Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio

MEMO

Bryssel 26. syyskuuta 2013

Usein kysyttyä Euroopan kielistä

IP/13/875

Mitä ”monikielisyys” tarkoittaa?

  • tilannetta, jossa tietyllä maantieteellisellä alueella puhutaan useita kieliä,

  • henkilön kykyä hallita useita kieliä,

  • politiikkaa, joka edellyttää organisaation, yrityksen tai laitoksen käyttävän useampaa kuin yhtä kieltä sisäisessä ja/tai ulkoisessa viestinnässään.

Monikielisyys merkitsee Euroopassa näitä kaikkia.

Kieltenoppiminen ja kielellinen monimuotoisuus ovat tärkeimpiä painopisteitä EU:n uudessa, vuodet 2014–2020 kattavassa koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelmassa Erasmus+.

Mitkä ovat EU:n viralliset kielet?

Euroopan unionin toimielinten 24 virallista kieltä ovat bulgaria, englanti, espanja, hollanti, iiri, italia, kreikka, kroaatti, latvia, liettua, malta, portugali, puola, ranska, romania, ruotsi, saksa, slovakki, sloveeni, suomi, tanska, tšekki, unkari ja viro.

Kuka päättää EU:n viralliset kielet?

Euroopan unionin neuvosto, jossa kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat edustettuina, päättää siitä yksimielisesti. Ennen EU:hun liittymistään kukin uusi jäsenvaltio päättää, mitä kieltä se haluaa käyttää virallisena kielenään EU:ssa. Kaikkien jäsenvaltioiden on hyväksyttävä yksimielisesti neuvostossa myöhemmät muutokset – uuden virallisen kielen lisääminen tai olemassa olevan poistaminen.

Entä jäsenvaltioissa puhutut alueelliset kielet?

EU:n neuvosto (eli kaikki jäsenvaltiot) on päättänyt, että EU:n toimielimet voivat käyttää myös jäsenvaltion perustuslaissa vahvistettuja kieliä, vaikka ne eivät olisikaan EU:n virallisia kieliä. EU:n toimielimillä on sopimus Espanjan hallituksen kanssa katalaanin, baskin ja galegon käyttämisestä asiakirjoissa. Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen kanssa on samanlainen sopimus, joka koskee kymrin ja gaelin kielten käyttämistä. Kummassakin tapauksessa kyseisen jäsenvaltion hallitus teettää tarvittaessa käännökset omalla kustannuksellaan.

Tulkkausta baskista, katalaanin/valencian/baleaarin kielistä ja galegosta (mutta ei niihin päin) tarjotaan pyynnöstä tietyissä neuvoston kokouksissa, joissa on läsnä alueiden edustajia, sekä alueiden komitean ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean täysistunnoissa. Espanjan alueellisten kielten käyttämistä komission kokouksissa ei ole suunnitteilla. Tällaista tulkkausta pyytävä jäsenvaltio vastaa kaikista kustannuksista. Walesin ja Skotlannin viranomaiset ovat sopineet samanlaisesta järjestelystä.

Miksi Euroopan komissio edistää monikielisyyttä?

Koska se haluaa 1) edistää kulttuurien välistä vuoropuhelua ja yhä osallistavampaa yhteiskuntaa; 2) myötävaikuttaa siihen, että kaikkien 28 jäsenvaltion kansalaiset tuntisivat itsensä EU:n kansalaisiksi; 3) järjestää nuorille tilaisuuksia opiskella ja työskennellä ulkomailla ja 4) avata maailmanmarkkinoilla kilpaileville EU:n yrityksille uusia markkinoita.

Mikä on lyhyesti EU:n kielipolitiikan tavoite?

EU:n kielipolitiikalla pyritään suojaamaan kielellistä monimuotoisuutta ja lisäämään kielten osaamista kulttuurisen identiteetin ja sosiaalisen integraation edistämiseksi sekä siksi, että monikieliset kansalaiset pystyvät hyödyntämään paremmin yhteismarkkinoiden tarjoamia koulutus- ja työskentelymahdollisuuksia.

Tavoitteena on Eurooppa, jossa jokaiselle opetetaan jo lapsuudesta alkaen äidinkielen lisäksi vähintään kahta kieltä. EU:n valtioiden ja hallitusten päämiehet sopivat tästä ”äidinkieli + 2” -tavoitteesta Barcelonan huippukokouksessa maaliskuussa 2002.

Paljonko Euroopan toimielinten monikielisyys maksaa?

Kaikkien EU-toimielinten (Euroopan komission, Euroopan parlamentin, neuvoston, Euroopan unionin tuomioistuimen, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja alueiden komitean) vuotuiset käännös- ja tulkkauskulut ovat yhteensä noin miljardi euroa. Niiden osuus EU:n budjetista on alle 1 prosentti eli hiukan yli 2 euroa kansalaista kohden. Euroopan komission henkilöstöön kuuluu noin 3 000 kääntäjää ja tulkkia.

Suojeleeko EU-lainsäädäntö kielten käyttöä?

Kieliä koskevat oikeudet ja velvollisuudet on kirjattu EU-lainsäädäntöön. EU:n perussopimuksessa (3 artiklassa) ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa (21 ja 22 artiklassa) kielletään kieleen perustuva syrjintä ja todetaan, että unioni kunnioittaa kielellistä monimuotoisuutta.

Vuonna 1958 annetussa yhteisön ensimmäisessä asetuksessa vaaditaan, että yhteisön toimielinten on käännettävä lainsäädäntö kaikille virallisille EU-kielille ja vastattava kansalaisten kysymyksiin samalla kielellä kuin kysymys on esitetty (asetuksen 2 artikla sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 20 ja 24 artiklat).

Aikooko EU vähentää virallisten kielten määrää?

Ei, koska nykyinen järjestelmä palvelee demokratiaa ja edistää avoimuutta. Yksikään jäsenvaltio ei ole valmis luopumaan omasta kielestään, ja ehdokasmaat haluavat lisätä omansa virallisten kielten luetteloon.

Voisiko yksi yhteinen kieli olla ratkaisu?

Aina joskus ehdotetaan, että EU:n pitäisi ottaa latina tai esperanto käyttöön yhdeksi yleiseurooppalaiseksi kieleksi. Koska lähes kaikkien olisi kuitenkin opeteltava kyseinen kieli aivan alusta alkaen, tämä ratkaisu olisi kaikille työläs eikä kovinkaan käyttökelpoinen suhteissa muuhun maailmaan. Opettajien kouluttaminen ja uuden kielen opettaminen lähes 500 miljoonalle eurooppalaiselle veisi myös paljon aikaa ja resursseja. Ajatus siitä, että yksi yhteinen kieli voisi olla ratkaisu kaikkiin kielellisiin tarpeisiin, on liian yksinkertaistettu. Siksi Euroopan komissio on sitoutunut monikielisyyden tukemiseen ja monimuotoisuuden edistämiseen yhdenmukaisuuden sijasta.

Mikä on kääntämisen ja tulkkauksen tehtävä?

Euroopan unionin käännös- ja tulkkauspalvelujen tehtävänä on tukea ja vahvistaa monikielisyyttä Euroopan unionissa ja edesauttaa unionin toimintalinjojen tuomista lähemmäksi kansalaisia. EU:n avoimuus, legitiimiys ja tehokkuus edellyttävät, että kansalaisille tiedotetaan heidän EU-lainsäädännön mukaisista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan ja heidän kanssaan kommunikoidaan heidän omalla kielellään.

Käännetäänkö jokainen EU-asiakirja kaikille virallisille kielille?

Ei käännetä. Asiakirjat kääntämiselle on vahvistettu tärkeysjärjestys, joka riippuu niiden kohdeyleisöstä ja käyttötarkoituksesta. Lainsäädäntö ja yleisen edun kannalta tärkeät asiakirjat tuotetaan kaikilla 24 virallisella kielellä. Muut asiakirjat (esim. jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa käyty kirjeenvaihto ja yksityishenkilöille tai yhteisöille osoitetut päätökset) käännetään ainoastaan tarvittaville kielille.

Euroopan komissio käyttää sisäisessä toiminnassaan kolmea työkieltä: englantia, ranskaa ja saksaa.

Entä verkkosivut?

Internet on yhä tärkeämpi kanava tiedotettaessa kansalaisille, mitä EU tekee ja mitä hyötyjä se heille tuottaa. Komission verkkosivujen jokaisen sivun kääntämiseen kaikille virallisille kielille ei ole oikeudellista velvoitetta, mutta komissio antaa verkkosivuillaan mahdollisimman paljon tietoa mahdollisimman monella kielellä.

Mikä kieli on tärkein?

Kaikki kielet ovat yhtä tärkeitä. EU-kielistä äidinkielenä puhutaan EU:ssa eniten saksaa, mutta sitä ei käytetä laajalti muualla kuin Saksassa ja Itävallassa. EU-kielistä puhutaan äidinkielenä koko maailmassa eniten englantia ja espanjaa, mutta useimmat niiden puhujista eivät asu Euroopassa. Ranska on virallinen kieli tai yksi virallisista kielistä kolmessa jäsenvaltiossa (Belgiassa, Ranskassa ja Luxemburgissa). Sitä puhutaan eri puolilla maailmaa ja opetetaan monissa kouluissa EU:ssa, mutta se on huomattavasti tutumpi Euroopan etelä- ja länsiosissa kuin pohjois- ja itäosissa. Englanti on yleisin ensimmäinen vieras kieli EU:ssa. Viimeaikaiset tutkimukset kuitenkin osoittavat, että vielä nykyäänkin vain alle puolet EU:n kansalaisista osaa sitä tarpeeksi hyvin pystyäkseen kommunikoimaan sillä.

Mitä minä hyödyn kielten oppimisesta?

Työttömyyden kasvaessa kyky käyttää ja ymmärtää vieraita kieliä on valttikortti itsensä kehittämisen, työllistyvyyden ja yritysten kilpailukyvyn kannalta. Vieraan kielen ymmärtäminen auttaa myös tutustumaan erilaisiin kulttuureihin ja lisää keskinäistä ymmärrystä.

Miksi kielet ovat tärkeitä liike-elämässä?

Koska on hyödyllistä osata asiakkaansa kieltä. Euroopan komissio teetti vuonna 2006 tutkimuksen, jossa arvioitiin kielitaidon puutteesta aiheutuvia kustannuksia EU:ssa toimiville yrityksille. Tulokset viittaavat siihen, että tuhansilta eurooppalaisilta yrityksiltä jää hyviä sopimuksia tekemättä ja mahdollisuuksia käyttämättä kielitaidon puutteen vuoksi. Tutkimuksessa arvioitiin, että 11 prosenttia EU:n vientiä harjoittavista pk-yrityksistä (945 000 yritystä) saattaa menettää liiketoimintamahdollisuuksia viestintäongelmien takia.

Mitä eurooppalaiset ajattelevat kieltenoppimisesta?

Vuonna 2012 tehdyn Eurobarometri-kyselytutkimuksen mukaan lähes yhdeksän kymmenestä EU-kansalaisesta on sitä mieltä, että vieraiden kielten osaaminen on erittäin hyödyllistä, ja 98 prosenttia katsoo, että kielitaito on heidän lastensa tulevaisuuden kannalta tärkeä taito. Eurooppalaiset ovat hyvin tietoisia monikielisyyden eduista: 72 prosenttia pitää tavoitetta hyvänä asiana, ja 77 prosenttia katsoo, että tavoitteen tulisi olla politiikan painopiste, 53 prosenttia käyttää vieraita kieliä työssään, ja 45 prosenttia on sitä mieltä, että he ovat saaneet kielitaitonsa ansiosta paremman työpaikan omassa maassaan.

Kuinka hyvin eurooppalaiset osaavat kieliä?

EU:n monikielisin maa on Luxemburg, jossa 99 prosenttia kansalaisista hallitsee vähintään yhden vieraan kielen. Niiden eurooppalaisten määrä, jotka sanovat osaavansa viestiä vieraalla kielellä, on laskenut hieman (56 prosentista 54 prosenttiin). Teini-ikäisten oppilaiden keskuudessa 14:ssä Euroopan maassa tehdyt testit osoittavat, että ensimmäistä opiskelemaansa vierasta kieltä osaa hyvin vain 42 prosenttia oppilaista ja toista vain 25 prosenttia. Huomattava määrä – ensimmäisen vieraan kielen osalta 14 prosenttia ja toisen vieraan kielen osalta 20 prosenttia – ei saavuta edes ”peruskäyttäjän” tasoa.

Ensimmäistä opiskelemaansa vierasta kieltä hyvin osaavien osuus vaihteli Maltan ja Ruotsin 82 prosentista (näissä maissa ensimmäinen vieras kieli on englanti) Ranskan 14 prosenttiin (vieraana kielenä englanti) ja Yhdistyneen kuningaskunnan 9 prosenttiin (vieraana kielenä ranska). Internet on kannustanut ihmisiä laajentamaan passiivista vieraan kielen taitoaan eli lukutaitoa ja kuullun ymmärtämistä. Vieraita kieliä internetissä (esimerkiksi sosiaalisessa mediassa) säännöllisesti käyttävien eurooppalaisten osuus on noussut 10 prosenttiyksiköllä 26 prosentista 36 prosenttiin.


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website