Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Taustatiedote

Syvemmät ja oikeudenmukaisemmat sisämarkkinat

Bryssel 28. lokakuuta 2015

1. Miksi strategiaa tarvitaan?

Sisämarkkinat ovat yksi Euroopan suurimmista saavutuksista. Ne antavat ihmisille, palveluille, tavaroille ja pääomalle mahdollisuuden liikkua vapaasti maailman suurimmalla talousalueella (BKT 14 biljoonaa euroa) ja tarjoavat valtavia tilaisuuksia eurooppalaisille yrityksille ja suuremman valinnanvaran ja alemmat hinnat kuluttajille. Niiden ansiosta ihmiset voivat matkustaa, asua, työskennellä ja opiskella missä haluavat. Nämä edut eivät kuitenkaan aina konkretisoidu, koska sisämarkkinasäännöt eivät ole yleisesti tiedossa, niitä ei panna täytäntöön tai muut tekijät ovat niiden esteenä. Sisämarkkinoiden on myös kehityttävä niin, että niillä on sijaa innovatiivisille ideoille ja liiketoimintamalleille.

Tämän vuoksi Euroopan komissio on päättänyt antaa sisämarkkinoille uutta potkua useilla kunnianhimoisilla ja käytännöllisillä toimilla, joissa keskitytään kolmelle alalle:

  • luodaan uusia mahdollisuuksia kuluttajille, ammattihenkilöille ja yrityksille
  • kannustetaan Euroopan tarvitsemaan nykyaikaistamiseen ja innovointiin
  • varmistetaan käytännön edut ihmisten jokapäiväisessä elämässä.

Strategiassa keskitytään palvelu- ja tavaramarkkinoihin. Sillä täydennetään komission pyrkimyksiä vauhdittaa investointeja, parantaa kilpailukykyä ja rahoituksen saantia, varmistaa hyvin toimivat energian sisämarkkinat, hyödyntää digitaalisten sisämarkkinoiden mahdollisuuksia sekä edistää ja helpottaa työvoiman liikkuvuutta niin, että samalla estetään sääntöjen väärinkäytöksiä.

 

I – LUODAAN MAHDOLLISUUKSIA KULUTTAJILLE JA YRITYKSILLE

2. Mahdollistetaan vuorovaikutustalouden tasapainoinen kehittäminen

Pikakatsaus: Vuorovaikutustaloudella (tai jakamistaloudella) tarkoitetaan tilauspalvelujen ja hyödykkeiden tilapäisen käytön nopeasti kasvavaa ekosysteemiä. Se johtaa suurempaan valinnanvaraan ja alempiin hintoihin kuluttajien kannalta ja tarjoaa kasvumahdollisuuksia innovatiivisille aloitteleville yrityksille ja vakiintuneille eurooppalaisille yrityksille. Samaan aikaan on otettava huomioon tärkeitä kysymyksiä, jotka liittyvät kuluttajien oikeuksiin, verotukseen sekä työlainsäädäntöön. Erilaiset kansalliset säännöt ja toimintalinjat luovat oikeudellista epävarmuutta ja voivat estää vuorovaikutustalouden kehittymistä Euroopassa.

Lähestymistapa: Komissio antaa ohjeita siitä, miten vuorovaikutustalouteen sovelletaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, esimerkiksi palveludirektiiviä, sähköistä kaupankäyntiä koskevaa direktiiviä ja kuluttajalainsäädäntöä, kuten sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevaa direktiiviä, kohtuuttomia sopimusehtoja koskevaa direktiiviä ja kuluttajien oikeuksia koskevaa direktiiviä. Se myös arvioi, onko sääntelyssä aukkoja ja miten niihin olisi puututtava niin, ettei suosita jotakin liiketoimintamallia enemmän kuin muita.


...


2016:

Vuorovaikutustaloutta koskeva eurooppalainen ohjelma, joka sisältää ohjeet voimassa olevan EU-lainsäädännön soveltamisesta vuorovaikutustalouden liiketoimintamalleihin ja arvion sääntelyn mahdollisista aukoista

 

  • Mikä siis on komission suunnitelma vuorovaikutustaloutta varten? Vuorovaikutustalous perustuu innovatiivisiin liiketoimintamalleihin, joiden avulla yritykset pystyvät vastaamaan kuluttajien uusiin tarpeisiin tarjoamalla uusia tavaroita ja palveluja. Tämä voi lisätä tehokkuutta, avoimuutta, valinnanvaraa ja mukavuutta kuluttajien kannalta ja alentaa myös kustannuksia. Yksityishenkilöt, nopeasti kasvavat uudet yritykset ja vakiintuneet yritykset voivat kaikki hyödyntää vuorovaikutustalouden tarjoamia mahdollisuuksia. Komissio tarkastelee, miten innovatiivisten palvelujen ja hyödykkeiden tilapäisen käytön kehittämistä voitaisiin kannustaa suosimatta kuitenkaan yhtä liiketoimintamallia muiden sijaan. Samalla on noudatettava julkisen politiikan tavoitteita, kuten kuluttajansuojaa, samoin kuin vero- ja työlainsäädäntöä.

3. Autetaan pk-yrityksiä ja aloittelevia yrityksiä kasvamaan

Pikakatsaus: Pk-yritykset, uudet yritykset ja nuoret yrittäjät, jotka haluavat menestyä ja kasvaa (laajentua) EU:ssa, kohtaavat edelleen useita esteitä. Ratkaisevassa asemassa on rahoituksen saanti, sekä luotto- että pääomapuolella. Monet yrittäjät lähtevät Euroopasta, koska he eivät saa tarvitsemaansa pääomaa eikä pk-yrityksillä ole käytettävissään laajempaa rahoitusratkaisujen valikoimaa. Pk-yritykset valittavat usein alv-säännösten monimutkaisuudesta, yrityslainsäädännön eri näkökohdista ja yleisemmin siitä, miten vaikea on noudattaa erilaisia sääntelyvaatimuksia eri markkinoilla.

