Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Taustatiedote

Euroopan investointiohjelma – kysymyksiä ja vastauksia

Bryssel 20. heinäkuutata 2015

.

1.      Mikä on Euroopan investointiohjelma? Miksi ohjelmaa tarvitaan?

EU on globaalin talous- ja finanssikriisin puhkeamisesta lähtien kärsinyt investointien puutteesta. Tämän tilanteen korjaamiseksi tarvitaan EU:n tasolla toteutettavia yhteisiä ja koordinoituja toimia, joiden avulla Euroopan talous saadaan vakaasti elpymisen tielle. Tämä on myös Junckerin komission tärkein tavoite. Vuoden 2007 huipputasoon verrattuna investoinnit ovat EU:ssa vähentyneet noin 15 prosenttia. Lyhyellä aikavälillä investointien puute hidastaa talouden elpymistä, ja pitkällä aikavälillä se heikentää kasvua ja kilpailukykyä. Euroalueella investointien vähäisyys heikentää pääomakantaa, mikä puolestaan vähentää kasvupotentiaalia ja tuottavuutta, heikentää työllisyystilannetta ja hidastaa uusien työpaikkojen luomista.

Euroopan investointiohjelmalla on kolme tavoitetta. Sillä pyritään poistamaan investointien esteitä syventämällä sisämarkkinoita, lisäämään investointihankkeiden näkyvyyttä ja niitä varten tarjolla olevaa teknistä tukea sekä järkeistämään uusien ja jo olemassa olevien rahoituslähteiden käyttöä. Euroopan komissio arvioi, että investointiohjelman avulla on mahdollista kasvattaa EU:n bruttokansantuotetta (BKT) 330–410 miljardilla eurolla ja luoda 1–1,3 miljoonaa uutta työpaikkaa tulevina vuosina. EU:sta löytyy tarvittavaa likviditeettiä. Yksityisten sijoittajien investoinnit jäävät kuitenkin tavoitetasosta muun muassa luottamuksen puutteen ja yleisen epävarmuuden vuoksi. Euroopan investointiohjelmalla pyritään korjaamaan näitä ongelmia. Lisätietoja: ks. tietosivu.

2.      Mikä on Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR-rahasto)? Miten sitä rahoitetaan? Miten rahaston 315 miljardin euron tavoite aiotaan saavuttaa?

Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR-rahasto) on investointiohjelman tärkein perusta. Rahaston haasteena on rikkoa luottamuksen puutteen ja riittämättömien investointien synnyttämä noidankehä ja hyödyntää rahoituslaitoksilla, yrityksillä ja yksityishenkilöillä olevaa likviditeettiä aikana, jolloin julkiset varat ovat vähissä.

ESIR-rahasto perustetaan Euroopan investointipankin (EIP) yhteyteen. Rahaston tarkoituksena on lisätä reaalitalouteen tehtäviä investointeja mm. infrastruktuurin, koulutuksen, tutkimuksen, innovoinnin, uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden aloilla. Tärkeitä kohteita rahaston toiminnassa ovat pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) ja mid-cap-yritykset (jotka ovat 250–3 000 työntekijän yrityksiä). ESIR-rahasto keskittyy hankkeisiin, joiden tavoitteisiin kuuluvat hankekohtaisten tavoitteiden lisäksi uusien työpaikkojen luominen sekä pitkän aikavälin kasvun ja kilpailukyvyn edistäminen.

ESIR-rahaston perustamiseksi luodaan 16 miljardin euron takuu. EU:n takuu katetaan EU:n talousarviosta rahoitettavalla 8 miljardin euron takuurahastolla (joka kattaa puolet takuun kokonaismäärästä). Lisäksi EIP sitoo ESIR-rahastoon 5 miljardia euroa, minkä ansiosta rahaston riskinkantokyky kasvaa 21 miljardiin euroon. EIP:n ja Euroopan komission kokemusten perusteella on arvioitu, että 1 eurolla heikomman etuoikeusluokan lainaa saadaan aikaan 5 euron kokonaisinvestointi, jossa on näin 1 euron arvosta heikomman etuoikeusluokan lainaa ja 4 euron arvosta etuoikeusasemaltaan parempaa lainaa. Tämä tarkoittaa, että rahaston tarjoamalla 1 euron suojauksella saadaan reaalitalouteen 15 euron arvosta yksityisiä investointeja, jotka olisivat muutoin jääneet toteutumatta. Tämä 1:15 kerroinvaikutus on varovainen keskimääräinen arvio, joka perustuu EU:n ohjelmista ja EIP:n toiminnasta saatuihin aiempiin kokemuksiin. Lisätietoja: ks. tietosivu.

3.      Mitkä ovat investointiohjelman seuraavat vaiheet? Milloin ESIR-rahasto on toiminnassa?

EU:n lainsäätäjät saavuttivat 28. toukokuuta 2015 poliittisen yhteisymmärryksen Euroopan strategisten investointien rahastoa koskevasta asetuksesta (ESIR-asetus). Tämä tapahtui vain neljä ja puoli kuukautta sen jälkeen, kun komissio oli hyväksynyt asetusehdotuksen 13. tammikuuta. Jäsenvaltiot hyväksyivät ehdotuksen yksimielisesti 10. maaliskuuta, ja Euroopan parlamentti äänesti ehdotuksesta valiokunnassa 20. huhtikuuta. Euroopan parlamentin täysistunto antoi ehdotukselle lopullisen hyväksyntänsä 24. kesäkuuta. ESIR-rahasto voi näin aloittaa toimintansa suunnitellun mukaisesti alkusyksystä.

Joulukuussa 2014 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä EIP:tä kehotettiin aloittamaan toimet jo tammikuussa 2015 käyttämällä omia varojaan. Komission strategisena kumppanina investointiohjelmaa toteuttava EIP on jo ilmoittanut hyväksyneensä useille hankkeille ennakkorahoitusta ohjelmasta.

Komissio päätti 22. heinäkuuta 2015 laajentaa EU:n takuun kattamaan myös hankkeet, joille EIP ja Euroopan investointirahasto (EIR) ovat myöntäneet ennakkorahoitusta, ja EIP nimitti oman edustajansa johtokuntaan. Rahaston investointikomitean jäsenet on tarkoitus nimittää syyskuuhun 2015 mennessä avoimen ehdokashaun perusteella. Syyskuussa järjestetään lisäksi Euroopan parlamentissa kuulemistilaisuus, jossa on tarkoitus hyväksyä ESIR-rahaston toimitusjohtajaehdokas ja varatoimitusjohtajaehdokas. Komission suunnitelmien mukaan Euroopan investointineuvontakeskus aloittaa toimintansa syksyllä 2015 ja Euroopan investointihankeportaali vuoden 2015 loppuun mennessä.

