Navigation path

Left navigation

Additional tools

Usein kysyttyä: Yhtenäinen ilmatila: Komissio purkaa ruuhkia Euroopan ilmatilasta

European Commission - MEMO/13/525   11/06/2013

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO

Euroopan komissio

TAUSTATIEDOTE

Bryssel 11.6.2013

Usein kysyttyä: Yhtenäinen ilmatila: Komissio purkaa ruuhkia Euroopan ilmatilasta

Mikä on yhtenäinen eurooppalainen ilmatila?

Yhtenäinen eurooppalainen ilmatila (Single European Sky - SES) on eurooppalainen lippulaiva-aloite, jonka tavoitteena on uudistaa Euroopan lennonjohdon rakennetta siten, että voidaan vastata tulevaisuuden kapasiteetti- ja turvallisuustarpeisiin. Yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa on kehitetty 1990-luvun lopulla tehtyjen aloitteiden pohjalta. Ensimmäinen yhtenäisen ilmatilan säädöspaketti (SES I) hyväksyttiin vuonna 2004 ja toinen (SES II) vuonna 2009.

Kun yhtenäinen eurooppalainen ilmatila on pantu täytäntöön kaikilta osin,

  • turvallisuus paranee kymmenkertaisesti

  • ilmatilan kapasiteetti kolminkertaistuu

  • ilmaliikenteen hallinnan kustannukset pienenevät 50 %

  • jokaisella lennolla on ympäristövaikutuksia 10 % aiempaa vähemmän.

Miten se toimii?

Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan perusajatuksena on siirtää ilmaliikenteen hallinnan suunnittelu kansalliselta tasolta EU:n tasolle. Näin voidaan saavuttaa mittakaavaetuja ja poistaa hallinnolliset ja tekniset esteet, jotka ovat seurausta kansallisista strategioista. Tämä edellyttää EU:n tason toimia.

Miten se sitten toimii?

1. Toiminnalliset ilmatilalohkot: Yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevissa ehdotuksissa kansalliset lennonjohto-organisaatiot tekevät yhteistyötä alueellisissa ilmatilalohkoissa (toiminnalliset ilmatilalohkot). Näin voidaan tehostaa toimintaa, leikata kustannuksia ja vähentää päästöjä (ks. jäljempänä oleva kartta).

2. Tavoitteet: Kansallisella tai toiminnallisten ilmatilalohkojen tasolla on saavutettava keskeiset suoritustavoitteet, jotka liittyvät turvallisuuteen, kapasiteettiin, kustannustehokkuuteen ja ympäristönsuojeluun. Nämä suoritustavoitteet ovat koko uudistusprosessin ydin; aloitteen muilla osilla taas pyritään helpottamaan suoritustavoitteiden saavuttamista. Lennonjohto-organisaatioiden on tehtävä yhteistyötä ja mukautettava toimintaansa, jotta ne voivat saavuttaa tavoitteet ja tarjota parempia palveluja alhaisempaan hintaan. Paikalliset tavoitteet asetetaan kansallisella tasolla Euroopan komission kanssa sovittujen EU:n tason tavoitteiden perusteella.

3. Verkon hallinnoija: Verkon hallinnoija (Eurocontrol) tukee tätä prosessia suorittamalla tiettyjä tehtäviä, jotka voidaan suorittaa tehokkaammin keskitetysti. Näitä tehtäviä ovat muun maussa reittien suunnittelu ja radiotaajuuksien koordinointi. Verkon hallinnoija vastaa myös ilmaliikennevirtojen koordinoinnista kansallisten palveluntarjoajien välillä.

4. Uusi teknologia: Edellä mainittujen seikkojen toteutuminen riippuu siitä, onnistuuko SESAR-ohjelman eli yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan teknologisen ulottuvuuden käyttöönottovaihe. SESAR-hankkeella pyritään nykyaikaistamaan käytössä olevia laitteita ja menettelyjä. Monet niistä ovat vuosikymmeniä vanhoja, koska teknologiamuutoksia on vaikea toteuttaa vaarantamatta maailmanlaajuista yhteentoimivuutta.

Mistä on kysymys?

