Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio

TAUSTATIEDOTE

Bryssel 22.10.2013

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA: Potilaiden oikeuksista toisessa EU-maassa tarjottavaan terveydenhuoltoon

Diabetesta sairastava ikääntynyt saksalaismies ottaa Italian-matkalleen mukaan ylimääräisiä lääkemääräyksiä, mutta hyväksyykö sikäläinen apteekki ne? Puolalaisnainen haluaisi lonkkaleikkaukseen maassa, jossa hänen lapsenlapsensa asuvat ja työskentelevät, mutta miten hän voi järjestää leikkauksen Puolasta käsin? Portugalilaismies menee Espanjaan kaihileikkaukseen, mutta korvataanko hänen kulunsa? EU:n lainsäädäntö selkeyttää oikeuksia ja sääntöjä, jotka koskevat rajatylittävää terveydenhuoltoa.

EU-lainsäädännöllä selvennetään potilaiden oikeuksia turvalliseen ja laadukkaaseen hoitoon toisessa EU-maassa ja hoitokuluista saatavaan korvaukseen. Toiseen EU-maahan sairaanhoitoa varten matkustavia potilaita kohdellaan samalla tavalla sen maan kansalaisten kanssa, jossa heitä hoidetaan. Jos heillä on oikeus asianomaiseen terveydenhuoltoon kotimaassa, he saavat korvausta kotimaassa. Korvauksen määrä on enintään asianomaisen hoidon kulujen määrä kotimaassa. Joissakin tapauksissa heidän on haettava lupaa ennen hoitoon hakeutumista toiseen maahan, etenkin, jos hoito vaatii yöpymistä sairaalassa tai pitkälle erikoistuneita ja kalliita terveydenhuoltopalveluja.

EU-maiden potilaat hyötyvät tästä uudesta lainsäädännöstä myös monin muin tavoin. Potilaat saavat helpommin tietoa terveydenhuoltopalveluista toisessa EU-maassa, jolloin heillä on saatavillaan enemmän hoitovaihtoehtoja. Uusi lainsäädäntö myös tiivistää kansallisten terveysviranomaisten yhteistyötä ja lisää tietojenvaihtoa terveydenhuollon laatu- ja turvallisuusstandardeista. Se tukee sellaisten eurooppalaisten osaamisverkostojen kehittämistä, jotka kokoavat vapaaehtoispohjalta yhteen jo tunnustettuja erityisalojen osaamiskeskuksia Euroopassa. Lisäksi se edistää yhteistyötä EU-maiden välillä, mikä auttaa saavuttamaan huomattavia hyötyjä terveysteknologian arvioinnin ja sähköisten terveyspalvelujen alalla.

Miten laajasta rajatylittävästä terveydenhuollosta on kyse?

Potilaat haluavat mieluimmin terveydenhuoltoa omassa maassaan. Sen vuoksi rajatylittävän terveydenhuollon osuus julkisista terveydenhuollon menoista on vain noin 1 prosentti eli noin 10 miljardia euroa. Arvioon sisältyy rajatylittävä terveydenhuolto, jota potilaat eivät ole suunnitelleet etukäteen (kuten matkailijoiden päivystyshoito). Tämä tarkoittaa, että tällä hetkellä reilusti alle 1 prosentti menoista ja potilaiden matkoista koskee suunniteltua terveydenhuoltoa ulkomailla, kuten lonkka-, polvi- tai kaihileikkauksia.

Jo voimassa oleva lainsäädäntö (sosiaaliturvaa koskevat asetukset)

Kansalaiset, jotka tarvitsevat hoitoa (myös päivystyshoitoa) tilapäisen ulkomailla oleskelun aikana, hyötyvät edelleen voimassa olevista asetuksista ja eurooppalaisesta sairaanhoitokortista sekä saavat tarvitsemansa hoidon.

Asetusten mukaan potilas voi anoa ennakkoon lupaa suunniteltua terveydenhuoltoa varten. Lupaa ei voida evätä, jos potilasta ei voida hoitaa kotimaassa lääketieteellisesti hyväksyttävässä määräajassa.

On tärkeää huomata, että asetukset eivät kata kaikkia terveydenhuoltopalvelun tarjoajia. Esimerkiksi tietyt yksityiset palveluntarjoajat on suljettu niiden ulkopuolelle. Lisäksi näiden asetusten nojalla potilaiden on yleensä haettava lupaa kaikkia hoitoja varten, kun taas direktiivin nojalla luvan hakeminen on pikemminkin poikkeus kuin sääntö.

Mitä lisähyötyä tämä lainsäädäntö tuottaa?

Direktiivi ei vaikuta niihin etuihin, joita kansalaisille tarjotaan voimassa olevissa sosiaaliturva-asetuksissa, jotka perustuvat EU:n perussopimuksen henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskevaan artiklaan. Siinä kuitenkin selvennetään niitä potilaiden oikeuksia, jotka perustuvat palvelujen vapaaseen liikkuvuuteen ja jotka on vahvistettu useissa EU:n tuomioistuimen päätöksissä. Yksi uuden direktiivin pääsaavutuksista on se, että potilaat voivat valita terveydenhuollon tarjoajan, kun on kyse sairaalahoidosta.

Uuden lainsäädännön muut edut ovat seuraavat:

  • Lisää valinnanvaraa: Direktiivi kattaa kaikki terveydenhuoltopalvelujen tarjoajat EU:ssa.

  • Potilaille aiheutuu vähemmän byrokratiaa: Direktiivin nojalla luvan anomisen ennakkoon olisi oltava pikemminkin poikkeus kuin sääntö.

  • Potilaat saavat enemmän tietoa: Potilaat saavat kaikki tiedot, jotka he tarvitsevat tehdäkseen tietoon perustuvia valintoja. He saavat esimerkiksi tietoa terveydenhuollon laadusta ja turvallisuudesta. Tiedot saadaan kansallisten yhteyspisteiden kautta, joita perustetaan kaikissa jäsenvaltioissa. Lisäksi direktiivillä otetaan käyttöön uusia säännöksiä, jotka auttavat potilaita käyttämään oikeuksiaan parhaalla mahdollisella tavalla asiaa koskevan lainsäädännön nojalla.

  • Menettelytakeet: Kaikilla potilailla on oikeus asianmukaisesti perusteltuihin päätöksiin, ja he voivat hakea muutosta, jos he katsovat, ettei heidän oikeuksiaan ole kunnioitettu. Kaikilla potilailla on oikeus tehdä valitus ja hakea korvausta (vastuuvakuutuksen tai vastaavien takeiden on katettava kaikki hoidot). Potilailla on myös oikeus saada jäljennös terveystiedoistaan.

Missä tapauksissa on haettava ennakkolupaa kansalliselta viranomaiselta?

Kansalliset viranomaiset voivat ottaa käyttöön ennakkolupajärjestelmän toisessa jäsenvaltiossa annettavaa hoitoa varten tapauksissa, joissa

  • terveydenhuoltoon sisältyy yöpyminen sairaalassa vähintään yhden yön ajan

  • terveydenhuolto on pitkälle erikoistunutta ja kallista

  • on kyse vakavista ja erityistapauksista, jotka liittyvät asianomaisen palveluntarjoajan antaman hoidon laatuun tai turvallisuuteen.

Näissä kolmessa tapauksessa potilaiden voi olla tarpeen pyytää lupa ennakkoon siltä kansalliselta terveysviranomaiselta, joka vastaa korvauksista. Jäsenvaltioiden on annettava julkisesti saataville tietoa siitä, mitkä hoidot edellyttävät ennakkolupaa. Luetteloon voi tutustua kansallisen yhteyspisteen kautta.

Voidaanko lupa evätä?

Kansalliset terveysviranomaiset voivat evätä luvan, jos kyseinen hoito tai kyseinen terveydenhuollon tarjoaja voi aiheuttaa riskin potilaalle. Ennakkolupa voidaan myös evätä, jos terveydenhuoltoa voidaan tarjota kotimaassa lääketieteellisesti perusteltavissa olevassa ajassa. Jäsenvaltioiden on kuitenkin ilmoitettava, miksi tällainen päätös on tarpeen, ja perusteltava, mikä on ”lääketieteellisesti perusteltavissa olevaa” kussakin yksittäisessä tapauksessa.

Entä jos lupa evätään?

Potilailla on oikeus hakea muutosta omaan tapaukseensa liittyvään, rajatylittävää terveydenhuoltoa koskevaan hallinnolliseen päätökseen.

Paljonko ulkomailla saadusta hoidosta korvataan?

Potilaille korvataan sama määrä, jonka he olisivat saaneet kotimaassaan samantyyppisestä terveydenhuollosta. Jäsenvaltioiden, joissa hoito on maksutonta, on tiedotettava potilaille korvaustariffeistaan. Jos hoito on ulkomailla halvempaa kuin kotimaassa, korvauksessa otetaan huomioon hoidon todellinen hinta.