4.      Mikä on Euroopan investointihankeportaali? Mikä taho vastaa sen toiminnasta?

Euroopan investointihankeportaalin tarkoituksena on tarjota sijoittajille entistä parempaa tietoa eri puolilla Eurooppaa toteutettavista nykyisistä ja tulevista hankkeista. Portaalin avulla pyritään lisäämään avoimuutta ja maksimoimaan sijoittajien osallistuminen rahoitukseen (tilanteessa, jossa ei ole takeita siitä, että hankkeille saadaan rahoitusta viranomaisilta).EU:ssa olevat rahoitusta hankkeilleen etsivät hankkeiden toteuttajat pystyvät portaalin avulla jakamaan tietoa investointihankkeistaan ja ‑suunnitelmistaan mahdollisille sijoittajille. Portaalia ylläpitää Euroopan komissio, ja sen toiminta on tarkoitus käynnistää vuoden 2015 loppuun mennessä.

5.      Mikä on Euroopan investointineuvontakeskus? Millaista tukea se tarjoaa?

Euroopan investointineuvontakeskus toimii keskitettynä yhteyspisteenä, joka tarjoaa monenlaisia neuvontapalveluja kaikkialla unionissa. Neuvonta kattaa hankkeiden määrittelyn, suunnittelun ja toteuttamisen, rahoituksen hankkimisen, rahoitusvälineiden käyttämisen ja valmiuksien kehittämisen. Keskus auttaa julkisia ja yksityisiä toteuttajia suunnittelemaan hankkeet siten, että ne ovat taloudellisesti terveellä pohjalla ja näin myös toteutettavissa käytännössä. Keskuksen on tarkoitus aloittaa toimintansa syksyllä 2015.

6.      Millainen on ESIR-rahaston hallintorakenne?

ESIR-rahastolla on johtokunta, jonka tehtävänä on antaa ohjeistusta rahaston yleisistä toimintalinjoista. Johtokunta muodostuu kolmesta komission asiantuntijasta ja yhdestä EIP:n asiantuntijasta. Lisäksi rahastolla on investointikomitea, joka tekee yleisten toimintalinjojen pohjalta yksittäisiä investointipäätöksiä EIP:n toteuttamien ESIR-toimien ottamisesta EU:n takuun piiriin. Investointikomiteassa on kahdeksan jäsentä, ja sen puheenjohtajana toimii ESIR-rahaston toimitusjohtaja. Jäseniltä edellytettävä asiantuntemus määritellään ESIR-asetuksessa.

Johtokunta valitsee ehdokkaan ESIR-rahaston toimitusjohtajaksi ja ehdokkaan sen varatoimitusjohtajaksi. Euroopan parlamentti järjestää ehdokkaiden kuulemisen ja antaa hyväksyntänsä kuulemistilaisuuden jälkeen. EIP:n pääjohtaja nimittää tämän jälkeen toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan virallisesti. Molempien toimikausi on kolme vuotta, ja se voidaan uusia kerran.

7.      Miten ESIR-rahaston hallintorakenteella varmistetaan riippumattomuus julkisista ja yksityisistä rahoittajista? Miten varmistetaan vastuuvelvollisuuden toteutuminen?        

Investointikomitean jäsenet ovat riippumattomia asiantuntijoita, joilla on runsaasti markkinakokemusta. Näin varmistetaan, ettei hankkeiden valintaan puututa poliittisesti millään tavoin.

Jotta vastuuvelvollisuuden mahdollisimman laaja toteutuminen voitaisiin varmistaa, johtokunnan puheenjohtaja ja ESIR-rahaston toimitusjohtaja raportoivat rahaston toiminnan tuloksista Euroopan parlamentille ja neuvostolle näiden pyynnöstä ja osallistuvat myös kuulemistilaisuuksiin.

Lisäksi EIP:n pääjohtaja on vastuussa Euroopan parlamentille niistä EIP:n rahoitus- ja investointitoimista, jotka kuuluvat ESIR-rahaston piiriin. EIP:n pääjohtajaa saatetaan pyytää osallistumaan kuulemistilaisuuteen, jos Euroopan parlamentti pitää sitä tarpeellisena.

8.      Mikä on EIP:n rooli päätöksenteossa?

EIP:llä on edustaja johtokunnassa, koska se osallistuu ESIR-rahaston rahoittamiseen. Koska ESIR-rahasto toimii EIP:n yhteydessä, siitä tuettavat hankkeet on hyväksyttävä myös EIP:n tavanomaisia menettelyjä noudattaen. Lisäksi ESIR-rahoitus, jota Euroopan investointirahasto (EIR) myöntää pk-yrityksille ja mid-cap-yrityksille, on hyväksyttävä EIR:n tavanomaisia menettelyjä noudattaen.

9.      Mikä on Euroopan parlamentin ja tilintarkastustuomioistuimen rooli ESIR-rahaston toiminnan seurannassa?

ESIR-asetuksessa on kattavat säännöt vastuuvelvollisuudesta suhteessa Euroopan parlamenttiin. Seuranta perustuu seuraaviin kahteen pääperiaatteeseen:

a)            Raportointi: EIP laatii rahoitus- ja investointitoimistaan kertomuksen i) komissiolle puolivuosittain ja ii) Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain. Nämä kertomukset julkaistaan. Lisäksi komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen ESIR-asetuksen soveltamisesta.

b)            Vastuu: Euroopan parlamentti voi milloin tahansa järjestää ESIR-rahaston toiminnan tuloksia käsitteleviä kuulemistilaisuuksia, joihin se kutsuu rahaston johtokunnan puheenjohtajan ja rahaston toimitusjohtajan. Johtokunnan puheenjohtajalle ja rahaston toimitusjohtajalle on säädetty velvollisuus vastata nopeasti Euroopan parlamentin kysymyksiin suullisesti tai kirjallisesti. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat lisäksi pyytää komissiota laatimaan kertomuksia. Myös EIP:n pääjohtaja voidaan kutsua Euroopan parlamentissa järjestettävään kuulemistilaisuuteen, ja hänen on niin ikään vastattava nopeasti Euroopan parlamentin esittämiin kysymyksiin suullisesti tai kirjallisesti.

Tilintarkastustuomioistuin soveltaa tavanomaisia sääntöjään, kun se tarkastaa unionin yleisestä talousarviosta katettavan EU:n takuun ja siihen perustuvat maksut ja takaisinperinnät. Sen nykyinen rooli EIP:n toiminnan tarkastamisessa säilyy entisellään (komission, tilintarkastustuomioistuimen ja EIP:n kolmenvälisessä sopimuksessa määrätyn mukaisena). EIP toimittaa komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle vuosittain riskiarvionsa EIP:n ja EIR:n ESIR-rahoitustoimista.

10.    Miten jäsenvaltiot voivat osallistua investointiohjelman rahoitukseen?                                               

ESIR-rahasto on suunniteltu sellaiseksi, että jäsenvaltiot voivat olla mukana sen toiminnassa mahdollisimman joustavasti. Jäsenvaltiot voivat osallistua rahaston toimintaan joko suoraan tai kansallisten kehityspankkiensa välityksellä. Ne voivat osallistua riskinkantokyvyn
rahoittamiseen (täydentämällä EU:n talousarviosta ja EIP:ltä peräisin olevia rahoitusosuuksia), osallistumalla investointijärjestelyyn tai osarahoittamalla suoraan yksittäisiä hankkeita tai toimia.