Vaikka kaikki jäsenvaltiot pyrkivät edelleen saavuttamaan yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan, sen täytäntöönpano on kaukana alkuperäisistä odotuksista.

Tilanteen korjaamiseksi Euroopan olisi ratkaistava seuraavat ongelmat:

Ruuhkat: Eurooppaa uhkaa kapasiteettipula, koska lentojen määrän ennustetaan kasvavan 50 % seuraavien 10–20 vuoden aikana. Euroopan ilmatilassa tehdään jo nyt vuosittain noin yhdeksän miljoonaa lentoa.

Kustannukset: Eurooppalainen ilmatila on pirstaloitunut, minkä vuoksi sitä ei käytetä tehokkaasti. Tästä aiheutuu lentoyhtiöille ja niiden asiakkaille joka vuosi lähes viiden miljardin euron ylimääräiset kustannukset.

Ilman pilaantuminen: Lennoista aiheutuu edelleen huomattavia ympäristövaikutuksia siksi, ettei lentoprofiileita ole optimoitu. Vuosina 1990–2010 ilman epäpuhtauksien (typen oksidit) osuus EU27-maiden kokonaispäästöistä on kasvanut 1,8 %:sta 5,8 %:iin.

Viivästykset ja reittien piteneminen: Lento pitenee keskimäärin 42 kilometriä. Tämä lisää polttoainekulutusta, päästöjä, käyttömaksuja ja viivästyksiä.

Jälkeenjääneisyys verrattavissa oleviin alueisiin nähden: Yhdysvalloilla on samansuuruinen ilmatila ja enemmän liikennettä, mutta kustannukset jäävät lähes puoleen Euroopan kustannuksista.

Aikana, jona eurooppalaiset lentoyhtiöt joutuvat vastaamaan kovaan maailmanlaajuiseen kilpailuun, ei voida olla ottamatta huomioon yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan käyttämätöntä potentiaalia, jonka arvo on viisi miljardia euroa vuodessa1. Mitä nopeammin yhtenäinen eurooppalainen ilmatila toteutetaan, sitä nopeammin odotetut hyödyt konkretisoituvat. Siksi alkuperäiset aloitteet on toteutettava nopeasti ja tarvittaessa laadittava uusia.

Miksi yhtenäinen ilmatila ei tuota odotettuja tuloksia?

Kun yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan uudistusprosessi käynnistettiin, samalla luotiin perusta useille parannuksille. Ilmaliikenteen hallinnan kustannusten vakaa kasvu on voitu pysäyttää, mutta odotettuja kustannusvähennyksiä ei ole vielä saavutettu. Ensimmäistä kertaa on merkkejä myös siitä, että se lisämatka, jonka ilma-alukset joutuvat lentämään ilmaliikenteen hallintaa koskevien rajoitusten vuoksi ja joka kasvattaa päästöjä ja polttoainekustannuksia, on alkanut pienentyä hitaasti. Lisäksi on perustettu verkon hallinnoija. Se on hyvin lyhyessä ajassa onnistunut tuomaan yhteen kaikki osapuolet, joita asia koskee, suunnittelemaan tosiasiallista eurooppalaista reittiverkostoa. Myös sääntelykehyksessä on tapahtunut ensimmäisiä parannuksia: ensimmäiset yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa ja Euroopan lentoturvallisuusvirastoa (EASA) koskevat säännöt on pantu täytäntöön, vaikka tämä tapahtuikin odotettua paljon myöhemmin ja epätäydellisemmin.

Kokemus on kuitenkin osoittanut, että jäsenvaltiot, jotka ovat lennonjohtopalveluntarjoajien yksinomaisia tai enemmistöomistajia, yleensä asettavat painopisteen tästä käyttäjärahoitteisesta järjestelmästä saataviin vakaisiin tuloihin. Tästä syystä ne eivät välttämättä halua tehdä perustavanlaatuisia muutoksia, joiden tavoitteena on yhtenäisempi ilmatila.

Nykyisessä yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevassa päätöksentekoprosessissa jäsenvaltiot voivat erityisetuihinsa vedoten estää edistyksen liian helposti.

Tästä syystä yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevassa SES2+-aloitteessa ehdotetaan toimenpidepakettia, jolla uudistetaan yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan rakenteita ja päätöksentekoprosesseja. Tavoitteena on asettaa kunnianhimoisempia tavoitteita, tarjota joustavuutta silloin, kun se todella on tarpeen, ja parantaa täytäntöönpanon valvontaa.

Mitä komissio ehdottaa?

Komissio ehdottaa, että ajantasaistetaan niitä neljää asetusta, joilla yhtenäinen eurooppalainen ilmatila luodaan, ja että muutetaan EASAa koskevia sääntöjä. Ehdotusten (joita kutsutaan myös SES2+-paketiksi) keskeiset osat ovat seuraavat:

Turvallisuuden ja valvonnan parantaminen

Turvallisuus on edelleen kaikkein tärkein asia ilmailun alalla. Vuonna 2004 perustettiin kansalliset valvontaviranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa lennonjohto-organisaatioiden turvallisuutta ja suorituskykyä sekä varmistaa, että nämä noudattavat yhteisesti sovittuja sääntöjä. Aluksi saavutettiin merkittävää edistystä, mutta jäsenvaltioissa viime aikoina tehdyt tarkastukset ovat osoittaneet, että nämä viranomaiset eivät edelleenkään toimi täysin riippumattomasti. Lennonjohto-organisaatioilla on monissa tapauksissa suora määräysvalta siihen viranomaiseen, jonka on tarkoitus valvoa niitä. SES2+-paketti sisältää erilaisia toimenpiteitä tämän tilanteen korjaamiseksi.

Ensinnäkin SES2+-paketissa säädetään, että viranomaiset on eriytettävä täydellisesti niiden valvomista yksiköistä, jotta voidaan taata toimien tosiasiallinen riippumattomuus. Toisekseen siinä säädetään vakaasta rahoituskanavasta, jotta voidaan taata rahoituksen riippumattomuus. Kolmanneksi siinä säädetään viranomaisten välisestä yhteistyöstä, koulutuksesta ja verkostoitumisesta sekä asiantuntijavaihdosta EU:n tasolla, jotta valvontaviranomaisilla on tehokkaan työnteon kannalta tarvittavaa osaamista ja tarvittavat välineet. Tällä on hyvin myönteisiä vaikutuksia sekä valvontaan että turvallisuuteen.

Suoritustavoitteet

Euroopan ilmaliikenteen hallintajärjestelmää uudistetaan seuraavien neljän keskeisen suoritustavoitteen perusteella: turvallisuus, kustannustehokkuus, kapasiteetti ja ympäristönsuojelu. Nämä tavoitteet ovat uudistusprosessin ydin, koska ne pakottavat lennonjohto-organisaatiot muuttamaan toimintaansa ja tarjoamaan parempia palveluja alhaisempaan hintaan.

Viime vuosina suoritustavoitteiden saavuttamisessa on jääty pahasti jälkeen kokonaistavoitetasosta. Tämä johtuu siitä, että nykyjärjestelmässä viime kädessä jäsenvaltiot päättävät tavoitteista ja korjaavien toimenpiteiden vaatimisesta, jos tavoitteita ei saavuteta.

Komission ehdotuksella vahvistetaan suorituskykyjärjestelmää tekemällä tavoitteiden asettamisesta riippumattomampaa ja avoimempaa ja parantamalla tavoitteiden saavuttamisen valvontaa. Ehdotuksella vahvistetaan komission roolia kunnianhimoisten tavoitteiden asettamisessa. Tavoitteenasettamisprosessia lyhennetään, ja siitä tehdään enemmän tosiseikkoihin perustuva, jotta voidaan hyödyntää ajantasaisia tietoja ja tarkkoja liikenne-ennusteita. Ehdotuksella lisätään myös suorituskyvyn tarkastuselimen riippumattomuutta tärkeimpänä teknisenä neuvonantajana ja mahdollistetaan seuraamukset, joita määrätään, jos tavoitteita ei saavuteta.

