Navigation path

Left navigation

Additional tools

Letter from President Barroso to the Members of the European Council

European Commission - MEMO/13/829   27/09/2013

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO HR

European Commission

MEMO

Bryssel 27.9.2013

Letter from President Barroso to the Members of the European Council

Arvoisat kollegat

Seuraava kokouksemme, joka pidetään 24. ja 25. lokakuuta, järjestetään myönteisempien talousuutisten vallitessa. Vaikka EU:n talousongelmat eivät ole läheskään vielä ohi, varsinkaan kun työttömyysaste on edelleen kohtuuttoman korkea, näkyvissä on selviä elpymisen merkkejä. Uskon, että nämä johtuvat suurelta osin jäsenvaltioiden toimenpiteistä sekä markkinoiden ja kansainvälisten kumppaneidemme luottamuksesta kykyymme pysyä kurssissa ja toteuttaa Euroopan tarvitsemia rakenneuudistuksia. Olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että kasvua on tuettava osana elpymisprosessia, ja siksi kokouksessa käytetään jonkin verran aikaa keskusteluihin innovoinnin, digitaalisten sisämarkkinoiden ja palvelujen vaikutuksesta tähän prosessiin.

Digitaaliset palvelut ja televiestintä ovat ratkaisevia tekijöitä kasvun ja tuottavuuden edistämisessä kaikilla talouden aloilla. Emme kuitenkaan saa hyödynnettyä kaikkia televiestinnän ja verkkopalvelujen sisämarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia, minkä vuoksi EU menettää näillä aloilla asemiaan kansainvälisiin kilpailijoihinsa verrattuna.

Lähetän ohessa lokakuun keskustelujamme varten komission laatiman lyhyen kertomuksen digitaalitaloudesta ja sen kehitysmahdollisuuksista. Kertomuksessa on lisätietoja komission viimeaikaisista aloitteista, joilla pyritään poistamaan tärkeimpiä televiestinnän sisämarkkinoiden toimintaa haittaavia esteitä ja lisäämään investointeja. Kyseiset aloitteet täydentävät useita merkittäviä viimeaikaisia ehdotuksia digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamisesta. Nämä ehdotukset koskevat muun muassa julkisissa hankinnoissa käytettävää sähköistä laskutusta ja toimenpiteitä, joilla vähennetään erittäin nopeiden laajakaistaverkkojen käyttöönoton kustannuksia. Lisäksi vuonna 2012 tehtiin ehdotus sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla. Nämä ehdotukset ovat parhaillaan Euroopan parlamentin ja neuvoston tarkasteltavina, ja olisi varmistettava, että ne hyväksytään ennen nykyisen lainsäädäntökauden päättymistä.

Verkkopalvelujen toimintaedellytysten parantaminen edellyttää myös, että sisämarkkinoiden toimenpidepaketin ehdotukset hyväksytään nopeasti. Pakettiin sisältyvät ehdotukset maksupalveluista ja nykyaikaisesta tekijänoikeussäännöstöstä digitaaliaikaa varten samoin kuin sähköistä kaupankäyntiä koskevan toimintasuunnitelman täysimääräisestä täytäntöönpanosta. Jotta Euroopan kansalaiset ja yritykset luottaisivat verkkotalouteen, on tärkeää, että uudet tietosuojasäännöt annetaan tämän paketin osana. On ehdottoman tärkeää, että Euroopan parlamentti ja neuvosto tehostavat toimiaan ja että uusi lainsäädäntö saadaan hyväksyttyä tämän vaalikauden loppuun mennessä.

Jatkuvat investoinnit tutkimukseen ja innovointiin ovat ratkaisevia tekijöitä myös talouskasvun, kilpailukyvyn ja työpaikkojen luomisen lisäämiseksi. On näyttöä siitä, että T&K-investoinnit kiihdyttävät tuottavuutta ja siten myös kasvua. Jäsenvaltiot, jotka ovat jatkaneet investoimista tutkimukseen ja innovointiin, ovat selviytyneet tämänhetkisessä kriisissä paremmin kuin ne, jotka eivät ole. Innovaatiounionin poliittisen kehyksen luomisessa on edistytty hyvin, mutta on syytä nopeuttaa kansallisten tutkimus- ja innovaatiojärjestelmien kriittisiä ja rakenteellisia uudistuksia eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamiseksi. Analyysi Euroopan asemasta maailmantaloudessa antaa kirjavan kuvan:

  • Vaikka Euroopalla on maailmanluokan tieteellinen perusta, se joutuu kilpailemaan maailmanlaajuisesti osaamisesta, tutkimuksesta ja innovoinnista. Jäsenvaltioiden väliset erot tutkimus- ja innovaatiotuloksissa ovat kasvaneet niin, että vähemmän innovoivat maat jäävät yhä enemmän jälkeen innovatiivisimmista maista.