11.    Lasketaanko Euroopan investointiohjelmaan osoitetut jäsenvaltioiden rahoitusosuudet osaksi niiden alijäämää tai velkaa? Otetaanko ne huomioon vakaus- ja kasvusopimusta sovellettaessa?

ESIR-asetukseen sisältyy komission lausuma, joka koskee jäsenvaltioiden rahoitusosuuksien kohtelua vakaus- ja kasvusopimusta sovellettaessa. Investointijärjestelyjen kohtelu vakaus- ja kasvusopimusta sovellettaessa riippuu ensisijaisesti siitä, miten Eurostat luokittelee kyseiset järjestelyt tilastoissa. Tilastolliseen käsittelyyn eli siihen, kirjataanko erät julkisyhteisöjen taseeseen vai jätetäänkö ne sen ulkopuolelle, sovelletaan samoja Eurostatin sääntöjä kuin kansallisiin kehityspankkeihin. Investointijärjestelyt, joilla on oikeushenkilöllisyys, voitaisiin katsoa järjestelyjä varten perustetuiksi erillisyhtiöiksi.

Yleisesti ottaen erillisyhtiöiden katsotaan kuuluvan julkisyhteisöjen sektoriin, jos ne ovat julkisyhteisöjen perustamia tai jos ne palvelevat julkisyhteisön yksikköä. Jos investointijärjestelyssä on useita osuudenomistajia tai rahoittajia, järjestelyn asema riippuu siitä yhteisöstä tai niistä yhteisöistä, jotka kansantalouden tilinpidon sääntöjen mukaan valvovat järjestelyä. Tilanteessa, jossa kansallinen kehityspankki luokitellaan julkisyhteisöjen sektoriin tai sen toiminnot ohjataan edelleen julkisyhteisöjen sektorin kautta, on tärkeintä selvittää, mikä on erillisyhtiön perustanut ja sitä valvova yhteisö.

Jäsenvaltion rahoitusosuudet ESIR-rahaston alaan kuuluviin temaattisiin tai useita maita kattaviin investointijärjestelyihin olisi periaatteessa voitava katsoa kertaluonteisiksi toimenpiteiksi. Tällaiset jäsenvaltion rahoitusosuudet voivat olla joko valtion rahoitusosuuksia tai julkisyhteisöjen sektoriin luokiteltujen taikka valtion puolesta toimivien kansallisten kehityspankkien rahoitusosuuksia. Jos tällaiset rahoitusosuudet katsotaan kertaluonteisiksi toimenpiteiksi, niiden kustannuksia ei oteta huomioon laskettaessa vakaus- ja kasvusopimuksen mukaista rakenteellista alijäämää. Nämä erät on kuitenkin kirjattava julkisyhteisöjen sektorin tileihin.

Lausumalla ei näin muuteta nykyisiä sääntöjä, vaan siinä todetaan ainoastaan, että sovellettaviksi tulevat nykyiset säännöt. Lopullisen arvion tekee kuitenkin aina komissio tapauskohtaisesti.

12.    Jos jäsenvaltio osoittaa rahoitusta investointiohjelmaan, käytetäänkö tämä rahoitus vain kyseisessä jäsenvaltiossa toteutettaviin hankkeisiin?

Jäsenvaltion rahoitusosuutta ei välttämättä käytetä kotimaassa. Esimerkiksi eräät kansalliset kehityspankit voivat rahoittaa investointeja muissa jäsenvaltioissa. Ne voivat myös perustaa yhteisiä investointijärjestelyjä naapurimaiden kanssa ja investoida valtioiden rajat ylittäviin hankkeisiin.

13.    Miten kansalliset kehityspankit voivat osallistua ohjelmaan rahoituksella tai henkilöstöllä?

Kansalliset kehityspankit voivat osallistua tarjoamalla rahoitusta ESIR-rahaston tasolla, erityisten yhteisten investointijärjestelyiden tasolla tai hanketasolla. Henkilöstön osalta kansalliset kehityspankit ja EIP koordinoivat jo tiiviisti toimintaansa ja vaihtavat asiantuntemusta keskenään. Tällaista toimintaa pyritään lisäämään jatkossa, koska kansalliset kehityspankit voivat niillä olevan arvokkaan käytännön kokemuksen ansiosta edesauttaa investointiohjelman toteuttamista ja sen tavoitteiden saavuttamista.

14.    Mitä ovat investointijärjestelyt? Miten ne toimivat?

Mittakaavalla on merkitystä, kun kyse on investoinneista. Julkisten ja yksityisten hankkeiden toteuttajien on tämän vuoksi järkevää perustaa temaattisia investointijärjestelyjä (jotka vastaavat erillisyhtiöitä), joiden avulla saman alan (esimerkiksi energiatehokkuutta tai laajakaistaa koskevia) hankkeita voidaan koota yhteen. ESIR-rahasto ja muut osapuolet voivat tällaisten järjestelyjen ansiosta rahoittaa useista hankkeista koostuvia kokonaisuuksia. ESIR-rahaston on teknisesti helpompaa ja tehokkaampaa investoida erikoistuneeseen välineeseen, jolla on laaja kansallinen tai kansainvälinen kattavuus, kuin tehdä yksittäisten sijoittajien kanssa sopimuksia pienemmistä investoinneista.

Investointijärjestelyt voivat olla myös maantieteellisiä, kuten alueellisia, kansallisia tai rajat ylittäviä järjestelyjä. Jotkin hankkeet voivat edellyttää usean alueen tai maan yhteistyötä ja -rahoitusta. Tällaisia ovat muun muassa energiaverkkojen yhteenliittämishankkeet. Tällaisten investointijärjestelyjen rakennetta koskevat säännöt ovat suuntaa antavia.

15.    Voivatko muut kuin EU-maat osallistua investointiohjelman toteuttamiseen? Miten ne voivat osallistua?

Jotta ESIR-rahastolla saataisiin aikaan mahdollisimman suuri vaikutus, on tärkeää, että myös EU:n ulkopuoliset tahot voivat osallistua sen toimintaan. EU:n ulkopuoliset maat voivat osallistua ESIR-hankkeiden rahoittamiseen joko suoraan tai yhteisten investointijärjestelyjen kautta. Ne voivat myös antaa ESIR-rahaston käyttöön käteistä rahaa, jos rahaston johtokunta hyväksyy tällaisen osallistumisen. Ne eivät kuitenkaan tällöin saa oikeutta osallistua johtokunnan päätöksentekoon tai äänestyksiin.

