Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Taustatiedote

Ehdotus EU:n päästökauppajärjestelmän tarkistamiseksi: kysymyksiä ja vastauksia

Bryssel, 15 heinäkuu 2015

Ks. myös Lehdistötiedote: Euroopan energiajärjestelmä muuttuu – komission kesäinen energiapaketti näyttää tietä (15.7.2015)

  1. Miksi komissio on ehdottanut EU:n päästökauppajärjestelmän tarkistusta?

Euroopan komissio on antanut lainsäädäntöehdotuksen EU:n päästökauppajärjestelmän tarkistamiseksi. Tarkoituksena on saattaa päästökauppajärjestelmä niiden vuoteen 2030 ulottuvien ilmasto- ja energiapolitiikan puitteiden mukaiseksi, joista EU:n johtajat sopivat lokakuussa 2014. Ehdotus on osa Junckerin komission helmikuussa 2015 käynnistämää prioriteettihanketta. Sen tavoitteena on joustava energiaunioni, jolla on kauaskantoinen ilmastopolitiikka.

Ehdotus on myös ensimmäinen vaihe prosessissa, jolla vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä EU:ssa vähintään 40 % vuoteen 2030 mennessä. Tällä tavoitteella EU osallistuu uuteen maailmanlaajuiseen ilmastosopimukseen, joka on määrä hyväksyä Pariisissa joulukuussa. Ehdotus on vahva viesti kansainväliselle yhteisölle, sillä se esitetään otollisena ajankohtana: myös muut tärkeät toimijat, kuten G7-ryhmä ja Kiina, ovat osoittaneet sitoutumisensa päästöjen vähentämiseen.

EU:n päästökauppajärjestelmä on EU:n ilmastopolitiikan kulmakivi ja maailman laajin hiilimarkkina. Tämänpäiväisellä ehdotuksella halutaan varmistaa, että EU:n päästökauppajärjestelmä on tehokkain tapa vähentää päästöjä seuraavienkin kymmenen vuoden aikana. Ehdotuksen perustana on voitu käyttää kokemuksia, jotka yritykset ja viranomaiset ovat saaneet järjestelmän täytäntöönopanosta ensimmäisten kymmenen vuoden aikana. EU:n päästökauppajärjestelmän pitäisi jatkossakin houkutella muita kansainvälisiä kumppaneita, kuten Kiinaa, käyttämään hiilijalanjäljen hinnoittelua, sillä se on kustannustehokas tapa pyrkiä vähitellen mutta kestävällä tavalla hiilivapaaseen talouteen tulevien sukupolvien hyväksi.

Kunnianhimoiset ilmastotoimet tarjoavat yrityksille uusia mahdollisuuksia ja avaavat uusia markkinoita vähähiilisille teknologioille. Nyt esitetty ehdotus osoittaa, että ilmastotoimet ja kilpailukyky voidaan sovittaa yhteen. EU:n päästökauppajärjestelmässä kannustetaan jatkossakin innovointiin ja varmistetaan, että Euroopan teollisuuden kilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla säilyy. Uudessa järjestelmässä on varattu lisämäärärahoja vähähiilisiin innovaatioihin – ensimmäistä kertaa myös energiaintensiivisessä teollisuudessa – ja energiajärjestelmien nykyaikaistamiseen alhaisemman tulotason jäsenvaltioissa. Näin vauhditetaan uusiutuvien ja muiden vähähiiilisten ja energiatehokkaiden teknologioiden käyttöönottoa, jotka ovat hiiilestä irtautumisen ohella energiaunionin päätavoitteita.

Tuoreen markkinavakausvarannon kautta EU:n päästökauppajärjestelmällä myös tehostetaan sisäisten energiamarkkinoiden toimintaa ja annetaan parempia pitkän aikavälin hintasignaaleja investointien tekemistä varten. EU:n päästökauppajärjestelmän tarkistusta koskevalla ehdotuksella siis parannetaan Euroopan laajuisten sähkömarkkinoiden toimintaa, mikä onkin paras tapa varmistaa, että sähköä voidaan toimittaa yksityisasiakkaille ja teollisuudelle kaikkein kustannustehokkaimmalla tavalla.

