Navigation path

Left navigation

Additional tools

Komissio tehnyt päätöksiä alijäämämenettelyistä

European Commission - MEMO/14/382   02/06/2014

Other available languages: EN FR DE DA NL CS PL SK HR

Euroopan komissio

TAUSTATIEDOTE

Bryssel 2. kesäkuuta 2014

Komissio tehnyt päätöksiä alijäämämenettelyistä

Mitä päätöksiä komissio on tänään tehnyt?

Euroopan komissio on tänään suosittanut, että EU:n ministerineuvosto kumoaisi Alankomaiden, Belgian, Itävallan, Slovakian, Tanskan ja Tšekin liiallista alijäämää koskevat menettelyt.

Komissio on myös julkaissut kertomuksen, jossa analysoidaan syitä, joiden vuoksi Suomi suunnitelmiensa ja ennusteiden mukaan ylittää perustamissopimuksessa julkiselle velalle määrätyn viitearvon (60 % suhteessa BKT:hen). Komissio on päätynyt siihen, että suunniteltu ylitys selittyy Suomen tuella mekanismeihin, jotka on perustettu euroalueen rahoitusvakauden turvaamiseksi. Velkakriteeri sinänsä täyttyy, eikä alijäämämenettelyä näin ollen ole syytä aloittaa.

Lisäksi komissio on todennut, että kaksi muuta maata – Puola ja Kroatia – ovat toteuttaneet tuloksellisia toimia niiden suositusten perusteella, joita neuvosto on niille tässä menettelyssä antanut.

Alijäämämenettelyn kumoaminen/aloittaminen

Kuinka monta jäsenvaltiota on parhaillaan alijäämämenettelyn kohteena?

Tällä hetkellä alijäämämenettely koskee 17:ää EU:n jäsenvaltiota. Menettelyn kohteena ovat siis kaikki muut EU:n jäsenvaltiot paitsi Bulgaria, Saksa, Viro, Italia, Unkari, Latvia, Liettua, Luxemburg, Romania, Suomi ja Ruotsi. Jos neuvosto noudattaa komission suosituksia ja kumoaa Alankomaiden, Belgian, Itävallan, Slovakian, Tanskan ja Tšekin liiallista alijäämää koskevan menettelyn, menettelyn kohteena olevia maita on 11. Keväällä 2011 alijäämämenettelyssä oli peräti 24 jäsenvaltiota.

Millä perusteella alijäämämenettely kumotaan?

Päätös alijäämämenettelyn kumoamiseen perustuu liiallisen alijäämän korjaamiseen ”kestävällä tavalla”. Tämän katsotaan tapahtuneen, jos

i) alijäämä on ilmoitetuissa edellisen vuoden (tässä tapauksessa vuoden 2013) tiedoissa alle 3 % suhteessa BKT:hen ja

ii) komissio ennustaa, että alijäämä ei ennustejaksolla (tässä tapauksessa vuosina 2014 ja 2015) ylitä 3 %:n viitearvoa suhteessa BKT:hen.

Miksi komissio suosittaa, että neuvosto kumoaisi Alankomaiden, Belgian, Itävallan, Slovakian, Tanskan ja Tšekin alijäämämenettelyt?

Itävalta

Itävaltaa koskeva liiallisen alijäämän menettely käynnistettiin vuonna 2009. Maan julkisen talouden alijäämä oli suurimmillaan 4,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2010, mutta jo vuonna 2011 se supistui alle perussopimuksessa määrätyn 3 prosentin viitearvon. Koska kuitenkin mahdollisiin finanssialan tervehdyttämistoimiin saattoi liittyä riskejä, jotka olisivat voineet johtaa alijäämän kasvamiseen yli 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen seuraavina vuosina, komissio ei suositellut liiallisen alijäämän menettelyn lopettamista varhaisessa vaiheessa. Nämä riskit eivät ole kuitenkaan toteutuneet, ja Itävalta on ilmoittanut vuoden 2013 alijäämäksi 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Itävallan hallituksen 29 päivänä huhtikuuta 2014 hyväksymän vuosien 2014–2018 vakausohjelman mukaan julkisen talouden alijäämä kasvaa 2,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2014 ja supistuu vuonna 2015 jälleen 1,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Komission kevään 2014 talousennusteessa alijäämän ennakoidaan olevan 2,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014 ja 1,5 prosenttia vuonna 2015. Näin ollen alijäämän on määrä pysyä koko ennustejakson ajan 3 prosentin viitearvon alapuolella. Korjaus vastaa neuvoston vuonna 2009 antamaa suositusta, jonka mukaan Itävallan on poistettava liiallinen alijäämä viimeistään vuonna 2013.

Belgia

Belgian liiallista alijäämä koskeva menettely käynnistettiin vuonna 2009, ja sitä tehostettiin vuonna 2013. Belgian julkisen talouden alijäämä oli suurimmillaan 5,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2009, minkä jälkeen se on laskenut 2,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2013, neuvoston 21. kesäkuuta 2013 antaman päätöksen mukaisesti. Belgian hallituksen 30. huhtikuuta 2014 toimittaman, vuosia 2014–2017 koskevan vakausohjelman mukaan alijäämä pienenee 2,15 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2014 ja sitten 1,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2015. Komission kevään 2014 talousennusteen mukaan alijäämä on 2,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014 ja 2,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015. Näin ollen alijäämän on määrä pysyä koko ennustejakson ajan 3 prosentin viitearvon alapuolella. Korjaus vastaa neuvoston vuonna 2013 antamaa päätöstä, jonka mukaan Belgian on poistettava liiallinen alijäämä viimeistään vuonna 2013.

Tšekki

Tšekin liiallista alijäämää koskeva menettely käynnistettiin vuonna 2009. Tšekin julkisen talouden alijäämä oli suurimmillaan 5,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2009, mutta alijäämä supistettiin 1,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2013, joka oli neuvoston asettama määräaika. Tšekin vuoden 2014 lähentymisohjelmassa julkisen talouden alijäämän ennustetaan kasvavan 1,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2014 ja 2,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2015. Komission kevään 2014 talousennusteen mukaan julkisen talouden alijäämä on 1,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014 ja 2,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015. Näin ollen alijäämän on määrä pysyä koko ennustejaksolla 3 prosentin viitearvon alapuolella. Korjaus vastaa neuvoston vuonna 2009 antamaa suositusta, jonka mukaan Tšekin on poistettava liiallinen alijäämä viimeistään vuonna 2013.

Tanska

Tanskaa koskeva liiallisen alijäämän menettely käynnistettiin vuonna 2010. Julkisen talouden alijäämä pysyi vuosina 2010–2013 3 prosentin viitearvon sisällä suhteessa BKT:hen, paitsi vuonna 2012, jolloin vuonna 2011 toteutettuun eläkeuudistukseen liittyvällä kertaluonteisella korvauksella oli siihen kielteinen vaikutus. Kertaluonteisen korvauksen arvioidaan vuonna 2012 heikentäneen julkisen talouden rahoitusasemaa 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Julkisen talouden alijäämä oli 2,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2010, 1,9 prosenttia vuonna 2011, 3,8 prosenttia vuonna 2012 ja 0,8 prosenttia vuonna 2013. Tanskan vuoden 2014 lähentymisohjelmassa julkisen talouden alijäämän ennustetaan olevan 1,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014 ja 2,9 prosenttia vuonna 2015. Komission kevään 2014 talousennusteessa alijäämän ennakoidaan olevan 1,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014 ja 2,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015. Näin ollen alijäämän on määrä pysyä koko ennustejakson ajan 3 prosentin viitearvon alapuolella. Korjaus vastaa neuvoston vuonna 2010 antamaa suositusta, jonka mukaan Tanskan on poistettava liiallinen alijäämä viimeistään vuonna 2013.

Alankomaat

Liiallisia alijäämiä koskeva menettely aloitettiin Alankomaiden osalta vuonna 2009, ja määräaikaa jatkettiin vuodella vuonna 2013. Alankomaiden julkisen talouden alijäämä oli suurimmillaan 5,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2009, minkä jälkeen se on laskenut tasaisesti niin, että se oli 2,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2013. Alankomaiden vuoden 2014 vakausohjelmassa ennustetaan julkisen talouden alijäämän kasvavan 2,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2014 ja supistuvan 2,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2015. Komission kevään 2014 talousennusteen mukaan julkinen alijäämä on 2,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014 ja 1,8 prosenttia vuonna 2015. Näin ollen alijäämän on määrä pysyä koko ennustejakson ajan 3 prosentin viitearvon alapuolella. Korjaus vastaa jo ennen määräaikaa neuvoston vuonna 2013 antamaa suositusta, jonka mukaan Alankomaiden on poistettava liiallinen alijäämä viimeistään vuonna 2014.

Slovakia

Slovakian liiallista alijäämää koskeva menettely käynnistettiin vuonna 2009. Slovakian julkisen talouden alijäämä oli suurimmillaan 8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2009, mutta alijäämä supistettiin 2,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2013. Vuoden 2014 vakausohjelmassa julkisen sektorin alijäämän odotetaan olevan 2,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014 ja supistuvan edelleen 2,5 prosenttiin vuonna 2015, 1,6 prosenttiin vuonna 2016 ja 0,5 prosenttiin vuonna 2017. Komission kevään 2014 talousennusteen mukaan julkisen talouden alijäämä kasvaa hieman, eli 2,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2014, ja supistuu 2,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2015. Näin ollen alijäämän on määrä pysyä koko ennustejaksolla 3 prosentin viitearvon alapuolella. Korjaus vastaa neuvoston vuonna 2009 antamaa suositusta, jonka mukaan Slovakian on poistettava liiallinen alijäämä viimeistään vuonna 2013.

Suomea koskeva kertomus alijäämämenettelyn velkakriteerin noudattamisesta

Koska Suomen julkinen velka suhteessa BKT:hen ylittää perustamissopimuksessa määrätyn 60 prosentin viitearvon, komissio on perustamissopimuksen 126 artiklan 3 kohtaa noudattaen laatinut asiasta kertomuksen. Kertomuksessa arvioidaan kattavasti julkista velkaa ja päätellään, onko velkakriteerin ylittymisen perusteella syytä aloittaa Suomea koskeva liiallisen alijäämän menettely.

Suomen julkisen talouden bruttovelkasuhde on kasvanut nopeasti viime vuosina. Vuonna 2010 se oli 48,7 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja vuonna 2013 se kasvoi 57,0 prosenttiin. Julkisen talouden bruttovelan odotetaan Suomen vakausohjelman mukaan kasvavan vuoden 2015 loppuun mennessä 61,0 prosenttiin suhteessa BKT:hen ja jatkavan kasvuaan vuonna 2016. Viitearvon ylittymisriski vahvistetaan komission kevään 2014 talousennusteessa, jossa bruttovelan ennustetaan vuonna 2015 olevan 61,2 prosenttia suhteessa BKT:hen.

Komission arvion mukaan ennakoitu viitearvon ylittyminen selittyy kuitenkin tuella, jota Suomi on antanut euroalueen rahoitusvakauden turvaamiseksi perustettuihin mekanismeihin. Kertomuksessa esitetyn analyysin perusteella voidaan näin ollen katsoa, että SEUT-sopimuksen velkakriteeri täyttyy.

Toimien tuloksellisuuden arviointi

Mitä tarkoittaa liiallista alijäämää koskevan menettelyn kohteena olevien maiden toteuttamien toimien tuloksellisuuden arviointi?

Liiallista alijäämää koskevan menettelyn kohteena oleville maille annetaan kuusi kuukautta (tai vakavissa tapauksissa kolme kuukautta) aikaa toteuttaa tuloksellisia toimia SEUT-sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan nojalla annetun suosituksen noudattamiseksi.

Kun määräaika on päättynyt, komissio arvioi, onko kyseinen jäsenvaltio toteuttanut tuloksellisia toimia, eli riittävätkö maan toimenpiteet varmistamaan asianmukaisen edistymisen kohti liiallisen alijäämän tilanteen korjaamista.

Asetuksen (EY) N:o 1467/97 ja vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanoa koskevien käytännesääntöjen mukaan jäsenvaltion olisi katsottava toteuttaneen tuloksellisia toimia, jos se on noudattanut 126 artiklan 7 kohdan nojalla annettua suositusta ja lopettanut liiallisen alijäämän tilanteen asetetun määräajan kuluessa. Käytännesääntöjen mukaan toimien tuloksellisuuden arvioinnissa olisi erityisesti otettava huomioon, onko asianomainen jäsenvaltio saavuttanut neuvoston suosittamat vuotuiset julkisen talouden tavoitteet ja parannuksen suhdannetasoitettuun julkisen talouden rahoitusasemaan (ilman kertaluonteisia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä).

Toimien tuloksellisuuden arvioinnissa käytettävien menetelmien mukaan komissio tarkastelee ensiksi, saavuttaako kyseinen jäsenvaltio liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä annetussa suosituksessa edellytetyn nimellisen tavoitteen ja rakenteellisen rahoitusaseman paranemisen. Jos se saavuttaa tavoitteet, menettelyssä annetaan myönteinen arvio.

Komission arvio Puolan toteuttamista toimista

Uuden, 10. joulukuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen mukaan Puolan olisi saavutettava alijäämä, joka on 4,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2013, 3,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014 ja 2,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015 (ilman eläkejärjestelmän toisesta pilarista tehtyjen varainsiirtojen vaikutusta). Neuvoston suosituksen taustalla olevan makrotalouden ennusteen mukaan tämä vastaa rakenteellisen rahoitusaseman parannusta 1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014 ja 1,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015. Suosituksen mukaan Puolan olisi myös toteutettava tinkimättömästi jo ilmoitetut ja hyväksytyt toimenpiteet sekä täydennettävä niitä uusilla toimenpiteillä, joilla päästään liiallisen alijäämän kestävään korjaamiseen vuoteen 2015 mennessä. Puolalle asetettiin 15. huhtikuuta 2014 määräajaksi, johon mennessä sen on toteutettava tuloksellisia toimia ja esitettävä yksityiskohtainen selvitys suositettujen tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävästä vakauttamisstrategiasta.

Komission arvion mukaan Puola on saavuttanut suositellun alijäämätavoitteen ja suositellun rakenteellisen rahoitusaseman muutoksen vuonna 2014. Tämän vuoksi komissio katsoo, että menettelyssä on annettava myönteinen arvio eikä lisätoimenpiteitä tarvita.

Liiallisen alijäämän kestävään korjaamiseen asetettuun määräaikaan mennessä liittyy kuitenkin riskejä. Julkisen talouden vakauttamistoimenpiteet alittavat selkeästi suositustason, mitattuna sekä rakenteellisen rahoitusaseman korjattuna muutoksena että alhaalta ylöspäin suuntautuvalla lähestymistavalla.

Komission arvio Kroatian toteuttamista toimista

Neuvosto aloitti Kroatian liiallista alijäämää koskevan menettelyn 28. tammikuuta 2014 ja suositti liiallisen alijäämän korjaamista vuoteen 2016 mennessä. Liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä annetussa suosituksessa edellytetään, että Kroatia saavuttaa alijäämätavoitteensa, joka on 4,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014, 3,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015 ja 2,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2016. Tämä vastaa rakenteellisen rahoitusaseman parantamista 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014, 0,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015 ja 0,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2016 sekä vakauttamistoimenpiteiden toteuttamista, joiden määrä on 2,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014 ja 1,0 prosenttia vuosina 2015 ja 2016, jotta edellytetty rakenteellisen rahoitusaseman sopeutus saavutetaan. Kroatialle asetettiin 30. huhtikuuta 2014 määräajaksi, johon mennessä sen on toteutettava tuloksellisia toimia ja esitettävä yksityiskohtainen selvitys suositettujen tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävästä vakauttamisstrategiasta.

Kroatian odotetaan saavuttavan vuoden 2014 yleistavoitteensa. Alhaalta ylöspäin suuntautuva lähestymistapa osoittaa, että maa on toteuttanut tarvittavat toimenpiteet liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä annetussa suosituksessa esitettyjen rakenteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän vuoksi komissio katsoo huolellisen analyysin ja muiden kvalitatiivisten tekijöiden perusteella, että Kroatian liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä on annettava myönteinen arvio.

Komissio odottaa vuoden 2015 kokonaisrahoitusaseman ja rakenteellisen parannuksen jäävän kuitenkin tämänhetkisten tietojen perusteella alle neuvoston suosittamien tavoitteiden, joten vuoden 2015 talousarvioon on sisällytettävä rakenteellisia sopeutustoimenpiteitä, joilla varmistetaan neuvoston suosituksen noudattaminen.

Taustaa

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

EU:n valtiovarainministerit keskustelevat komission suosituksista 20. kesäkuuta Luxemburgissa pidettävässä talous- ja rahoitusasioiden neuvoston kokouksessa.

Mitkä ovat liiallista alijäämää koskevan menettelyn päävaiheet?

Liiallista alijäämää koskeva menettely on Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa (SEUT-sopimuksen 126 artikla) vahvistettu sääntöpohjainen prosessi. Sillä varmistetaan, että jäsenvaltiot korjaavat vakavat finanssipoliittiset virheensä. Liiallista alijäämää koskeva menettely voidaan aloittaa, jos jäsenvaltio rikkoo kahta keskeistä viitearvoa eli sen julkisen talouden alijäämä on yli 3 prosenttia suhteessa BKT:hen ja sen julkisen talouden bruttovelka on yli 60 prosenttia suhteessa BKT:hen. Jotta liiallisten alijäämien korjaaminen voidaan varmistaa, menettelyn kohteena oleville jäsenvaltioille annetaan suosituksia, joita on noudatettava tiettyyn määräaikaan mennessä.

Liiallista alijäämää koskevan menettelyn eri vaiheet luetellaan SEUT-sopimuksessa, ja niitä tarkennetaan vakaus- ja kasvusopimusta koskevassa lainsäädännössä (asetus (EY) N:o 1467/97). Liiallista alijäämää koskeva menettely kuuluu vakaus- ja kasvusopimuksen korjaavaan osioon, ja sitä täydennetään ennaltaehkäisevällä osiolla (joka määritellään asetuksessa (EY) N:o 1466/97). Ennaltaehkäisevä osio sisältää menettelyjä, joilla edistetään talouspolitiikan valvontaa ja koordinointia sekä varmistetaan edistyminen julkisen talouden kestävyyden saavuttamisessa.

Liiallista alijäämää koskevaa menettelyä on hiljattain vahvistettu EU:n talouden ohjaus- ja hallintamallin uudistuksessa, osittain myös finanssikriisin vaikutuksesta. Erityisesti talouspolitiikan ohjauspakettina (ns. six pack) tunnettu lainsäädäntökokonaisuus on uudistanut merkittävästi talouden ja julkisen talouden valvontaa EU:ssa (MEMO/11/898).

Voiko euroalueen ohjelmamaa olla liiallista alijäämää koskevan menettelyn kohteena?

Kyllä, sillä liiallista alijäämää koskevaa menettelyä sovelletaan parhaillaan kahteen jäljellä olevaan ohjelmamaahan eli Kreikkaan ja Kyprokseen. Tietyin säännöin kuitenkin varmistetaan, ettei niihin sovelleta moninkertaisia seuranta- ja raportointivaatimuksia. Budjettikuripakettiin (ns. two pack) sisältyvä asetus (EU) N:o 472/2013 tuli voimaan 30. toukokuuta 2013 (MEMO/13/457). Liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä euroalueen ohjelmamaille annettujen suositusten noudattamista on sen jälkeen valvottu osana kyseisen asetuksen 7 artiklan 4 kohdan mukaista ohjelman säännöllistä seurantaa.

Komission vakiintuneen käytännön mukaan asianomaisen jäsenvaltion julkisen talouden seurannassa keskitytään siihen, onko jäsenvaltion kanssa neuvotellut korjaavat toimenpiteet pantu asianmukaisesti täytäntöön. Näyttö siitä, että jäsenvaltio on käytännössä toteuttanut ohjelmassa yksilöidyt toimenpiteet julkisen talouden tavoitteiden saavuttamiseksi, riittää, jotta voidaan päätellä sen toteuttaneen tuloksellisia toimia liiallisen alijäämän korjaamiseksi asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 ja 5 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

Tässä toimintamallissa (joka korvaa käytännesääntöjen mukaisen menetelmän) otetaan huomioon makrotalouden sopeutusohjelman kohteena olevaan jäsenvaltioon sovellettavan talous- ja budjettikurin erityispiirteet.

Toisin kuin liiallista alijäämää koskevaa menettelyä, makrotalouden epätasapainoa koskevaa menettelyä ei sovelleta sopeutusohjelman kohteena oleviin jäsenvaltioihin.

Ks. lisätietoja:

http://ec.europa.eu/economy_finance/economic_governance/sgp/corrective_arm/index_en.htm.


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website