ESIR-rahoitusta voidaan myöntää myös EU:n ulkopuolisille yhteisöille, mutta ainoastaan osana sellaisia rajat ylittäviä hankkeita, joissa on mukana EU-maita. Tässä tapauksessa kyseeseen tulevat Euroopan naapuruuspolitiikan, myös strategisen kumppanuuden, piiriin tai laajentumispolitiikan piiriin kuuluvat EU:n ulkopuoliset maat, Euroopan talousalueen ja Euroopan vapaakauppaliiton maat sekä merentakaiset maat ja alueet.

16.    Millaisia hankkeita ESIR-rahasto tukee?                

Yksityinen sektori pitää erityisen tärkeänä sitä, että investointiohjelmasta tuettavat hankkeet täyttävät tiukat laatukriteerit ja että ne valitaan riippumattomasti. Hankkeiden olisi oltava 1) taloudellisesti elinkelpoisia, kun huomioon otetaan rahastosta myönnetty tuki, 2) riittävässä määrin toteutusvalmiita, jotta niitä voidaan arvioida yleisellä tai paikallisella tasolla, 3) eurooppalaista lisäarvoa tuottavia ja EU:n politiikan painopisteiden mukaisia ja 4) mahdollisuuksien mukaan sellaisia, että niihin saadaan mahdollisimman paljon yksityisen sektorin rahoitusta. Hankkeiden ei tarvitse olla rajat ylittäviä.

EU:n takuun ansiosta EIP pystyy tekemään sellaisia riskialttiimpia sijoituksia, jotka eivät kuulu sen tavanomaiseen toimintaan. Näin se voi investoida riskipitoisempiin hankkeisiin yksityisen sektorin rinnalla vaarantamatta kuitenkaan AAA-luottoluokitustaan.

17.    Millä kriteereillä hankkeet valitaan? Mitä hankkeita rahoitetaan? Kuka päättää, täyttävätkö hankkeet asetetut kriteerit?

Hankkeita ei valita poliittisin perustein, vaan käytössä on tiukat tukikelpoisuuskriteerit, eikä maa- tai alakohtaisia kiintiöitä ole. Tämä on välttämätöntä, jotta yksityiset sijoittajat saataisiin osallistumaan ESIR-rahaston toimintaan. Jos yksityiset sijoittajat katsovat, että julkiset tahot puuttuvat toimintaan, ne voivat jättää investoinnit tekemättä. Riippumattomista asiantuntijoista muodostuva investointikomitea (ks. edellä) päättää investointisuuntaviivojen ja indikaattoreista laaditun tulostaulun perusteella, voidaanko tietylle hankkeelle myöntää tukea EU:n takuun muodossa.

Hankkeet valitaan niiden täydentävyyden (ts. hanketta ei olisi voitu toteuttaa ilman EU:n takuuta), taloudellisen elinkelpoisuuden, luotettavuuden ja uskottavuuden perusteella sekä sen perusteella, miten ne edistävät keskeisiä kasvua tukevia osa-alueita EU:n politiikan mukaisesti. Tällaisiin osa-alueisiin kuuluvat koulutus ja osaaminen, innovointi ja digitaalitalous, energiaunioni, liikenneinfrastruktuuri, sosiaalinen infrastruktuuri sekä luonnonvarat ja ympäristö. Hankkeisiin on lisäksi aina mahdollisuuksien mukaan saatava yksityisen sektorin rahoitusta.

18.    Mitkä tahot voivat hakea ESIR-rahoitusta ja miten sitä haetaan? Onko rahoitusta haettava tietty vähimmäismäärä?

Seuraavat tahot voivat hakea ESIR-rahoitusta: kaikenkokoiset yhteisöt, myös yleishyödylliset laitokset, erillisyhtiöt tai hankeyhtiöt; pk-yritykset (joilla on enintään 250 työntekijää) ja mid-cap-yritykset (joilla on enintään 3 000 työntekijää); julkisyhteisöt (lukuun ottamatta jäsenvaltioita); lainoja välittävät kansalliset kehityspankit tai muut pankit; rahastot ja kaikki muut yhteissijoitusvälineet sekä edellä kuvatut investointijärjestelyt.

ESIR-rahoitusta on yleensä mahdollista hakea kahdella tavalla. Ensinnäkin hankkeen toteuttaja voi esittää ehdotuksensa koska tahansa suoraan EIP:lle tekemällä strategista investointi-ikkunaa koskevan hakemuksen käyttäen EIP:n verkkosivustolla kuvattua tavallista hakumenettelyä. Jäsenvaltioiden hallitukset eivät puutu tähän menettelyyn. Hanke-ehdotuksia voidaan tehdä milloin tahansa, sillä kyseessä on dynaaminen prosessi. Kun EIP vastaanottaa hanke-ehdotuksen, se analysoi sen ja päättää, onko hanke sellainen, että sille voidaan myöntää EIP:n tai ESIR-rahaston rahoitusta (jolla on EU:n takuu). Toinen hakumenettely on tarkoitettu pk-yrityksille, jotka ovat kiinnostuneita Euroopan investointirahastosta (EIR) rahoitetuista pk-yritysikkunaan ja mid-cap-yritysikkunaan kuuluvista ESIR-toimista. Tästä rahoituksesta on lisätietoa EIR:n verkkosivuilla kohdassa, jossa käsitellään EIR:n rahoituksen välittäjiä.

19.    Miten ESIR-rahasto käytännössä osallistuu esimerkiksi sellaisiin pitkän aikavälin investointihankkeisiin, jotka edellyttävät mittavia julkisia investointeja (50 prosenttia tai enemmän)?    

Energiatehokkuus- ja infrastruktuurihankkeet sekä digitaalistrategiahankkeet (esim. laajakaista syrjäseuduille) edellyttävät usein mittavia julkisia investointeja, jotta ne olisivat elinkelpoisia. ESIR-rahasto huolehtii pääsääntöisesti investoinnin riskipitoisemmasta osasta (suoja suuririskisimmälle osalle). Pienentämällä näin riskiä voidaan maksimoida yksityisistä lähteistä tuleva rahoitus. Jäsenvaltiot ja kansalliset kehityspankit voivat tarjota osarahoitusta hanketasolla ja näin varmistaa julkisen rahoituksen suuremman osuuden tietyssä hankkeessa. Alasta ja alueesta riippuen joidenkin hankkeiden tuotto on suurempi kuin toisten. Tämä ei ole ongelma, sillä ESIR-rahaston salkku on mittava ja siinä on hankkeita monipuolisesti eri aloilta, joihin kuuluvat muun muassa liikenne, koulutus, energia ja innovointi.

Jäsenvaltiot voivat käyttää myös rakennerahastoja sellaisten hankkeiden rahoittamiseen, joissa tarvittava julkisen rahoituksen osuus on suuri ja joihin voi pienempien tuottojen vuoksi olla vaikeampi houkutella mukaan yksityisiä sijoittajia.

20.    Miten ESIR-rahasto auttaa pk-yrityksiä?

ESIR-rahasto tarjoaa rahoitusta (muun muassa omana pääomana ja oman pääoman luonteisena rahoituksena) hankkeisiin, joita pidetään riskipitoisina. Tällaisesta rahoituksesta on usein pulaa nykyisessä taloustilanteessa. ESIR-rahoituksesta voisi olla hyötyä toimintaansa aloitteleville pienille innovatiivisille yrityksille, jotka ovat sijoittajien mielestä usein riskipitoisempia investointikohteita kuin toimintansa jo vakiinnuttaneet tai suuremmat yritykset. ESIR-rahaston avulla kolmen vuoden aikana käyttöön saaduista kokonaisinvestoinneista neljännes eli 75 miljardia euroa kanavoidaan EIP-ryhmään kuuluvan Euroopan investointirahaston (EIR) kautta pk-yrityksille ja mid-cap-yrityksille. Pk-yritykset saavat yleensä rahoitusta erityisten rahastojen, kuten erillisrahastojen, tai rahoituksen välittäjien, kuten pankkien, kautta.

EIR on jo käynnistänyt pk-yrityksille tarkoitetun osarahoituksen: se allekirjoitti toukokuussa 2015 ensimmäisen sopimuksen ranskalaisen pankin kanssa tarjotakseen lisää lainoja innovatiivisille yrityksille, ja se on tämän jälkeen tehnyt useita vastaavia sopimuksia muissa maissa sijaitsevien pankkien kanssa.

ESIR-rahaston pk-yritysikkunalla lisätään COSME-ohjelmasta (yritysten kilpailukykyä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskeva ohjelma) myönnettävää rahoitusta ja rahoitetaan ohjelmaan sisältyvää lainatakausjärjestelyä. Järjestelyn tarjoamien välineiden kysyntä markkinoilla on lisääntynyt huomattavasti mutta järjestelyn nykyiset määrärahat eivät riitä vastaamaan kasvaneeseen kysyntään. Euroopan investointirahasto (EIR) pystyy ESIR-takauksen ansiosta aikaistamaan välittäjien kanssa toteutettavien rahoitustoimien allekirjoittamista verrattuna aikatauluun, jota olisi noudatettu, jos käytössä olisivat olleet ainoastaan COSME-ohjelman määrärahat. Tällä aikaistamisella saadaan aikaan monia myönteisiä vaikutuksia, jotka edistävät investointeja ja kasvua ja nopeuttavat talouden elpymistä.

21.    Mitä eroa on hankkeilla, joita EIP nykyisin rahoittaa, ja hankkeilla, joita on tarkoitus rahoittaa ESIR-rahastosta? Mitä tarkoittaa täydentävyys?

Täydentävyydellä tarkoitetaan sitä, että hanketta ei voitaisi toteuttaa ilman EU:n takuuta ja että hanketta varten ei ollut sen riskiprofiilin vuoksi saatavilla muunlaista rahoitusta.

ESIR-rahaston toimet täydentävät EIP:n perinteisiä toimia, sillä sen riskiprofiili on erilainen. ESIR toimii esimerkiksi uuden huipputekniikan ja innovoinnin aloilla ja rahoittaa hankkeita, joita pidetään riskialttiimpina siksi, että niihin sisältyy maariski, ja joita riskejä välttelevä yksityinen sektori pitää liian riskipitoisina.

EIR jatkaa pk-yritysten ja mid-cap-yritysten rahoittamista entiseen tapaan, mutta se voi ESIR-rahaston ansiosta tarjota rahoitusta nykyistä laajemmin ja alkuperäistä aikatauluaan nopeammin. Se voi myös tarjota rahoitusta yrityksille, joiden toiminta on sen nykyisten kohdeyritysten toimintaa riskialttiimpaa ja innovatiivisempaa.

22.    Miten komissio huolehtii siitä, että yksityisen sektorin osallistumisesta riippuvainen rahasto sijoittaa hankkeisiin, joilla pyritään edistämään kestävää ja ympäristöä säästävää talouskasvua?

Rahasto päättää investointisuuntaviivojen perusteella, mihin hankkeisiin se investoi. Investointikomitea tekee yksittäisiä hankkeita koskevat päätökset hankkeiden laadun perusteella. Hankkeen elinkelpoisuuskriteerit vaihtelevat hankkeen alalla vallitsevien olosuhteiden mukaan: uusiutuva energia poikkeaa selvästi liikenteestä, joka taas poikkeaa koulutuksesta. Kestävän ja ympäristöä säästävän talouskasvun edistäminen ja laadukkaiden työpaikkojen luominen, myös kilpailukyvyn näkökulmasta, ovat seikkoja, jotka todennäköisesti otetaan huomioon arvioitaessa hankkeita tulostauluun perustuvalla laskentamenetelmällä.

23.    Miten komissio huolehtii siitä, että ESIR-rahaston avulla puututaan makrotalouden epätasapainoihin EU:n jäsenvaltioissa, ja siitä, että haavoittuvimmat taloudet hyötyvät investoinneista?

Haavoittuvassa asemassa olevat taloudet muodostavat yleensä sijoittajille keskimääräistä suuremman riskin. ESIR-rahasto lisää EIP:n riskinkantokykyä ja helpottaa näin investointien tekemistä alueille, jotka ovat kärsineet kriisistä eniten.

Jäsenvaltioita kannustetaan käyttämään myös jatkossa rakennerahastovaroja alueellisiin ja paikallisiin hankkeisiin, joilla lisätään sosiaalista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta. ESIR-rahastolla ei ole tietyille aloille tai alueille korvamerkittyjä varoja. Kuten edellä on todettu, hankkeen elinkelpoisuuskriteerit vaihtelevat tilanteen mukaan. Ne määräytyvät muun muassa alan ja hankkeen yhteiskunnallisen tuoton mukaan. ESIR-rahasto rahoittaa joka tapauksessa hankkeita kaikkialla EU:ssa. Lisäksi teknistä apua lisätään huomattavasti, jotta kaikki maat voivat esittää hyvin suunniteltuja, elinkelpoisia ja investointikelpoisia hankkeita.

24.    Kuuluvatko ESIR-hankkeet valtiontukisääntöjen piiriin?                          

ESIR-rahoitus ei ole EU:n perussopimuksissa tarkoitettua valtiontukea. ESIR-rahoitukselle ei myöskään tarvita EU:n valtiontukisäännöissä edellytettyä Euroopan komission hyväksyntää. ESIR-rahastosta tuetaan toimia, joilla puututaan markkinoiden toimintapuutteisiin tai epätyydyttäviin investointitilanteisiin ja joita ei olisi voitu ilman rahaston tukea toteuttaa lainkaan tai samassa laajuudessa. Lisäksi ESIR-rahastosta tuettavat hankkeet ovat useimmiten riskipitoisempia kuin hankkeet, joita EIP yleensä tukee.

Jäsenvaltiot voivat myöntää ESIR-rahastosta tuetuille hankkeille lisärahoitustukea (osarahoitusta). Jos tällaista osarahoitusta ei myönnetä markkinaehdoin, se on valtiontukea, jolle on saatava komission hyväksyntä.

Komissio on kahden viime vuoden aikana uudistanut valtiontukisääntöjä perusteellisesti. Se on ajantasaistanut säännöt, joita sovelletaan keskeisiin talouden aloihin, kuten laajakaistahankkeisiin, ilmailuun ja energiaan. Se pyrkii näin varmistamaan, että veronmaksajien varat käytetään järkeviin tukitoimenpiteisiin, joilla edistetään talouskasvua ja joilla ei haitata tervettä kilpailua. Komissio soveltaa uudistettua valtiontukisäännöstöä arvioidessaan sellaisia ESIR-hankkeita, jotka ovat saaneet jäsenvaltioilta osarahoitusta.

Tukeakseen ESIR-rahaston toimintaa komissio arvioi jäsenvaltion osarahoituksen nopeutetussa menettelyssä. Se pyrkii saamaan arviointinsa päätökseen kuuden viikon kuluessa siitä, kun se on saanut tarvittavat tiedot jäsenvaltiolta. Helpottaakseen nopeutettua käsittelyä komissio perustaa sisäisen erityistyöryhmän sekä työryhmän jäsenvaltioiden parhaiden käytänteiden vaihtoa varten. Lisäksi se tarjoaa jäsenvaltioille reaaliaikaista ohjeistusta EU:n valtiontukisääntöjen mukaisten hankkeiden suunnittelua varten.

Nopeutetulla menettelyllä voidaan helpottaa nykyistä poikkeuksellista tilannetta, jossa tarvitaan toimenpiteitä EU:n investointivajeen korjaamiseksi ja taloudellisesti kannattavien hankkeiden tarvitseman riskirahoituksen tarjonnan lisäämiseksi. ESIR-rahasto pyrkii korjaamaan tätä tilannetta aktivoimalla yksityisiä sijoittajia ja niiden tarjoamaa rahoitusta.

EU:n valtiontukisäännöt tukevat investointiohjelman tavoitteena olevaa markkinoiden toimintapuutteiden korjaamista ja yksityisten investointien käynnistämistä. Niiden avulla varmistetaan, että investointihankkeet vastaavat todellisia tarpeita, että niiden kustannukset pysyvät kurissa ja että niiden käynnistämiseen todella tarvitaan julkisia varoja.

25.    Miten 8 miljardin euron EU:n takuurahasto rahoitetaan? Mistä rahoitus saadaan?

EU:n takuuna käyttöön asettamasta 16 miljardista eurosta 8 miljardia euroa (eli 50 prosenttia) otetaan tätä varten perustettavaan takuurahastoon. Takuurahaston tarkoituksena on lieventää EU:n talousarvioon kohdistuvia vaikutuksia tilanteessa, jossa EU:n takuuseen vedotaan. Takuurahaston kokoa (50 prosenttia takuun määrästä) määritettäessä on pyritty varmistamaan, että EU voi kattaa mahdolliset riskit riittävällä varmuusmarginaalilla. EU:n 8 miljardin euron takuurahaston tehtävänä on ainoastaan helpottaa maksuja siinä tapauksessa, että takuuseen vedotaan. Takuurahaston avulla vältetään yllättävät menoleikkaukset tai varojen uudelleenkohdentamistarpeet. Se lisää näin budjettikehyksen läpinäkyvyyttä ja ennustettavuutta, mutta se ei ole takuun toimivuuden kannalta välttämätön.

Takuurahaston perustamiseksi EU:n talousarviossa kohdennetaan uudelleen 8 miljardin euron arvosta määrärahoja. Tästä summasta 5 miljardia euroa otetaan EU:n nykyisten rahoitusohjelmien määrärahoista (2,2 miljardia euroa Horisontti 2020 -ohjelman ja 2,8 miljardia Verkkojen Eurooppa ‑välineen määrärahoista) ja 3 miljardia euroa EU:n talousarvion liikkumavarasta.

26.    Miksi komissio leikkaa Horisontti 2020 -ohjelman ja Verkkojen Eurooppa ‑välineen määrärahoja? Eikö komissio pidä tutkimusta ensisijaisena?

Tutkimusinvestoinnit ovat tällä hetkellä ja myös tulevaisuudessa yksi EU:n painopisteistä. Euroopan investointiohjelmalla on ratkaiseva merkitys tutkimushankkeiden tukemisessa kaikkialla Euroopassa. Tutkimus- ja innovaatioinvestointeja varten EU:n talousarvion avulla käyttöön saatava kokonaissumma on investointiohjelman ansiosta lähivuosina suurempi kuin summa, joka saataisiin käyttöön yksinomaan Horisontti 2020 -ohjelmalla.

Komission tavoitteena on kulloiseenkin tilanteeseen soveltuvia rahoitusvälineitä käyttämällä varmistaa, että uudet menestyvät yritykset pystyvät tuomaan markkinoille eurooppalaisia innovaatioita. ESIR-rahasto rahoittaa riskipitoisempia ja näin myös innovatiivisempia hankkeita, jotka ovat usein ensimmäinen askel perustettaessa uusia ja suurempia tutkimusyrityksiä.

Horisontti 2020 -ohjelmasta takuurahastoon uudelleenkohdennettavat 2,2 miljardia euroa ovat vain 2,9 prosenttia ohjelman vuosien 2014–2020 määrärahoista. Varojen uudelleenkohdentamisen jälkeen Horisontti 2020 -ohjelman määrärahat ovat käypinä hintoina 39 prosenttia (kiinteinä hintoina 26 prosenttia) suuremmat kuin vuodet 2007–2013 kattaneen seitsemännen puiteohjelman määrärahat. Niistä Horisontti 2020 -ohjelmaan kuuluvista EU:n talousarvion budjettikohdista, jotka koskevat Euroopan tutkimusneuvostoa, Marie Curie -toimia ja huippuosaamisen levittämistä ja osallistujapohjan laajentamista, ei rahoiteta ESIR-rahastoa.

27.    Miksi rahat otetaan innovoinnista eikä muilta politiikan aloilta, kuten vaikkapa maataloudesta?

EU hyväksyi vuonna 2013 vaikeiden neuvottelujen jälkeen 1 biljoonan euron monivuotisen rahoituskehyksen vuosiksi 2014–2020. Monivuotinen rahoituskehys jakautuu otsakkeisiin (joita ovat muun muassa kilpailukyky, koheesio, maatalous ja ulkoiset toimet). Varojen siirtäminen otsakkeesta toiseen edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen muuttamista. Muuttaminen on puolestaan mahdollista vain jäsenvaltioiden yksimielisellä päätöksellä. Tällainen muutos edellyttäisi sen vuoksi monimutkaisia ja aikaa vieviä neuvotteluja, joiden tulos olisi epävarma.

ESIR-rahaston yhtenä painopisteenä on investoida tavanomaista riskipitoisempiin hankkeisiin ja yrityksiin. Näin varat, jotka kohdennetaan uudelleen ESIR-rahaston rahoittamiseen, käytetään joka tapauksessa innovoinnin tukemiseen mutta vain eri välineiden kautta.

28.    Mikä on 8 miljardin euron rahoituksen maksuaikataulu?

Ensimmäiset ESIR-rahastoa koskevat rahoitusosuudet maksetaan vuosina 2015 ja 2016. Tämän jälkeen jäljellä olevat määrärahat jaetaan tuleville vuosille. Esimerkiksi vuoden 2016 talousarvioesitykseen sisältyy 500 miljoonaa euroa maksumäärärahoja ja 2 miljardia euroa maksusitoumusmäärärahoja ESIR-rahastoa varten. Maksusitoumusmäärärahoista 707 miljoonaa euroa otetaan Horisontti 2020 ‑ohjelmasta, 620 miljoonaa euroa Verkkojen Eurooppa -välineestä ja 703 miljoonaa euroa liikkumavarasta. Määrät vahvistettiin lopullisesti erityisessä oikaisukirjelmässä, jolla saatettiin vuodeksi 2016 laadittu talousarvioesitys vastaamaan 28. toukokuuta 2015 tehtyä sopimusta.

29.     Onko talousarviota muutettava, jotta vuoden 2015 liikkumavara voidaan ottaa käyttöön?

Vuoden 2015 talousarviota on jo muutettu lisätalousarvioesityksellä nro 1 (LTE nro 1), jossa ESIR-rahastolle osoitetaan sen tarvitsema alkuvaiheen rahoitus.

30.    Koska ESIR-rahasto antaa suojan investoinnin suuririskisimmälle osalle, eikö se jää kiinni tappiollisiin hankkeisiin vuosikymmeniksi? Mahdollistaako ESIR-rahasto sellaisten hankkeiden rahoittamisen, jotka olisivat EIP:lle liian riskipitoisia?

EIP on julkinen pankki, jonka toimintaa ei ohjaa voiton tavoittelu. EIP:n toimintamahdollisuuksia rajoittaa se, että sen on maksettava takaisin lainanantoon käyttämänsä varat ja hallittava salkkuunsa sisältyviä riskejä. ESIR-rahasto kuitenkin kantaa osan riskistä, jotta EIP voi antaa lainaa uusiin, sen nykyisin rahoittamia hankkeita riskipitoisempiin hankkeisiin.

Tarkoituksena on, ettei ESIR-rahasto jää hankkeiden ainoaksi rahoituslähteeksi, vaan sen tarkoituksena on pikemminkin suojata muita sijoittajia suurimmilta riskeiltä ja tehdä näin sijoittamisesta houkuttelevampaa. Hankkeita rahoitetaan – niin että ESIR-rahasto on mukana – ainoastaan, jos niillä on riittävä kerrannaisvaikutus, jonka ansiosta mukaan saadaan yksityisiä sijoittajia. Lisäksi rahoitettavien hankkeiden on aina oltava elinkelpoisia. Joistakin hankkeista saadaan luonnollisesti parempi tuotto kuin toisista.

Siitä, otetaanko tietty hanke takuun piiriin, päättää riippumaton asiantuntijaryhmä, jota kutsutaan investointikomiteaksi. Komitean päätös perustuu hankkeen laatuun. Joissakin hankkeissa voi syntyä tappioita, mutta kokonaisuutena tarkasteltuna rahasto saa aikaan pitkän aikavälin tuottoa julkisille ja yksityisille sijoittajille ja sitä kautta vastinetta veronmaksajien rahoille.

31.    Miksi lainoilla, omalla pääomalla ja takauksilla on suurempi vipuvaikutus kuin avustuksilla?

Suurempi vipuvaikutus johtuu siitä, että EIP ottaa lainaa saamiaan varoja vastaan sen sijaan, että kyseiset varat menisivät suoraan lopullisille tuensaajille. ESIR-rahaston tarjoaman 21 miljardin euron ansiosta EIP voi ottaa lainaa noin kolme kertaa tämän määrän ja antaa vastaavan määrän rahoitusta lopullisille saajille sen sijaan, että se jakaisi 21 miljardia euroa suoraan avustuksina.

32.    Onko pääomaa ja käteistä liian vähän? Onko kyse vain uusista rahoitusjärjestelyistä?

Tämä on järkevä tapa käyttää julkista rahaa niin, että sillä autetaan ohjaamaan yksityistä rahaa investointeihin. ESIR-rahaston perustamiseksi EU:n talousarvioon luodaan 16 miljardin euron takuu. Näillä varoilla on tarkoitus tarjota riskinkantokykyä EIP:lle. Takuulla ja EIP:ltä saatavilla 5 miljardilla eurolla katetaan strategisten investointien riskeistä suurimmat. Näin saadaan liikkeelle yksityisiä varoja, joita ei tällä hetkellä sijoiteta reaalitalouteen. Rahasto aloittaa näin toimintansa erittäin merkittävän kapasiteetin turvin, ja se voi tulevaisuudessa laajentaa toimintaansa. Komissio ja EIP ovat määrittäneet vipusuhteeksi 15:1, ja ne pitävät tämän kerroinvaikutuksen toteutumista täysin mahdollisena. EIP:llä on tällä alalla mittava kokemus.

ESIR-rahaston avulla liikkeelle saatavien 315 miljardin euron lisäksi myös Euroopan rakenne- ja investointirahastojen varoja on käytettävä tehokkaammin, jotta ESIR-rahaston vaikutukset voidaan moninkertaistaa. Jäsenvaltiot ja yksityiset sijoittajat voivat osallistua rahaston toimintaan investointijärjestelyjen tai yksittäisten hankkeiden tasolla.

33.    Eivätkö rahat mene suhteellisen turvallisiin hankkeisiin, joita olisi rahoitettu muutenkin? Syrjäyttääkö investointiohjelma yksityisiä sijoittajia? 

ESIR-rahaston tuki kohdennetaan suuririskisempiin hankkeisiin, joita yksityinen sektori ei yksinään rahoittaisi ilman EU:n takuuta. Rahasto osallistuu sellaisten hankkeiden rahoittamiseen, joita julkinen tai yksityinen sektori ei voisi rahoittaa yksinään. ESIR-rahaston tarkoituksena ei ole rahoittaa sellaisia hankkeita, jotka voisivat saada rahoitusta yksityiseltä sektorilta, kansalliselta tasolta tai muista EU:n ohjelmista. ESIR-rahasto rahoittaa keskimäärin vain 20 prosenttia kokonaisinvestoinnista, joten 80 prosenttia rahoituksesta on saatava muista rahoituslähteistä.

34.    Komissio ja EIP pitävät 1:15 kerroinvaikutusta ”varovaisena keskimääräisenä arviona, joka perustuu EU:n ja EIP:n ohjelmista saatuihin aikaisempiin kokemuksiin”. Mitä nämä aikaisemmat kokemukset ovat?

