. Eurooppalainen talletussuojajärjestelmä / pankkiunionin toteuttaminen

  16. Kauppa- ja investointipoliittisen strategian jatkotoimet

  17. Euroopan turvallisuusstrategian täytäntöönpano

  18. Muuttoliikkeen hallinnan parantaminen

  19. Rajaturvallisuutta koskeva paketti

  20. Cotonoun sopimuksen jälkeiset puitteet

  21. Valmiuksien kehittäminen turvallisuusalalla

  22. Komission osallistuminen kokonaisvaltaiseen strategiaan

  23. Ehdotus pakollista avoimuusrekisteriä koskevaksi toimielinten sopimukseksi

Mikä on REFIT?

REFIT on Euroopan komission ohjelma, jolla pyritään parantamaan sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta (Regulatory Fitness and Performance). Sen tavoitteena on tarkastella EU:n voimassa olevaa lainsäädäntöä sen varmistamiseksi, että se vastaa tarkoitustaan ja tuottaa toivottuja tuloksia. Tavoitteena on pitää EU:n lainsäädäntö terveenä ja hyväkuntoisena, poistaa turhat rönsyt ja mukauttaa voimassa olevaa lainsäädäntöä kunnianhimoisista tavoitteista tinkimättä.

Ensi vuonna 13 REFIT-toimenpidettä liittyy suoraan keskeisiin aloitteisiin, kuten EU:n rahoitussääntöjen yksinkertaistamiseen sekä vero- ja energialainsäädännön tarkistamiseen. Ne on lueteltu liitteessä I. Lisäksi käynnistetään 27 uutta REFIT-toimenpidettä, joilla muun muassa edistetään merilainsäädännön arviointia, vähennetään pk-yritysten julkisiin hankintoihin liittyvää rasitusta, helpotetaan REACH-valvontajärjestelmän noudattamista ja varmistetaan työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan lainsäädännön toimivuus ja noudattaminen. Ne on lueteltu liitteessä II.

Miten komissio päättää, mitkä ehdotukset peruutetaan?

Euroopan kansalaiset haluavat, että komissio keskittää aikansa ja työnsä niihin toimiin, joilla on suurin vaikutus työpaikkojen luomiseen ja kasvun edistämiseen ja joilla on hyvät mahdollisuudet tulla hyväksytyiksi lähitulevaisuudessa ja saada aikaan konkreettisia tuloksia.

Komissio on tutkinut huolellisesti kaikki vireillä olevat ehdotukset voidakseen arvioida tarvetta niiden säilyttämiseen, muuttamiseen tai peruuttamiseen. Tässä yhteydessä komissio on tarkastanut vireillä olevien ehdotusten osalta seuraavat seikat:

  • ovatko ne komission kymmenen painopisteen mukaiset,

  • mitkä ovat mahdollisuudet, että ne hyväksytään lähitulevaisuudessa,

  • onnistuuko niiden toteuttaminen käytännössä,

  • voidaanko niillä edelleen saavuttaa alkuperäiset tavoitteet.

Komissio ehdottaa tämän perusteellisen analyysin perusteella 20 ehdotuksen peruuttamista tai muuttamista vuonna 2016. Komissio odottaa Euroopan parlamentin ja neuvoston näkemyksiä näistä ehdotuksista ennen kuin se vahvistaa peruutukset. Komissio aikoo peruuttaa liitteessä IV luetellut ehdotukset kuuden kuukauden kuluessa, viimeistään huhtikuussa 2016.

Miksi komissio esittää tänä vuonna luettelon ensisijaisista aiemmin tehdyistä ehdotuksista?

Vuonna 2015 EU:n lainsäätäjät hyväksyivät ennennäkemättömän nopeasti komission ehdotukset Euroopan strategisten investointien rahastosta (ESIR), EU:n talousarvioon vuonna 2015 pakolaiskriisin johdosta tehtävistä muutoksista, 35 miljardin euron tukipaketista työllisyyden ja kasvun edistämiseksi Kreikassa ja päätöksistä turvapaikanhakijoiden sisäisistä siirroista hätätilanteissa EU:n sisällä.

Tällaiset EU:n toimielinten yhteiset ponnistukset, joiden avulla saadaan aikaan tuloksia kaikkein kiireellisimmissä asioissa, eivät saisi olla enää poikkeus, vaan niistä on tultava sääntö. Ennen tämän työohjelman laatimista komissio kävi neuvoston ja Euroopan parlamentin kanssa tiiviitä ja rakentavia keskusteluja, joiden myötä rakennettiin yhteisymmärrystä siitä, mihin asioihin nyt olisi keskityttävä.

Ensi vuodelle suunniteltujen 23 uuden aloitteen lisäksi komissio on luetellut työohjelman liitteessä III 17 aiemmin tehtyä ehdotusta, jotka Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi hyväksyttävä nopeasti. Tällöin olisi mahdollista saada nopeasti aikaan tuloksia poliittisten painopisteiden täytäntöönpanossa. Esimerkkeinä voidaan mainita ehdotukset, jotka koskevat EU:n matkustajarekisteriä (PNR), syrjinnän vastaista direktiiviä, EURES-asetusta, tietosuojan uudistamista, muuttoliikeagendan toteuttamista, direktiiviä kansallisten ilman epäpuhtauspäästöjen vähentämisestä ja finanssitransaktioveroa (FTT).