  • Yritysten T&K-menot ovat EU:ssa huomattavasti alhaisemmat kuin suurimmissa kilpailijamaissamme huolimatta siitä, että EU on edelleen houkutteleva kohde ulkomaisille suorille T&K-sijoituksille. Tämä kuvastaa suurelta osin eurooppalaisten yritysten pienempää kokoa ja perinteisempiä erikoistumismalleja. Voimme tehdä paljon nykyistä enemmän hyödyntääksemme EU:n tarjoamaa mittakaavaa. Kriisi on myös lyönyt leimansa julkisiin T&K-menoihin, sillä ne supistuivat vuonna 2011.

  • Vaikka Eurooppa on lujittanut johtoasemaansa vakiintuneilla tuotannonaloilla, se on jäänyt jälkeen keskeisillä ja nopeasti kasvavilla markkinoilla, jotka liittyvät esimerkiksi sellaiseen huipputeknologiaan, jolla puututaan yhteiskunnallisiin haasteisiin. Uudet yritykset kasvavat EU:ssa hitaammin kuin tärkeimmissä kilpailijamaissa, ja entistä harvemmat niistä kasvavat maailman suurimmiksi yrityksiksi.

On olemassa monia tapoja määritellä innovaatio ja on monia seikkoja ja keskeisiä indikaattoreita, joita on tarkasteltava. Keskustelun avaukseksi komissio on laatinut uuden innovaatioindikaattorin. Tämä on vastaus Eurooppa-neuvoston kokouksessa esitettyyn pyyntöön, ja se tarjoaa meille uuden tavan mitata innovoinnin kehitystä.

Komissio on korostanut, että kansallisia tutkimusjärjestelmiä on uudistettava pikaisesti niiden toiminnan tehostamiseksi ottaen samalla huomioon kunkin jäsenvaltion vahvuudet ja kansalliset erityispiirteet. Tällaiset uudistukset lisäävät niin ikään kilpailua ja yhteistyötä kaikkialla Euroopassa, ja ne ovat olennaisen tärkeitä, jotta eurooppalainen tutkimusalue saatetaan valmiiksi vuoteen 2014 mennessä.

Yhteinen lähestymistapa Euroopan unionin tasolla on välttämätön. Tämän vuoksi EU on onnistuneesti uudistanut ja yksinkertaistanut rahoitusvälinettä hyväksymällä tutkimuksen ja innovoinnin laajat strategiset puitteet (Horisontti 2020). Keskittymällä tutkimuksen huippuosaamiseen, teollisuuden johtoasemaan ja kilpailukykyyn sekä puuttumalla yhteiskunnallisiin haasteisiin odotamme tämän rahoitusvälineen vaikutuksen lisääntyvän merkittävästi. Ensimmäisessä vaiheessa komissio hyväksyi heinäkuussa kuusi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta ja neljä julkisen sektorin sisäistä kumppanuutta, jotka kaikki liittyvät tutkimukseen ja innovointiin. Näiden investointien arvo on yhteensä 22 miljardia euroa, ja niillä tuetaan EU:n kasvu- ja työllisyysstrategiaa. Ensimmäinen Horisontti 2020 ohjelmaan kuuluva työohjelma käynnistyy joulukuussa, ja se kattaa vuodet 2014–2015. Siinä investoidaan vielä 20 miljardia euroa lisää kasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn edistämiseen.

Olen vakuuttunut siitä, että EU:n pyrkimykset edistyä innovoinnissa sekä sähköisen viestinnän ja verkkopalvelujen sisämarkkinoilla tuottavat tulosta, kunhan ne ovat tarpeeksi kunnianhimoisia ja koordinoituja. Odotan mielenkiinnolla keskusteluja konkreettisista toimista, joilla voimme viedä politiikkaamme eteenpäin.

Kunnioittavasti

José Manuel BARROSO


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website