Kuten EIP:n edustajat ovat useaan otteeseen todenneet, arviota kerroinvaikutuksesta pidetään EIP:n kokemuksen perusteella varovaisena. EIP:n riskiosastolla on pitkä kokemus lainanannosta eri sektoreille. Esimerkkinä voidaan mainita, että vuosina 2012–2013 toteutetun EIP:n pääomankorotuksen kerroinvaikutukseksi on osoittautumassa 1:18. Komissiossa kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan kuuluvasta pk-yritysten takausjärjestelmästä (CIP-SMEG) saatu kokemus viittaa puolestaan siihen, että kerroinvaikutus olisi noin 1:30.

35.    Mitä konkreettisia lukuja on saatavilla? Onko aikaisemmalla kokemuksella merkitystä nykytilanteessa, jossa jäsenvaltioiden talousarvioita leikataan?

Kerroinvaikutus on keskimääräinen arvio, eikä sillä ole suoraa yhteyttä jäsenvaltioiden talousarviotilanteeseen. Kerroinvaikutuksen tärkeänä osatekijänä on yksityisten sijoittajien mukaan saaminen. Toisin kuin muutama vuosi sitten Euroopassa on tällä hetkellä runsaasti likviditeettiä. Tämä tarkoittaa, että yksityisillä sijoittajilla on käytettävissään varoja, jotka ne voivat investoida.

36.    Millaisia rahoitusjärjestelyjä ESIR-rahaston toiminnassa käytetään, jotta yksityisiä/julkisia sijoittajia voidaan houkutella rahoittamaan hankkeita?                                    

ESIR-rahasto käyttää monenlaisia rahoitusvälineitä joustavasti kulloisenkin hankkeen mukaan varmistaakseen tehokkaimmat rahoitusratkaisut. Se voi käyttää esimerkiksi velkainstrumentteja, takauksia, omaa pääomaa, oman pääoman luonteisia välineitä, luottoriskiä vähentäviä järjestelyjä tai riskipääomaa. Se voi rahoittaa hankkeita suoraan tai osoittaa rahoitusta rahastoihin, jotka rahoittavat erilaisia hankkeita.

37.    Kuinka pitkäaikaiseksi ESIR-rahastoa on kaavailtu? Kuinka pitkä on sen toimintakausi?

ESIR-rahaston ensimmäinen investointikausi on neljä vuotta. Kolmen vuoden toiminnan jälkeen rahastosta tehdään riippumaton arviointi. Komissio julkaisee raportin, jossa arvioidaan rahaston EU:n laajuisia vaikutuksia investointeihin, työpaikkojen luomiseen ja pk-yrityksille ja mid-cap-yrityksille suunnatun rahoituksen tarjontaan. Tämän raportin pohjalta komissio ehdottaa lainsäätäjille uuden investointikauden ja sitä varten osoitettavan rahoituksen määrittämistä, jos raportissa todetaan, että

  • ESIR-rahasto on saavuttamassa tavoitteensa ja että investointeja tukevan järjestelyn jatkaminen on perusteltua, tai
  • ESIR-rahasto ei ole saavuttamassa tavoitteitaan, mutta investointeja tukevan järjestelyn jatkaminen on tästä huolimatta perusteltua. Viimeksi mainitussa tilanteessa komissio antaa ehdotuksen ESIR-rahaston muuttamisesta korjatakseen havaitut puutteet.

38.    Sijoitushorisontti on monissa tapauksissa pidempi kuin ESIR-rahaston toimintakausi. Miten tämä otetaan huomioon?

ESIR-rahastosta tukea saavat hankkeet ovat EIP:n ja EIR:n hankkeita, joita EIP ja EIR seuraavat investointikauden pituudesta huolimatta.

39.    Voidaanko ESIR-rahaston velka- ja riskirahoitusvälineitä yhdistää rakennerahastoihin?

Jäsenvaltiot voivat käyttää rakennerahastojen varoja investoidakseen tukikelpoisiin hankkeisiin ESIR-rahaston rinnalla. Jäsenvaltioita ja alueviranomaisia kehotetaan myös ohjaamaan käytössään olevat EU:n varat mahdollisimman tehokkaasti investointien tukemiseen niin, että keskitytään avainaloihin ja pyritään saamaan jokaiselle investoidulle eurolle mahdollisimman suuri kerrannaisvaikutus. Tämä merkitsee sitä, että lisätään lainojen, oman pääoman ja takauksien muodossa olevien rahoitusvälineiden käyttöä perinteisten avustusten sijasta.

Investointiohjelman yhteydessä tavoitteena on vähintään kaksinkertaistaa innovatiivisten rahoitusvälineiden käyttö Euroopan rakenne- ja investointirahastojen toiminnassa vuosina 2014–2020. Lisäämällä innovatiivisten rahoitusvälineiden käyttöä avustusten sijasta on tarkoitus lisätä jokaisella käyttöön saadulla eurolla aikaansaatavaa vaikutusta.

Kaksinkertaistamalla innovatiivisten välineiden määrä ja hyödyntämällä kerrannaisvaikutusta rakennerahastojen tapauksessa niiden varoilla voitaisiin saada aikaan vähintään 20 miljardin euron lisäinvestoinnit reaalitalouteen vuosina 2015–2017.

Jäsenvaltioita kehotetaan hyödyntämään ohjelmakaudelta 2007–2013 vielä käytettävissä olevat EU:n varat mahdollisimman tuloksellisesti ja varmistamaan, että ne käytetään kokonaisuudessaan Euroopan investointiohjelman tukemiseen.

40.    Eikö ESIR-rahaston ja Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) välillä ole päällekkäisyyttä?

ESIR-asetuksen tavoitteena on varmistaa, että ESIR-riskirahoitus ja ERI-rahastoista myönnettävä riskirahoitus ovat kaikilta osin toisiaan täydentäviä.

Näillä kahdella rahoituslähteellä on eri tarkoitus, ja niissä käytetään eri rahoitusvälineitä. ESIR-rahasto keskittyy hankkimaan yksityisiltä sijoittajilta rahoitusta taloudellisesti elinkelpoisiin hankkeisiin, kun taas ERI-rahastoista myönnetään pääasiassa avustuksia.

Komissio valmistelee hallintoviranomaisia varten käytännön ohjeita siitä, miten rahastojen tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia voitaisiin yhdistellä entistä paremmin. Lisäksi jäsenvaltioita kannustetaan vähintään kaksinkertaistamaan innovatiivisten rahoitusvälineiden käyttö, jotta rakennerahastojen vaikutus voitaisiin optimoida tulevaisuudessa.

Rahastojen eroja voidaan kuvata seuraavalla kuvitteellisella esimerkillä: Tiemaksullisen tien rakentaminen teollisuuskeskukseen voisi houkutella sijoittajia, minkä vuoksi hanketta voitaisiin rahoittaa ESIR-rahaston kautta. Sen sijaan tiemaksuttoman tien rakentaminen maaseudulle ei todennäköisesti houkuttelisi yksityisiä sijoittajia, minkä vuoksi hanketta olisi parempi rahoittaa Euroopan rakenne- ja investointirahastoista.

MEMO/15/5419


Side Bar