Toukokuussa esitetyssä ehdotuksessa toimielinten väliseksi sopimukseksi paremmasta lainsäädännöstä komissio ehdotti, että kolme toimielintä laatisivat yhdessä komission työohjelman perusteella joka vuosi luettelon ehdotuksista, jotka asetettaisiin etusijalle lainsäädäntöprosessissa. Kolme toimielintä neuvottelee parhaillaan tästä toimielinten välistä sopimusta koskevasta ehdotuksesta tavoitteenaan päästä sopimukseen ennen vuoden loppua.

Miten tämä työohjelma eroaa aiemmista vuosista?

Edellisen toimikauden aikana vuosina 2009–2014 komissio teki keskimäärin yli 130 uutta aloitetta kussakin vuotuisessa työohjelmassa. Junckerin komissiolla on toisenlainen lähestymistapa. Ensimmäisessä työohjelmassa vuonna 2015 esitettiin vain 23 uutta aloitetta, ja vuonna 2016 uusia aloitteita esitetään jälleen vain 23.

Milloin työohjelmaan sisältyvät ehdotukset toteutetaan?

Työohjelmaan sisältyvät kaikki keskeiset poliittiset aloitteet, jotka komissio on sitoutunut esittämään ensi vuonna. Komissio julkaisee kustakin 23 keskeisestä aloitteesta etenemissuunnitelman ja lisätietoja toteutusaikataulusta.

Onko tämä työohjelma kattava luettelo kaikesta, mitä komissio aikoo tehdä vuonna 2016?

Komission työohjelmassa esitetään komission vuodelle 2016 suunnittelemat keskeiset poliittiset aloitteet. Komission velvollisuutena on myös varmistaa, että voimassa olevaa lainsäädäntöä tai meneillään olevia ohjelmia pannaan moitteetta täytäntöön ja että niillä saadaan aikaan konkreettisia tuloksia.

Komissio jatkaa sellaisten tapausten tutkimista, joissa Eurooppa-oikeutta on mahdollisesti rikottu. Se varmistaa, että oikeusvaltioperiaatetta noudatetaan, ja puolustaa kansalaisten oikeuksia sisämarkkinoilla sekä perusoikeuksia.

Komissio voi myös toteuttaa ennakoimattomia aloitteita reagoidakseen vuoden mittaan esiin tuleviin tapahtumiin, jotka edellyttävät kiireellisiä toimia Euroopan tasolla.

Miltä komission työohjelma näyttää?

Komission työohjelmaan sisältyy poliittinen tiedonanto ja kuusi liitettä.

  • Liitteessä I esitellään uudet aloitteet, joissa keskitytään konkreettisiin toimiin Junckerin komission poliittisten suuntaviivojen kymmenen painopisteen toteuttamiseksi.

  • Liite II sisältää uudet REFIT-aloitteet, jotka käynnistetään tämän vuoden aikana.

  • Liitteessä III luetellaan ensisijaiset lainsäädäntöasiat, joissa komissio erityisesti haluaa lainsäädäntövallan käyttäjien Euroopan parlamentissa ja neuvostossa toteuttavan nopeasti toimia, jotta saataisiin aikaan tuloksia kansalaisten hyväksi.

  • Liite IV sisältää luettelon ehdotuksista, jotka aiotaan peruuttaa tai joita aiotaan muuttaa.

  • Liitteessä V on luettelo kumottavasta lainsäädännöstä.

  • Liitteessä VI annetaan sidosryhmille luettelo lainsäädännöstä, jota aletaan soveltaa vuonna 2016.

Miten työohjelmaa valmistellaan ja miten se hyväksytään?

Euroopan parlamentti nimitti komission selkeiden poliittisten suuntaviivojen perusteella. Nämä suuntaviivat toimivat edelleen kehyksenä komission vuotuiselle suunnittelulle.

Työohjelman laatimista varten komissio on käynyt tiivistä vuoropuhelua Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa puheenjohtaja Junckerin 9. syyskuuta Euroopan unionin tilasta pitämän puheen ja samana päivänä päivätyn, Euroopan parlamentin puhemiehelle ja neuvoston puheenjohtajalle osoitetun Junckerin ja ensimmäisen varapuheenjohtajan Timmermansin kirjeen perusteella.

Onko työohjelmalle saatava Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyntä?

Työohjelmasta keskustellaan sekä Euroopan parlamentin että neuvoston kanssa ennen sen hyväksymistä ja sen jälkeen. Komissio ottaa muiden toimielinten näkökannat huomioon valmistellessaan tulevan vuoden painopisteitä. EU:n perussopimusten nojalla aloiteoikeus on kuitenkin komissiolla itsellään.

Komissio ei halua esittää lainsäädäntöehdotuksia, joita parlamentti ja neuvosto eivät tule koskaan hyväksymään. Komission näkemys on pragmaattinen, ei byrokraattinen. Lujittaakseen yhteistyötä muiden toimielinten kanssa ja parantaakseen yhteistä ohjelmasuunnittelua komissio neuvottelee parhaillaan parlamentin ja neuvoston kanssa uudesta lainsäädännön parantamista koskevasta toimielinten sopimuksesta. Näin saadaan selkeä yhteinen suunta ja samalla kunnioitetaan kunkin toimielimen perussopimuksiin kirjattua asemaa. Tässä yhteydessä olisi myös virallistettava nykyinen prosessi ensisijaisten ehdotusten yksilöimiseksi.

MEMO/15/5920

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar