Navigation path

Left navigation

Additional tools

Komissiolta lainsäädäntöehdotukset Euroopan yhteenliittämiseksi

European Commission - MEMO/13/779   11/09/2013

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO HR

Euroopan komissio

Muistio

Bryssel, 11 päivänä syyskuuta 2013

Komissiolta lainsäädäntöehdotukset Euroopan yhteenliittämiseksi

Komissio antoi tänään joukon merkittäviä lainsäädäntöehdotuksia, joilla pyritään luomaan televiestinnän sisämarkkinat ja verkottamaan Eurooppa nykyistä paremmin.

Euroopan yhteenliittämisessä on kyse: nopeammista tietoliikenneyhteyksistä, liiketoiminnan helpottamisesta, arjen sujuvoittamisesta ja valmistautumisesta tulevaisuuteen.

Ehdotuksilla pyritään tukemaan sisämarkkinoita ja verkon neutraliteettia ja samalla poistamaan verkkovierailumaksut ja vähentämään byrokratiaa.

1. Yleiskatsaus

Miksi uudistukset ovat tärkeitä kasvun kannalta?

Euroopassa tarvitaan kipeästi uusia kasvun ja innovaatioiden lähteitä. . Koska kilpailukyky edellyttää nykyään millä tahansa talouden sektorilla hyviä tietoliikenneyhteyksiä, ratkaisu löytyy digitaaliteknologian ja tieto- ja viestintätekniikan (jonka ansiota on puolet tuottavuutemme kasvusta) hyödyntämisestä sisämarkkinoilla, joilla on korvaamaton merkitys Euroopan taloudelle. Meillä ei ole varaa linnoittautua 28 kansalliseen markkinaan; jos näin jatketaan, emme kykene tarjoamaan digitaalitaloudelle sen tarvitsemia raaka-aineita: tietoliikenneyhteyksiä ja mittakaavaetuja.

Saadessaan mahdollisuuden digitaalinen ekosysteemi kasvaa nopeasti (nopeammin kuin Kiinan talous) ja luo työpaikkoja (sovelluskehityksessä 794 000 työpaikkaa vain viiden vuoden aikana, samalla kun muu talous oli taantumassa); se aikaansaa innovaatioita ja liiketoimintaa koko taloudessa parantamalla tuottavuutta ja tehokkuutta ja kasvattamalla tulovirtoja. Tällaisen digitaalisen ekosysteemin puuttuva kivijalka ovat televiestinnän sisämarkkinat, jotka kasvattaisivat toteutuessaan BKT:tä lähes prosentilla joka vuosi (lähtötilanne 2010).

Ja työllisyyden ja kuluttajien kannalta?

Eurooppalaiset kamppailevat talouskriisin kourissa. On olennaisen tärkeää hyödyntää kaikki mahdollisuudet luoda työpaikkoja, ja mikään sektori ei tarjoa parempaa tilaisuutta parantaa (erityisesti nuorten) työllisyyttä kuin digitaaliala. On myös välttämätöntä, että kansalaisilla on täysi pääsy hyvin tärkeänä pitämäänsä internetiin ja että heitä suojellaan kohtuuttomilta lisämaksuilta ja käytänteiltä, kuten perusteettomilta verkkovierailukustannuksilta ja epäselviltä sopimusehdoilta.

EU:n teollinen ja maailmanlaajuinen johtoasema?

Maailmalla katseet kääntyivät Eurooppaan ollessamme 90-luvun alussa kattavan matkaviestinnän (GSM) edelläkävijöitä, mutta nyt on usein niin, että teollisuudellamme ei ole etunaan kotimarkkinoita, joille myydä (esim. 4G-teknologian tapauksessa), kuluttajat eivät pääse hyötymään viimeisimmistä parannuksista ja kuluttajalaitteille ei ole tarjolla niiden uusimpien ominaisuuksien edellyttämiä verkkoja. Nämä ongelmat vahingoittavat kaikkia toimialoja ja riistävät Euroopalta sen kipeästi tarvitsemia työpaikkoja. EU:n yritykset eivät ole globaaleja internet-toimijoita. Lagosissa on 4G-mobiiliverkko, Brysselissä ei.

Euroopalla on edelleen globaalia tieto- ja viestintätekniikkateollisuutta esimerkiksi elektroniikassa, robotiikassa ja televiestintälaitteistoissa. Se on kyennyt innovointiin terveydenhuollon sovelluksissa, älykkäiden kaupunkien teknologioissa, sähköisissä viranomaispalveluissa ja avoimen datan sovelluksissa. Pirstaleiset markkinat eivät kuitenkaan pärjää globaalissa kilpailussa. Ainoastaan televiestinnän sisämarkkinoiden avulla koko digitaalinen ekosysteemi kykenee kehittymään dynaamisemmaksi ja palauttamaan johtoasemansa maailmalla.

Mitä komissio ehdottaa?

Komissio on ehdottanut nykyiseen sääntelyjärjestelmään lainsäädäntömuutoksia, joilla vietäisiin käytäntöön kaksi EU:n perussopimuksen keskeistä periaatetta, jotka ovat vapaus tarjota ja vapaus kuluttaa (digitaalisia) palveluja missä tahansa EU:n alueella.

Ehdotuksessa tähän päästään niin, että telesektori viedään kunnolla internet-aikakaudelle (kannustimia uusille liiketoimintamalleille ja investoinneille) ja poistetaan pullonkaulat ja esteet, jotta Euroopan 28:sta kansallisesta telemarkkinasta muodostetaan sisämarkkinat (käyttäen perustana vuoden 2009 televiestinnän puitedirektiiviä ja yli 26 vuoden pyrkimyksiä näiden sisämarkkinoiden luomiseksi). Ehdotus muodostaa kokonaispaketin, ei vaihtoehtovalikoimaa, jotta voidaan varmistaa, että kaikki sidosryhmät ovat nettohyötyjiä.

Mitä ehdotus sisältää?

  • Yritystoiminnan sääntely yksinkertaistuu ja vähenee.

  • Taajuuksien jakamista koordinoidaan paremmin – näin saadaan käyttöön enemmän langattomia laajakaistayhteyksiä ja enemmän 4G-verkkoja, ja markkinoille tulee integroiduissa verkoissa EU:n laajuisesti toimivia mobiilioperaattoreita.

  • Alan tukkutuotteet vakioidaan: tämä lisää kilpailua yhä useampien yritysten välillä.

  • Internetin avoimuutta suojellaan: verkon neutraliteetti, innovoinnin vapaus ja kuluttajien oikeudet taataan.

  • Verkkovierailumaksut poistetaan markkinoilta "keppi ja porkkana" -mallilla viimeistään vuoteen 2016 mennessä.

  • Kuluttajansuoja: liittymäsopimuksista selkeitä, tiedoista vertailukelpoisia ja kuluttajille paremmat oikeudet vaihdettaessa palveluntarjoajaa tai liittymäsopimusta.

    Mitä ehdotus ei sisällä?

  • Ei yhtä yhteistä telealan sääntelyviranomaista.

  • Ei eurotariffia laskevan liikenteen ns. kohdeverkkomaksuille.

  • Ei muutoksia sähköisten viestintäpalvelujen tarjoajan määritelmään.

  • Ei yleiseurooppalaista taajuuksien käyttölupaa.

  • Ei eriytettyjen internet-liityntätuotteiden kieltoa.

Miksi ehdotus on tärkeä?

Televerkot ovat laajemman digitaalitalouden perusta. Nykyään kaikki toimialat ovat riippuvaisia tietoliikenneyhteyksistä. Tämä tarkoittaa, että nykyisellään teleala jarruttaa muun talouden kehitystä.

Verkot ovat useimmille eurooppalaisille liian hitaita, epäluotettavia ja turvattomia; teleyritykset ovat usein hyvin velkaisia, jolloin niiden on vaikea investoida parannuksiin. Meidän on luotava toimialalle uudet edellytykset niin, että se mahdollistaa paremman tuottavuuden, työllisyyden ja kasvun.

Aluksi alalle on luotava sisämarkkinat (vuotuinen 0,9 prosentin lisäys BKT:hen). Kyseessä on lähivuosien suurin yksittäinen EU:n laajuinen makrotaloudellinen elvytysmahdollisuus.

Yli neljä yritystä kymmenestä ilmoittaa olevansa tyytymätön tietoliikenneyhteyksiinsä. Yritykset pitävät palveluja huonoina ja nopeuksia liian alhaisina. Tämä haittaa niiden kilpailukykyä. Kuluttajat ovat kyllästyneitä kohtuuttomiin maksuihin, sekavaan tiedottamiseen ja toimimattomiin laitteisiin. Tämän lainsäädäntöpaketin läpiviemisessä on kyse EU:n poliittisesta uskottavuudesta.

Hidastelu ja odottaminen haittaa kaikkia, eikä ole takeita siitä, että myöhemmin päästäisiin poliittiseen yhteisymmärrykseen ratkaisusta, jossa tarvittavat muutokset tehtäisiin kertarysäyksellä. Meidän on toimittava nyt, jotta muut taloudet eivät pääse karkaamaan johtoon mahdollisuuksissa käyttää kulloinkin tarvittavia verkkosisältöjä ja sovelluksia ja jotta teleyrityksemme eivät pääse aiheuttamaan laajempaa haittaa jatkuvan heikentymisensä tai jopa konkurssien kautta.

Mihin ehdotus perustuu?

Vuoden 2013 keväällä kokoontunut Eurooppa-neuvosto kehotti päätelmissään komissiota ehdottamaan riittävän ajoissa ennen lokakuun Eurooppa-neuvostoa "konkreettisia toimenpiteitä tieto- ja viestintätekniikan sisämarkkinoiden toteuttamiseksi mahdollisimman pian". Näitä ehdotuksia valmisteltaessa on kolmen vuoden aikana järjestetty lukuisia kuulemisia, yleisötapahtumia ja yksityisiä kokouksia, muun muassa kesäkuussa kaksi mittavaa konferenssia, joissa oli yhteensä yli 1000 osallistujaa.

2. EU:n teleala on vaikeuksissa

Kysynnän (erityisesti datapalvelujen kysynnän) kasvu on ollut valtavaa EU:n televiestintäsäännöstön viime uudistuksen jälkeen (IP/11/622), mutta tätä kasvua ei ole kyetty hyödyntämään taloudellisesti. Tulot vähenevät reaalimääräisesti (-2,2 prosenttia vuonna 2011 ja -1,1 vuonna 2012) ja suhteessa Yhdysvaltoihin, Aasiaan ja muihin markkinoihin. Markkina-arvo on laskenut 22 prosenttia vuodesta 2011. Lisäksi Euroopan entisten televiestintämonopolien nettoinvestointiaste on käytännöllisesti katsoen nolla ja ne ovat tässä jäljessä kilpailijoitaan (lähde: HSBC). Langattomaan teknologiaan on vuodesta 2002 investoitu puolet siitä mitä Yhdysvalloissa/Kanadassa.

Useat operaattorit ovat hyvin velkaantuneita velan ollessa jopa kolminkertainen yrityksen pörssiarvoon verrattuna (Telecom Italia) tai jopa yli 30 miljardia euroa (Telefonica). Telealan alisuoriutuminen jarruttaa muuta taloutta. Erityisesti se aiheuttaa vahinkoa laitevalmistajien, internet-yrittäjien, autonvalmistajien, esineiden välisen tiedonsiirron kehittäjien, tukkukaupan, vähittäiskaupan ja logistiikan toimijoiden, terveydenhuoltoalan ja luovan teollisuuden piirissä.

Miten tähän on tultu?

  • Teleala on ollut hidas uudistumaan (esim. reagointi Skypeen ja datavallankumoukseen, luopuminen verkkovierailumaksujen kaltaisista lypsylehmistä).

  • Kulttuuri- ja sääntelyerojen vuoksi Eurooppaa ei pidetä alueena, jolla kannattaa aloittaa tai kasvattaa globaalia internet-liiketoimintaa (verrattuna Piilaaksoon).

  • Euroopan markkinoiden pirstaleisuus ja sääntely kansallisten rajojen mukaan estää tehokkuus- ja mittakaavaedut.

  • Valtioiden taajuushuutokaupoissa harjoittama lyhytnäköinen rahastus söi monilta teleyhtiöiltä valtavia summia, jotka olivat pois verkkoinvestoinneista.

  • Yritykset eivät voi saada käyttöönsä keskeisen tärkeitä "raaka-aineita", kuten internet-kapasiteettia tai yhdenmukaistettujen taajuuksien käyttölupia johdonmukaisin ja kilpailukykyisin ehdoin yksittäiseltä palveluntarjoajalta useissa jäsenvaltioissa samalla kertaa (koska meillä ei vielä ole tällaisten "raaka-aineiden" yhteismarkkinoita).

Hajanaisuutta Euroopan markkinoilla

  1. Toimilupamaksut vaihtelevat 0:sta 3000 euroon.

  2. Joissain maissa määrätään jopa kirjasintyyli, jota kuluttajasopimuksissa on käytettävä.

  3. Toimiluvan hallussapitoon liittyvät hallinnolliset maksut vaihtelevat 5000 eurosta 15 000 euroon. Puheluminuutista saatavat tulot vaihtelevat EU-maiden välillä 774 prosenttia.

  4. Taajuuksien käyttölupien hinta on joissain tapauksissa jopa 50-kertainen toiseen maahan verrattuna (2600 GHz taajuusalue).

  5. Kupariverkon yhteyksien tukkuvuokra, jota verkon omistajat voivat periä kilpailijoiltaan vaihtelee 4 eurosta 14 euroon kuukaudessa (333 prosentin ero).

  6. Laajakaistayhteyksien tukkumarkkinoita säännellään eri periaattein käytännöllisesti katsoen jokaisessa jäsenvaltiossa.

  7. Kansainvälisten matkapuhelujen minuuttihinnat vaihtelevat EU:ssa 0,35 eurosta 1,19 euroon.

3. Luodaan pysyviä työpaikkoja

Verkotettu Eurooppa luo perustan kestäville hyväpalkkaisille työpaikoille

ONGELMAT: Työttömyysluvut ovat aivan liian korkeita. Eurooppa on keskellä digitaalista siirtymäkautta. Uusia digitaaliajan työllistymismahdollisuuksia on miljoonia – ennusteiden mukaan vuonna 2015 osaamisvajeen vuoksi kirjaimellisesti miljoona täyttämätöntä työpaikkaa. Työpaikkoja syntyy myös vielä kesken olevista välttämättömistä uudistuksista.

Tällä hetkellä digitaalitaloudesta riippuvaiset yritykset kokevat laajentumisen, investoimisen ja uusien työntekijöiden palkkaamisen vaikeaksi. Koska verkkoihin ei investoida tarpeeksi, niiden liitännäisalat (esim. sovelluskehitys ja laitevalmistus) eivät saavuta täyttä potentiaaliaan, eivätkä luo kysyntää paremmille verkoille. Tämä kierre on katkaistava.

TARJOTUT RATKAISUT

  1. Tehdään digitaalisektorista, jolla työvoima on yleensä hyvin nuorta, työllistämistoimien ykköskohde pyrittäessä lievittämään nuorisotyöttömyyttä Euroopassa.

  2. Autetaan uusyrityksiä kasvamaan tarjoamalla niille alusta saakka maailman suurimmat kotimarkkinat (esimerkiksi Ranskassa nuoret teknologiayritykset onnistuivat poliittisen kädenväännön jälkeen lisäämään työpaikkoja 24 prosentilla vuonna 2012).

  3. Tuetaan työvoiman muutoksia teleyrityksissä, jotka eivät vielä ole sopeutuneet uusiin digitaalisiin datavetoisiin liiketoimintamalleihin.

  4. Komissio on perustanut ns. suuren koalition edistämään digitaalitaitoja ja työllisyyttä. Tehdään sen puitteissa yritysten kanssa yhteistyötä työntekijöiden kouluttamiseksi ja koko digitaalisen ekosysteemin parantamiseksi.

VAIKUTUKSIA JA ESIMERKKEJÄ

  1. Sovelluskehityksen alalle on viiden viime vuoden aikana syntynyt 794 000 uutta työpaikkaa, joista lähes 600 000 suoraan sovelluskehitysyrityksiin. Tähän päästään ympäristössä, jossa ei ole kansallisia rajoja.

  2. Tällaiset toimialat tarvitsevat hyviä verkkoja. Analysys Masonin ja Tech4i2:n (2013) mukaan jo "maltillinen" tuki nopean laajakaistainfrastruktuurin rakentamiselle loisi todennäköisesti 447 000 uutta työpaikkaa ensimmäisen kolmen vuoden aikana ja myöhemmin lisää.

  3. Teletoimialan kannalta: Todelliset televiestinnän sisämarkkinat tukisivat kasvua ja hillitsisivät teletoimialan työvoiman 10 prosentin odotettua supistumista lähivuosina.

  4. Muiden toimialojen kannalta: Pilvipalvelutoiminta voi kunnolla onnistua vain EU:n tai suuremmassa mittakaavassa ja sen kysyntä kasvattaa edelleen investointeja parempiin verkkoihin. Pilvipalvelut ovat läpilyöntiteknologia, joka toimii supernopeiden laajakaistayhteyksien kehityksen veturina. Standardoidut tuotantohyödykkeet, suuremmat markkinat, nykyistä vähäisemmät markkinavääristymät (kuten tiettyjen palvelumuotojen estot) ja työvoiman paremmat digitaalitaidot tekevät uusien työpaikkojen luomisen helpommaksi esimerkiksi pilvipalveluntarjoajien kaltaisille yrityksille.

Komission varapuheenjohtaja Neelie Kroes: "Jokainen päivä ilman televiestinnän sisämarkkinoita lisää työttömyyttä ja erityisesti nuorisotyöttömyyttä."

4. Yrityksille vähemmän byrokratiaa

#1 Yhteinen EU-valtuutus

ONGELMA: Ei ole olemassa yleiseurooppalaisia kiinteän verkon teleoperaattoreita tai matkaviestinoperaattoreita. Teoriassa on mahdollista toimia kaikissa jäsenvaltiossa, mutta näin ei nykyisellään tehdä, koska nykyjärjestelmä ei toimi. Yrityksen on täytettävä erilaiset rekisteröitymisvaatimukset jokaisessa jäsenvaltiossa jossa palveluja on tarkoitus tarjota. Operaattoreille aiheutuu lisäkustannuksia ja aikaa tuhraantuu erilaisten ja epäjohdonmukaisten kansallisten sääntöjen vuoksi. Myös sääntöjen erilaiset tulkinnat johtavat erilaisiin markkinaolosuhteisiin.

TARJOTUT RATKAISUT

  1. Opitaan ja kopioidaan ratkaisuja muilta EU:n sisämarkkinoiden osa-alueilta (esim. pankkitoiminta) tarjoamalla operaattoreille mahdollisuus toimia kaikissa maissa yhteisen EU-valtuutuksen pohjalta ja hoitaa kaikki toimilupakysymykset yhden ja saman viranomaisen kanssa.

  2. Varmistetaan EU:n laajuinen oikeusvarmuus ja oikeus tasapuoliseen sääntelyyn.

VAIKUTUKSET

  1. Useampi yritys toimii helposti rajojen yli.

  2. Yritysten kannalta: Matalampi markkinoilletulokynnys uusille yrityksille, alhaisemmat palveluntarjontakustannukset ja uusia mahdollisuuksia laajentaa toimintaa muihin EU-maihin.

  3. Kuluttajien kannalta: Uutta palvelutarjontaa uusilta kilpailevilta yrityksiltä.

  4. Tulevaisuuden kannalta: Todellinen perusta laajemmille digitaalisille sisämarkkinoille Euroopassa.

Varapuheenjohtaja Neelie Kroes: "Oikeus toimia kaikkialla ei toteudu, ellei sitä voida valvoa. Paras tapa oikeuden toteutumisen varmistamiseksi on yhteinen valtuutus, koska se toimii oikeuden takeena. Tämä auttaa tulevia yrityksiä, mutta myös jo olemassa olevia".

#2 Uudet kriteerit markkinoiden sääntelyyn

ONGELMAT: Kansalliset sääntelyviranomaiset ylisääntelevät tai alisääntelevät tiettyjä televiestinnän (ali-)markkinoita, jotka ne myös määrittelevät eri tavoin.

TARJOTUT RATKAISUT

Vahvistetaan asetukseen sisällyttämällä jo vakiintunutta "kolmen kriteerin testiä", jota komissio soveltaa sääntelyä edellyttäviin markkinoihin, jotka yksilöidään komission suosituksessa merkityksellisistä markkinoista. Kansallisten sääntelyviranomaisten on sovellettava näitä kriteerejä, jos ne aikovat säännellä suositukseen sisältymättömiä markkinoita. Tämä olisi nyt laillisesti sitova vaatimus.

  1. Sääntely edellyttäisi siis kolmen kriteerin täyttymistä:

  • markkinoille tulolle on suuria ja pysyväisluonteisia rakenteellisia, oikeudellisia tai sääntelyllisiä esteitä;

  • markkinarakenne ei ole omiaan johtamaan todelliseen kilpailuun merkityksellisellä aikavälillä, kun otetaan huomioon markkinoilletulon esteiden taustalla oleva infrastruktuuripohjaisen ja muun kilpailun tila;

  • pelkän kilpailuoikeuden soveltaminen ei riitä korjaamaan todettua markkinaongelmaa tai -ongelmia.

  1. Kansallisten sääntelyviranomaisten olisi otettava huomioon kaikenlaiset kilpailupaineet (myös ns. OTT-toimijoiden (Over The Top) taholta).

VAIKUTUKSET

  1. Yritysten kannalta: Kevyempää sääntelyä, joka on johdonmukaista useimpien muiden markkinoiden kanssa.

  2. Kuluttajien kannalta: Johdonmukaisempi suoja silloin, kun vakiintuneilla yrityksillä on määräävä asema.

  3. Tulevaisuuden kannalta: Telemarkkinoiden normalisoituminen (eli telemarkkinoista tulee muiden markkinoiden kaltaisia markkinoita, joilla yritykset kilpailevat ja kuluttajilla on valinnanvaraa).

Varapuheenjohtaja Neelie Kroes: "Haluamme vähentää byrokratiaa osana telealan normalisointia. Operaattorien ei pitäisi kohdata kansallista mielivaltaa tai epäjohdonmukaisuuksia".

#3 "Artikla 7" -veto-oikeus korjaavien toimenpiteiden suhteen

ONGELMAT: Kansalliset telealan sääntelyviranomaiset soveltavat EU-sääntöjä epäjohdonmukaisesti tai sääntelevät tarpeettomasti, mikä aiheuttaa epävarmuutta teleyrityksille.

TARJOTUT RATKAISUT

  1. Varmistetaan johdonmukaisuus antamalla komissiolle mahdollisuus käyttää veto-oikeutta korjaavia toimenpiteitä koskevien kansallisten päätösten suhteen.

VAIKUTUKSET

  1. Yritysten kannalta: Komission veto-oikeus lopettaa liiallisen sääntelyn.

  2. Kuluttajien kannalta: Parempi johdonmukaisuus auttaa eurooppalaisia palveluntarjoajia ja antaa niille varmuutta tuoda tarjolle laajempi valikoima kiinnostavia uusia kuluttajapalveluja.

  3. Tulevaisuuden kannalta: Olennainen tekijä telemarkkinoiden normalisoinnin kannalta.

Varapuheenjohtaja Neelie Kroes: "Tavoitteena on tehdä telesektorista asteittain "normaali" talouden ala, jolla on rajallisesti ennakkosääntelyä painopisteen siirtyessä jälkikäteen tehtäviin tarkastuksiin."

5. Tukkutason tuotteiden helpompi saatavuus

Yhteenliitetyssä Euroopassa on helposti saatavilla kiinteiden verkkojen tukkutason tuotantohyödykkeitä

(mobiiliverkoissa keskeinen tuotantohyödyke ovat radiotaajuudet)

ONGELMAT: Yritysten välisillä markkinoilla (jotka muodostavat noin puolet EU:n telemarkkinoista) on ongelmana tukkutuotteiden ja verkonkäyttöoikeuksien epäjohdonmukainen määrittely, jolloin niiden mahdollista kysyntää ei saada hyödynnettyä.

Kuluttajille suunnatun laajakaistan markkinoille tulevia uusia yrityksiä haittaavat suuret erot säännellyissä käyttöoikeustuotteissa, jolloin useammissa jäsenvaltioissa ei voida käyttää samoja liiketoimintamalleja ja teknisiä ratkaisuja.

TARJOTUT RATKAISUT

  1. Silloin kun määräävässä asemassa olevia huomattavan markkinavoiman operaattoreita velvoitetaan tarjoamaan kilpailijoille verkkojensa virtuaalista käyttöoikeutta, sekä vuokraajaan että vuokralle ottajaan olisi sovellettava yhdenmukaistettuja ehtoja ja ominaisuusvaatimuksia koko EU:ssa.

  2. Operaattorien kaupallisin ehdoin neuvottelemiin palvelunlaatutakeisiin olisi sovellettava yhteisiä kriteerejä.

VAIKUTUKSET

  1. Teletoimialan kannalta: Helpompi laajentaa toimintaa muille eurooppalaisille markkinoille.

  2. Muiden toimialojen kannalta: Keskeisen tärkeää myös muille aloille, kuten sähköisen terveydenhuollon palveluntarjoajille, pilvipalvelujen tarjoajille, videoneuvotteluyrityksille – tämän myötä ne voivat taata sopimus- ja palvelutasovelvoitteidensa täyttymisen.

Varapuheenjohtaja Neelie Kroes: "Eurooppalaiset vakioidut virtuaalikäyttöoikeustuotteet, joissa palveluntaso on taattu, auttavat laajentamaan yritysten välisiä markkinoita. Uudet velvollisuudet pikemminkin korvaavat kansallisia velvoitteita kuin tulevat niiden lisäksi."

6. Radiotaajuudet ja 4G

Yhteenliitetyssä Euroopassa lisää taajuuksia langattomalle laajakaistalle

ONGELMAT

  1. Euroopassa vallitsee taajuuksien suhteen sekamelska, joka koostuu lukemattomista epämääräisistä ja erilaisista säännöistä, hinnoittelutavoista ja aikataulutuksista. Tämän vuoksi on mahdotonta toteuttaa yleiseurooppalaisia mobiililiiketoiminnan strategioita.

  2. Taajuuksien jakaminen käyttäjille on suurimmalta osaltaan hajanaista ja jäsenvaltiot eivät täytä taajuuksien käyttölupien myöntämiseen liittyviä velvollisuuksiaan.

  3. Vain 5 jäsenvaltiota 28:sta on osoittanut käyttöön kaikki EU:n tasolla mobiililaajakaistalle yhdenmukaistetut 1025 megahertsiä, jotka oli määrä jakaa käyttäjille vuoden 2012 loppuun mennessä.

  4. Vain 12 jäsenvaltiota on vapauttanut operaattorien käyttöön 800 MHz taajuusalueen, joka on kaikkein tärkeimmässä asemassa 4G LTE -verkkojen kehityksen kannalta ja ulotettaessa laajakaistayhteyksiä syrjäseuduille.

TARJOTUT RATKAISUT

  1. Yhdenmukaistetaan taajuuksien vapauttamisen aikataulu ja yhdenmukaistetaan taajuuksien käyttölupien voimassaoloaika.

  2. Otetaan käyttöön komiteatason veto-oikeus (viestintäkomitealle (COCOM), ei pelkästään komissiolle), jotta voidaan puuttua taajuushuutokauppojen ylihinnoittelun kaltaisiin ongelmiin.

  3. Sovelletaan tiettyjä periaatteita ja kriteerejä, joilla pyritään varmistamaan EU:n laajuisen langattoman viestintäavaruuden kehitys.

  4. Otetaan käyttöön taajuuksien oikea-aikaisesta vapauttamisesta ja taajuuksien infrastruktuurien yhteiskäytöstä maksettavat asianmukaiset korvaukset sekä tarvittavat taajuuskauppasäännöt. Näin esimerkiksi käyttämättömät taajuudet saadaan hyötykäyttöön.

VAIKUTUKSET

  1. Yritysten kannalta: Hyötyjä kaikille mobiilioperaattoreille, erityisesti niille, jotka haluavat laajentaa toimintaansa.

  2. Kuluttajien kannalta: Langattomien laajakaistaverkkojen rakentaminen nopeutuu erityisesti syrjäseuduilla.

  3. Tulevaisuuden kannalta: Matkapuhelut eivät enää katkeile, eivätkä sivut jää latautumatta. Taajuuksien tehokas käyttö ja käytön koordinointi lisäävät verkkoinvestointeja. Lyhytnäköiset korkeiden maksujen käytännöt, jotka eivät ole hyvän taajuushallinnon mukaisia, vähenevät, ja olosuhteet käyvät suotuisammiksi verkkoihin suuntautuville pääomainvestoinneille.

Varapuheenjohtaja Neelie Kroes: "Tarvitsemme taajuushallintoon uutta lähestymistapaa, jotta eurooppalaiset pääsevät nauttimaan mobiiliteknologian uusimmasta kehityksestä. Kyseessä on kansallisille hallinnoille arka asia, joten etenemme varovaisesti, mutta päämäärätietoisesti. On selvää, että dataliikenteen kysyntä kasvaa valtavasti, eikä nykyinen taajuusjärjestelmä enää pysy perässä. Nykymenolla verkot ruuhkautuvat tai jopa kaatuvat aiheuttaen suurta haittaa kansalaisille ja yrityksille, eikä mobiilialan yrityksillä ole mahdollisuuksia nousta yleiseurooppalaiselle tasolle."

Yhteenliitetyssä Euroopassa lisää taajuuksia langattomalle laajakaistalle

ONGELMAT

  1. Eurooppa on pitkälle kehittynyt maanosa, mitä ei kuitenkaan uskoisi 4G-verkkojemme kattavuuden perusteella. 4G/LTE-verkot tavoittavat vain 26 prosenttia Euroopan väestöstä. Yhdysvalloissa jo pelkästään yksi yritys (Verizon) tavoittaa 90 prosenttia potentiaalisista asiakkaista!

  2. Vuonna 2012 Euroopalla — joka on maailman suurin talous — oli 6 prosenttia maailman LTE-liittymistä, kun taas Yhdysvaltojen osuus oli 47, Etelä-Korean 27 ja Japanin 13 prosenttia.

  3. Ruuhkautuminen on 4G-verkoissa edelleen todennäköistä, vaikka tavoite varata mobiililaajakaistalle Euroopassa 1200 MHz:n verran yhdenmukaistettuja taajuuksia saavutettaisiinkin. Tarvitsemme täydentäviä järjestelmiä verkkojen kuorman keventämiseksi.

TARJOTUT RATKAISUT

  1. Lisätään kapasiteettia keventämällä valtuutusehtoja.

  2. Lisätään kapasiteettia poistamalla tarpeettomat käyttöönottorajoitukset ja mikrotukiasemien ja WLAN-alueiden kohtuuttoman monimutkaiset lupamenettelyt.

  3. Lisätään kapasiteettia antamalla Wi-Fi-verkkojen haltijoille lupa myöntää verkkonsa käyttöoikeuksia muille.

  4. Toimintamallien parannuksilla, kuten aktiivisen ja passiivisen infrastruktuurin yhteiskäytöllä, taajuuksien yhteiskäytöllä ja taajuuskaupalla voidaan tehdä langattomien verkkojen käyttöönotto ja/tai nykyaikaistaminen uusilla teknologioilla helpommaksi ja halvemmaksi.

  5. Yhteiset sääntelyperiaatteet taajuuksien käyttöluville, yhteiset kriteerit taajuuksien saatavuutta ja käyttöehtoja varten.

VAIKUTUKSET

  1. Matkaviestinoperaattorit voivat käyttää pienalueliityntäverkkojen teknologioita (4G tai Wi-Fi) verkkojensa kapasiteetin lisäämiseen.

  2. Kiinteän verkon operaattorit voivat tarjota täydentäviä langattomia laajakaistayhteyksiä tarjoamalla yleistä pääsyä Wi-Fi-verkkoihin, jotka voivat sijaita kuluttajien tai yritysten tiloissa, jos tähän on saatu lupa.

  3. Loppukäyttäjille on tarjolla enemmän vaihtoehtoja langattomia laajakaistayhteyksiä varten ja heidän on helpompi tarjota Wi-Fi-yhteyksiä muille.

Varapuheenjohtaja Neelie Kroes: "Operaattorien on kasvatettava langattomien laajakaistaverkkojensa kapasiteettia kustannustehokkaasti. Kuluttajat ja yritykset haluavat käyttää kiinteän verkon yhteyksiään langattomasti: tämä onnistuu Wi-Fi- tai 4G-piensolujen avulla. Emme pakota loppukäyttäjiä jakamaan Wi-Fi-verkkojaan muille, mutta annamme heille siihen mahdollisuuden."

7. Kuparijohdinverkon käytölle vakaat hinnat

Yhteenliitetyssä Euroopassa kuparijohdinverkon käyttöoikeuksista perittävät hinnat on vakautettu

ONGELMAT

  1. Kuparijohdinverkkojen omistajat tarvitsevat vakaita tulovirtoja verkkojensa vuokraamisesta kilpailijoille voidakseen investoida nopeampiin seuraavan sukupolven verkkoihin.

  2. Vaihtoehtoisilla operaattoreilla ei ole riittävän selkeitä edellytyksiä suunnitella koko EU:n kattavaa liiketoimintaa, koska verkkojen käyttöoikeuksien hinnat eivät ole vakaita ja johdonmukaisia.

  3. Kansallisilla sääntelyviranomaisilla on käytössä jopa kuusi erilaista tapaa laskea kupariverkon tukkutason käyttöoikeuksien hintoja (esim. käyttämällä erilaisia periaatteita käyttöiän ja arvonalennuksen määrittelyyn).

  4. Tästä syystä kupariverkon tukkutason käyttöoikeuden kuukausihinta vaihtelee 4:stä 14:ään euroon (kuparijohdinverkon tilaajayhteyden eriytetty käyttöoikeus).

TARJOTUT RATKAISUT

  1. Pitkän aikavälin hintavakaus ja yhdenmukaisempi hinnoittelu koko sisämarkkinoille.

  2. Ei hintasääntelyä nopeiden seuraavan sukupolven verkkojen käyttöoikeuksille, jos kilpailupaine toimii todistettavasti rajoitteena kilpailunvastaiselle toiminnalle vähittäismarkkinoilla; tiukemmat syrjimättömyysvelvoitteet vahvan kilpailun varmistamiseksi.

VAIKUTUKSET

  1. Teletoimialan kannalta: Nykyisillä verkonomistajilla on parempi varmuus tulovirroistaan, jolloin ne voivat paremmin suunnitella verkkoparannuksia. Nykyiset vaihtoehtoiset operaattorit jakavat verkkoparannusten riskin, kun hintasääntelyä ei ole. Kuparijohdinverkon käyttöä ei tueta keinotekoisesti, mikä on tähän saakka hidastanut seuraavan sukupolven verkkojen käyttöönottoa.

  2. Muiden yritysten kannalta: Lyhyellä aikavälillä ei juurikaan vaikutuksia, pitkällä aikavälillä nopeampia verkkoja.

  3. Kuluttajien kannalta: Kohtuullisia hintoja, parempaa laatua ja laajempi valikoima palveluja, kun tukkutason toimintaedellytykset paranevat.

  4. Tulevaisuuden kannalta: Eurooppa saa käyttöönsä parempia verkkoja.

Varapuheenjohtaja Neelie Kroes: "Pyrimme vakauttamaan hinnat kuuden vuoden ajanjaksolla, jotta toimialalle saadaan tarvittavaa varmuutta. Tämä mahdollistaa uudet verkkoinvestoinnit ja järkiperäisemmät liiketoimintapäätökset. Keskipitkällä aikavälillä hintojen vakauttaminen edellyttää luonnollisesti jonkinlaisia hintamukautuksia kustannusmääritysmenetelmien yhdenmukaistamiseksi."

8. Loppu verkkovierailuista ja EU:n sisäisistä ulkomaanpuheluista perittäville lisämaksuille

Yhteenliitetyssä Euroopassa ei enää peritä lisämaksuja verkkovierailuista ja EU:n sisäisistä puheluista

ONGELMAT

  1. Verkkovierailuista ja EU:n sisäisistä ulkomaanpuheluista perittävät korkeat lisämaksut ovat kohtuuton lisärasite yrityksille ja matkailijoille; ne muodostavat markkinavääristymän, jolle ei ole sijaa sisämarkkinoilla – niiden vuoksi käyttäjät pikemminkin karttavat kuin lisäävät puhelimensa hyödyntämistä.

TARJOTUT RATKAISUT

  1. Luodaan todellinen eurooppalainen viestintäalue poistamalla asteittain kotimaanpuhelujen, verkkovierailupuhelujen ja EU:n sisäisten puhelujen hintaerot.

VERKKOVIERAILUT:

  1. Operaattoreilla ei enää ole oikeutta veloittaa vastaanotetuista puheluista käyttäjän matkustaessa ulkomailla EU:ssa. Lisäksi operaattoreille tarjotaan keppiä ja porkkanaa:

  2. Porkkana on, että ne voivat pitkälti vapautua EU-sääntelystä, jos ne pystyvät laajentamaan kansallisia hinnoittelupakettejaan niin, että vuoden 2016 heinäkuuhun mennessä kuluttajat kaikkialla unionissa voivat käyttää puhelintaan ja älypuhelintaan koko unionissa kotimaan hinnoin. Siirtymäkausi alkaa heinäkuussa 2014, jotta operaattorit ehtivät mukauttaa joko tarjoamiensa hinnoittelupakettien määrää tai kotimaanhintaan kattamiensa maiden määrää.

  3. Keppinä taas on se, että yrityksiin sovelletaan vuoden 2012 verkkovierailuasetusta, joka pakottaa ne tarjoamaan asiakkailleen mahdollisuutta käyttää verkkovierailussa uusia kilpailijoitaan (vaihtoehtoisia verkkovierailuoperaattoreita). Asiakkaalla on matkustaessaan oikeus käyttää kotimaanoperaattorinsa sijasta paikallisen operaattorin tai kilpailevan kotimaanoperaattorin halvempaa verkkovierailupalvelua tarvitsematta vaihtaa SIM-korttia.

EUROOPAN SISÄISET LANKAPUHELUT:

  1. Operaattorit saavat veloittaa toiseen EU-maahan suuntautuvasta lankapuhelusta vain saman verran kuin kotimaan kaukopuhelusta. Kaikenlaiset lisäkustannukset on pystyttävä perustelemaan objektiivisesti.

EUROOPAN SISÄINEN MATKAVIESTINTÄ:

  1. Operaattorit saavat veloittaa toiseen EU-maahan suuntautuvasta matkaviestinnästä vain eurotariffin, jota sovelletaan säänneltyihin verkkovierailupuheluihin ja -tekstiviesteihin. Kaikenlaiset lisäkustannukset on pystyttävä perustelemaan objektiivisesti.

VAIKUTUKSET

  1. Kuluttajien kannalta: Matkapuhelimen käytöstä huoletonta, mukavaa ja kohtuuhintaista.
    Tästä on hyötyä kaikille kuluttajille niin matkalla kuin kotonakin ja yhtä lailla matkapuhelimen käyttäjille kuin lankapuhelinta suosivillekin. Hyötyjiä ovat sekä yritykset että kuluttajat.

  2. Teletoimialan kannalta: Tulot pienenevät suoraan noin 0,5 prosenttia, kun kotimaanpuhelujen ja EU:n sisäisten puhelujen hintaero poistuu. Tämä kuitenkin kompensoituu keskipitkällä aikavälillä, kun kulutus lisääntyy. Ehdotettu verkkovierailujärjestely on vapaaehtoinen ja sen odotetaan hyödyttävän operaattoreita keskipitkällä aikavälillä.

  3. Muiden toimialojen kannalta: Lisäsäästöjä niiden 1100 euron lisäksi, jotka matkaviestintää normaalisti käyttävä liikematkustaja jo nyt säästää vuodessa (verrattuna vuoden 2009 hintoihin). Verkkovierailumaksujen poistuminen edistää verkotettujen laitteiden ja palvelujen (esim. laitteiden välisen viestinnän M2M-ratkaisut) käyttöä rajojen yli ja antaa lisäpotkua mobiilidatasovellusten kehitykselle edesauttaen näin suotuisamman liiketoimintaympäristön syntyä.

  4. Tulevaisuuden kannalta: Osoitus siitä, että telealan todellinen uudistuminen on mahdollista ja että EU voi suoraan konkreettisella tavalla parantaa kansalaisten elämää.

Varapuheenjohtaja Neelie Kroes: "Verkkovierailuja koskeva ehdotuksemme rakentuu nykysäännöille luomalla operaattoreille kannustimen tuoda asteittain tarjolle vähittäistarjontaa, jossa kotimaan hintoja sovelletaan sekä kotimaan palveluihin että verkkovierailupalveluihin. Se myös lopettaa perusteettomat hintaerot kotimaanpuhelujen ja "kansainvälisten" (EU:n sisäisten) puhelujen välillä.

EU:n kuluttajien ei pitäisi joutua maksamaan enemmän soittaessaan ulkomaille tai matkustaessaan ulkomailla.

Nykyiset verkkovierailusäännöt on suunniteltu vähentämään kansallisten markkinoiden ongelmia, mutta niillä ei rakenneta todellisia sisämarkkinoita. Nykysäännöt laadittiin ennen kuin kävi ilmeiseksi, että Euroopan talous tarvitsee kiireellisesti televiestinnän sisämarkkinoita.

Nykysäännöt tarjoavat turvaverkon ja toimivat keppinä täydentäen tämän paketin sisältämiä uusia mahdollisuuksia ja "porkkanoita".

Kotimaan matkaviestinnän hinnat ovat johdonmukaisesti laskeneet matkaviestintäverkkovierailujen hintakattojen kolmen aiemman laskun myötä. Ei ole olemassa näyttöä siitä, että verkkovierailulisämaksujen poistaminen nostaisi näitä hintoja."

9. Verkon neutraliteettia suojattava

Yhteenliitetty Eurooppa tarkoittaa avointa internetiä

ONGELMAT

  1. Tällä hetkellä EU:n tasolla ei ole olemassa selkeitä sääntöjä verkon neutraliteetista, jolloin 96 prosentilla eurooppalaisista ei ole oikeussuojaa, joka turvaisi heidän oikeutensa rajoittamattomaan ja avoimeen internetiin.

  2. Kansallisilla sääntelyelimillä ei ole EU:n nykyisten sääntöjen puitteissa valtuuksia puuttua tiettyjen internet-palvelujen estämiseen tai internet-liikenteen "kuristamiseen".

  3. Jotkut EU:n jäsenvaltiot (NL, SI) ovat antaneet lakeja, jotkut harkitsevat toimenpiteitä, mutta ilman EU:n toimia tämä voisi entisestään pirstoa eurooppalaisia markkinoita ja monimutkaistaa monta aluetta kattavien verkkojen kokonaisvaltaista hallinnointia.

  4. Vertaisverkkojen ja internet-puhelujen estäminen ja vaikeuttaminen ovat esimerkkejä operaattorien harjoittamasta tuomittavasta liikenteenhallinnasta: rajoituksista kärsii 21 prosenttia kiinteän internet-liittymän tilaajista ja noin 36 prosenttia mobiililiittymän tilaajista.

  5. Tämä aiheuttaa ongelmia: kuluttajat eivät saa internetistä kaikkea irti; sisällön ja sovellusten kehittäjillä ei ole taattua yhteyttä kuluttajiin, mikä estää niitä innovoimasta pitkällä aikavälillä; operaattorit kohtaavat eri jäsenvaltioissa liikenteenhallintaan liittyen erilaisia lähestymistapoja, mikä ei kannusta niitä luomaan uusia liiketoimintamalleja, vaan vain lähinnä suojelemaan vanhoja/nykyisiä toiminta-alueitaan ja perinteisiä tulonlähteitä, kuten tavallisia puhelupalveluja.

TARJOTUT RATKAISUT

  1. Ehdotus lopettaa syrjivän estämisen ja "kuristamisen" ja suojaa tuloksellisesti internetin avoimuutta. Siinä asetetaan selkeät säännöt internetin liikenteenhallinnalle, jonka on oltava syrjimätöntä, oikeasuhteista ja läpinäkyvää.

  2. Yrityksille jätetään kuitenkin mahdollisuus eriyttää tarjontaansa (esimerkiksi siirtonopeuksien suhteen) ja kilpailla paremmalla palvelunlaadulla. Tässä ei sinänsä ole mitään uutta: postipalveluissa (pikalähetykset) ja lentoliikenteessä (business-/economy-luokka) on toimittu näin jo vuosikymmeniä. Tähän liittyy kuitenkin elintärkeä edellytys: avoimen internetin laatua ei saa heikentää.

  3. Voidakseen vastata loppukäyttäjien taholta tulevaan paremman palvelunlaadun kysyntään, sisällöntarjoajat voivat sopia internet-palveluntarjoajien kanssa tietystä taatusta palvelunlaadusta (ns. erikoistuneet palvelut). Tätä kautta teleoperaattorit voivat saada uusia tulovirtoja OTT-toimijoilta, sisällöntarjoajilta sekä kuluttajilta, jotka ovat valmiita maksamaan paremmista tai nopeammista palveluista. Näillä tuloilla operaattorit voivat puolestaan rahoittaa investointeja verkon parannuksiin ja laajennuksiin.

  4. Parempilaatuiset palvelut eivät saa johtaa "normaalin" internetin laadun heikentymiseen. Kansalliset sääntelyviranomaiset tarkkailevat palvelunlaatua ja voivat asettaa komission koordinoimina vähimmäislaatuvaatimuksia.

VAIKUTUKSET

  1. Yritysten kannalta: Innovaattorien ei enää tarvitse pelätä sovellustensa tai palvelujensa estämistä ja ne voivat päättää maksaa taatusta palvelunlaadusta (esim. videoneuvottelut, pilvipalvelut, sähköinen terveydenhuolto).

  2. Eurooppalaiset operaattorit voivat kehittää uusia liiketoimintamalleja yleiseurooppalaisessa mittakaavassa.

  3. Kuluttajien kannalta: Uusia oikeuksia, joita tällä hetkellä ei ole. Mahdollisuus päästä kaikkiin haluamiinsa sisältöihin ja sovelluksiin miltä tahansa laitteelta (sopimusperusteisten datamäärien ja siirtonopeuksien sekä sovellettavan lainsäädännön puitteissa). Lisäksi tarjolle tulee suurempi valikoima korkealaatuisia palveluja. Kuluttajilla on pääsy avoimeen internetiin, joka on elintärkeä väline ilmaisunvapauden ja keskustelun kannalta sekä uusien innovatiivisten verkkoyritysten aloituspaikka.

  4. Tulevaisuuden kannalta: Todellinen perusta mahdollisuudelle tarjota ja käyttää palveluja missä tahansa EU:ssa. Antaa innovatiivisille yrityksille mahdollisuuden käynnistää palveluja ilman pelkoa estämisestä tai tietoliikenteen "kuristamisesta" sekä suunnitella uusia palveluja, jotka edellyttävät taattua palvelunlaatua. Operaattoreilla on mahdollisuus uusiin tulovirtoihin, joilla ne voivat rahoittaa investointeja verkkojen parannuksiin ja laajennuksiin.

Varapuheenjohtaja Neelie Kroes: "Tällä hetkellä verkon neutraliteettia ei Euroopassa suojata. Tällä ehdotuksella tuo suoja taataan. Ehdotuksella optimoidaan vaikutukset loppukäyttäjien, sisällöntarjoajien ja internet-palveluntarjoajien kannalta."

10. Uusia oikeuksia kuluttajille

Yhteenliitetty Eurooppa tuo kuluttajille uusia oikeuksia: #1 Palvelunlaatu

ONGELMAT

  1. Tällä hetkellä operaattorit eivät useinkaan kerro riittävän avoimesti liikenteenhallintakäytänteistään tai tosiasiallisesti tarjottavasta palvelunlaadusta.

  2. Kuluttajista 94 prosenttia on sitä mieltä, että internet-palveluntarjoajat eivät anna verkkosivuillaan selkeää tietoa tiettyjen sovellusten tai palvelujen estämisestä/kuristamisesta.

  3. Mainostettujen ja toteutuneiden siirtonopeuksien välillä on kiinteissä verkoissa huomattavia eroja. Keskimäärin EU:n kuluttajilla on käytettävissään vain 74 prosenttia maksamastaan siirtonopeudesta.

TARJOTUT RATKAISUT

  1. Operaattoreita vaaditaan antamaan (sekä yleiset että sopimuskohtaiset) tiedot asiakkailleen tosiasiallisesti normaaleina ja ruuhka-aikoina tarjoamistaan keskinopeuksista, datamäärien rajoituksista ja liikenteenhallintakäytänteistä.

  2. Kansallisten sääntelyviranomaisten on tarkkailtava palvelunlaatua ja ne voivat asettaa komission valvonnassa vähimmäislaatuvaatimuksia.

  3. Kuluttajat voivat irtisanoa sopimuksensa tai vaatia korvauksia, jos heille luvatun ja todellisuudessa saadun palvelun välillä esiintyy merkittäviä ja toistuvia eroja (esim. siirtonopeudessa).

VAIKUTUKSET

  1. Yritysten kannalta: Lisää mahdollisuuksia hinta- ja laatukilpailuun, kun kuluttajat tulevat tietoisemmiksi saaduista palveluista ja voivat helpommin vaihtaa palveluntarjoajaa ollessaan tyytymättömiä tai kaivatessaan toisentyyppistä palvelua.

  2. Kuluttajien kannalta: Suoja harhaanjohtavilta tarjouksilta ja todellinen käsitys palvelusta, johon he ovat oikeutettuja, sekä oikeus irtisanoa palvelu, jos he eivät ole siihen tyytyväisiä.

  3. Tulevaisuuden kannalta: Paremmin tiedoin varustetut kuluttajat voivat helpommin valita itselleen parhaiten sopivan palvelun ja saada kaiken mistä ovat maksaneetkin.

Varapuheenjohtaja Neelie Kroes: "Näillä toimenpiteillä päästään todelliseen läpinäkyvyyteen ja niiden avulla kuluttajat voivat antaa suostumuksensa tietoisena sen vaikutuksista. Kuluttajan on ennen sopimuksen tekemistä ja palvelun maksamista tiedettävä mitä saa, ja mitä ei saa. Näitä EU:n laajuisia vaatimuksia tarvitaan, jotta yhtenäinen eurooppalainen kuluttaja-alue todella toimisi."

Yhteenliitetty Eurooppa tuo kuluttajille uusia oikeuksia: #2 Parempia sopimuksia ja enemmän läpinäkyvyyttä

ONGELMAT

Tällä hetkellä sopimukset ovat vaikeaselkoisia, eivät sisällä kuluttajan kannalta kriittisiä tietoja, niiden toteutumista on vaikea valvoa ja ne on vaikea irtisanoa. Kuluttajat ovat usein jumissa tietyssä internet- tai puhelinliittymäsopimuksessa. Palveluntarjoajan vaihtamisen esteitä ovat pitkät siirtoajat, sähköpostiosoitteen menettäminen, korkeat sopimuksen päättämiskustannukset ja pitkät irtisanomisajat.

Lähes puolet (44 %) vastanneista ilmoitti kohdanneensa ongelmia vaihtaessaan palveluntarjoajaa (kuluttajatutkimus "The Functioning of the Market for Internet Access and Provision from a Consumer Perspective").

TARJOTUT RATKAISUT

  1. Lisää tietoja sopimuksiin, muun muassa:

  • datamäärien rajoitukset,

  • todelliset siirtonopeudet,

  • tavat seurata kulutusta ja

  • selitys palvelun piirteiden käytännön vaikutuksista sisällön, sovellusten ja palvelujen käyttöön.

  1. Sopimuskaudet: Sopimus saa aluksi sitoa enintään 24 kuukaudeksi ja tarjolla on oltava myös 12 kuukauden vaihtoehto.

  2. Sopimuksen jatkuminen: Sopimuksen jatkumisesta on varoitettava vähintään kuukausi etukäteen ja tarjottava mahdollisuus kieltäytyä sopimuksen hiljaisesta jatkamisesta; jatkunut sopimus on voitava irtisanoa ilman kustannuksia yhden kuukauden varoitusajalla.

  3. Sopimuksen irtisanominen: Kuluttajalla on oikeus irtisanoa sopimus 6 kuukauden jälkeen ilman seuraamuksia yhden kuukauden irtisanomisajalla; takaisin on maksettava ainoastaan mahdollisen tuetun laitteen tai tarjouspaketin jäännösarvo. Kaikki päätelaitteen tai muiden verkkojen käytön rajoitukset on poistettava veloituksetta, kun tuetun laitteen tai tarjouspaketin jäännösarvo on maksettu.

Palveluntarjoajan vaihtaminen:

  • Käyttäjälle nimenomainen oikeus vaihtaa palveluntarjoajaa mahdollisimman lyhyessä ajassa. Mahdolliset loppukäyttäjiltä suoraan perittävät maksut eivät saisi hillitä halukkuutta vaihtoon.

  • Käyttäjien siirtäminen toiselle palveluntarjoajalle ilman heidän suostumustaan on nimenomaisesti kielletty.

  • Vanha sopimus entisen palveluntarjoajan kanssa puretaan automaattisesti ilman, että loppukäyttäjän tarvitsee olla yhteydessä entiseen palveluntarjoajaansa.

  • Ennakkoon maksetun palvelun käyttäjillä oikeus saada palveluntarjoajaa vaihtaessaan takaisin jäljellä oleva saldo.

  • Sähköpostit ohjataan entiseltä internet-palveluntarjoajalta uudelle (mikäli entinen palveluntarjoaja tarjosi sähköpostiosoitteen).

  • Vanhaa sähköpostiosoitetta ei vähintään kahteen vuoteen saa antaa toiselle loppukäyttäjälle.

LÄPINÄKYVYYS:

  • Palveluntarjoajan on annettava tiedot tarjottavista käyttömääristä, tariffeista ja palvelunlaadusta sekä toteutuneesta palvelunlaadusta.

  • Kansallisten sääntelyviranomaisten tai hyväksytyn kolmannen osapuolen on asetettava saataville vertailuvälineitä, joiden avulla käyttäjät voivat selvittää sähköisen viestinnän verkkojen ja palvelujen toteutuneen suorituskyvyn ja vaihtoehtoisten käyttömallien kustannukset.

  • Loppukäyttäjille korvaus väärinkäytöksistä tai viivästyksistä palveluntarjoajaa vaihdettaessa.

  • Verkkovierailuasetuksen läpinäkyvyystakeiden (varoitusmekanismi, kulutuskatto) ulottaminen myös kotimaanviestintään.

  • Jättilaskujen ehkäisymekanismi.

VAIKUTUKSET

  1. Yritysten kannalta: Lisää kilpailumahdollisuuksia, kun kuluttajat tulevat tietoisemmiksi todellisuudessa saamistaan palveluista ja voivat vaihtaa operaattoria entistä helpommin. Tämä tarjoaa uusia mahdollisuuksia palveluntarjoajille, joilla on kuluttajien tarpeisiin vastaavaa houkuttelevaa tarjontaa.

  2. Kuluttajien kannalta: Palveluntarjoajat saadaan vastaamaan luvatuista palveluominaisuuksista ja kuluttajat voivat paremmin valvoa oikeuksiensa toteutumista. Palveluntarjoajan vaihtaminen helpottuu. Kuluttajat voivat seurata kulutustaan ja heidät on suojattu yllättäviltä jättilaskuilta.

  3. Tulevaisuuden kannalta: Entistä tietoisempia kuluttajia, jotka voivat helpommin valvoa oikeuksiensa toteutumista. Tyytyväiset kuluttajat lisäävät todennäköisemmin kulutustaan. Palvelunlaatu paranee, kun palveluntarjoajan vaihtaminen ja kilpailu lisääntyy.

Varapuheenjohtaja Neelie Kroes: "Nämä toimenpiteet antavat kuluttajille keinot vaatia vastinetta rahoilleen. Palveluntarjoajaa on helpompi vaihtaa, jos siltä ei saa maksamaansa palvelua tai vain haluaa toisentyyppistä palvelua. Oikeudet ovat samat riippumatta siitä, missä päin Eurooppaa on tai mitä palveluntarjoajaa käyttää.

Läpinäkyvyyttä ja palveluntarjoajan vaihtamista koskevat uudet säännöt vahvistavat huomattavasti kuluttajien oikeuksia ja edistävät palveluntarjoajien välistä kilpailua. Näitä EU:n laajuisia vaatimuksia tarvitaan, jotta yhtenäinen eurooppalainen kuluttaja-alue todella toimisi."


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website