Lähestymistapa: EU:n rahoitusvälineiden tarjoamisen lisäksi komissio parantaa yritysten yksityisen rahoituksen saantia investointiohjelman ja pääomamarkkinaunionin kautta. Tässä yhteydessä komissio esittää ehdotuksia eurooppalaisesta riskipääomarahasto-osuusrahastosta, jota tuetaan EU:n budjetista ja joka on avoin muille yksityisen pääoman houkuttelemiseksi. Komissio myös yksinkertaistaa alv-vaatimuksia, vähentää yritysten rekisteröitymiseen liittyviä kustannuksia ja esittää yrityksen maksukyvyttömyyttä koskevan ehdotuksen, jolla annetaan yrittäjille uusi mahdollisuus konkurssin jälkeen. Sääntelyvaatimuksia koskevien tietojen pitäisi olla saatavilla yhden kaikenkattavan portaalin kautta, ja komissio edistää korkealaatuisia julkisia verkkopalveluja, jotta voitaisiin keventää hallinnollista rasitetta ja tehdä Euroopasta houkuttelevampi kohde sekä EU:sta että sen ulkopuolelta tuleville innovoijille.


...

 

2016:

Alv-toimintasuunnitelma

Yrityksen maksukyvyttömyyttä koskeva lainsäädäntöaloite, joka sisältää varhaisen vaiheen uudelleenjärjestelyn ja uuden mahdollisuuden antamisen

Aloittelevia yrityksiä koskeva aloite

 

2017:

Aloitteet, joilla helpotetaan digitaaliteknologian käyttöä yrityksen koko elinkaaren aikana ja yritysten rajatylittäviä sulautumisia ja jakautumisia

 

  • Autetaanko siis pk-yrityksiä, joilla on valtioiden rajat ylittäviä suunnitelmia? Kaikilla pk-yrityksillä ei ole eikä tarvitsekaan olla Euroopan laajuisia kasvusuunnitelmia. Mutta niille, joilla tällaisia suunnitelmia on, olisi tarjottava mahdollisuuksia.
  • Mistä yksityinen rahoitus tulee? Investointiohjelma ja pääomamarkkinaunioni on suunniteltu vapauttamaan markkinoilla oleva runsas likviditeetti ja valjastamaan yksityiset investoinnit ja yksityinen rahoitus Euroopan yritysten ja etenkin pk-yritysten hyödyksi. Riskipääoma on erityisen tärkeää uusille yrityksille, mutta sen hyödyntäminen on varsin kehittymätöntä Euroopassa. Jos EU:n riskipääomamarkkinat olisivat yhtä kattavat kuin Yhdysvalloissa, yritysten saatavilla olisi ollut varoja jopa 90 miljardia euroa enemmän vuosina 2008–2013. Kuten pääomamarkkinaunionia koskevassa toimintasuunnitelmassa ilmoitettiin, komissio ehdottaa yhtenä aloitteena eurooppalaista riskipääomarahasto-osuusrahastoa. Komissio käynnisti suunnitelman osana julkisen kuulemisen Euroopan riskipääomarahastoja ja eurooppalaisia yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneita rahastoja koskevien asetusten tarkistuksesta.

 

4. Tehdään rajattomista palvelumarkkinoista totta käytännössä

Pikakatsaus: Palvelujen osuus EU:n taloudesta on kaksi kolmasosaa, mutta palvelujen rajatylittävä tarjonta on alikehittynyttä. Perusteettomien esteiden poistaminen palvelujen rajatylittävän tarjonnan tieltä tarjoaisi uusille yrityksille valtavat mahdollisuudet päästä markkinoille, parantaisi kilpailukykyä ja alentaisi hintoja kuluttajien eduksi. Palveludirektiivin potentiaalia on kuitenkin hyödynnetty vain murto-osa. Esimerkiksi yrityspalvelujen tarjoajat, kuten arkkitehti-, insinööri- tai kirjanpitoyritykset, jotka haluaisivat tarjota palvelujaan toisessa EU:n jäsenvaltiossa, kohtaavat usein vaikkapa oikeusmuotoon tai osakkuuteen liittyviä rajoittavia vaatimuksia. Samoin rakennusyrityksiä rasittavat usein menettelyt, joilla niiden on osoitettava lupajärjestelmien noudattaminen ja vaaditun vastuuvakuutuksen ottaminen. Lisäksi yli 5 000 ammattia Euroopassa vaatii erityispätevyyttä tai -todistusta. Ammattien sääntely kuuluu ja tulee jatkossakin kuulumaan kansalliseen toimivaltaan, mutta on selvää, että ihmisten on toisinaan kansallisten sääntöjen vuoksi vaikea päästä joihinkin työtehtäviin ja pätevien ammattilaisten on hankala sijoittautua, tarjota palveluja tai työskennellä muissa EU-maissa. Tämä rajoittaa kuluttajien valinnanvaraa ja johtaa korkeampiin hintoihin. Komissio on koordinoinut säänneltyjen ammattien vastavuoroista arviointia jäsenvaltioiden kanssa ja tarjonnut niille mahdollisuuden arvioida nykyisiä sääntelypuitteita, oppia hyvistä toimintatavoista ja yksilöidä mahdollisesti tarvittavia uudistuksia.

Lähestymistapa: Komissio ottaa käyttöön palvelupassin ja tukee jäsenvaltioita niiden pyrkiessä modernisoimaan säänneltyjä ammatteja. Se ehdottaa lainsäädäntötoimia, joilla puututaan sääntelyesteisiin kuten erilaisiin oikeusmuoto- ja osakkuusvaatimuksiin sekä monialaisiin rajoituksiin keskeisissä liike-elämän palveluissa ja tarpeen mukaan rakennusyhtiöiden organisaatioon liittyviin vaatimuksiin. Komissio tarkastelee markkinoiden kehitystä ja toteuttaa tarvittaessa toimia, jotka liittyvät liike-elämän ja rakennuspalvelujen tarjoajien vakuutusvaatimuksiin.

 

...

 

2016

 

Ohjeet jäsenvaltioiden uudistustarpeista säänneltyjen ammattien osalta

Jäsenvaltioille tarkoitetut analyyttiset puitteet, joita käytetään tarkasteltaessa nykyistä ammatillista sääntelyä ja ehdotettaessa uutta

Lainsäädäntötoimet, joilla puututaan sääntelyesteisiin keskeisissä liike-elämän palveluissa ja rakennusalan palveluissa

Lainsäädäntöaloite, jolla otetaan käyttöön palvelupassi talouden keskeisillä sektoreilla, kuten rakennusalan ja liike-elämän palvelut

 

  • Onko siis palveludirektiiviä tarkoitus tarkistaa? Ei – palveludirektiivin tarkistaminen tai muuttaminen ei ole tällä hetkellä suunnitelmissa, vaan toimissa keskitytään täytäntöönpanoon.
  • Miksi komissio on asettanut palvelusektorin niin keskeiselle sijalle? Vuoden 2006 palveludirektiivissä kannustettiin kansallisiin uudistuksiin sellaisten esteiden poistamiseksi, jotka estävät yrityksiä tarjoamasta palveluitaan muissa jäsenvaltioissa. Täytäntöönpanossa on kuitenkin parantamisen varaa. Tutkimukset osoittavat, että dynaamisemmat palvelumarkkinat tuottavat edullisempia palveluita ja enemmän valinnanvaraa kuluttajille. Palvelumarkkinoiden avaaminen luo uusia mahdollisuuksia; arviointien mukaan sääntelyyn liittyvien esteiden alentaminen lisää uusien yritysten perustamista. Myös tuottavuus lisääntyy resurssien tehokkaamman jakamisen tuloksena ja näin palvelusektorin kilpailukyky kasvaa. Koska palvelut liittyvät yhä tiiviimmin valmistusteollisuuteen, tällä on merkittäviä positiivisia vaikutuksia myös teollisuuden kilpailukykyyn. Palveludirektiivin 10-vuotispäivä tarjoaa oivan tilaisuuden lisätä ponnistuksia ja saada direktiivistä vihdoin täysimääräinen hyöty.
  • Mikä palvelupassi on ja johtaako se kilpailuun mahdollisimman alhaisesta sääntelytasosta soveltamalla alkuperämaan työlainsäädäntöä? Palvelupassi on kansallisten viranomaisten myöntämä asiakirja, jonka avulla rajatylittävät palveluntarjoajat voivat osoittaa noudattavansa niihin sovellettavia vaatimuksia siinä jäsenvaltiossa, jossa ne haluavat tarjota palvelua. Palvelupassin tukena on yhteinen kansallinen asiakirja-arkisto, jonka ansiosta ei tarvitse pyytää useaan kertaan tietoja ja asiakirjoja, ja yhdenmukaistetut lomakkeet, joilla ilmoitetaan vaaditut tiedot. Palvelupassilla ei vähennetä sovellettavia sääntöjä tai työlainsäädännön tai sosiaalisen suojelun vaatimuksia, joita palveluntarjoajien on noudatettava.
  • Miten tämä liittyy työvoiman liikkuvuutta koskeviin tuleviin ehdotuksiin? Työvoiman liikkuvuutta koskevassa paketissa esitetään tasapuolinen lähestymistapa, jolla pyritään edistämään työvoiman liikkuvuutta ja minimoimaan mahdolliset tahattomat seuraukset. Komissio suhtautuu erittäin vakavasti mahdollisiin väärinkäyttötapauksiin. Edistämällä työvoiman liikkuvuutta komissio haluaa antaa ihmisille mahdollisuuden hyödyntää sisämarkkinoiden mahdollisuuksia niin, että estetään väärinkäytökset. Sisämarkkinastrategian tavoin työvoiman liikkuvuutta koskevalla paketilla pyritään saamaan aikaan syvemmät ja oikeudenmukaisemmat sisämarkkinat. Siihen sisältyy toimia, joilla tuetaan työvoiman liikkuvuutta, tarkistetaan lähetettyjä työntekijöitä koskevaa direktiiviä ja ehdotetaan Euroopan sosiaaliturvajärjestelmien koordinoinnin parantamista.
  • Miksi keskitytään yritys- ja rakennuspalveluihin? Yrityspalvelut (kuten kirjanpito- ja insinööripalvelut) ovat keskeisen tärkeitä valmistusteollisuudelle ja monille muille palvelusektoreille. Niiden osuus EU:n BKT:stä on 11 prosenttia, mutta niille on ominaista alhainen kilpailu ja tuottavuus, korkeat hinnat ja heikko sisämarkkinamahdollisuuksien hyödyntäminen. Rakennussektori työllistää noin 15 miljoonaa ihmistä EU:ssa ja tuottaa lähes 6 prosenttia EU:n BKT:stä. EU:ssa on noin kolme miljoonaa rakennusyritystä, joista noin 99 prosenttia on pk-yrityksiä. Rakennustyöntekijöitä on muissa kuin omissa kotijäsenvaltioissaan kyllä komennustyöntekijöinä, mutta yritysten harjoittama rakennuspalvelujen tarjoaminen maiden rajojen yli on erittäin vähäistä ja yksi vähiten integroituneista palvelualoista.
  • Halutaanko ammattien sääntely ja erityiset ammattipätevyydet kuten Saksan Meisterbrief-todistus poistaa? Komissio tukee harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevää koulutusmallia, jollainen Saksassa on, eikä aio toimillaan pyrkiä poistamaan Meisterbrief-tutkintoa. Komissio ei millään muotoa halua alentaa palvelujen standardeja ja laatua, ja se tunnustaa jäsenvaltioiden erilaiset säännöt ja perinteet tällä alalla. Kansallisten vaatimusten runsaus ja monimuotoisuus kuitenkin jarruttavat Euroopan taloutta kokonaisuudessaan. EU:ssa on yli 5 000 säänneltyä ammattia; joissakin maissa niitä on 400, joissakin alle 100. Esimerkiksi kampaajien ja kosmetologien osalta joissakin jäsenvaltioissa ei ole mitään vaatimuksia, toisissa taas vaaditaan pakollista kolmen vuoden ammatillista koulutusta. Tutkimuksissa on tullut esiin, että vähemmän rajoittavalla sääntelyllä on positiivisia vaikutuksia työpaikkojen luomiseen, hintoihin kuluttajien kannalta ja yleiseen resurssien jaon tehokkuuteen taloudessa. Komissio ei sääntele ammatteja tai pura niitä koskevaa sääntelyä – tämä kuuluu kansalliseen toimivaltaan – mutta komissio suosittelee alan nykyaikaistamista ja tukee jäsenvaltioiden uudistuksia alalla.

 

5. Puututaan rajoituksiin vähittäismyyntisektorilla

Pikakatsaus: Yksi kahdeksasta työpaikasta EU:ssa liittyy vähittäismyyntialaan, mutta sen tuottavuuden kasvu on pysynyt paikallaan. Vähittäiskaupan sijoittautumista koskevien sääntöjen tarkastelussa yksilöitiin useita esteitä, mm. vähittäismyymälöiden kokoa tai sijaintia koskevat rajoitukset, useiden lupien hakemiseen liittyvät vaatimukset tai menettelyn pituus. Jotkin vähittäiskaupan sijoittautumista koskevat rajoitukset saattavat olla perusteltuja esimerkiksi kaupunkisuunnitteluun tai ympäristönsuojeluun liittyvistä syistä, mutta toisinaan ne eivät ole asianmukaisia eivätkä oikeassa suhteessa haluttuihin tavoitteisiin nähden.

Lähestymistapa: Komissio ehdottaa eri jäsenvaltioiden hyvien toimivien ratkaisujen perusteella hyviä toimintatapoja, joiden avulla jäsenvaltioiden viranomaiset voivat havaita tehottomuutta ja nykyaikaistaa vähittäiskauppaan liittyviä oikeudellisia kehyksiään. Näin edistetään esteiden poistamista ja tehdään vähittäismyyjille helpommaksi avata myymälöitä EU:ssa. Lähestymistavan pitäisi myös tukea jäsenvaltioita niiden kartoittaessa tehokkaimpia ratkaisuja, joilla saavutetaan julkisen politiikan tavoitteet, kuten ympäristönsuojelu tai kaupunki- ja maaseutusuunnittelu.


...

 

2017:

Tiedonanto hyvistä toimintatavoista, joilla helpotetaan vähittäiskaupan sijoittautumista ja vähennetään toimintarajoituksia

 

  • Miksi siis vähittäiskaupan sijoittautumiseen liittyvät rajoitukset ovat ongelma? Alaa koskevat esteet rajoittavat innovointia ja kuluttajien saatavilla olevaa valinnanvaraa. Vähittäiskaupan sijoittautumisen helpottaminen edistää kilpailua vähittäismyyjien välillä ja johtaa alempiin hintoihin ja parempaan vastineeseen kuluttajien kannalta.
  • Eikö aloitteella anneta suurille ketjuille mahdollisuus murskata pienet vähittäiskauppiaat? Laajemmat ketjut toimivat jo kansallisissa talouksissa, vaikkakin pitkän aikavälin suuntauksena vähittäiskaupassa vaikuttaa olevan se, että pienemmät myymälät kilpailevat erikoistumisen kautta. Sekä pienet että suuret vähittäismyyjät voivat saada etua esteiden vähentämisestä. Etenkin byrokratian ja sääntelyyn liittyvän rasitteen vähentäminen ja avoimuuden lisääminen hyödyttää pk-yrityksiä, joilla ei ole resursseja käsitellä monimutkaisia oikeudellisia ja hallinnollisia vaatimuksia.

 

6. Ehkäistään kuluttajien ja yrittäjien syrjintää

Pikakatsaus: Eurooppalaiset kuluttajat valittavat usein aiheettomista kohtelueroista, jotka perustuvat kansallisuuteen tai asuinpaikkaan, vaikka tämä ei ole sallittua EU-lainsäädännön mukaisesti (palveludirektiivin 20 artikla). Esimerkkejä tästä ovat televiestintäalan yritys, joka kieltäytyy myymästä internetyhteyttä eri maan kansalaisille, tai yleishyödyllisiä palveluja tarjoava laitos, joka veloittaa enemmän vedestä ulkomaalaisilta, taikka huvipuisto, joka ohjaa kuluttajat automaattisesti asuinmaansa verkkosivulle ja joka mahdollistaa vuosipassien suoraveloituksen vain asiakkaille, joilla on kansallinen pankkitili.

 

Lähestymistapa: Komissio aikoo ryhtyä toimiin varmistaakseen, ettei toisesta jäsenvaltiosta tuotteita tai palveluja joko sähköisesti tai muulla tavoin ostavia kuluttajia kohdella eri tavoin hinnassa, myyntiehdoissa tai toimitusvaihtoehdoissa, ellei se ole objektiivisista ja todennettavissa olevista syistä perusteltua. Digitaalisia sisämarkkinoita koskevaan strategiaan sisältyvän geoblokkausaloitteensa mukaisesti ja osana kattavampia toimia oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi sisämarkkinoilla komissio toteuttaa toimenpiteitä sekä lainsäädännön että täytäntöönpanon valvonnan alalla torjuakseen perusteetonta asiakkaiden erilaista kohtelua asuinpaikan tai kansallisuuden perusteella.


...

 

2016:

Lainsäädäntötoimet, joilla torjutaan kuluttajien kansallisuuteen tai asuinpaikkaan perustuvaa syrjintää

 

  • Olisiko siis samalla tuotteella tai palvelulla oltava sama hinta kaikkialla EU:ssa? Eri hintojen veloittaminen eri markkinoilla ei ole laitonta, eikä hintojen yhdenmukaistaminen koko EU:ssa kuulu komission toimivaltaan eikä ole sen aikomuksenakaan. Hinnat voivat vaihdella monista objektiivisista ja perustelluista syistä. Kuluttajat tarvitsevat kuitenkin avoimuutta ja parempia mahdollisuuksia, jotta he voivat etsiä mahdollisimman hyvää hintaa tai palvelua sisämarkkinoilla. Heitä ei pitäisi estää saamasta houkuttelevampia tarjouksia, joita on saatavilla muissa maissa kuin heidän asuinmaassaan. Vain objektiiviset perusteet, kuten erilaiset lähetyskustannukset, voivat olla perusteena kuluttajien erilaiselle kohtelulle.
  • Miksi tarvitaan lisätoimia, jos tämä on jo kielletty EU:n lainsäädännössä? Palveludirektiivin 20 artiklan 2 kohdassa säädetään, että jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että yrityksiä estetään kohtelemasta asiakkaita eri tavoin asuinpaikan tai kansallisuuden perusteella. Säännöksen tehokkuutta ovat haitanneet kuitenkin kattava oikeudellinen muotoilu ja kohdennettujen muutoksenhaku- ja valvontavälineiden puute. Komission aloitteella pyritään vahvistamaan sekä kuluttajien oikeudellista asemaa että käytettävissä olevia valvontavälineitä, mm. uudistamalla kuluttajansuojaa käsittelevästä yhteistyöstä annettua asetusta.
  • Mikä on yhteys geoblokkaukseen? Digitaalisia sisämarkkinoita koskevassa strategiassa on jo ilmoitettu lainsäädäntötoimista, joilla on tarkoitus lopettaa maakohtaiset estot (eli geoblokkaus). Tällä tarkoitetaan verkkosivuille pääsyn estämistä, ohjaamista toiselle verkkosivulle ja tarjousten rajoittamista kuluttajan asuinmaan perusteella. Sisämarkkinastrategialla on tarkoitus puuttua kaikkiin maantieteellisiin rajoituksiin ja syrjintään riippumatta siitä, onko kyseessä myymälässä vai verkossa tapahtuva osto. Komissio käynnisti syyskuussa 2015 julkisen kuulemisen saadakseen näkemyksiä geoblokkauksesta ja muista kuluttajiin kohdistuvasta maantieteellisestä syrjinnästä.
  • Mitä komissio on tehnyt tähän mennessä lopettaakseen kuluttajien välisen syrjinnän? Komissio voi käynnistää toimia sellaisia jäsenvaltioita vastaan, jotka eivät varmista, että yritykset noudattavat palveludirektiivin 20 artiklan perusperiaatteita. Syyskuussa 2014 komissio kiinnitti huomiota autonvuokraamojen syrjiviin käytäntöihin asiakkaita kohtaan. Tämän seurauksena autonvuokraamot sitoutuivat lokakuussa 2014 muuttamaan käytäntöjään. Ne eriyttävät hintoja kuluttajan asuinmaan mukaan vain, jos ero on perusteltua objektiivisista syistä. Kesällä 2015 komissio käynnisti tutkimuksen samanlaisista käytännöistä suuressa huvipuistossa Ranskassa. Tutkimus on edelleen käynnissä.

 

 

II – KANNUSTETAAN MODERNISOINTIA JA INNOVOINTIA

 

7. Modernisoidaan standardointijärjestelmä

Pikakatsaus: Standardit edistävät turvallisuutta, innovointia ja yhteentoimivuutta ja ovat olennaisen tärkeitä sisämarkkinoiden rakentamiselle. Standardit voivat vaihdella suojakypäröiden, hengityssuojainten tai hissien turvallisuuden suojelun vähimmäistasosta yhteisiin menetelmiin, joilla mitataan pinta-alaa (peruskysymys yrityksille, jotka tekevät huoltosopimuksia). Standardointiprosessiin kohdistuu kuitenkin haasteita, kun talous muuttuu ja liiketoimintamallit eriytyvät (globalisaatio, laajentuneet toimitusketjut), tieto- ja viestintäteknologian rooli kasvaa edelleen, palvelujen merkitys lisääntyy ja tavaroita ja palveluita tarjotaan yhä useammin yhtenä pakettina.

Lähestymistapa: Komissio nykyaikaistaa yhteisellä aloitteella nykyistä standardointikumppanuutta yhteistyössä asiaan liittyvien toimijoiden eli toimialan, Euroopan standardointijärjestöjen, pk-yritysten ja muiden asianomaisten osapuolten kanssa. Tuotestandardoinnista saatujen hyvien kokemusten perusteella tulevan yhteisen standardointialoitteen erityistavoitteena on kehittää Eurooppaa edelleen kansainvälisenä standardoinnin keskuksena, jotta voidaan toteuttaa palvelujen standardoinnin potentiaali ja linjata eurooppalaisen standardointijärjestelmän tulokset laajempiin EU-politiikan prioriteetteihin.


...

 

2016:

Standardointia koskeva yhteinen aloite

Palvelujen standardointia koskevat ohjeet

 

  • Aikooko komissio siis ottaa samat standardit käyttöön kaikille? Standardit edistävät innovointia ja kilpailua tarjoamalla vakaan ja hyväksytyn teknisen perustan, jolle edistys voi pohjautua. Standardit ovat kuitenkin yleensä vapaaehtoisia, joten kaikki, jotka haluavat soveltaa erilaista lähestymistapaa, voivat tehdä niin vapaasti – kunhan he voivat osoittaa, että turvallisuusvaatimuksia ja muita olennaisia vaatimuksia noudatetaan.
  • Onko palvelujen standardointi asianmukaista? Vapaaehtoiset standardit, jotka vastaavat markkinoiden tarpeisiin, voivat parantaa merkittävästi yrityksen tehokkuutta ja mahdollistavat resurssien paremman jakamisen ja keskittymisen ydintoimintoihin. Ne voivat parantaa palvelujen laatua. Palvelujen standardointia tapahtuu yhä enemmän kansallisella tasolla. Euroopan tasolla palvelustandardeilla voi olla merkittävä rooli rajatylittävän palveluntarjonnan lisäämisessä sekä markkinoiden avoimuuden, palvelujen laadun ja palveluntarjoajien toiminnan parantamisessa.

 

8. Avoimempia, tehokkaampia ja vastuullisempia julkisia hankintoja

Pikakatsaus: Julkiset hankinnat ovat ratkaisevan tärkeitä Euroopan talouden kannalta. EU:n säännöillä pyritään varmistamaan verovarojen tehokas käyttö, vähentämään korruptiota ja nykyaikaistamaan julkishallintoa. Tavaroihin, urakoihin ja palveluihin käytettyjen julkisten varojen osuus on lähes 19 prosenttia EU:n BKT:stä ja vuotuiset menot ovat yli 2,3 biljoonaa euroa. Avoimet ja kilpaillut julkiset hankinnat sisämarkkinoilla luovat liiketoimintamahdollisuuksia ja edistävät tehokkaampaa julkista hallintoa, talouden kasvua ja työpaikkojen luomista. EU:n lainsäädännössä asetetaan yhdenmukaistetut julkisia hankintoja koskevat vähimmäissäännöt, jotka on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä huhtikuuhun 2016 mennessä (sähköisten hankintojen osalta lokakuuhun 2018 mennessä).

Lähestymistapa: Investointien kiihdyttämiseksi ja pitkittyneiden oikeudenkäyntien välttämiseksi komissio avustaa jäsenvaltioita vapaaehtoisella tiettyjen laajamittaisten infrastruktuurihankkeiden hankintamenettelyä koskevalla ennakkoarviointimekanismilla. Sillä edistetään verkostoitumista ensimmäisen oikeusasteen muutoksenhakuelinten välillä ja tarjotaan jäsenvaltioille oikeudellista ja teknistä apua nopeiden ja puolueettomien riidanratkaisuelinten perustamiseen. Komissio yhdessä jäsenvaltioiden kanssa perustaa sopimusrekistereitä, jotka kattavat sopimusten koko elinkaaren. Näin parannetaan kansallisten hankintajärjestelmien avoimuutta ja laatua ja tuetaan tietojen analysointiin ja sääntöjenvastaisuuksien havaitsemiseen tarkoitetun välineen kehittämistä. Lyhyesti sanottuna komissio ehdottaa, että viidennestä EU:n BKT:stä hallinnoidaan paremmin. Vapaaehtoinen ennakkoarviointi ei kuitenkaan vaikuta perussopimuksen mukaisiin komission tehtäviin.


...

 

2017:

Vapaaehtoinen tiettyjen laajamittaisten infrastruktuurihankkeiden hankintamenettelyä koskeva ennakkoarviointimekanismi

2017–2018:

Aloitteet julkisten hankintojen hallintotavan parantamiseksi perustamalla sopimusrekistereitä, parantamalla tietojenkeruuta ja verkottamalla muutoksenhakuelimiä

 

 

  • Haluaako komissio siis parantaa vain kansallisia tarjousmenettelyjä vai edistää sopimusten myöntämistä enemmän Euroopan laajuisesti? Sekä että. Tällä hetkellä valtioiden rajojen yli myönnettyjen julkisia hankintoja koskevien sopimusten osuus on vähäinen. Tämä rajoittaa kilpailua julkisista hankinnoista, mikä tarkoittaa sitä, että verovaroille ei saada vastinetta eivätkä veronmaksajat saa parhaita julkisia tavaroita ja palveluita.
  • Eikö infrastruktuurihankkeiden arviointimekanismi vain viivästytä sellaisten hankkeiden rakentamista, joita Euroopassa kipeästi tarvitaan? Ei - päinvastoin. Tällä hetkellä käytetään aivan liian paljon aikaa sen selvittämiseen, onko jokin laajamittainen investointihanke hankintasääntöjen mukainen. Ehdotetun mekanismin mukaisesti komissio antaa lausuntonsa määräajassa, joka saa yleensä olla enintään kolme kuukautta hankkeesta ilmoittamisen jälkeen.

 

9. Lujitetaan Euroopan teollis- ja tekijänoikeuksien puitteita

Pikakatsaus: Teollis- ja tekijänoikeuksien suoja on tärkeää, jotta suojellaan innovointia ja luovuutta, jotka puolestaan luovat työpaikkoja ja parantavat kilpailukykyä. EU tarvitsee houkuttelevan, kohtuuhintaisen ja toimivan teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmän, jotta voidaan kilpailla globaalilla tasolla. Tämä on erityisen tärkeää pk-yrityksille, joilla ei ole teollis- ja tekijänoikeuksin hallinnointiin samoja resursseja kuin suuremmilla yrityksillä. Yhtenäisen patenttijärjestelmän hyväksymisessä ja tuotemerkkejä koskevan säännöstön uudistamisessa saavutetusta hiljattaisesta edistyksestä huolimatta teollis- ja tekijänoikeuksien suoja EU:ssa on hajanainen.

Lähestymistapa: Komissio etenee lopullisiin vaiheisiin ja pyrkii toteuttamaan yhtenäisen patenttijärjestelmän ja selkeyttämään sen yhteentoimivuutta kansallisten patenttien ja lisäsuojatodistusten kanssa. Kuten digitaalisia sisämarkkinoita koskevassa strategiassa jo ilmoitettiin, komissio tarkastelee EU:n teollis- ja tekijänoikeussääntöjen täytäntöönpanoa rahavirtojen seuraamiseen perustuvan lähestymistavan mukaisesti, jotta voidaan tyrehdyttää kaupallisessa laajuudessa toimivien oikeudenrikkojien tulovirrat pikemminkin kuin puuttua yksittäisten henkilöiden teollis- ja tekijänoikeusrikkomuksiin.


...

 

2016–2017:

Ensimmäisen yhtenäisen patentin myöntäminen

Aloitteet, joilla nykyaikaistetaan teollis- ja tekijänoikeuksia koskevia puitteita, mukaan luettuna toimenpiteet, joilla tuetaan teollis- ja tekijänoikeuksien käyttöä pk-yrityksissä, ja teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanopuitteiden tarkistus

         

 

  • Mitä EU:n teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanopuitteiden tarkistus siis pitää sisällään? Onko se päällekkäistä digitaalisia sisämarkkinoita koskevassa strategiassa toteutettavien toimien kanssa? Sisämarkkinastrategiassa toteutettavat toimet täydentävät digitaalisia sisämarkkinoita koskevassa strategiassa toteutettavia toimia. Digitaalisia sisämarkkinoita koskevassa strategiassa keskitytään EU:n tekijänoikeussääntöjen nykyaikaistamiseen, myös tekijänoikeuksien noudattamisen valvontaan, kun taas sisämarkkinastrategiassa keskitytään yleisemmin EU:n teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoon, myös sellaisiin näkökohtiin, jotka eivät liity verkossa tapahtuviin teollis- ja tekijänoikeusrikkomuksiin. Julkisten kuulemisten jälkeen komissio päättää, tarvitaanko jatkossa sääntelyä vai muita toimia.
  • Mikä on yhtenäisen patenttijärjestelmän tilanne? Italian hiljattain liityttyä yhtenäiseen patenttijärjestelmään tehostetun yhteistyön kautta osallistuvien jäsenvaltioiden lukumäärä on nyt 26. Vuonna 2015 päästiin myös sopimukseen patenttisuojan kustannuksista. Komissio kehottaa kaikkia osallistuvia jäsenvaltioita ratifioimaan sopimuksen yhdistetystä patenttituomioistuimesta mahdollisimman pian, jotta yhtenäistä patenttijärjestelmää koskeva säädöspaketti tulisi voimaan vuoden 2016 loppuun mennessä.
  • Mitä ovat kansalliset lisäsuojatodistukset (SPC)? Kansallisella lisäsuojatodistuksella voidaan pidentää patenttioikeutta määräaikaisesti. Niitä sovelletaan tiettyihin lääkkeisiin ja kasvinsuojeluaineisiin, joille sääntelyviranomaiset ovat antaneet luvan.
  • Hyödyttävätkö ne vain lääketeollisuutta? Ei. Lisäsuojatodistus on ratkaisevan tärkeä lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden tuottajien lisäksi myös eläinten terveyteen liittyvien tuotteiden ja viljelykasvien käsittelyyn tarkoitettujen tuotteiden tuottajille ja mahdollisesti myös muille sektoreille, jotka tarvitsevat myyntilupaa tuotteilleen.

 

III – VARMISTETAAN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

10. Luodaan noudattamisen ja älykkään täytäntöönpanon kulttuuri, jolla vahvistetaan tavaroiden ja palvelujen sisämarkkinoita

Pikakatsaus: Yksi tärkeimmistä syistä siihen, miksi kaikki paperilla tarjottavat sisämarkkinamahdollisuudet eivät ole todellisuutta tänä päivänä on se, että EU:n lainsäädäntöä ei ole pantu täysimittaisesti täytäntöön eikä valvottu. Vuoden 2015 puolivälissä oli vireillä noin 1 090 rikkomismenettelyä. Sääntöjen noudattamatta jättäminen heikentää sisämarkkinoita ja kuluttajien luottamusta niihin. Nykyisten sääntöjen täytäntöönpanon paremmalla valvonnalla päästään pitkälle.

Tähän valvontaan sisältyy myös se, että kansalliset viranomaiset varmistavat tuotteiden turvallisuuden ja sääntöjenmukaisuuden. EU:n markkinoilla myydään yhä liian monia vaarallisia ja sääntöjen vastaisia tuotteita, ja tämä asettaa sääntöjä noudattavat yritykset epäedullisempaan asemaan ja vaarantaa kuluttajien turvallisuuden.

Useilla aloilla ei sovelleta vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta, joka tarkoittaa sitä, että tavaroilla, joita pidetään laillisesti kaupan yhdessä jäsenvaltiossa, on oikeus liikkua vapaasti ja niitä voidaan myydä toisessa jäsenvaltiossa. Tämä estää yrityksiä ja etenkin pk-yrityksiä myymästä tuotteitaan muualla EU:ssa.

