Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio

TAUSTATIEDOTE

Bryssel 14. helmikuuta 2014

Vuosi hevosenlihaskandaalista – ilmoitetut ja toteutetut toimet

Noin vuosi sitten hevosenlihaskandaali nousi otsikoihin ympäri Eurooppaa ja sen ulkopuolellakin. Skandaali syntyi, kun paljastui, että hevosenlihaa oli myyty naudanlihana. Tapaus nosti esiin elintarvikkeiden globaalien toimitusketjujen monimutkaisuuden. Kerättyjen todisteiden perusteella kyse ei ollut elintarviketurvallisuus- tai kansanterveysongelmasta vaan lihan harhaanjohtavasta merkitsemisestä. Se osoitti myös, että vilpillisesti toimineet tahot käyttivät hyväkseen järjestelmän puutteita rehellisten elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien kustannuksella. Euroopan elintarviketeollisuus joutui kriisiin, kun kuluttajien luottamus siihen putosi kaikkien aikojen alimmalle tasolle. Euroopan komissio ja EU-maiden toimivaltaiset viranomaiset ovat tiiviissä yhteistyössä pyrkineet selvittämään, miten 100-prosenttisesti naudanlihaksi merkittyihin elintarvikkeisiin pääsi hevosenlihaa.

1) Kuinka komissio reagoi skandaaliin?

Ensimmäisenä reaktiona Euroopan komission terveyskomissaari Tonio Borg ilmoitti maaliskuun 2013 alussa viisikohtaisesta toimintasuunnitelmasta, jossa lueteltiin toimenpiteitä, jotka oli määrä toteuttaa lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä (ks. jäljempänä). Tarkoituksena oli korjata Euroopan elintarvikeketjussa skandaalin yhteydessä havaittuja puutteita, jotka liittyivät joko ketjun eri osiin sovellettaviin sääntöihin tai valvontajärjestelmään, jolla sääntöjen noudattamista valvotaan.

2) Mitä vuodessa on saavutettu?

Aiheet

Kaavaillut toimenpiteet

Tilanne

1. Elintarvikkeisiin liittyvät petokset

Kartoitetaan käytettävissä olevat välineet ja menettelyt, joilla torjutaan elintarvikkeisiin liittyviä petoksia. Kehitetään synergiaa ja luodaan yhteyksiä toimivaltaisten viranomaisten keskuudessa.

TEHTY

Edistetään Europolin osallistumista elintarvikkeisiin liittyvien petosten tutkintaan soveltuvissa tapauksissa.

TEHTY

Huolehditaan siitä, että käytössä on menetelmä tietojen ja varoitusten nopeaksi vaihtamiseksi tapauksissa, joissa väärinkäytöksiä voidaan mahdollisesti pitää petoksina (vastaava kuin vakaviin vaaroihin sovellettava RASFF-järjestelmä).

MENEILLÄÄN

2. Testausohjelma

Arvioidaan ja esitetään meneillään olevan DNA-valvonnan tulokset ja ryhdytään tarvittaessa jatkotoimiin.

TEHTY

Arvioidaan ja esitetään tulokset meneillään olevasta hevosenlihan sisältämien fenyylibutatsonijäämien valvonnasta ja ryhdytään tarvittaessa jatkotoimiin.

TEHTY

EFSAn ja EMAn annettua 15. huhtikuuta 2013 mennessä yhteisen lausunnon lihan sisältämään fenyylibutatsoniin liittyvistä riskeistä harkitaan jatkotoimia.

TEHTY

3. Hevospassi

Jäsenvaltiot raportoivat toimenpiteistä, joilla ne panevat täytäntöön hevospasseja koskevat unionin säännöt (komission asetus (EY) N:o 504/2008) seuraavien osalta:

  • hevosten tunnistamiseen liittyvät säännöt ja toteutetut toimenpiteet, joilla estetään tunnistamattomista hevosista peräisin olevan lihan päätyminen elintarvikeketjuun etenkin tarkistamalla, miten käsiteltyjen hevosten passi täytetään fenyylibutatsonin antamisen jälkeen

  • velvollisuus tehdä säännöllisesti virallisia tarkastuksia ja lisätä virallista valvontaa tapauksissa, joissa on merkkejä mahdollisista sääntöjenvastaisuuksista (kuten puheena olevassa tapauksessa)

TEHTY

Esitetään elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevälle pysyvälle komitealle luonnos, jolla muutettaisiin komission asetusta (EY) N:o 504/2008 siten, että hevospassit on kirjattava kansalliseen keskustietokantaan, ja joka perustuu eläinten terveyttä ja kotieläinjalostusta koskevaan lainsäädäntöön.