2. Mitä hyötyä järjestelmän tarkistamisesta on EU:n kansalaisille, teollisuudelle ja jäsenvaltioille?

Päästökauppajärjestelmän ehdotettu tarkistus hyödyttää ympäristöä ja talouselämää monilla tavoin. Se auttaa torjumaan ilmastonmuutosta, koska EU:n toimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi toteutetaan rivakammassa tahdissa. Päästöjen vähentäminen vähentää myös ilmansaasteita, mikä edistää kansalaisten terveyttä. Lisäksi se tekee Euroopasta vähemmän riippuvaisen fossiilisten polttoaineiden tuonnista.

Ehdotuksella luodaan vahvempi ja paremmin toimiva EU:n päästökauppajärjestelmä, jotta EU voi saavuttaa vähähiilisen talouden tavoitteen. Se antaa yrityksille ja teollisuudelle merkittäviä mahdollisuuksia kehittää ja hyödyntää uusia teknologioita ja markkinoita, tukee innovointia ja avaa uusia mahdollisuuksia työpaikkojen luomiseen ja kasvuun. Ehdotuksella myös tuetaan siirtymistä vähähiiliseen talouteen, koska investointitarpeisiin vastaamiseksi alhaisemman tulotason jäsenvaltioissa osoitetaan lisää määrärahoja.

Samaan aikaan komissio tiedostaa joidenkin kansainväliselle kilpailulle alttiiden yritysten mahdolliset riskit, jos muissa suurissa talouksissa ei toteuteta vastaavia ilmastotoimia. Sen vuoksi ehdotukseen sisältyy myös toimia, joilla turvataan EU:n energiaintensiivisen teollisuuden kansainvälinen kilpailukyky. On erittäin tärkeää vähentää hallinnollista taakkaa. Ehdotuksen mukaan jäsenvaltiot voivat edelleenkin jättää EU:n päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle vähäisten päästöjen aiheuttajat – jos niihin sovelletaan vastaavia toimenpiteitä. Tällaisia ovat esimerkiksi pienet ja keskisuuret yritykset, joilla on vähän päästöjä.

3. Miten EU:n päästökauppajärjestelmän tarkistaminen edistää kansainvälisiä ilmastotoimia?

EU:n päästövähennykset vaikuttavat merkittävästi kansainvälisiin pyrkimyksiin rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu alle kahteen asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna.

Koko taloutta koskeva vähintään 40 prosentin tavoite osoittaa, että EU on edelleen sitoutunut saamaan aikaan kunnianhimoisen maailmanlaajuisen ilmastosopimuksen, johon kaikki osapuolet juridisesti sitoutuvat Pariisissa joulukuussa. Tarkistusehdotus on näiden ponnistelujen jatkumo ja ensimmäinen askel kohti kunnianhimoisen päästöjenvähentämistä koskevan tavoitteen saavuttamista.

Pariisissa hyväksyttävien päätösten myötä odotetaan, että varoja mobilisoidaan ilmastorahoitukselle, teknologiansiirrolle ja valmiuksien kehittämiselle. Tästä hyötyvät muiden joukossa erityisesti ne osapuolet, joilla on vähiten valmiuksia. Julkisen sektorin ilmastorahoitus on jatkossakin tärkeässä asemassa varojen mobilisoimiseksi vuoden 2020 jälkeistä aikaa varten. Tämänpäiväinen ehdotus kannustaa jäsenvaltioita jo käyttämään osan EU:n päästökauppajärjestelmän huutokauppatuloistaan ilmastotoimien rahoittamiseen EU:n ulkopuolisissa maissa, mukaan lukien toimet, joilla pyritään sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Jäsenvaltioiden tulee kohdistaa osa päästökaupasta saamistaan tuloista ilmastonmuutoksen hillitsemistoimien tukemiseen EU:n ulkopuolisissa maissa kehitysmaat mukaan lukien.

4. Miten EU:n päästökauppajärjestelmän tarkistaminen vaikuttaa päästöoikeuksien kokonaismäärään?

Päästöoikeuksien kokonaismäärä pienenee vuosittain 2,2 % vuodesta 2021 alkaen.

Vuodesta 2013 lähtien EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeudet on jaettu pääsääntöisesti huutokaupalla jäsenvaltioissa. Nykyisellä kaudella (2013–2020) 57 % päästöoikeuksien kokonaismäärästä huutokaupataan ja loput jaetaan maksuttomasti. Huutokaupattavien päästöoikeuksien osuus pysyy samana vuoden 2020 jälkeenkin. Jäsenvaltio voi käyttää huutokaupasta saatavat tulot erilaisiin toimiin, kuten uusiutuvan energian ohjelmiin. Tuloja voidaan käyttää myös yrityksille ja niiden työntekijöille sekä kuluttajille kohdistettaviin sosiaalipoliittisiin toimenpiteisiin, joilla tuetaan oikeudenmukaista ja tasapuolista siirtymistä vähähiiliseen talouteen. Sen lisäksi niillä voidaan tukea kansainvälisiä ilmastoimia EU:n ulkopuolisissa maissa kehitysmaat mukaan lukien.

5. Miten maksuttomien päästöoikeuksien järjestelmä paranee vuoden 2020 jälkeen?

Koska päästöoikeuksien kokonaismäärä on rajallinen ja hupeneva, maksuttomien päästöoikeuksien järjestelmää on tarkistettava, jotta käytettävissä olevat päästöoikeudet voidaan jakaa mahdollisimman tehokkaalla ja vaikuttavalla tavalla. Ehdotetuilla muutoksilla pyritään minimoimaan tarve soveltaa korjauskerrointa[1] ja varmistamaan ennustettavuus yrityksille.

Maksuttomien päästöoikeuksien jakaminen keskitetään niille aloille, joilla on suurin houkutus siirtää tuotanto EU:n ulkopuolelle.

Perusrakenne pysyy ennallaan vuoden 2020 jälkeenkin, mutta joitakin osatekijöitä parannetaan EU:n johtajien lokakuussa 2014 tekemän sopimuksen mukaisesti:

  • Vertailuarvotsaatetaan ajantasalle eri alojen teknisen kehityksen huomioon ottamiseksi. Koska nykyarvot on määritelty vuosien 2007–2008 tietojen perustella, ne eivät kuvastaisi teknologian tasoa vuoden 2020 jälkeen.
  • Tuotantotiedot: Järjestelmä tulee olemaan joustavampi, koska siinä otetaan paremmin huomioon tuotannon kasvaminen tai väheneminen, kun maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrää mukautetaan vastaavasti. Tietty määrä maksuttomia päästöoikeuksia varataan uusille ja kasvaville laitoksille.
  • Hiilivuoto: Aivan kuten nykyäänkin, vuoden 2020 jälkeen kaikilla keskeisillä teollisuudenaloilla katsotaan olevan hiilivuodon riski.
  • Välilliset hiilikustannukset:[2]Jäsenvaltioita kannustetaan käyttämään huutokaupasta saamansa tulot korvauksiin valtiontukisääntöjen mukaisesti.

6. Miten EU:n päästökauppajärjestelmä tukee vähähiilisiä innovaatioita?

Ehdotuksella perustetaan innovointirahasto, josta tuetaan ensimmäisiä laatuaan olevia investointeja uusiutuvaan energiaan, hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin sekä vähähiilisiin innovaatioihin energiaintensiivisessä teollisuudessa.

Tähän tarkoitukseen varataan vuodesta 2021 lähtien noin 400 miljoonaa päästöoikeutta, joiden arvo myytäessä voi olla jopa 10 miljardia euroa. Lisäksi vuosien 2013–2020 jakamatta jääneistä päästöoikeuksista[3] siirretään sivuun 50 miljoonaa, jotta innovaatiorahasto voi käynnistyä ennen vuotta 2021 ja sisältää hankkeita, joilla tuetaan teknologisia läpimurtoja teollisuudessa[4].

 

Innovointirahasto perustuu hyvin toimivaan nykyiseen rahoitusohjelmaan, jossa tuetaan vähähiilisiä innovointeja siitä tuotosta, joka saadaan 300 miljoonasta päästöoikeudesta vuosina 2013–2020 (ns. NER 300).

7. Mitkä ovat nykyaikaistamisrahaston tavoitteet?

Nykyaikaistamisrahaston tavoitteena on tukea alemman tulotason jäsenvaltioita, joiden on katettava suuria lisäinvestointeja energiatehokkuuteen ja energiajärjestelmien nykyaikaistamiseen.

Vuosina 2021–2030 rahaston perustamista varten päästöoikeuksista varataan 2 % eli yhteensä noin 310 miljoonaa päästöoikeutta. Kaikki jäsenvaltiot osallistuvat maksuillaan rahastoon, jolla tuetaan niitä kymmentä jäsenvaltiota, joiden asukaskohtainen BKT on alle 60 % EU:n keskiarvosta (vuonna 2013). Nämä maat ovat Bulgaria, Kroatia, Latvia, Liettua, Puola, Romania, Slovakia, Tšekki, Unkari ja Viro.

Nykyaikaistamisrahaston hallintorakenne, johon kuuluu jäsenvaltioita sekä Euroopan investointipankki ja komissio, on tarkoitus vahvistaa päästökauppadirektiivissä.

8. Miten EU:n päästökauppajärjestelmän tarkistus vaikuttaa markkinavakausvarantoon?

Hiljattain tehty markkinavakausvarantoa koskeva sopimus mahdollistaa sen, että jakamattomat päästöoikeudet siirretään markkinavakausvarantoon vuonna 2020. Arvioiden mukaan markkinavakausvarantoon voidaan vuonna 2020 siirtää noin 550–700 miljoonaa päästöoikeutta. Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat pyytäneet komissiota pohtimaan jakamattomien päästöoikeuksien käyttöä vuoden 2020 jälkeen. Niinpä komissio ehdottaa, että 250 miljoonaa jakamatonta päästöoikeutta käytetään uusia ja kasvavia laitoksia koskevan varannon perustamiseen.

9. Järjestettiinkö ehdotuksesta julkinen kuuleminen?

Jäsenvaltiot, teollisuudenedustajat, kansalaisjärjestöt, tutkimuslaitokset akateemiset laitokset, ammattijärjestöt ja kansalaiset osallistuivat ehdotuksen valmisteluun sen eri vaiheissa. Vuonna 2014 järjestettiin kattava sidosryhmien kuuleminen EU:n päästökauppajärjestelmän teknisistä näkökohdista. Komissio sai yli 500 vastausta, jotka on otettu huomioon tätä ehdotusta laadittaessa.

Kun nämä kuulemiset oli käyty ja EU:n ilmastopoliittiset tavoitteet vuodelle 2030 oli analysoitu, komissio laati EU:n päästökauppajärjestelmän tarkistamisesta vaikutusten arvioinnin, joka myös julkaistiin tänään (Asiakirjat.).

10. Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Lainsäädäntöehdotus on toimitettu Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle. Komissio tekee näiden toimielinten kanssa yhteistyötä lainsäädännön voimaansaattamiseksi. Kansalaiset ja sidosryhmät voivat kommentoida ehdotusta seuraavien kahdeksan viikon aikana. Kommentit otetaan huomioon lainsäädäntökeskustelussa ja ne esitellään Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

 

Lisätietoa:

Lisätietoa Clima-pääosaston verkkosivulta kohdasta additional questions.

Ks. myös tämän tietosivun liitteenä oleva infografiikka.

 


[1] Monialaisella korjauskertoimella karsitaan maksuttomia päästöoikeuksia kaikilla aloilla, jos ilmaisia päästöoikeuksia haetaan enemmän kuin niitä on käytettävissä.

[2] Välillisiä hiilikustannuksia aiheutuu pääasiassa paljon sähköä käyttäville teollisuudenaloille, joille hiilikustannukset siirtyvät sähkön hinnassa.

[3] Jakamattomat päästöoikeudet ovat niitä, jotka oli alunperin varattu maksutonta jakamista varten mutta joita ei ole jaettu laitosten sulkemisten tai tuotannon vähenemisen vuoksi.

[4]Esimerkiksi hiilidioksidin talteenottoa ja käyttöä koskevat esittelyhankkeet.

MEMO/15/5352

Lisätietoa yleisölle:


Side Bar

Documents


ETS revision.pdf