Lisäksi kansallisista tavoitteista tehdään räätälöidympiä, jotta ne voidaan tarvittaessa kohdentaa toiminnallisiin ilmatilalohkoihin, kansalliseen tasoon, yksittäisiin palveluntarjoajiin tai jopa yksittäisiin lentoasemiin. Toisin kuin nykyisessä järjestelmässä, jossa asetetaan sama tavoite kaikille palveluntarjoajille, räätälöinnin ansiosta valtiot voivat ottaa huomioon sen seikan, että jotkin palveluntarjoajat ovat jo tehneet parannuksia, kun taas muut saattavat laahata jäljessä.

Tukipalvelut

Tukipalvelut ovat tällä hetkellä ilmaliikenteen hallinnan suurin kustannustekijä.

Lennonjohtopalveluja tarjoavat yritykset ovat nykyään lähes aina suuria monopoliyrityksiä. Tämä on luonnollista ydinpalvelujen (lennonjohto- ja lentotiedotuspalvelut) tarjoajille, koska käytännössä olisi mahdotonta, että esimerkiksi samalla lentoasemalla olisi kaksi kilpailevaa lennonjohtotornia. Näin ollen ydinpalvelujen tarjoajat ovat luontaisia monopoleja, ja niiden tehokkuus riippuu huolellisesta taloudellisesta sääntelystä (suorituskykyjärjestelmä).

Toisaalta tukipalveluita (säätiedot, tiedonsiirto, navigointi, valvonta ja ilmailutiedotus) voitaisiin myös tarjota markkinoilla kilpailuehdoin. Tutkimukset ovat osoittaneet, että suurinta parannuspotentiaalia on juuri tukipalvelujen alalla, kun alan suorituskykyä verrataan suorituskykyyn muualla maailmassa.

Komissio ehdottaa, että eriytetään tukipalvelut ja kilpailutetaan ne tavanomaisten hankintasääntöjen mukaisesti. Näin voidaan taata valintamenettelyn läpinäkyvyys ja se, että painopiste asetetaan kansallisuuden sijasta laatuun ja kustannuksiin. Tukipalveluiden tarjoajien omistajuuteen ja rakenteeseen ei puututa. Varovaisten arvioiden mukaan tavanomaisia hankintasääntöjä soveltamalla voidaan saavuttaa 20 prosentin säästö. Tämä paitsi parantaa tehokkuutta myös tarjoaa mahdollisuuksia uusille markkinatulokkaille sekä edistää innovointia ja investoimista uusiin tuotteisiin.

Suurempi asiakassuuntautuneisuus

Hyvin monissa lennonjohto-organisaatioissa asiakkaiden eli ilmatilan käyttäjien kuuleminen on pelkkä muodollisuus. Jotkin niistä myös keskittyvät pelkästään omaan kansalliseen lentoyhtiöönsä. SES2+-paketilla pyritään lisäämään asiakassuuntautuneisuutta sisällyttämällä alan parhaita kuulemiskäytäntöjä lainsäädäntöön ja antamalla ilmatilan käyttäjäryhmille mahdollisuus hyväksyä palveluntarjoajien investointisuunnitelmat.

Näin voidaan varmistaa, että käyttäjiä – joita varten järjestelmä on luotu – kuullaan ja että käyttäjät voivat ottaa uudet laitteet ja muut suuret investoinnit käyttöön yhtä aikaa sekä maassa että ilma-aluksessa.

Enemmän joustavuutta toiminnallisten kumppanuuksien luomiseksi toiminnallisissa ilmatilalohkoissa

Toiminnallisilla ilmatilalohkoilla on tarkoitus korvata nykyiset 27 kansallista ilmaliikennelohkoa suuremmista alueellisista lohkoista muodostuvalla verkostolla. Näin voidaan tehostaa toimintaa, leikata kustannuksia ja vähentää päästöjä.

Toiminnalliset ilmatilalohkot ovat tähän saakka olleet melko jäykkä valtioiden ja palveluntarjoajien välinen yhteistyön muoto. Sen avulla on pyritty saavuttamaan suurempia palveluntarjontayksiköitä. Sama malli ei kuitenkaan välttämättä toimi kaikkialla, ja toiminnallisista ilmatilalohkoista onkin usein tullut pikemminkin byrokratian kuin synergioiden kehittämisen välineitä.