TEHTY

Siirretään hevospassien myöntäminen kokonaisuudessaan toimivaltaisille viranomaisille ja vähennetään siten passeja myöntävien elinten määrää tulevassa kotieläinjalostusta koskevassa ehdotuksessa.

TARKASTELLAAN ELÄINTEN TERVEYTTÄ KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN JA KOTIELÄINJALOSTUSLAINSÄÄDÄNNÖN TARKISTAMISEN YHTEYDESSÄ

4. Virallinen valvonta, täytäntöönpano ja seuraamukset

Ehdotetaan tulevassa virallista valvontaa koskevan asetuksen (EY) N:o 882/2004 tarkistamisen yhteydessä vaatimuksia, joilla huolehdittaisiin seuraavista:

a) Jos elintarvikeketjua koskevaa lainsäädäntöä rikotaan tarkoituksellisesti ja siksi määrätään taloudellisia seuraamuksia, seuraamukset ovat riittävän varoittavia ja suurempia kuin petoksella tavoiteltu taloudellinen hyöty.

b) Jäsenvaltiot sisällyttävät valvontasuunnitelmiinsa elintarvikkeisiin liittyvien petosten torjumiseksi virallisia tarkastuksia (jotka sisältävät tarkastustoimia ja testauksia), ja niitä tehdään säännöllisesti ilmoittamatta niistä etukäteen.

c) Komissio voi määrätä (eikä pelkästään suositella) yksittäisissä tapauksissa koordinoituja testausohjelmia etenkin, jos kyse on petoksesta.

TEHTY

Komission elintarvike- ja eläinlääkintätoimisto FVO laatii yleiskatsauksen hevosenlihaan liittyvistä hygieniaseikoista.

TEHTY

5. Alkuperämerkinnät

Komissio esittää kertomuksen mahdollisuudesta ulottaa pakollinen alkuperämerkintä koskemaan kaikkea elintarvikkeiden ainesosana käytettävää lihaa.

Kertomuksen pohjalta ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin.

TEHTY

Vahvistetaan elintarviketietojen antamisesta kuluttajille annettuun asetukseen perustuvat täytäntöönpanosäännöt, jotka koskevat jalostamattoman lampaan-, vuohen-, sian- ja siipikarjanlihan pakollista alkuperämerkintää.

TEHTY

Vahvistetaan elintarviketietojen antamisesta kuluttajille annettuun asetukseen perustuvat täytäntöönpanosäännöt, joilla estetään elintarvikkeiden alkuperämerkintöjen harhaanjohtava käyttö.

MENEILLÄÄN

Annetaan elintarviketietojen antamisesta kuluttajille annettuun asetukseen perustuvia komission kertomuksia mahdollisuudesta laajentaa pakollinen alkuperämerkintä seuraaviin:

  • muu jalostamaton liha, joka ei vielä kuulu pakollisten alkuperämerkintä­sääntöjen piiriin, kuten hevosen-, jäniksen- ja riistanliha

  • maito

  • maitotuotteiden ainesosana käytettävä maito

  • vain yhtä ainesosaa sisältävät elintarvikkeet

  • jalostamattomat elintarvikkeet

  • ainesosat, joiden osuus on yli 50 prosenttia elintarvikkeesta.

MENEILLÄÄN

(Lopullinen kertomus joulukuuhun 2014 mennessä lainsäädännön mukaisesti)

3) Mitkä ovat tärkeimmät saadut opetukset?

Hevosenlihapetoksesta on opittu paljon. Tärkein opetus lienee se, että laajamittaiset, valtioiden rajat ylittävät petolliset menettelyt, joissa hyödynnetään yhä globaalimman elintarvikeketjun heikkouksia, voivat vaikuttaa todella paljon kuluttajiin ja toimijoihin ja näin ollen koko talouteen. Jäsenvaltioiden toimijoiden ja toimivaltaisten viranomaisten on siksi oltava koko ajan valppaana taloudellista hyötyä hakevan petollisen toiminnan varalta. Tällaista toimintaa voi esiintyä elintarvikeketjun kaikissa vaiheissa.

Hevosenlihakriisi on lisäksi osoittanut, että on tarpeen parantaa kansallisten täytäntöönpanoviranomaisten rajatylittävää yhteistyötä, joka on olennaista petollisen toiminnan tehokkaaksi torjumiseksi. Samoin on saatava elintarvikepetoksien torjumiseen mukaan paitsi elintarviketarkastuselimet myös muut lainvalvontaviranomaiset (esim. poliisi ja tulli) ja oikeusviranomaiset.

Viimevuotinen tilanne on lisäksi antanut lisänäyttöä siitä, että on vahvistettava koko valvontajärjestelmän kykyä arvioida jo varhaisessa vaiheessa elintarvikeketjun eri osien alttius petoksille (perustana elintarvikkeiden ominaisuudet, tuotantoprosessit, elintarvikeketjun eri vaiheissa sovellettavat säännöt, hinnat ja niiden vaihtelu ajan mittaan) ja kansallisten täytäntöönpanijoiden kykyä havaita – ja torjua – mahdollisia petoksia. Tässä yhteydessä on luonnollisesti ensiarvoista, että käytettävissä on hyvät menetelmät väärennösten havaitsemiseksi ja että petosmahdollisuudet ketjun eri vaiheissa voidaan ennakoida mahdollisimman hyvin (esim. sellaisten väärennysaineiden saatavuus ja hankintamahdollisuudet, jotka voidaan helposti naamioida ja jotka jäävät havaitsematta nykyisin hyväksytyillä testausmenetelmillä).

4) Mitä muuta komissio on tehnyt hevosenlihatapaukseen puuttumisen lisäksi?

  • Eri toimin on pyritty ratkaisemaan hevosenlihaskandaalin esiin tuomia kysymyksiä ja tehostamaan EU:n valvontajärjestelmää kokonaisuutena, jotta voidaan havaita ja torjua sääntöjen rikkomiset, joiden taustalla on tekijän tavoittelema taloudellinen hyöty.

  • Tähän mennessä toteutettuja toimia:

  • Perustettiin elintarvikepetoksia käsittelevä EU:n yhteistyöverkosto, jossa on edustajat komissiosta ja jäsenvaltioista (ja Islannista, Norjasta ja Sveitsistä). Verkosto on keskustellut keinoista, joilla tehostetaan petoksiin sovellettavan EU:n laajuisen lähestymistavan koordinointia, ja se pystyy käsittelemään rajatylittäviä tapauksia entistä tehokkaammin.

  • Kehitettiin (kehittäminen jatkuu edelleen) erityinen tietotekninen väline, joka on samankaltainen kuin elintarvikkeita ja rehuja koskeva nopea hälytysjärjestelmä (RASFF) ja jonka avulla verkoston jäsenet voivat nopeasti vaihtaa tietoja mahdollisista rajatylittävistä petoksista.

  • Vuonna 2014 käynnistettiin erikoiskoulutuksen antaminen elintarviketarkastajille, poliisin ja tullin työntekijöille ja oikeusviranomaisille. Aiheena olivat elintarvikepetoksiin liittyvät uudet tutkinta- ja valvontatekniikat ja elinten yhteistyön tehostaminen valtakunnallisesti.

  • EU:n tasolla kiinnitetään erityistä huomiota tarpeeseen kehittää tehokkaampaa laboratorioanalyysikapasiteettia kokoamalla yhteen jäsenvaltioiden osaamista ja resursseja ja kehittämällä erikoistuneita tutkimusohjelmia.

  • On tehty lainsäädäntöehdotus, jolla tarkistetaan elintarvikeketjussa tehtävään viralliseen valvontaan sovellettavaa lainsäädäntöä. Vuonna 2014 on määrä käynnistää tutkimus, jossa käsitellään petollisten ja vilpillisten menettelyjen torjuntaan nykyisin sovellettavaa lainsäädäntöä.

  • On parannettu kaikkien elintarvikepetoksia käsittelevien elinten koordinointia EU:n tasolla ja perustettu tätä varten komission terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosastoon erityinen tiimi.

5) Mikä elintarvikepetoksia käsittelevä EU:n yhteistyöverkosto on ja mikä on sen tehtävä?

Elintarvikepetoksia käsittelevä EU:n yhteistyöverkosto perustettiin heinäkuussa 2013 hevosenlihaskandaalin jälkeen. Verkostoon kuuluvat 28 kansallista elintarvikepetoksia käsittelevää yhteyspistettä, EU:n ulkopuoliset Islanti, Norja ja Sveitsi sekä Europol ja komissio (terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosasto). Kansalliset yhteyspisteet ovat EU:n jäsenvaltioiden nimeämät viranomaiset, jotka huolehtivat rajatylittävästä hallinnollisesta avusta ja yhteistyöstä, kun käsillä oleva tapaus edellyttää useamman kuin yhden jäsenvaltion toimia kysymyksissä, jotka liittyvät elintarvikelainsäädännön rikkomiseen taloudellisen edun tavoittelemiseksi.

Verkoston ansiosta voidaan tehdä ripeää ja tehokasta yhteistyötä, kun lainsäädäntöä rikotaan valtioiden rajat ylittävästi. Verkosto on jo ryhtynyt käsittelemään mahdollisia elintarvikepetoksia. Lisäksi se toimii foorumina, jolla keskustellaan elintarvikepetoskysymyksiin liittyvien EU:n tason toimien koordinoinnista ja priorisoinnista. Verkosto kokoontuu säännöllisesti: vuonna 2013 se kokoontui kahdesti, ja seuraava kokous on määrä pitää vuoden 2014 toisella neljänneksellä.

Muodollisten kokousten lisäksi verkoston kansalliset yhteyspisteet ja komissio pitävät jatkuvaa yhteyttä. Ne vaihtavat tietoja tapauksissa, joissa jonkin jäsenvaltion virallisen valvonnan tulokset viittaavat siihen, että elintarvikelainsäädännön vaatimuksia ehkä rikotaan taloudellista hyötyä tavoitellen. Komissio kehittää erityistä tietoteknistä välinettä, joka on samankaltainen kuin elintarvikkeita ja rehuja koskevan nopean hälytysjärjestelmän (RASFF) ja jonka avulla järjestelmän hallintaa voidaan helpottaa ja tehostaa.

6) Aikooko komissio käynnistää lisää EU:n laajuisia testausohjelmia?

Vuonna 2013 käynnistetyn hevosenlihaa koskevan koordinoidun valvontasuunnitelman (jäsenvaltiot tekivät helmi–maaliskuussa 2013 yli 7 000 testiä DNA:n ja fenyylibutatsonin havaitsemiseksi) lisäksi komissio harkitsee uusia EU:n tasolla koordinoitavia suunnitelmia.

Nämä suunnitelmat ovat osa yhtä niistä toimintalinjauksista, joilla pyritään parantamaan jäsenvaltioiden kykyä havaita mahdolliset petokset ja arvioida vilpillisten toimien laajuus. Suunnitelmat laaditaan jäsenvaltioista ja muista lähteistä saatujen tietojen perusteella, ja niistä keskustellaan elintarvikepetoksia käsittelevässä EU:n yhteistyöverkostossa.

7) Miksei komissio ole ehdottanut ainesosana käytettävän lihan pakollisen alkuperämerkinnän sääntelyä?

Komissio haluaa tehdä selväksi, ettei alkuperämaamerkintää voida pitää keinona vilpillisten menettelyn torjumiseksi. Joulukuussa 2013 julkaistun komission kertomuksen aiheena on, olisiko pakollinen alkuperämerkintä ulotettava koskemaan kaikentyyppistä ainesosana käytettävää lihaa. Kertomuksessa tarkasteltiin tarvetta antaa kuluttajille tietoja ja pakollisen alkuperämerkinnän toteutettavuutta, analysoitiin kustannuksia ja hyötyjä ja arvioitiin alkuperämerkinnän vaikutuksia sisämarkkinoihin ja kansainväliseen kauppaan. Kertomus on parhaillaan Euroopan parlamentin ja EU:n jäsenvaltioiden käsiteltävänä, ja kunhan keskustelujen tulokset ovat käytettävissä, komissio harkitsee mahdollisia jatkotoimia.

8) Kuka valvoo, että elintarvikkeet ovat turvallisia ja terveellisiä?

Päävastuu siitä, että EU:n elintarvikelainsäädännön tiukkoja vaatimuksia noudatetaan, on elintarvikealan toimijoilla (jalostajilla, jakelijoilla ja vähittäismyyjillä), jotka tosiasiassa valvovat tuotteita ja prosesseja kentällä.

EU:n jäsenvaltioiden vastuulla on huolehtia EU:n sääntöjen noudattamisen asianmukaisesta valvonnasta, ja niillä on oltava käytössä valvontajärjestelmät, joihin kuuluvat elintarvikealan toimijoiden tarkastusohjelmat ja joilla tarkastetaan, että elintarvikeketjuun sovellettavia EU:n sääntöjä noudatetaan. Grangessa Irlannissa toimiva Euroopan komission elintarvike- ja eläinlääkintätoimisto FVO tekee tarkastuskäyntejä, joilla se huolehtii siitä, että jäsenvaltiot ja EU:hun vientiä harjoittavat unionin ulkopuoliset maat noudattavat lakisääteisiä velvollisuuksiaan.

Jos havaitaan toimia, jotka ovat tai vaikuttavat olevan rehu- ja elintarvikelainsäädännön vastaisia tai jotka vaikuttavat tai saattavat vaikuttaa useisiin jäsenvaltioihin, tai jos jäsenvaltion tasolla ei löydetä ratkaisua, komissio koordinoi toimia EU:n tasolla esimerkiksi unionin laajuisen valvontasuunnitelman kautta.


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website