Lähestymistapa: Komissio toimii yhdessä jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa luodakseen älykkään ja yhteistyöhön perustuvan noudattamisen kulttuurin. Komissio ehdottaa sääntelyaloitetta, jonka avulla voidaan kerätä kattavaa, luotettavaa ja puolueetonta tietoa valikoiduilta markkinatoimijoilta, jotta EU:n sääntöjen noudattamista voidaan valvoa paremmin. Lisäksi se vahvistaa markkinavalvontamekanismia, jotta voidaan havaita vaaralliset ja sääntöjen vastaiset tuotteet EU:n markkinoilla ja poistaa ne. Se myös vahvistaa vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamista. Lopuksi komissio vielä vahvistaa ennakoivia toimenpiteitä, jotta vältetään uusien esteiden luominen palvelumarkkinoille.


...

 

2016:

Ehdotus markkinatietovälineestä, jonka avulla komissio voi kerätä tietoa valikoiduilta markkinatoimijoilta

 

Lainsäädäntöehdotus direktiivin (EU) 2015/1535 mukaisen nykyisen ilmoitusmenettelyn parantamiseksi

 

Toimintasuunnitelma, jolla lisätään tietämystä vastavuoroisen tunnustamisen periaatteesta

 

2016-2017:

Kattava joukko toimia, joilla vahvistetaan entisestään pyrkimyksiä pitää vaatimusten vastaiset tuotteet pois EU:n markkinoilta (myös mahdollinen lainsäädäntöaloite)

 

2017:

Vastavuoroista tunnustamista koskevan asetuksen tarkistus

Tietojen analysointiväline sisämarkkinalainsäädännön seurantaa varten

 

  • Mihin siis sisämarkkinoiden markkinatietovälinettä aiotaan käyttää? Kilpailupolitiikan alalla saadut kokemukset osoittavat, että tällaisilla välineillä voidaan kerätä luotettavaa tietoa, jotta komissio voi laatia paremmin suunnattua ja tehokkaampaa politiikkaa ja valvontaa. Sisämarkkinoiden alalla tilanne on erilainen, mutta tietoväline voi olla avuksi pyrittäessä ymmärtämään paremmin markkinatoimijoiden, etenkin yksityisten yritysten, käyttäytymistä sisämarkkinoilla esimerkiksi geoblokkauksen tai rajatylittävän pakettihinnoittelun alalla.
  • Aiheuttaako sisämarkkinoiden markkinatietoväline lisärasitetta yrityksille? Markkinatietovälineitä käytettäisiin vain, jos komissiolla on syytä uskoa, että markkinoilla on ongelma, jonka ratkaisussa tietovälineestä olisi apua. Välinettä käytetään valikoivasti ja vain erityisen tärkeissä tapauksissa, esimerkiksi vasta kun kaikki saatavilla olevat tiedot on seulottu asianmukaisesti ja on havaittu, että tietoja on kerättävä suoraan markkinatoimijoilta.
  • Mikä on ilmoitusmenettelyn tarkoitus?Uudet tai muutetut tekniset säännökset jäsenvaltioissa voivat luoda tarpeettomia ja perusteettomia teknisiä esteitä kaupalle. Kansallisten sääntöjen erot voivat aiheuttaa lisäkustannuksia vientiä harjoittaville yrityksille ja rajoittaa EU:n sisäistä kauppaa. Tehokkaampi menettely, joka kattaa suuremman palveluvalikoiman ja antaa komissiolle ja muille jäsenvaltioille mahdollisuuden tutkia ja kommentoida kansallisia lainsäädäntöehdotuksia, varmistaa palvelumarkkinoiden paremman toiminnan. Se lisää avoimuutta ja mahdollistaa uusien toimenpiteiden oikeasuhteisuuden paremman arvioinnin.
  • Voiko komissio velvoittaa yritykset toimimaan esimerkiksi sanktioilla? Kysymystä arvioidaan ja asia määritetään komission tulevassa ehdotuksessa.
  • Mitä komissio tekee estääkseen sääntöjenvastaisten tuotteiden myymisen EU:n markkinoilla? Komissio auttaa yrityksiä varmistamaan, että niillä on kaikki tarvittavat tiedot tuotteiden sääntöjenmukaisuudesta. Se nykyaikaista ja selkeyttää yritysten velvollisuuksia, jotka koskevat pelkästään sääntöjenmukaisten tuotteiden tarjoamista. Lisäksi komissio toteuttaa toimia, joilla vahvistetaan tuotteiden markkinavalvontaa EU:ssa, lisätään ja nopeutetaan tuotteiden tarkastuksia ja vedetään sääntöjenvastaiset tuotteet nopeammin pois markkinoilta.
    Miten nykyiset esteet voidaan poistaa ja uusien esteiden luomista ehkäistä? Komissio haluaa torjua toistuvat esteet vahvistamalla vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamista. Tavaroiden vastavuoroista tunnustamista voidaan lisätä ja parantaa etenkin tarkistamalla vastavuoroisesta tunnustamisesta annettua asetusta, jolla pitäisi antaa yrityksille oikeus vapaaseen liikkuvuuteen unionissa sellaisille tuotteille, joita myydään laillisesti jossakin jäsenvaltiossa.Komissio haluaa käyttää pohjana sisämarkkinoiden avoimuutta koskevasta direktiivistä (EU) 2015/1535 saatuja hyviä kokemuksia. Direktiivissä säädetään, että tavaroiden (teollisuus-, maatalous- ja kalataloustuotteiden) tai tietoyhteiskunnan palvelujen alalla annettava säädösluonnos on toimitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille, jotta ne voivat tutkia, luoko se mahdollisesti esteitä kaupalle sisämarkkinoilla. Näin voidaan estää ongelmien esiintyminen yhteistyön hengessä ja tarvitsematta turvautua rikkomismenettelyyn. Tämä olisi hyödyllinen käytäntö laajentaa koskemaan myös palvelualaa.+

MEMO/15/5910

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar