Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Taustatiedote

EU:n koheesiopolitiikan varojen investointia ja hallinnointia EU:n jäsenvaltioissa parannettava

Bryssel, 24 maaliskuu 2015

EU:n jäsenvaltiot, alueet ja kaupungit voivat saada vuosina 2014–2020 käyttöönsä yli 351 miljardia euroa koheesiopolitiikan myötä (Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan sosiaalirahasto ja koheesiorahasto). Monille jäsenmaille tämä on merkittävin julkisen rahoituksen lähde. On erittäin tärkeää investoida nämä varat ja hallinnoida niitä hyvin, koska puutteet kansallisen, alue- ja paikallishallinnon toiminnassa voivat vaarantaa ohjelmien täytäntöönpanon.

Osa kaudelle 2007–2013 osoitetuista koheesiopolitiikan varoista on edelleen investoimatta. Komissio haluaa auttaa jäsenvaltioita varmistamaan, että nämä varat hyödynnetään ja että ne käytetään hankkeisiin, joista on kansalaisille todellista hyötyä.

Aluepolitiikasta vastaava komissaari Corina Creţu on määrittänyt varojen investoinnin ja hallinnan tehostamisen EU:n koheesiopolitiikan keskeiseksi toiminta-alaksi kaudella 2014–2020.

Tätä varten on suunniteltu joukko uusia toimenpiteitä, joiden toteuttamisesta vastaavat komissaari ja hänen yksikkönsä alue- ja kaupunkipolitiikan pääosastossa yhdessä työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston kanssa.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Koheesiopolitiikan kehittämisaloite perustuu neliosaiseen lähestymistapaan:

1. Täytäntöönpanon tehostamista varten on perustettu erityisryhmä, joka auttaa kansallisia ja alueellisia hallintoelimiä käyttämään ohjelmakaudelta 2007–2013 jäljellä olevia investointeja tehokkaasti räätälöityjen toimintaryhmien avulla. Erityisryhmä on selvittänyt, mitkä ovat tärkeimmät täytäntöönpanon viivästystekijät, ja ryhtynyt laatimaan yksityiskohtaisia ja kattavia toimintasuunnitelmia kutakin vaaravyöhykkeeseen kuuluvaa ohjelmaa varten. Komissio tekee tiivistä yhteistyötä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa sellaisten ratkaisujen löytämiseksi, joiden avulla kauden 2007–2013 monivuotisen rahoituskehyksen maksusitoumusmäärärahat voitaisiin käyttää mahdollisimman tehokkaasti, kuten Eurooppa-neuvosto kehotti joulukuussa 2014.

2. Hallinnollisten valmiuksien lujittaminen jäsenvaltioissa ja alueilla kauden 2014–2020 ohjelmien täytäntöönpanoa varten erityisryhmän toisen toimeksiannon puitteissa erilaisin toimenpitein, joihin kuuluvat mm. taitojen jakaminen, asiantuntijavaihto, koulutus ja tekninen apu.

3. Aluepolitiikasta vastaava komissaari Corina Creţu aikoo selvittää, mistä johtuu, että tietyillä alueilla talouden kehitystaso on alhainen tai että BKT:n kasvu on ollut usean vuoden ajan negatiivinen. Tällaiset suuntaukset herättävät erityistä huolta koheesiopolitiikan alalla, koska sen tavoitteena on kaventaa kehityseroja Euroopan eri alueiden välillä.

4. Komissio perustaa riippumattoman asiantuntijaryhmän, jonka tehtävänä on arvioida, miten sääntöjen yksinkertaistaminen etenee jäsenvaltioissa, ja löytää uusia keinoja edistää sitä. Ryhmä esittää suosituksia siitä, miten ohjelmakauden 2014–2020 tuensaajia voidaan kannustaa hyödyntämään varojen täytäntöönpanoon liittyviä yksinkertaistamismahdollisuuksia. Toissijaisena tavoitteena on esittää ehdotuksia siitä, miten yksinkertaistamista voitaisiin jatkaa vuoden 2020 rahoituskehyksen puitteissa. Toiminta liittyy kiinteästi varapuheenjohtaja Kristalina Georgievan aloitteeseen "Tuloksiin keskittyvä EU:n talousarvio".

Miten täytäntöönpanon kehittämistä käsittelevä erityisryhmä syntyi?