SES2+-paketin myötä toiminnallisista ilmatilalohkoista halutaan tehdä joustavampia kumppanuuksia, jotka mahdollistavat osallistumisen useampaan kuin yhteen toiminnalliseen ilmatilalohkoon, kunhan tarvittavat suorituskykyparannukset toteutetaan. Näin varmistetaan, että toiminnallisten ilmatilalohkojen tosiasiallinen painopisteeksi asetetaan suorituskyky ja että niitä käytetään alhaalta ylöspäin suuntautuvina liiketoiminnan välineinä eikä pelkkinä poliittisina rakenteina.

Verkon hallinnoijan roolin vahvistaminen

Verkon hallinnoija (Eurocontrol) on jo osoittautunut erittäin lupaavaksi, mutta sen roolia voitaisiin vahvistaa edelleen saatujen kokemusten perusteella. Verkon hallinnoijan olisi oltava enemmän ”palveluntarjoajien palveluntarjoaja”, joka keskittyy verkkotason synergioihin ja alan yhteistyöhön. Verkon hallinnoijan toiminta-ala on tällä hetkellä suhteellisen rajoitettu, mutta ehdotusten myötä voidaan ottaa käyttöön jopa 10 uutta palvelua. Näitä ovat muun muassa tietoverkot, teknisten järjestelmien seuranta ja ilmatilan suunnittelu. Verkon hallinnoija voisi tarjota näitä palveluja paikallisille tai alueellisille lennonjohto-organisaatioille. Näin saavutettaisiin mittakaavaetuja. Näin voidaan varmistaa, että uudet teknologiat ja palvelut toteutetaan tai niitä tarjotaan parhaalla mahdollisella tavalla ja että kansalliset ilmaliikenteen hallintajärjestelmät voidaan yhdentää johdonmukaiseksi verkoksi. Nämä palvelut voitaisiin tarjota keskitetysti, tai verkon hallinnoija voisi ulkoistaa ne.

EASA, Eurocontrol ja muut organisaatiot

Lopuksi on varmistettava, että EU:n tason eri organisaatiot eivät tee päällekkäistä työtä vaan täydentävät toistensa toimintaa parhaalla mahdollisella tavalla ja että sääntelykehys kykenee takaamaan korkealaatuiset säännöt yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ja SESARin seuraavissa kehitysvaiheissa.

Tästä huolehtii Euroopan tasolla kolme organisaatiota kukin omien vahvuuksiensa mukaisesti. Joitakin näistä kehityssuunnista ei käsitellä SES2+-paketissa, mutta kylläkin esimerkiksi meneillään olevan Eurocontrolia koskevan yleissopimuksen uudistamisen yhteydessä. Nämä kehityssuunnat ovat kuitenkin tärkeitä. Eurocontrolin olisi entistä enemmän keskityttävä toiminnalliseen puoleen edellä mainitussa verkon hallinnoijan roolissa ja tässä yhteydessä hyödynnettävä huomattavaa toiminnallista kokemustaan ja asiantuntemustaan. EASAn puolestaan olisi keskityttävä teknisten sääntöjen laatimisen koordinointiin ja varmistettava, että tekniset säännöt ovat tasaisesti korkealaatuiset ja että niitä noudatetaan asianmukaisesti. EASAn olisi myös edelleenkin suoritettava valvontatehtäviä, ja SES2+-paketin myötä sen olisi annettava enemmän tukea jäsenvaltioiden viranomaisille. Komissio puolestaan keskittyy taloudelliseen sääntelyyn (suorituskykyjärjestelmä, maksut, toiminnalliset ilmatilalohkot jne.) ja poliittiseen strategiaan.

Näin resursseja ei tuhlata ja voidaan välttää täytäntöönpano-ongelmat, joita aiemmin on ollut.

Mitä seuraavaksi?

Komission ehdotuksesta keskustellaan Euroopan parlamentissa ja neuvostossa heinäkuusta 2013 alkaen.

Lisätietoja:

MEMO/12/774

1 :

Luku perustuu arvioihin, jotka on esitetty yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan suorituskyvyn tarkastuselimen ja tarkastuskomission antamissa raporteissa.


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website