Voiko käyttää ulkomaisia terveydenhuollon palveluja, jos asianomaista hoitoa ei ole saatavilla kotimaassa?

Kyllä, mutta kulut korvataan vain, jos hoito kuuluu kotimaan yleisen sairausvakuutuksen piiriin.

Kansallinen yhteyspiste auttaa selvittämään, kuuluuko tietty hoito kotimaan etuuksien piiriin.

Onko potilaan maksettava rajatylittävästä hoidosta ennakkoon?

Kyllä; yleensä potilas maksaa ennakkoon ja saa sen jälkeen korvauksen kansalliselta viranomaiselta mahdollisimman nopeasti. Lainsäädäntö myös antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden vahvistaa korvauksen määrä kirjallisesti etukäteen.

Jäsenvaltioilla on myös mahdollisuus maksaa terveydenhuoltokulut suoraan sen sijaan, että ne korvaisivat ne potilaalle.

Voiko potilas siirtää potilastietonsa siihen jäsenvaltioon, jossa hoito annetaan?

Potilaalla on oikeus saada jäljennös lääketieteellisistä tiedoista kotimaaltaan ennen hoidon saamista toisessa jäsenvaltiossa ja palveluntarjoajalta siinä maassa, jossa hoito annetaan, ennen palaamista kotimaahan.

Mitä tehdä, jos jotain menee pieleen ulkomailla saatavan hoidon yhteydessä?

Sen maan kansalliselta yhteyspisteeltä, jossa hoito annettiin, saa tietoa potilaan oikeuksista ja kyseisessä maassa sovellettavasta järjestelmästä.

Potilaan kotimaa on velvollinen tarjoamaan hänelle saman jatkohoidon, joka hänelle olisi tarjottu, jos hän olisi saanut hoidon kotimaassa.

Miten voi olla varma, että ulkomailla saadun hoidon seuranta hoidetaan asianmukaisesti kotiinpaluun jälkeen?

Kotimaan on varmistettava, että lääketieteellinen seuranta on samantasoista riippumatta siitä, missä EU-maassa hoito tapahtui.

Voidaanko lääkemääräykset tunnustaa toisessa EU:n jäsenvaltiossa?

Toisessa EU-maassa annettu lääkemääräys on tunnustettava potilaan asuinmaassa ja päin vastoin. Näin varmistetaan, että toisessa EU-maassa tarjotun terveydenhuollon seuranta toteutetaan asianmukaisesti potilaan palattua kotiin. Potilaalla on oikeus saada lääkemääräyksen mukainen lääke sillä edellytyksellä, että kyseisellä lääkkeellä on myyntilupa ja sitä on saatavilla maassa, jossa hän haluaa sen toimitettavan.

Vaikka nämä periaatteet eivät ole uusia, käytännössä lääkemääräysten tunnustaminen voi olla vaikeaa. Uudet säännökset eivät ratkaise tätä ongelmaa hetkessä, mutta apteekkien on helpompi ymmärtää toisessa EU-maassa annettuja lääkemääräyksiä ja toimittaa potilaalle oikea lääke.

Mitkä ovat terveysteknologian arviointia ja sähköisiä terveyspalveluja koskevien verkostojen edut?

Terveysteknologian arviointi auttaa päättäjiä tekemään oikeita päätöksiä terveydenhuollon investoinneista ja menoista. Tällä alalla voitaisiin selkeästi saavuttaa paljon enemmän hyötyä, jos EU-maat tekisivät enemmän yhteistyötä. Tällä hetkellä kukin maa laatii omat arviointinsa itse.

Myös sähköiset terveyspalvelut voivat tuottaa huomattavaa hyötyä terveydenhuoltojärjestelmille. Virallinen ja jatkuva yhteistyö jäsenvaltioiden välillä auttaa päätöksentekijöitä eri maissa ja parantaa yhteentoimivuutta maiden välillä.

Nämä verkostot hyödyttävät kansallisia terveydenhuoltojärjestelmiä suoraan ja potilaita välillisesti.

Mistä saa lisätietoja potilaan oikeuksista terveydenhuoltoon ulkomailla?

Ottakaa yhteyttä kansalliseen yhteyspisteeseen tai hakekaa lisätietoja Sinun Eurooppasi -verkkosivustolta: http://europa.eu/youreurope/citizens/health/index_en.htm

Lisätietoja:

http://ec.europa.eu/health/cross_border_care/policy/index_fi.htm


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website