Erityisryhmä, jonka tehtävänä on avustaa jäsenvaltioita ja alueita koheesiopolitiikkaan liittyvien investointien toteuttamisessa, oli ensimmäisiä aloitteita, joita aluepolitiikasta vastaava komissaari Corina Creţu esitti uudessa tehtävässään. Erityisryhmän tehtävänä on auttaa niitä jäsenvaltioita, joilla on vaikeuksia toteuttaa aiemmin suunniteltuja investointeja, parantamaan kykyään käyttää määrärahoja ja tarttua investointimahdollisuuksiin, kehittämällä niiden hallinnollisia valmiuksia.

Mitkä maat kuuluvat kohderyhmään?

Erityisryhmän huomio on nyt keskittynyt maihin, joissa määrärahojen käyttöaste on alle EU:n keskiarvon. Tilanne saattaa johtaa sitoumusten purkamiseen, mikä tarkoittaisi kohdennettujen tai ohjelmoitujen varojen menettämistä.

Kohderyhmän kahdeksan maata ovat Bulgaria, Italia, Kroatia, Romania, Slovakia, Slovenia, Tšekki ja Unkari.

Mitä erityisryhmä tekee käytännössä?

Aluksi erityisryhmä on arvioinut tilannetta kaikissa kohderyhmään kuuluvissa jäsenvaltioissa jäsennellyn ja yhdenmukaisen menetelmän avulla. Tässä yhteydessä tutkittiin eri ohjelmien toimintalinjojen täytäntöönpanoon vaikuttavia pullonkauloja ja keskeisiä ongelmakohtia. Joissakin maissa ilmenee ongelmia ja viivästyksiä suurten infrastruktuurihankkeiden toteuttamisessa erityisesti ympäristön ja liikenteen alalla. Toisissa taas ongelmat liittyvät enemmän hallintovalmiuksien yleisiin puutteisiin sekä ennemminkin rakenteellisiin ja hallintotapaan liittyviin kysymyksiin.

Erityisryhmän tehtävänä on laatia kullekin kohderyhmään kuuluvalle jäsenvaltiolle toimintaohjelmia tai tarkistaa voimassa olevia suunnitelmia, jos sellaisia on jo laadittu. Näin voidaan vaihtaa kokemuksia ja levittää hyviä käytäntöjä osanottajien kesken. Työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto tarjoaa tarvittaessa apua alue- ja kaupunkipolitiikan pääosastolle sen varmistamiseksi, että tarvittavat toimenpiteet toteutetaan myös Euroopan sosiaalirahaston puitteissa.

Onko tarkoituksena kasata paineita heikommin menestyneiden niskaan?

Ei suinkaan! Tavoitteena on edistää hyviä käytäntöjä ja antaa neuvoja.Lisäksi pyritään tehostamaan hallinnollisten valmiuksien kehittämistä, jotta voidaan parantaa täytäntöönpanoa ohjelmakaudella 2014–2020 ja ottaa oppia aiemmista kokemuksista. Tämä on erityisryhmän toinen keskipitkän aikavälin toimeksianto. Jäsenvaltioita kannustetaan käyttämään koheesiopolitiikkaan liittyviä teknisen avun määrärahoja tehokkaammin ja kohdennetummin rahastojen toteuttamiseen liittyvien hallinnollisten valmiuksiensa kehittämiseen.

Miksi hallinnolliset valmiudet ovat tärkeitä?

Koheesiopolitiikan toteuttaminen perustuu ns. jaettuun hallinnointiin. Tämä tarkoittaa, että hallinnoinnista vastaavat komissio ja jäsenvaltioissa toimivat paikalliset ja kansalliset elimet yhdessä.

Koheesiopolitiikan uudella ohjelmakaudella 2014–2020 painopisteenä on jäsenvaltioiden hallinnollisten valmiuksien kehittäminen niin, että ne kykenevät mukautumaan Euroopan rakenne- ja investointirahastojen uusiin vaatimuksiin, panemaan investointiohjelmansa täytäntöön tehokkaasti ja saavuttamaan parhaat mahdolliset tulokset.

Kaiken kaikkiaan rahastojen ja EU:n osarahoittamien ohjelmien hallinnointiin ja niiden varojen sijoittamiseen liittyviä hallinnollisia valmiuksia on pidettävä keskeisenä tekijänä, joka edistää EU:n koheesiopolitiikan tuloksellisuutta. Jos rahastoja hallinnoivat hallintoelimet (hallintoviranomaiset, välittävät elimet, todentamisviranomaiset ja tarkastusviranomaiset) ovat heikkoja, toimintaa haittaavat erilaiset pullonkaulat ja muut ongelmat. Tämän seurauksena investoinnit eivät tuota toivottuja tuloksia Euroopan eri alueiden ja kaupunkien asukkaille. Kyse ei ole ainoastaan etiikasta ja säännöistä, vaan tehoton hallinto tulee myös kalliimmaksi kuin tehokas.

Miten hallinnollisia valmiuksia voidaan tukea rahastojen täytäntöönpanon edistämiseksi?

Hallinnollisten valmiuksien lujittamisessa on kyse siitä, että saadaan käyttöön tarvittavat rakenteet, henkilöresurssit, järjestelmät ja työvälineet. Toisin sanoen huolehditaan siitä, että vastuualueet ja tehtävät on määritelty selkeästi, että henkilöstöllä on tarvittava koulutus ja että varojen hallinnointia varten rekrytoidaan oikeanlaiset työntekijät. Näillä työntekijöillä on myös oltava käytössään oikeanlaiset työvälineet eli tietojärjestelmät, käsikirjat ja säännöt, joiden avulla he voivat hallinnoida Euroopan rakenne- ja investointirahastojen varoja. Jos järjestelmät ja työvälineet ovat kunnossa, organisaatiot ovat vähemmän haavoittuvia. Toinen tärkeä tekijä on hallinnoinnin laatu. Se tarkoittaa, että johtajat ovat vastuussa organisaation suorituskyvystä, että on olemassa takeet korruptiota ja eturistiriitoja vastaan ja että pyritään edistämään avoimuutta.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Euroopan komissio on käynnistänyt sarjan koulutustapahtumia, joiden avulla valmistaudutaan uuteen ohjelmakauteen. Koulutus on tarkoitettu Euroopan aluekehitysrahaston, Euroopan sosiaalirahaston ja koheesiorahaston varojen hallinnoinnista vastaaville kansallisille keskus- ja alueviranomaisille. Koulutuksen sisältö liittyy ensisijaisesti ohjelmien suunnitteluun ja täytäntöönpanoon, mutta myös varainhallintaan ja valvontaan.

Lisäksi alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto auttaa lujittamaan kansallisten ja alueellisten hallintoelinten valmiuksia käyttäen analysointi- ja diagnosointivälineitä, neuvontaa ja räätälöityjä tukimekanismeja, kuten hyvien käytäntöjen ja kokemusten vaihtoa, ja edistämällä vertaisverkostoitumista. Toiminnassa keskitytään tukemaan hallintoelimiä EU:n investointien hallinnoinnin kehittämisessä.

Komissio on äskettäin käynnistänyt kaksi uutta aloitetta: TAIEX-REGIO PEER 2 PEER -vaihtojärjestelmän (24. maaliskuuta 2015) ja rehellisyyssopimukset:

PEER 2 PEER on suunniteltu niille 24 000 virkamiehelle, jotka hallinnoivat Euroopan aluekehitysrahaston ja koheesiorahaston rahoitusta ja hankkeita. Järjestelmän avulla viranomaiset voivat saada vastauksia kysymyksiinsä online-tietokannan välityksellä. Lisäksi apua annetaan asiantuntijavierailujen, opintokäyntien ja erityiskysymyksiin keskittyvien työpajojen yhteydessä. Jäsenvaltioiden virkamiehiä, jotka ovat halukkaita jakamaan asiantuntemustaan, pyydetään rekisteröitymään asiantuntijatietokantaan.

  • Rehellisyyssopimukset ovat Transparency International -kansalaisjärjestön kehittämä väline, jonka tarkoituksena on auttaa hallintoviranomaisia, liikeyrityksiä ja kansalaisyhteiskuntaa parantamaan luottamusta ja avoimuutta julkisten hankintojen yhteydessä. Komissio aikoo nyt kokeilla rehellisyyssopimuksia useiden Euroopan aluekehitysrahaston ja koheesiorahaston osarahoittamien hankkeiden yhteydessä.

Koheesiopolitiikan alalla tehtävä rehellisyyssopimus on hallintoviranomaisen ja julkisista sopimuksista tarjouksen tekevien yritysten välinen oikeudellisesti velvoittava sopimus, jossa ne sitoutuvat noudattamaan avoimia ja tehokkaita hankintamenettelyjä. Vastuuvelvollisuuden parantamiseksi rehellisyyssopimuksiin sisältyy valvontajärjestelmä, josta vastaa valittu kansalaisyhteiskunnan organisaatio.

Kiinnostuksenilmaisupyyntö, jossa voi ilmoittaa haluavansa osallistua tähän koheesiopolitiikan alalla osarahoitettavia hankkeita koskevaan välineeseen, julkaistaan toukokuussa 2015. Viranomaisia ja tuensaajia kannustetaan osallistumaan tähän aloitteeseen.

Millä muilla tavoin jäsenvaltiot ja alueet voivat tehostaa julkishallintoaan?

Teknisen avun lisäksi jäsenvaltiot voivat hyödyntää toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on tukea institutionaalisten valmiuksien kehittämistä laajemmin, siltä osin kuin niillä on oikeus tällaiseen tukeen. Institutionaalisten valmiuksien ja tehokkaan julkishallinnon kehittämistä tuetaan Euroopan sosiaalirahastosta ja Euroopan aluekehitysrahastosta (temaattinen tavoite 11). Tällä toiminnalla on laajemmat ja pidemmälle aikavälille sijoittuvat tavoitteet. Tavoitteena on saada aikaan todellisia uudistuksia ja muuttaa järjestelmää niin, että voidaan parantaa julkishallinnon suorituskykyä yleensä riippumatta siitä, mikä on sen rooli EU:n varojen hallinnoinnissa.

Institutionaalisten valmiuksien kehittämistä ja uudistuksia tuetaan Euroopan rakenne- ja investointirahastoista myös kaudella 2014–2020. Tavoitteena on luoda instituutioita, jotka ovat vakaita ja ennustettavia, mutta myös tarpeeksi joustavia vastaamaan moninaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, avoimia vuoropuheluun yleisön kanssa, valmiita ottamaan käyttöön uusia toimintapoliittisia ratkaisuja ja tarjoamaan parempia palveluita. Tavoitteena ovat tehokkaammat organisaatioprosessit, nykyaikainen hallinto sekä motivoituneet ja taitavat virkamiehet.

Julkishallinnon uudistusten tukeminen osana ohjelmakauden 2014–2020 institutionaalisten valmiuksien kehittämistä koskevaa temaattista tavoitetta liittyy talouden EU-ohjausjakson yhteydessä annettaviin maakohtaisiin suosituksiin, tätä koskeviin komission yksiköiden valmisteluasiakirjoihin, talouden sopeutusohjelmiin (tarvittaessa) ja kansallisiin uudistusohjelmiin.

Onko seuraavalla ohjelmakaudella varattu rahaa näihin toimiin?

On. Koheesiopolitiikan ohjelmakaudella 2014–2020 on varattu noin 4,8 miljardia euroa institutionaalisten valmiuksien ja uudistusten tukemiseen. Varoja kohdennetaan teknisen avun kautta myös sellaisten elinten vahvistamiseen, jotka osallistuvat suoraan ohjelmien täytäntöönpanoon.

Miten torjutaan petoksia ja korruptiota?

Koheesiopolitiikan hallinnointiin liittyvistä virheistä 0,2 prosenttia liittyy petoksiin. Komissio noudattaa petosten ja korruption suhteen nollatoleranssia ja odottaa jäsenvaltioilta ja alueilta yhtä tiukkaa suhtautumista. Rahoitustukea olisi käytettävä kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamiseen ja uusien työllistymismahdollisuuksien luomiseen. Tarkistaessaan kumppanuussopimuksia ja toimenpideohjelmia komissio vaatii jäsenvaltioilta selkeää sitoutumista toimenpiteisiin petosten ehkäisemiseksi ja seuraa näiden sitoumusten noudattamista tiiviisti.

Joulukuussa 2013 komissio järjesti yhdessä Transparency Internationalin kanssa kansainvälisen konferenssin ja sen jälkeen sarjan maakohtaisia seminaareja, joissa käsiteltiin petostentorjuntaa Euroopan rakenne- ja investointirahastojen yhteydessä. Tilaisuuksien päätavoitteena oli antaa jäsenvaltioiden virkamiehille käytännön välineitä ehkäistä varojen väärinkäyttöä.

Yksi seminaarien konkreettisista tuloksista oli ajatus soveltaa Transparency internationalin kehittämiä rehellisyyssopimuksia koheesiopolitiikan alalla tuettaviin hankkeisiin.

Komissio on lisäksi luonut uuden tietojärjestelmän nimeltä ARACHNE ja kehottaa jäsenvaltioita käyttämään sitä. Järjestelmässä yhdistetään Euroopan rakenne- ja investointirahastojen seurantatiedot ulkoisiin tietokantoihin, minkä ansiosta hallintoviranomaiset voivat tunnistaa hankkeet, joihin liittyy suurempia riskejä ja joita on sen vuoksi seurattava tarkemmin.


 Lisätietoja:

PEER 2 PEER

European Commission and Transparency International join forces for better spending of EU investments

InfoRegio-verkkosivuilla: Improving how funds are invested and managed

Euroopan sosiaalirahaston verkkosivuilla: Julkiset palvelut

MEMO/15/4654

Lisätietoa yleisölle:


Side Bar